Perustelut

Yleistä

Sivistysvaliokunta kannattaa EU-politiikasta 2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 6/2013 vp) yleistä linjausta, että entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu. Valiokunta pitää valitettavana, että selonteossa ei ole tuotu riittävästi esille koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden ratkaisevaa merkitystä kasvulle ja kilpailukyvyn kehittymiselle EU:ssa. Valiokunta toteaa myös, että EU:n laajuisella kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntayhteistyöllä on merkittävä rooli Euroopan yhteisen sivistyskäsityksen ja kulttuuripohjan muokkaajana. Valiokunta korostaa voimakkaasti EU:n sivistys- ja kulttuuriyhteistyön kehittämistä ja kansainvälistymisen edistämistä kaikilla tasoilla.

Valiokunta toteaa, että valiokunnan toimialalla ei juuri ole oikeusperustaa unionin yhteiselle lainsäädännölle. Unionin toiminta perustuu valiokunnan toimialalla yhteisen politiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen suosituksilla. Poikkeuksena tästä on tekijänoikeusala, jolla on annettu kymmenkunta direktiiviä.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että EU:n rahoitusratkaisut ovat linjassa Eurooppa 2020      -strategian tavoitteiden kanssa ja että esimerkiksi Horisontti 2020, Yhteinen Erasmus ja Luova Eurooppa -ohjelmille varmistetaan koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin merkitystä korostava riittävä rahoitus.

Valiokunta on käsitellyt valtioneuvoston selontekoa oman toimialansa osalta.

1. Osaamisen merkitys ja sääntely

Suomi on sitoutunut EU 2020 -strategian tavoitteisiin, jotka ovat koulutuksen varhain päättävien määrän laskeminen ja korkeakoulutettujen määrän lisääminen. Kansalaisten korkean osaamistason ja monipuolisten, työelämässä tarvittavien taitojen edistämisellä on saadun selvityksen mukaan olennainen merkitys kestävälle talouskasvulle. Kansalliset toimenpiteet, kuten nuorisotakuu, tukevat näitä koko Euroopan kannalta merkittäviä tavoitteita. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana, että EU-tasolla on osoitettu varoja yhteisestä talousarviosta kaikkein korkeimman nuorisotyöttömyyden maille ja suositeltu kaikkia jäsenmaita ottamaan käyttöön nuorille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan turvaava nuorisotakuu.

Sivistysvaliokunta on koulutusta ja tutkimusta koskevissa lausunnoissaan todennut, että EU:n toimien tulisi suositusluontoisina keskittyä niihin aiheisiin, joihin unionin toimilla saadaan selkeää lisäarvoa. Kansainvälisten toimien kehittämisessä tällaisia ovat mm. isot globaalit haasteet, joita ei voi ratkoa Eurooppa-keskeisesti. Unionin tason toimista on tyypillisesti suuri hyöty alueilla, joilla vaaditaan pitkäjänteistä yhteistyötä ja synnytetään suhteellisen pysyviä yhteistyörakenteita. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ulkomaisten opintojen tunnustamisella samoin kuin laajemmin opitun ja osaamisen tunnistamisella varmistetaan, että eurooppalainen tietotaito ja osaaminen kokonaisuudessaan saadaan yhteiskunnan käyttöön.

Sivistysvaliokunta korostaa, että jatkossakaan koulutuspolitiikan alaan kuuluvista yksityiskohdista ei tule säätää unionin direktiiveissä. Koulutuksen tulee olla jäsenvaltion kansallisessa päätösvallassa, sillä kunkin maan koulutustarpeisiin ja tavoitteisiin vaikuttavat suurestikin mm. maan elinkeinorakenne, työllisyys ja kulttuuriset erityispiirteet. Valiokunta ei hyväksy toimia, jotka vaarantavat pedagogista vapautta tai koulutuksen kehittämistä. Kansallisella tasolla tulee siten olla oikeus päättää esimerkiksi koulutukseen pääsyn edellytyksistä tai oppimääristä tai koulutukseen liittyvästä harjoittelusta kaikilta osin. Valiokunta painottaa, että Suomessa on monilla aloilla korkea koulutustaso ja siihen sovitetut kelpoisuusvaatimukset. EU:n yhteiset koulutuspuitteet eivät saa luoda paineita alentaa kelpoisuusvaatimuksia tehtävissä, joihin sellaiset on kansallisesti määritelty.

Sivistysvaliokunta on aikaisemmassa lausunnossaan (SiVL 3/2012 vp — E 137/2011 vp) suhtautunut varauksella esimerkiksi siihen, että Yhteinen Erasmus -ohjelmasta säädetään unionin asetuksella. Valtioneuvoston kannan mukaan säädösvälineen valinnalla ei tässä tapauksessa arvioitu olevan vaikutuksia asian käsittelyyn ja toimeenpanoon Suomessa. Valiokunta kuitenkin korosti, että delegoidulla toimivallalla voidaan muuttaa hyväksytyn säädöksen muita kuin keskeisiä osia ja tässä ohjelmaesityksessä muutokset voivat muodostua ongelmallisiksi kansallisen päätösvallan kannalta. Valiokunta edellyttääkin, että sitovan EU-lainsäädännön säätämisen tarkoituksenmukaisuutta aina punnitaan tapauskohtaisesti.

Valiokunta korosti Lissabonin sopimuksen 290 art. sisältöä, jonka mukaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä määritellään nimenomaisesti delegoidun säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto. Tietyn alan keskeisistä osista voidaan säätää vain lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädöksellä, ja delegoitujen säännösten antamiselle on määriteltävä tarkat rajat em. artiklan mukaisesti

Valiokunta toteaa vielä, että monen muun alan EU-lainsäädäntöehdotuksilla voi myös olla merkittäviä heijastusvaikutuksia valiokunnan toimialaan. Esimerkiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajilta vaadittavaa ammattipätevyyttä koskeva direktiivi (2003/59/EY) ja ajokorteista annettu direktiivi (2006/126/EY) muodostavat yhdessä raskaan kaluston kuljettamisen perusvaatimukset. Säännöstöt sisältävät lukuisia ikävaatimuksia yhdessä ja erikseen. Näiden säädösten sisällöllinen epäjohdonmukaisuus heijastuu Suomessa kansallisen lainsäädännön kautta suoraan nuorten koulutukseen pääsyyn, työllistymiseen koulutuksen jälkeen sekä laajemmin työvoiman saatavuuteen kuljetusalalla. Asia ei saadun selvityksen mukaan ole ratkaistavissa kansallisella tasolla.

2. Tutkimus ja innovaatiot keskeisessä asemassa

Valiokunta painottaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tärkeänä investointina tulevaisuuteen. Niillä luodaan pohjaa koko EU:n taloudelliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Valiokunta korostaa, että tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta rahoitettavan toiminnan tulee perustua korkeaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatuun. Tämän rinnalla on painotettava toiminnan vaikuttavuutta Euroopan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä eurooppalaisen lisäarvon synnyttämistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asemaa ja voimavaroja EU:ssa vahvistetaan ja että EU:n ohjelmien sisällöt, rakenteet ja toimintatavat mahdollistavat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten laajan osallistumisen. Valiokunta painottaa, että huippuosaamisen ja innovaatioiden syntymisen taustalla on vahva perustutkimukseen nojautuva koulutus ja tutkimus sekä osaaminen, luova verkottuminen ja tutkijoiden esteetön liikkuminen.

EU:n kansainvälisen tutkimus-, teknologia- ja innovaatiotoiminnan lisäksi kansallisella toiminnalla on jatkossakin oma tärkeä roolinsa. Unionin kansainväliset kehitystoimet eivät korvaa Suomen kansallisia toimenpiteitä, vaan Suomen tulee pitää huolta tutkimusvoimavarojen riittävyydestä. Kansallisesti voimme hyötyä vahvasta unionin tason kumppanuustoiminnasta vain, jos oma tutkimus- ja innovaatiotoiminta on riittävästi resursoitu. Jotta voimme vastata innovaatiotoiminnan nopeasyklisiin tarpeisiin, tarvitsemme edelleen myös omaa kansallista ketteryyttä ja mahdollisuutta kahdenvälisiin kumppanuuksiin. Vaarana on, että kansallisia määrärahoja vähennettäessä menetetään tärkeitä mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin hankkeisiin ja lisätä omaa osaamistamme ja kilpailukykyä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomessa osataan tunnistaa maamme vahvat strategiset osaamisalueet ja panostaa riittävästi niiden kehittämiseen. Esimerkiksi maamme laajan arktisen osaamisen merkitys tulee valiokunnan arvion mukaan lähivuosina Euroopassa korostumaan.

3. Kulttuuri- ja luovat alat

Sivistysvaliokunta painottaa, että kulttuuri- ja luovat alat nähdään Euroopassa kasvun ja työpaikkojen luomisen merkittävimpänä mahdollisuutena. Kulttuuri- ja luovat alat voivat valiokunnan arvion mukaan merkittävästi edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, kun näiden alojen strategista asema — taiteen, liiketoiminnan ja teknologian risteyskohdassa — hyödynnettäisiin nykyistä paremmin sekä EU:ssa että kansallisesti. Tämä edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan muun muassa eri alojen yhteistyön tiivistämistä, huomion kiinnittämistä toimijoiden kumppanuuden laatuun, tasapuolisuuteen ja monipuolisuuteen sekä jo nuorella iällä opittaviin luoviin taitoihin.

4. Digitaaliset sisämarkkinat

Digitaalisen talouden vahvistamisella on keskeinen merkitys sisämarkkinoiden kehittämiselle ja koko Euroopan talouskasvulle. Toimivat digitaaliset sisämarkkinat ovat erittäin tärkeät luovien verkkosisältöjen levityksen ja kaupan kannalta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että EU-tason ja kansallisin vero- ym. ratkaisuin edistetään digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta, esim. sähköisten kirjojen ja lehtien verokohtelun osalta. Sisältöjen ei-kaupallisten ja julkisten levitysmuotojen edelleen kehittäminen ja saataville saattaminen ovat myös olennainen osa Digitaalisen agendan toimeenpanoa.

Sivistysvaliokunta viittaa suurelle valiokunnalle antamaansa lausuntoon (SiVL 1/2013 vp), joka käsitteli valtioneuvoston kirjelmää                     (U 55/2012 vp) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (tekijänoikeuden kollektiivihallinnointi). Sivistysvaliokunta kannatti direktiiviehdotuksen keskeisiä periaatteita ja komission ehdotuksia yleishallinnoinnin oikeudellisen kehyksen luomiseksi EU-tasolla sekä musiikin rajat ylittävän lisensioinnin helpottamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komission ehdotuksella ei ole tarkoitus puuttua Pohjoismaissa jo käytössä oleviin toimiviin ratkaisumalleihin, erityisesti sopimuslisenssijärjestelmään. Valiokunta muun muassa piti erittäin tärkeänä, että direktiiviehdotuksen yhteensopivuus sopimuslisenssijärjestelmän kanssa voidaan jatkovalmistelussa varmistaa.

Kulttuuripolitiikan näkökulmasta digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvät myös kansalaisten kyky toimia digitaalisessa ympäristössä, verkkoympäristön turvallisuus ja medialukutaidon edistäminen. Valiokunta korostaa, että lähtökohtana tulee olla mahdollisimman laadukkaiden sisältöjen edistäminen ja tuki politiikalle, jolla internetiä kehitetään paremmaksi ja turvallisemmaksi erityisesti lasten näkökulmasta.

Digitaalisia sisämarkkinoita edistetään myös saattamalla digitaalisessa muodossa olevat kulttuuriaineistot kansalaisten käyttöön ja hyödynnettäväksi Euroopan digitaalisen kirjaston, EUROPEANAn kautta. Kulttuurin ja tieteen aineistojen digitointi ja verkkosaatavuus on tärkeää, koska se mahdollistaa kulttuurin ja tieteen sisältöjen aktiivisen käytön digitaalisessa yhteiskunnassa, mikä puolestaan edistää työllisyyttä ja vahvistaa digitaalista taloutta.

Tekijänoikeuteen liittyvissä kysymyksissä sivistysvaliokunta on joutunut pohtimaan myös toissijaisuusperiaatetta, josta määrätään SEU 5 artiklan 3 kohdassa. Sen mukaan unionin toiminta on mahdollista vain, jos suunniteltujen toimenpiteiden tavoitetta ei voida "riittävällä tavalla saavuttaa" jäsenvaltioiden tasolla ja jos tavoite voidaan "toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla".

Eduskunnan sivistysvaliokunta on 30.6.2011 pitämässään kokouksessa päättänyt yksimielisesti esittää, että suuri valiokunta ottaa orpoteoksia koskevaa direktiiviehdotusta koskevan asian käsiteltäväkseen EU-sopimuksen 5 artiklassa määritellyn toissijaisuusperiaatteen kannalta. Sivistysvaliokunta arvioi, että "suunnitellun toiminnan tavoitteet voidaan riittävästi saavuttaa kansallisin toimenpitein. Jos myöhemmin ilmenee yhteisen koordinaation tarvetta, unionin toimenpiteet voisivat olla korkeintaan komission suosituksia." (Sivistysvaliokunnan pöytäkirja 12/2011 vp, toissijaisuusasia TS 11/2011 vp).

Eduskunnan suuri valiokunta esitti tältä pohjalta valtioneuvostolle asiaa koskevan lausuntopyynnön. Valtioneuvosto piti kuitenkin ehdotusta lähtökohtaisesti toissijaisuusperiaatteen mukaisena. Orpoteoksia koskeneen asian jatkokäsittelyssä sivistysvaliokunta ehdotti vielä direktiiviehdotuksen hylkäämistä, mutta eduskunnan suuri valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan asian eteenpäin viemisestä Suomen neuvottelutavoitteiden turvaamiseksi edellyttäen kuitenkin, että sivistysvaliokunnan lausunnossaan esittämät kriittiset sisällölliset näkökannat otetaan asian jatkovalmistelussa huomioon.

Asia on sittemmin edennyt orpoteoksia koskevaksi lakiehdotukseksi (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ja orpoteosten käyttämisestä HE 73/2013 vp) ja laiksi, jota koskevassa mietinnössään (SiVM 6/2013 vp) sivistysvaliokunta edelleen korosti sitä tärkeää periaatetta, että direktiivillä ja ehdotetulla lailla ei puututa oikeuksien hallinnointia koskeviin kansallisen tason järjestelyihin, joilla tarkoitetaan direktiivin johdantokappaleen 24 mukaan muun muassa laajennettuja kollektiivisia lupia eli sopimuslisenssisäännöksiä.

Tämän esimerkkitapauksen valossa sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että selonteossa todetun tavoin kunnioitetaan toissijaisuusperiaatetta ja pitäydytään EU-tason sääntelystä, jonka tavoitteet voidaan saavuttaa yhtä hyvin tai paremmin kansallisella tasolla. Toissijaisuusperiaatteen vaalimiseen tulee paneutua riittävästi jo EU-säädösehdotusten valmisteluvaiheessa.

5. EU:n rahapelipolitiikka

Euroopan komissio on 26.10.2012 lähettämällään kirjeellä pyytänyt Suomelta lisätietoja mm. arpajaislain soveltamisesta ja monopolijärjestelmän muodosta, valvonnasta ja liiketoiminnan periaatteista ja siten jatkanut Suomea vastaan jo vuonna 2006 käynnistämänsä rikkomusmenettelyn, jonka edellisessä vaiheessa Suomi on antanut keväällä 2008 vastauksen perusteltuun lausuntoon. Komissio voi pyydetyt tiedot saatuaan joko päättää rikkomusmenettelyn tai viedä asian EU-tuomioistuimeen.

Sivistysvaliokunta on antanut lausunnon      (SiVL 5/2013 vp) valtioneuvoston selvityksestä (E 157/2012 vp) koskien komission tiedonantoa Kohti sähköisesti välitettävien rahapelien kattavaa eurooppalaista kehystä. Lausunnossa todettiin, että veikkaus- ja raha-arpapelien tuoton jakaminen tieteen, taiteen ja muun kulttuurin sekä urheilun ja nuorisotyön tukemiseksi on ensiarvoisen tärkeä näiden toimintojen rahoitusmuoto Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Samalla voidaan toimia rikosten ja pelihaittojen torjumiseksi ja pelaajien suojelemiseksi. Lausunnossa todetun mukaisesti sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että jatkossakin voidaan pysyä kansallisesti rahapelien yksinoikeusjärjestelmässä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi valtioneuvoston tulee toimia tehokkaasti ja peräänantamattomasti asian käsittelyssä unionissa.