Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus esittää omaishoitajien asemaan parannuksia, joilla tuetaan omaishoitajien jaksamista ja samalla lisätään kannusteita omaishoitoon. Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuosina 2016—2018 toteutettavaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanketta. Omais- ja perhehoidon kehittämiseen on varattu vuoden 2016 toisessa lisätalousarvioesityksessä lisärahoitusta 49,3 milj. euroa. Vuosittainen lisärahoitus vuodesta 2018 alkaen on yhteensä 95 miljoonaa euroa (90 milj. euroa vuonna 2017).
Hallituksen esitys liittyy myös vuonna 2014 julkaistun kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman asteittaiseen toimeenpanoon. Esitys tukee tavoitetta vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoitoa sekä turvata vanhusväestön mahdollisuutta asua entistä pidempään omassa kodissaan. Omaishoitajien palveluja kehittämällä voidaan vähentää palveluasumista ja kotiin tuotavia palveluja sekä myöhentää kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Kalliimman hoidon korvautumisella omais- ja perhehoidolla tavoitellaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. Yhdessä perhehoitoa koskevan esityksen (HE 86/2016 vp) kanssa muutoksilla on tarkoitus aikaansaada noin 220 miljoonan euron vuosittainen säästöpotentiaali kuntien kustannuksiin vuodesta 2020 alkaen. Omaishoidon osuus tästä on noin 190 miljoonaa euroa.
Vapaiden lisääminen
Omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennetaan siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito.
Valiokunta pitää omaishoitajien vapaiden lisäämistä ja vapaisiin oikeutettujen piirin laajentamista hyvänä uudistuksena. Valiokunta toteaa, että merkittävä osa omaishoidon vapaaseen oikeutetuista henkilöistä jättää nykyisin vapaansa käyttämättä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan syynä tähän on haluttomuus jättää hoidettava toisten hoitoon, hoidettavan kieltäytyminen muusta hoidosta sekä sopivan sijaishoidon puute. Valiokunta korostaa, että sijaishoidossa tulee olla riittävät resurssit ja osaaminen järjestää aktivoivaa, laadukasta ja kuntouttavaa hoivaa. Jotta omaiset pitäisivät vapaita, tulee sijaishoitovaihtoehtoja kehittää ja järjestää hoito niin, että hoito vastaa hoidettavan yksilöllisiä tarpeita ja että omainen voi luottaa hoidettavan olevan hyvässä hoidossa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hyvillä vapaapäivien järjestelyillä voidaan ehkäistä erityisesti työssäkäyvien omaishoitajien ylikuormittumista ja uupumista. Uupumuksen ja väsymyksen on todettu lisäävän hoivaajien ennenaikaista työelämästä pois jäämistä, mikä voi lisätä etenkin naisten sosiaalisen eristymisen ja köyhtymisen riskiä. Työelämään paluu hoivavelvoitteiden jälkeen on usein vaikeaa.
Esityksen mukaan kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että vapaat pidetään useampana alle vuorokauden mittaisena jaksona. Vapaavuorokausien jaksottaminen ehdotetulla tavalla tuo omaishoitajille joustavuutta vapaiden pitämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että omaishoitajalla on tosiasiallinen mahdollisuus aina halutessaan käyttää vapaat kokonaisina vuorokausina ja myös siten, että kertyneet vapaapäivät voidaan pitää yhtäjaksoisesti.
Sosiaalihuoltolakiin ehdotetulla muutoksella vahvistetaan niiden henkilöiden oikeutta vapaaseen, jotka käytännössä toimivat omaishoitajina, mutta ilman omaishoitosopimusta. Uudistus lisää omaishoitajien yhdenvertaisuutta, sillä merkittävä osa omaistaan tai läheistään pitkäaikaisesti hoitavista henkilöistä ei ole tehnyt omaishoitosopimusta ja he ovat näin omaishoitajan jaksamista tukevan vapaajärjestelmän ulkopuolella. Kunnan mahdollisuus harkintansa mukaan järjestää näille hoitajille vapaata ja tarjota tarkoituksenmukainen sijaishoito tukee hoitajien jaksamista ja hoitosuhteen pysyvyyttä.
Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitosopimusta olevien osalta lain toimeenpanoon liittyy haasteita. Jotta omaisiaan ilman omaishoitosopimusta hoitavat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, kunnissa tulisi olla kriteerit, joiden perusteella omainen on oikeutettu vapaaseen.
Yhdenvertaisuuden lisäämiseksi on hyvä, että omaishoidon tuen myöntämiseen ja hoitopalkkioihin liittyviä käytäntöjä on tarkoitus yhtenäistää maakuntien alueella vuoteen 2019 mennessä hallituksen sote- ja aluehallintouudistuksen linjausten toteutuessa. Lisäksi omaishoidon vahvistamista koskevan kärkihankkeen hankesuunnitelman mukaan osana kärkihanketta maakunnat voivat kehittää yhteiset omaishoidon tuen määräytymisperusteet. Kärkihankkeeseen osallistuvat toimijat voivat esimerkiksi sopia hankkeessa perustettavien omais- ja perhehoidon keskusten yhdeksi tehtäväksi omaishoidon tuen määräytymisperusteiden yhtenäistämisen alueella. Muut maakunnat voivat puolestaan hyödyntää kärkihankkeen tuloksia.
Valmennus
Omaishoitajan hoitotehtävää tukevana palveluna lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajille valmennusta ja koulutusta. Omaishoitajan hoitotehtävään liittyvä valmennus ja koulutus tukevat hoitajan työssä kehittymistä ja osaamista. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, ettei valmennus ole edellytys omaishoitajana toimiselle. Valmennusta tulisi kuitenkin tarjota kaikille omaishoitajille ja antaa mahdollisuus osallistua siihen ennen sopimuksen tekoa tai myöhemminkin tarpeen ilmetessä, sillä tuen tarvetta voi ilmetä milloin tahansa hoitosuhteen aikana. Lisäksi tulisi kehittää hoitotyötä tukevia erilaisia digitaalisia ja vertaisryhmissä tapahtuvia tuen muotoja.
Valmennuksen sekä koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa ja tukea hoitajalle. Valmennuksen avulla omaishoitajat voivat myös nykyistä paremmin tunnistaa omat voimavaransa ja tuen tarpeensa ja rohkaistua käyttämään heille kuuluvia vapaita. Valiokunta katsoo, että hoitajan osallistuminen valmennukseen on mahdollistettava järjestämällä asianmukainen sijaishoito myös valmennuksen aikana.
Omaishoitajien valmennusta on paljolti järjestetty kolmannen sektorin eli järjestöjen tuottamana ja vapaaehtoisvoimin. Toimintaa on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmennuksen muuttuessa kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi valmennuksen tuottamisesta voivat jatkossakin vastata myös järjestöt, joilla on vahvaa osaamista ja pitkäaikaista kokemusta valmennuksesta. Näin voidaan turvata valmennuksen monipuolisuus.
Valiokunta ehdottaa, että omaishoitajien valmennus siirtyy kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin vasta vuoden 2018 alusta lukien. Tällöin kolmannen sektorin palvelujen tuottajilla on mahdollista sopeuttaa valmennustoiminta niin, että ne voivat tuottaa palveluja hankintalain säännösten mukaisesti.
Ehdotettavasta siirtymäajasta huolimatta valiokunta ehdottaa, että omaishoitajien valmennukseen varatut voimavaralisäykset toteutetaan suunnitellusti jo vuosina 2016 ja 2017 ennakoiden vuonna 2018 alkavaa lain soveltamista. Lisämäärärahan turvin kunnat ja maakunnat voivat jo ennen lainmuutosta käynnistää valmennuksen suunnittelun, kehittämisen ja juurruttamisen osaksi pysyvää toimintaa sekä laajentaa valmennuksen tarjontaa kattamaan aiempaa suuremman osan omaishoitajista. Lisämäärärahalla käynnistettävä toiminta mahdollistaa sen, että säästöt, jotka uudistuksesta on arvioitu saatavan, voivat toteutua suuruusluokaltaan samoina siitä huolimatta, että valmennusta koskeva lainmuutos tulee voimaan vuonna 2018.
Hyvinvointi ja terveystarkastukset
Omaishoitotehtävää tukevana palveluna lakiin lisätään säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Valiokunta pitää esitystä tervetulleena, koska hoidettavan terveydestä ja hyvinvoinnista huolehdittaessa hoitajan oma terveys on usein jäänyt toissijaiseksi. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla vahvistetaan työkyvyn vajeiden ennaltaehkäisevää tunnistamista sekä varhaista puuttumista niihin. Tarkastusten avulla tunnistetaan myös muut mahdolliset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät varhaisessa vaiheessa. Valiokunta korostaa, että myös omaishoitajan psyykkiseen jaksamiseen ja kuntoutukseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota.
Kehittäminen
Valiokunta pitää hyvänä, että osana kärkihanketta toteutetaan kehittämistoimenpiteiden seurantaa ja arviointia, jota voidaan hyödyntää myös nyt ehdotettavien lakimuutosten vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa. Kärkihankkeessa on tarkoitus toteuttaa tiedonkeruu osana vanhuspalvelulain seurantatiedon keruuta vuosina 2016 ja 2018. Tässä yhteydessä tietoa kerätään myös eri-ikäisten omais- ja perhehoidon uudistusten seurantaa varten. Lisäksi suunnitteilla on erillinen kärkihankkeen tarpeisiin kohdennettu omais- ja perhehoidon laajempi tiedonkeruu kärkihankkeen toimeenpanon aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös järjestöt voivat olla mukana kärkihankkeessa.
Valiokunta pitää tiedonkeruuta erittäin tärkeänä, jotta omaishoitajia koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä voidaan paremmin ottaa huomioon omaishoidon moninaisuus, jossa hoivan kohde vaikuttaa ratkaisevasti hoivatilanteen luonteeseen, muun muassa hoivan raskauteen ja sitovuuteen. Esimerkiksi erityishoitoa vaativan kasvavan lapsen hoito poikkeaa monin tavoin vaikkapa muistisairaan puolison hoitamisesta ja hoitotehtävät vaativat erilaisia tukipalveluja. Myös työssäkäyvien omaishoitajien tilanne on erilainen kuin kokopäiväisesti omaishoitajina toimivilla. Työikäiset omaishoitajat ovat eri asemassa kuin eläkeiässä olevat hoitajat niin hoidettavien kuin oman elämänvaiheensa osalta. Sääntelyä kehitettäessä on tarpeen tunnistaa erilaiset hoivatilanteet, kuten esimerkiksi etäomaishoitajuus, ja erilaisten hoidettavien vaatimukset omaishoitajien terveyden, jaksamisen ja hoivan laadun suhteen.
Lapsivaikutusten arviointi
Omaishoidon tuella hoidettiin vuoden 2014 aikana lähes 7 000 alle 18-vuotiasta lasta. Omaishoidossa on eri-ikäisiä ja tarpeiltaan erilaisia lapsia, joiden oikeuksiin ja hyvinvointiin nyt ehdotettavilla muutoksilla on selkeä vaikutus. Hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä lapsivaikutusten arviointia. Esityksen vaikutusarvioinnissa olisi ollut tärkeää huomioida eri ikäryhmät ja niiden tarpeet, mukaan lukien erityiset tarpeet, jotka syntyvät lapsen sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä taustatekijästä, kuten kulttuuri- tai kielitaustasta.
Valiokunta toteaa, että vaatimus lapsivaikutusten arvioinnista perustuu YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Yleissopimuksessa edellytetään, että lapsen etu otetaan huomioon ensisijaisena harkintaperusteena lapsiin kohdistuvia päätöksiä tehtäessä.
Tiedottaminen
Esityksen perustelujen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaa lakiehdotusten voimaantulon jälkeen Kuntainfon ehdotettujen muutosten toimeenpanon tukemiseksi. Valiokunta katsoo, että Kuntainfon lisäksi tiedotusta tulee suunnata myös omaishoitoa toteuttaville tahoille.