Perustelut
Lausumat
Valiokunta on käsitellyt hallituksen toimenpidekertomukseen
sisältyviä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syntyneitä lausumia.
Lausumien toteutumiseen on kiinnitetty huomiota erityisesti sitä silmällä pitäen,
onko niiden johdosta ryhdytty sellaisiin toimenpiteisiin, joiden
perusteella asiassa on edetty lausuman mukaisesti siten riittävästi,
että lausuma voidaan poistaa. Edellä sanottuun
viitaten valiokunta esittää seuraavien lausumien
poistamista:
- alaikäisten tahdosta
riippumaton hoito, HE 92/1992 vp
- kriminaalipotilaita koskevien säännösten uudistaminen,
HE 226/1994 vp
- kriminaalipotilaiden hoidon kehittäminen, HE 231/1996
vp,
- erityisryhmien kuntoutus, HE 155/1997 vp,
- työeläkejärjestelmän
vakuutusmaksujen suorittamiskäytäntöjen
ja työsuhderekistereiden kehittäminen, HE 202/1997
vp
- tupakkapolitiikan tehostaminen, HE 82/1998 vp
- veteraanien hammashuolto, HE 62/1999 vp
- sotilasvammalaissa säädetyn työkyvyttömyysprosentin
alentaminen, HE 67/1999 vp
- perhevapaat, HE 131/2000 vp
- kuntouttava työtoiminta, HE 184/2000
vp
- gluteenittoman ruokavalion hoitotuki, HE 149/2001
vp
- sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määräytymisperusteiden
uudistus, HE 171/2001 vp.
Hallituksen kertomuksessa on lisäksi esitetty eräiden
muiden lausumien osalta, etteivät ne enää anna
aihetta toimenpiteisiin. Valiokunta pitää kuitenkin
tarpeellisena, että myös vuodelta 2003 annettavassa
hallituksen toimenpidekertomuksessa seuraavien lausumien toteutumista edelleen
seurataan:
- työttömyysturvan
peruspäivärahan taso, VNS 4/1996 vp
- pienyrittäjän sosiaaliturva, HE 80/1999
vp
- sosiaalihuollon asiakaslakiin HE 137/1999 vp liittyvä toinen
lausuma, joka edellyttää pankkisalaisuuden piiriin
kuuluvien tietojen luovuttamista koskevien säännösten yhtenäistämistä.
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota
sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöihin pohjautuviin
seuraaviin eduskunnan lausumiin:
Perusturvan parantaminen, HE 155/2001 vp
Valiokunnan näkemyksen mukaan perusturvan uudistamisen
tavoitteena tulee olla, etteivät kansalaiset joudu muiden
etuuksien alhaisen tason vuoksi toimeentulotuen pitkäaikaisiksi
asiakkaiksi. Toimeentuloasiakkuuksia tulisi ensisijaisesti vähentää työllisyyttä parantamalla.
Työttömyyden alentamisen lisäksi tarvitaan
kuitenkin ensisijaisen sosiaaliturvan kehittämistä.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että uuteen hallitusohjelmaan on sisällytetty
pienimpien päivärahojen sekä kansaneläkkeen
tasokorotus ja että kansallisessa sosiaalialan kehittämisprojektissa
paneudutaan tarkemmin perusturvauudistuksen tarpeeseen.
Valiokunta on lausumassaan edellyttänyt toimeentulotukea
saavien aseman parantamista. Valiokunta pitää myönteisenä niitä toimia,
joilla toimeentulotukijärjestelmää viime
vuosina on kehitetty. Valiokunta pitää edelleen
tarpeellisena toimeentulotukea saavien aseman parantamista, jolloin
esimerkiksi tulisi tarkastella toimeentulotuen määrään
alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten omavastuun asianmukaisuutta.
Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi
olisi tarpeen ainakin osittain luopua lapsilisien perheen tuloksi lukemisesta
toimeentulotuen määrää laskettaessa.
Ensisijaisten etuuksien alhainen taso lisää kuntien
sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä ja samalla
sitoo tarpeettomasti työntekijäresursseja. Etuuksien
kehittämisen seurauksena myös sosiaalityöntekijöiden
asiakasmäärää voitaisiin vähentää.
Sosiaalityön tarve on monella palvelualueella merkittävästi
kasvanut. Sosiaalisten ongelmien luonne ja määrä on
moninaistunut ja esimerkiksi lapsiperheiden ja lasten ongelmat ovat
lisääntyneet. Kunnissa on kuitenkin pitkään
jo jatkunut pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä.
Sosiaalityön tarpeen kasvu ja toisaalta resurssien vähäisyys
ovat johtaneet joissakin kunnissa sosiaalityön suoranaiseen
kriisiytymiseen. Sosiaalityön kehittämistä on
tuettu useilla projekti- ja kehittämishankkeilla, jotka
kuitenkin ovat jääneet yksittäisiksi
toimenpiteiksi ja niiden toteutuminen pitkälti kuntien
varaan. Sosiaalityön vahvistaminen ja sosiaalialan laaja-alainen
kehittäminen on kiireellinen tehtävä.
Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin sekä eri
osa-alueiden laatusuositusten pohjalta tulee sosiaalityön
palvelurakenteita ja toimintatapoja kehittää sekä lisätä sen voimavaroja.
Lisäksi sosiaalityöntekijöiden palkkausta
tulee parantaa ja lisätä työsuhteiden pysyvyyttä sekä panostaa
työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen, täydennyskoulutukseen ja
työnohjaukseen, jotta henkilöstön saatavuus sosiaalityöhön
voidaan turvata.
Lisättyjen voimavarojen kohdentuminen, HE 152/2001
vp
Kertomusvuonna sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden
valtionosuusjärjestelmää tarkistettiin
niin, että valtionosuuksilla voidaan tukea kuntien ja kuntayhtymien
toiminnallisia kehittämishankkeita. Samoin sosiaali- ja
terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia
korotettiin. Kertomusvuotta koskeneessa valtion talousarviossa lisättiin
rahoitusta erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin.
Seurannan mukaan osa kunnista ei omissa talousarvioissaan ole riittävästi
osoittanut lisävoimavaroja mainittuihin tarkoituksiin.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia
ja niiden prosenttiosuutta edelleen nostetaan. Valtion budjetissa kunnille
osoitettujen lisävoimavarojen ohella tarvitaan myös
kuntien omissa talousarvioissa lisäpanostusta sosiaali-
ja terveyspalveluihin, jotta palveluiden saatavuutta, laatua ja
vaikuttavuutta voidaan parantaa. Lisättyjen voimavarojen
kohdentumisen seurantaa tulee valiokunnan näkemyksen mukaan
tehostaa ja edelleen kehittää ohjaus- ja valvontakeinoja.
Omaishoidon kehittäminen, HE 166/1997 vp
Valiokunta on käsitellessään hallituksen
toimenpidekertomusta vuodelta 2000 lausunnossaan keskittynyt erityisesti
omaishoitojärjestelmän kehittämistarpeisiin. Kertomusvuonna
omais- hoitajien oikeutta vapaaseen lisättiin, mutta omaishoitajien
asemaa ei muutoin ole toivotulla tavalla pystytty parantamaan. Valiokunta
pitää myönteisenä, että hallitusohjelman
mukaan omaishoitojärjestelmää tullaan
kuluvalla hallituskaudella kokonaisuudessaan kehittämään. Tämän
tavoitteen kannalta on ratkaisevaa, että myös
kunnat sitoutuvat omaishoidon laajentamiseen ja omaishoitajien työn
tukemiseen.
Lapsiperheiden palvelut, VNS 4/2002 vp
Valiokunta on lapsipoliittisen selonteon yhteydessä hyväksymässään
lausumassa kiinnittänyt huomiota lapsiperheiden palvelujen
vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaan lapsien ja perheiden palveluja
parannetaan huolehtimalla riittävästä ja
pysyvästä henkilökunnasta ja turvallisista
olosuhteista sekä lisäämällä henkilöstöä lasten
ja nuorten palveluihin. Valiokunta pitää henkilöstöresurssien
turvaamista keskeisenä pyrittäessä parantamaan
lasten ja nuorten arkea päivähoidossa ja koulussa.
Yhtenä lasten perushoidon puutteena on meillä peruskoululaisten
iltapäivähoidon vähäinen paikkamäärä.
Hallitusohjelman mukaan ensi- ja toisluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta
tullaan säätämään lailla.
Valiokunta pitää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan
kattavaa järjestämistä kiireellisenä,
koska suomalaiset koululaiset jäävät
iltapäivisin vaille aikuisten huolenpitoa kansainvälisesti
verraten poikkeuksellisella tavalla.
Valiokunta on mietinnössään, johon
eduskunnan mainittu lausuma perustuu, laajasti käsitellyt
lapsiperheiden palveluja. Valiokunta on korostanut lapsille suunnattujen
peruspalveluiden, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon, toimintaedellytysten
vahvistamista. Näiden palveluiden toimivuudella on selvä yhteys
lasten hyvinvoinnin turvaamiseen. Hallitusohjelman mukaan lapsille
ja nuorille suunnatuissa palveluissa tullaan edistämään
moniammatillisia ja varhaiseen puuttumiseen perustuvia toimintatapoja.
Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten
määrä on jatkuvasti lisääntynyt.
Tästä syystä voimavaroja tarvitaan myös kasvatus-
ja perheneuvoloiden toimintaan.
Valiokunta tähdentää vielä,
että lapsiperheille suunnattuja palveluja tulee sisällöllisesti
kehittää tukemaan nykyistä paremmin vanhemmuutta
ja perheiden kasvatustyötä ottaen huomioon myös
nykyperheiden erilaisen kirjon. Asiakastutkimusten mukaan vanhemmuuden
tukemiselle, perhevalmiuksien kehittämiselle sekä kasvatusepävarmuuden
hälventämiselle on lapsiperheissä selkeä tarve.
Kansallinen terveyshanke
Kertomusvuonna kansallisen terveysprojektin toteutus käynnistyi
valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
Päätöksen mukaisesti sovittiin muutoksista,
joilla helpotetaan perusterveydenhuollon lääkäripulaa.
Terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi
asetettiin alueorganisaatio, jonka tehtävänä on
käynnistää perusterveydenhuollon uudelleenorganisointihankkeita.
Kansallisen terveyshankkeen suositusten toteuttaminen vaatii
lähivuosina suurta taloudellista lisäpanostusta
sekä valtiolta että kunnilta. Hallitusohjelman
mukaan hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon
voimavaroja ja kehittää osaamista, palvelurakenteita
ja toimintatapoja pitkäjänteisesti yhdessä kuntien
kanssa kansallisen terveysprojektin periaatepäätöksen mukaisesti.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että voimavaralisäykset
toteutuvat. Valiokunta korostaa myös perusterveydenhuollon
ja ennaltaehkäisevän työn ensisijaisuutta
palvelujen kysynnän hillitsemisessä ja suuntaamisessa
avohoitopainotteisiin hoitoihin. Valiokunta pitää hyvin
myönteisenä, että hallitusohjelman mukaan
rahoitusta ohjataan erityisesti mielenterveys- ja päihdepotilaiden
hoidon ja tukipalveluiden turvaamiseen. Tässä yhteydessä valiokunta tähdentää erityisesti
lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden turvaamisen tarvetta.
Terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi
tulee huolehtia julkisen terveydenhuollon houkuttelevuudesta työpaikkana
turvaamalla henkilöstölle hyvät työolosuhteet
ja täydennyskoulutusmahdollisuudet samoin kuin riittävä palkka-
ja urakehitys.