Perustelut

Muutokset työttömyysturvaan

Hallituksen esityksen tavoitteena on vuosille 2015—2018 hyväksyttyjen valtiontalouden kehysten sekä julkisen talouden suunnitelman mukaisesti säästää 50 miljoonaa euroa valtion menoja työttömyysturvassa. Hallituksen päätöksen mukaan tavoitteena on aikaansaada säästö kohdistamalla leikkaus korkeimpiin päivärahoihin.

Hallitus esittää, että ansiopäivärahaa alennetaan niillä työttömiksi jäävillä, joiden päivärahan perusteena oleva ansiotulo on yli 3 115 euroa kuukaudessa. Leikkaus kohdistuu tältä osin keskipalkan ylittäviä tuloja saaviin.

Leikkaus ansiopäivärahassa toteutetaan siten, että nk. taitekohtaa, jonka ylittävä työtulo kartuttaa päivärahaa pienemmällä osuudella, alennetaan nykyisestä. Esityksen mukaan taitekohta alenee 3 445 eurosta 3 115 euroon, jolloin kertymäprosentti po. välillä alenee 45 prosentista 20 prosenttiin. Suurin leikkaus kohdistuu niihin, joiden kuukausiansio on yli 3 343 euroa, koska sekä taitekohdan aleneminen että em. prosenttileikkaus kohdistuvat heihin. Päivärahatulon alennus on enimmillään noin 82 euroa kuukaudessa.

Toinen hallituksen esittämä muutos on päivärahan korotetun ansio-osan alentaminen. Alennus kohdistuu kaikkiin korotettua ansio-osaa saaviin päivärahan perusteena olevista tuloista riippumatta. Valiokunta huomauttaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin, ettei esitys tältä osin toteuta hallituksen tavoitetta säästön kohdentamisesta korkeimpia päivärahoja saaviin.

Korotettua ansio-osaa maksetaan määräaikaisesti pitkän työuran tehneelle tai työllistämistä edistäviin palveluihin osallistuvalle. Vuonna 2013 korotettua ansio-osaa maksettiin pitkän työuran päätyttyä 15 500 työnhakijalle keskimäärin 63 päivää ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta noin 36 700 työnhakijalle keskimäärin noin 72 päivää.

Korotusosan korvausprosenttia alennetaan 65 prosentista 58 prosenttiin ja nk. taitteen ylittymisen jälkeen maksettavaa korotusosaa 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Tämä alennus käytännössä palauttaa näihin prosentteihin tämän vuoden alussa tulleen korotuksen vuoden 2013 tasolle. Tuolloin vastaavat prosentit olivat 57,5 ja 35.

Valiokunta toteaa, että korotusosan pienentäminen aktiivitoimiin osallistuvilta on ongelmallista työttömyysturvan kannustavuuden näkökulmasta. Valiokunta viittaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että ratkaisu heikentää korotetun ansio-osan vaikuttavuutta työllistymisen edistämisessä. Lisäksi lyhyellä aikavälillä tehdyt, vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat muutokset vaikeuttavat työttömyysturvan toimeenpanossa asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta. Ne eivät myöskään ole omiaan lisäämään järjestelmän luotettavuutta.

Taitekohdan alentuminen koskee myös korotusosaa, mistä seuraa, että jo keskituloisten päivärahoissa vaikuttaa yhtä aikaa kolme tekijää: varsinaisen korotusosan alennus, taitteen alennus ja taitteen ylittämisen jälkeen maksettavan korotusosan alennus. Alennus etuuteen on esimerkiksi 4 000 euron tuloihin perustuvaa etuutta saavilla yhteensä lähes 300 euroa kuukaudessa.

Pienimpiä ansiopäivärahoja saavien kohdalla korotusosan alennus lisää toimeentulotuen käyttöä. Esimerkiksi noin tuhat euroa työttömyysetuutta saavilla korotusosan alennus on noin 50 euroa kuukaudessa. Samalla korotusosan alentaminen saattaa joissain tapauksissa lisätä asumistukea tarvitsevien määrää. Valiokunta korostaa, että sosiaaliturvan tavoitteena tulee olla syyperusteisten etuuksien tason turvaaminen siten, ettei tarvetta viimesijaisen etuuden, toimeentulotuen, pitkäaikaiseen käyttöön synny.

Valiokunta pitää myönteisenä, että uusia laskentasääntöjä sovelletaan niihin, jotka täyttävät työssäoloehdon ja joiden päiväraha lasketaan uudelleen vuonna 2015 tai myöhemmin. Näin leikkaus ei kohdistu nyt maksussa oleviin päivärahoihin.

Muutokset rahoitukseen

Työttömyysvakuutusrahastolle päivärahojen ja korotusosan alentamisesta syntyvä säästö siirretään Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen siten, että tarve rahoittaa perusturvaa valtion budjetista pienenee vastaavasti. Mainitun rahasumman siirtämisestä budjetin katteeksi tulee uusi pysyvä elementti työttömyysturvan rahoitusjärjestelmään. Summa ei ole työttömien määrästä tai maksettavista päivärahoista riippuvainen.

Valiokunta toteaa, että vaikka esitettyä muutosta työttömyysturvan rahoitukseen voidaan perustella valtiontalouden tasapainottamistarpeella, se osaltaan monimutkaistaa työttömyysturvan rahoitusjärjestelmää eikä pysyvänä järjestelynä lisää järjestelmän johdonmukaisuutta. Lisäksi on huomattava, että työttömyysvakuutusrahastolle syntyvä säästö ei toteudu täysimääräisesti ensimmäisinä vuosina, koska päivärahan laskentasäännöt muuttuvat alkavien päivärahojen osalta. Näin ollen muutoksella on vaikutusta rahaston rahoitusasemaan.

Samalla esitykseen sisältyy rahoitusta jossain määrin yksinkertaistava ehdotus, kun peruspäivärahojen korotusosien rahoitus siirretään Työttömyysvakuutusrahastolta valtiolle. Kyse on kokonaisuuden kannalta vähäisen, noin 300 000 euron siirtymästä rahavirroissa.

Lopuksi

Hallituksen esitys on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kuromaan umpeen valtiontalouden kestävyysvaje. Valiokunta toteaa, että säästötavoitteen taustalla on valtiontalouden tilaan liittyviä painavia syitä. Valiokunta katsoo kuitenkin, että esityksen kokonaisvaikutukset olisi tullut arvioida kattavasti, koska työttömyysturvan leikkaukset tosiasiallisesti heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja aikaansaavat kansantalouden kannalta kielteisiä vaikutuksia kulutuskysyntään. Samoin esitys lisää kuntien toimeentulotukimenoja.