Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 11 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta (2011) (E 109/2009 vp) sivistysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa on ollut kuultavana
johtaja Jukka Liedes, opetusministeriö
Komission ehdotus perustuu laajaan kuulemiskierrokseen, jossa komissio on kuullut tärkeimpiä sidosryhmiään, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (huhtikuu 2006) ja Euroopan parlamenttia, joka antoi asiasta kirjallisen kannanottonsa heinäkuussa 2008. Vapaaehtoistyö on ollut merkittävä osa nuorisopolitiikkaa vuodesta 2002 ja neuvosto antoi suosituksen nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopassa marraskuussa 2008.
Euroopassa vapaaehtoistyöllä on vankat perinteet, jotka perustuvat usein toimintaan kansalaisjärjestöissä. Viime vuosikymmenten aikana kansalaisvaikuttaminen on muuttunut huomattavasti yhteiskuntien painottaessa entistä enemmän individualismia, itsemääräämisoikeutta ja itseilmaisua. Tämä on haastavaa vapaaehtoistyölle, jonka on sopeuduttava uusiin osallistumisen tyyppeihin ja muotoihin, joille on usein ominaista valikoiva ja lyhytkestoinen sitoutuminen. Euroopan komission mukaan jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien on uudistettava kansallisia toimintatapojaan ja infrastruktuurejaan, jotta useammat ihmiset voivat osallistua vapaaehtoistyöhön omalla tavallaan ja elämänsä eri vaiheissa. On kehitettävä työnantajien tukemaa vapaaehtoistyötä, löydettävä uusia tapoja saada nuoria mukaan ja valjastettava iäkkäämpien ihmisten potentiaali.
Teemavuodella pyritään edistämään näitä kysymyksiä koskevaa syvällisempää ja jäsennetympää vuoropuhelua ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä.
Tarkoituksena on edistää ja tukea erityisesti kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon kautta jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä luoda suotuisat olosuhteet vapaaehtoistyölle Euroopan unionissa. Ehdotetaan neljän tavoitteen asettamista: 1) suotuisan toimintaympäristön luominen vapaaehtoistyölle EU:ssa 2) vapaaehtoisjärjestöjen vaikutusvallan lisääminen ja vapaaehtoistyön laadun parantaminen 3) vapaaehtoistoiminnan palkitseminen ja tunnustaminen ja 4) vapaaehtoistyön arvon ja merkityksen tunnetuksi tekeminen.
Suomi suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen vapaaehtoistoiminnan teemavuodesta. Katsomme kuitenkin, että vapaaehtoistoiminta tulee määritellä selvästi ehdotuksessa ja että siitä on syytä käyttää jäsenmaiden aiemmin hyväksymää vakiintunutta terminologiaa (voluntary activities = vapaaehtoistoiminta, kattaa kaikki vapaaehtoistoiminnan eri muodot). Pidämme komission teemavuodelle esittämiä tavoitteita pääosin kannatettavina, joskin niiden suhdetta odotettuihin tuloksiin ja niitä kuvaaviin indikaattoreihin on tarpeen täsmentää.
Aikaisempien kantojensa mukaisesti Suomi painottaa kansalaisjärjestöjen merkitystä vapaaehtoistoiminnassa. Ehdotuksen tavoitteissa tulisi tuoda paremmin esille vapaaehtoistoiminnan esteiden poistaminen ja edellytysten luominen vapaaehtoistoiminnalle (mm. SiVL 16/2008 vp). Lisäksi olisi syytä painottaa yksilönäkökulmaa (vrt. SiVL 16/2008 vp), syrjäytymisen ehkäisemistä, sukupolvien välistä solidaarisuutta sekä sosiaalista osallisuutta.
Komission ehdotuksessa tuodaan esiin "vapaaehtoistyössä hankittujen taitojen ja osaamisen tunnustamista koskevat uudet järjestelmät". Suomi ei katso tarpeelliseksi uusien eurooppalaisten järjestelmien kehittämistä vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Uusien järjestelmien sijaan tulisi hyödyntää jo olemassa olevia tai kehitteillä olevia välineitä. On hyvä, että koulutuksen järjestäjien tietoisuuteen tulee se, että myös vapaaehtoistyössä voidaan hankkia osaamista, joka on mahdollista hyväksilukea.
Vapaaehtoistyön teemavuoden konkreettisiin toimiin viitaten Suomi katsoo, että suurten näkyvyystapahtumien (high visibility events) lisäksi jäsenmaiden tulisi toimillaan kannustaa ruohonjuuritason toimintaa.
Vapaaehtoistyö on tärkeä toimintamuoto, jota toteutetaan kussakin maassa hyviksi havaittujen mallien avulla. Teemavuoden tarkoituksena on edistää ja tukea erityisesti kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon kautta jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä luoda suotuisat olosuhteet vapaaehtoistyölle Euroopan unionissa. Valiokunta pitää teemavuoden järjestämistä tarpeellisena. Komission ehdotuksen mukaan vapaaehtoistyössä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Vaikka vain 30 prosenttia eurooppalaisista osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistyöhön, lähes 80 prosenttia pitää toisten auttamista tärkeänä osana elämäänsä. Ero tosiasiallisten ja mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden välillä on vielä suurempi nuorten keskuudessa: vain 16 prosenttia Euroopan nuorista osallistuu toimintaan aktiivisesti, mutta lähes 75 prosenttia kannattaa vapaaehtoistyötä edistäviä ohjelmia. Huomattava myös on, että myös sosiaalisektorilla on vapaaehtoistyöllä suuri merkitys.
Valtioneuvoston kanta komission ehdotukseen vapaaehtoistyön teemavuodesta noudattelee sivistysvaliokunnan aiempia kannanottoja.
Suomessa kansalaisjärjestöjen puitteissa tapahtuva vapaaehtoistoiminta on laajaa. Sen vuoksi on hyvä, että valtioneuvoston kannassa painotetaan kansalaisjärjestöjen merkitystä vapaaehtoistoiminnassa.
Valtioneuvoston kannanotoissa on huomioitu myös valiokunnan kanta siitä, että vapaaehtoistoimijat kohtaavat EU:ssa muun muassa verotukseen, sosiaaliturvaan ja oleskelulupakäytäntöihin liittyviä ongelmia. Näiden esteiden poistamiseen tulisi keskittyä ja pyrkiä siten turvaamaan nuorten vapaaehtoistoiminnan edellytykset.
Tärkeää on se, että syrjäytymisen ehkäisemiseksi paikallisesti luodaan toimivat mallit ja perusrakenteet vapaaehtoistyön tukemiseen. Valiokunta kannattaa teemavuoden tavoitteeksi sitä, että yleisesti tehdään tunnetuksi vapaaehtoistyön merkitystä kansalaisvaikuttamisena ja esimerkkinä ihmisten välisestä toiminnasta. Valiokunta ei sen sijaan kannata uusien eurooppalaisten rakenteiden tai järjestelmien luomista teemavuoden puitteissa.
Lausuntonaan sivistysvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteereinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marjo Hakkila