Yleistä

(1) Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien tavoin valtioneuvoston kantaan ja tukee yritysvastuun, kestävyysraportoinnin ja hiilirajamekanismin EU-tasoisen sääntelyn tavoitteita ja kannattaa Omnibus I -ehdotukseen sisältyvien muutosehdotusten tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä. Valtioneuvosto on nostanut kannassaan esiin joitakin kestävyysraportointidirektiiviin ja yritysvastuudirektiiviin liittyviä muutosehdotuksia, joita olisi tarpeen selventää neuvotteluissa. Yritysten näkökulmasta neuvottelujen lopputuloksen tulisi olla mahdollisimman tarkoituksenmukainen, selkeä ja käytännössä toteuttamiskelpoinen. Näin turvattaisiin yritysten tehokas toiminta ja tasavertaiset kilpailuolosuhteet sisämarkkinoilla sekä mahdollisuus pitkäjänteisiin investointeihin. 

(2) Valtioneuvoston kirjelmässä ja valiokunnan kuulemisessa nostettiin esille komission ehdotusten valmisteluun liittynyt kiire ja vaikutusarvioinnin puute. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että pitkäjänteisemmällä valmistelulla ja huolellisella vaikutusarvioinnilla olisi voitu päästä kestävyysraportoinnin ja yritysvastuusääntelyn osalta tarkoituksenmukaisempaan lopputulokseen. Ympäristövaliokunta on lausunnossaan todennut, että alkuperäistä hiilirajamekanismisääntelyä voidaan pitää esimerkkinä epäonnistuneesta vaikutusten arvioinnista hallinnollisen taakan osalta, kun soveltamisalasta voidaan poistaa 90 prosenttia yrityksistä ilman, että vaikutukset päästövähennyksiin juurikaan heikkenevät. Erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta kiinnittää huomiota, että komissio ei ole esitystä valmistellessaan noudattanut EU:n paremman sääntelyn periaatteita ja vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia, mikä vaikeuttaa käsittelyssä olevien muutosehdotusten arviointia. Suuri valiokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota seuraaviin näkökohtiin. 

Kestävyysraportointia koskevat ehdotukset

(3) Komission ehdotuksen mukaan raportointivelvollisuus koskisi jatkossa vain sellaisia yrityksiä ja konserneja, joiden palveluksessa on kumpanakin kahtena viimeksi päättyneenä tilikautena yli 1 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on suurempi kuin 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma suurempi kuin 25 miljoonaa euroa. Nykyisen suuryrityskriteeristön (henkilöstörajana 250 työntekijää) mukaisia yrityksiä on Suomessa kaikkiaan noin 1 300 ja ehdotuksen mukaisia 1 000 työntekijän yrityksiä arviolta 130. Ehdotukseen sisältyvän direktiivin soveltamisalaan tehdyn rajoituksen vaikutukset ovat merkittäviä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa muutoksen on katsottu voivan heikentää yritysten pyrkimyksiä rakentaa vastuullisempia liiketoimintamalleja ja vaikuttaa siten negatiivisesti työntekijöiden asemaan, ympäristövastuuseen ja sosiaalisten oikeuksien parantamiseen globaalisti. Toisaalta ehdotusten arvioidaan vähentävän pk-yritysten sääntelytaakkaa, kohtuullistavan kestävyysvelvoitteita, selkeyttävän yritysten toimintaympäristöä ja parantavan siten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.  

(4) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siinä, että komission ohjeistus on merkittävässä roolissa sääntelyn yhdenmukaisen soveltamisen näkökulmasta sekä soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yritysten kannustamisessa vapaaehtoiseen raportointiin. Suuri valiokunta katsoo ympäristövaliokunnan tavoin, että kyky todentaa luotettavasti yrityksen toiminnan ja sen tuotteiden ilmasto- ja luontovaikutukset on joka tapauksessa muodostumassa merkittäväksi kilpailutekijäksi. Kestävyysraportointi ohjaa parhaimmillaan myös itse toiminnan kehittämistä. 

(5) Suomalainen finanssiala on jo laajalti aloittanut kestävyysraportoinnin ja tehnyt investointeja siihen liittyen raportoinnin ensimmäisessä vaiheessa. Komission ehdotuksessa ei ole huomioitu ehdotusten vaikutuksia rahoitusmarkkinasääntelyn velvoitteisiin tai laajemmin finanssialan tietotarpeisiin eikä tuotu esiin, miten pääomavirtojen kohdentuminen kestävyyttä edistäen voidaan turvata, jos finanssimarkkinatoimijat eivät saa omien velvoitteidensa täyttämisen edellyttämiä tietoja, ja julkisesti saatavilla oleva tieto yritysten kestävyydestä heikkenee.  

(6) Suuri valiokunta katsoo erikoisvaliokuntien tavoin, että komission ehdotusten hyväksyminen edellyttäisi myös finanssialaan kohdistuvien raportointivelvollisuuksien uudelleentarkastelemista. Ilman riittävää harmonisointia yritysten kestävyysraportointikehys siirtyy ainoastaan täyttämään finanssialan riskienhallintatoiminnan tarpeita sen sijaan, että se tarjoaisi markkinoille aidosti vertailukelpoisia kestävyystietoja. Kestävyysdataa tarvitaan ennen kaikkea riskienhallintaan sekä yleisesti rahoitus- ja vakuutuspäätösten tueksi. 

Yritysvastuudirektiiviä koskevat ehdotukset

(7) Suuri valiokunta tukee erikoisvaliokuntien tavoin tavoitetta yritysten hallinnollisen taakan vähentämisestä yritysvastuudirektiivin yksinkertaistamisen myötä. Alkuperäisen direktiivin huolellisuusvelvoitteiden tavoitteena oli yhdenmukaistaa yritysten vastuullisuusvaatimuksia kestävän yritystoiminnan edistämiseksi ja erityisesti ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien tavoin valtioneuvoston kantaan siinä, että yritysvastuudirektiivin tulisi jatkossakin pohjautua OECD:n kuusiportaisen huolellisuusprosessin varaan, jotta EU-sääntely olisi mahdollisimman yhdenmukainen yrityksissä yleisesti tunnettujen kansainvälisessä käytössä olevien vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden kanssa. 

(8) Erikoisvaliokuntien lausunnoissa ja asiantuntijakuulemessa nostettiin esille huoli, saavatko komission ehdottamat muutokset aikaan tavoiteltua hallinnollisen taakan keventymistä. Sääntelyn tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaimmin velvoitteilla, jotka ovat yritykselle selkeitä ja tarkkarajaisia ja siten myös ennakoitavia. Jos muutokset toteutetaan nopealla aikataululla, on tärkeää seurata niiden vaikutuksia ja arvioida niiden käytännön toteutettavuutta, seurata tarvetta ohjeistaa ja yhdenmukaistaa tulkintoja sekä varmistua siitä, että sääntely tukee käytännössä kestävän kasvun edellytyksiä. Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin tärkeänä huolehtia raportointivelvollisuuksien yhteensovittamisesta muun EU-lainsäädännön kanssa, jotta tavoite raportointivelvotteiden vähentämisestä aidosti saavutettaisiin. 

(9) Suuri valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen ja korostaa, että muutokset direktiivin sisältöön on pyrittävä tekemään niin, että sen päätarkoitus, yritysvastuutavoitteiden toteutuminen ja vaikuttavuus säilyy. Huomioon tulee ottaa myös arvio sääntelyn mahdollisista kielteisistä vaikutuksista, kun se aiheuttaessaan kustannuksia kolmansien maiden yrityksille sääntelyn vaatimuksiin sopeutumisesta sisältää myös riskin tuotannon siirtymisestä valvomattomille tuotemarkkinoille. Sääntelyn tulisi johtaa siihen, että alihankintaketjussa olevat puutteet korjataan ja toiminta muuttuu kestävämmäksi sen sijaan, että vastuullinen yritys vain vaihtaa toimittajaa. 

(10) Komission ehdotuksessa halutaan suojella erityisesti pk-yrityksiä liialliselta hallinnolliselta taakalta muun muassa rajaamalla soveltamisala vain henkilöstömäärältään suuriin yrityksiin ja haitallisten vaikutusten selvittämisen velvoite vain suoriin liikekumppaneihin. Toisaalta sääntely edellyttää kuitenkin huolellisuutta koskevien perusprosessien olemassaoloa ja edellytysten niin vaatiessa koko toimintaketjun laajuista seurantaa ja omien toimenpiteiden tehokkuuden jatkuvaa arviointia. 

(11) Asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille, että monet tuotannon vastuullisuutta ja kestävyyttä korostavat pk-yritykset saavat kilpailuetua kestävyysraportoinnista ja tiedon jakamisvelvoitteesta. Suuri valiokunta kantaa huolta erikoisvaliokuntien tavoin siitä, että vastuullisesti toimivien suomalaisten yritysten mahdollisuus saada kilpailuetua saattaa heiketä ehdotuksen johdosta, kun ne toimivat jo vapaaehtoisen kansainvälisen kehyksen ja voimassa olevan direktiivin mukaisesti, ja ehdotus helpottaa hitaammin toimineiden yritysten asemaa.  

(12) Suuri valiokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä, että uusi neuvoteltava sääntely muodostaa yhdessä jo hyväksyttyjen huolellisuusvelvoitteita koskevien säännösten kanssa mahdollisimman johdonmukaisen kokonaisuuden, ja toteaa yhdenmukaisen unionin tasoisen vastuullisuussääntelyn edistävän yritysten tasavertaista kilpailua ja Suomen kaltaisen pienen maan yritysten asemaa. Valtioneuvoston tavoin valiokunnat pitävät tärkeänä ilmastonmuutoksen torjunnan toimien määrätietoista toteutusta yrityksissä ja korostavat niiden merkitystä kilpailukyvylle. 

(13) Huolellisuusvelvoitteen rajaaminen suoriin liikekumppaneihin voi heikentää yritysten mahdollisuuksia tunnistaa ja ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia. Valtioneuvoston kirjelmässä ja asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille ristiriita nyt esitetyn sääntelyn tulkinnanvaraisuudesta liittyen riskiperusteiseen lähestymistapaan erityisesti siltä osin kuin vaikutusten tunnistamisvelvoite rajataan suoriin liikekumppaneihin, ja toisaalta milloin yritystä kuitenkin edellytetään tekemään perusteellinen arviointi, kun uskottavan tiedon perusteella on ilmennyt kielteisiä vaikutuksia. Riskiperusteisuudesta poikkeaminen on ristiriidassa muiden kansainvälisten huolellisuusperiaatteiden kanssa ja johtaisi huolellisuusvelvoitteen muuttumiseen riskejä ennakoivasta toiminnasta reaktiiviseksi. Valiokunta tukee valtioneuvoston näkemystä, että riskiperustaisuuteen tulisi löytää jatkokäsittelyssä selkeyttävä ratkaisu ja direktiiviä täsmentää siltä osin. 

(14) Ehdotus siviilioikeudellisen vastuun poistamisesta ja oikeussuojakeinojen rajaamisesta heikentäisi direktiivin tehoa. Näin uhreilla ei olisi enää mahdollisuutta valtuuttaa järjestöjä nostamaan kanteita. Suuri valiokunta kannattaa talousvaliokunnan tavoin valtioneuvoston näkemystä siitä, että siviilioikeudellisen vastuun osalta tulisi turvata vahingonkorvausasian asianosaisille riittävät oikeussuojakeinot.  

(15) Yritysten sidosryhmämääritelmän rajaamisen tarkoituksenmukaisuus nousi esille asiantuntijakuulemisessa. Yritykset päättävät luonnollisesti itse, mitkä sidosryhmät ovat heille relevantteja. Suuri valiokunta katsoo talousvaliokunnan tavoin, että tiettyjen järjestöjen sulkeminen pois määrittelystä saattaisi jopa haastaa yritysvastuutavoitteiden toteutumista ja heikentää EU-sääntelyn uskottavuutta kansalaisyhteiskunnan suuntaan. 

Hiliirajamekanismia koskevat ehdotukset

(16) Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien tavoin valtioneuvoston kantaan ja katsoo, että hiilirajamekanismiasetusta koskeva muutosehdotus on hyvin toteutettu sääntelyn yksinkertaistamishanke, joka vähentää merkittävästi yritysten hallinnollista taakkaa säilyttäen samalla alkuperäisen asetuksen tavoitteet päästöjen vähentämiseksi.  

(17) Suomessa Tullin arvion mukaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäisi jopa 92 prosenttia nykyisistä CBAM-velvollisista yrityksistä, ja samalla 99 prosenttia CBAM-tuonnin päästösisällöstä pysyisi mekanismin piirissä. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja katsoo erikoisvaliokuntien tavoin, että ehdotettu CBAM-tuonnin kynnysarvon muutos on kannatettava, sillä se vähentää merkittävästi pieniin ja keskisuuriin maahantuojiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa vähentämättä juurikaan mekanismin päästökattavuutta tai sen kerryttämiä tuloja. Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan esitys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen sen osalta, kenellä on kokonaisvastuu valvoa kynnysarvon täyttymistä. Kynnysarvon tarkistusta tulee arvioida jatkossa säännöllisesti, jotta mekanismin tehokkuus ja kattavuus voidaan varmistaa. Näiltä osin ehdotusta on hyvä tarkentaa jatkovalmisteluissa.