Perustelut
Päälinjaukset
Talouden positiivisesta suunnasta huolimatta finanssikriisin
ja talouden taantuman jättämät jäljet
ovat edelleen nähtävissä talousvaliokunnan toimialalla.
Ulkomaankauppa ei ole toipunut kriisiä edeltävälle
tasolle, ja myös yritysten investoinnit ovat tavanomaista
alemmalla tasolla. Rahoitusmarkkinoilla epävakaus näkyy
erityisesti vaikeutena saada kohtuuhintaista, pidempiaikaista rahoitusta.
Kriisin myötä laskeneet korot ovat lisänneet
asuntokauppaa, mikä puolestaan näkyy kotitalouksien
velkaantumisasteen nousuna. Velkaantuminen näkyy myös
mm. velkaneuvonnan kasvaneena kysyntänä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on keskeisessä asemassa
kehittämässä Suomen talouden ja kilpailukyvyn
tulevaa perustaa. Nykyisessä murrosvaiheessa on tärkeää huolehtia,
että yritystemme toimintaedellytykset pysyvät
kilpailukykyisinä. Tähän liittyen vuoden
2011 talousarvioesityksessä painotetaan erityisesti innovaatiotoiminnan
(momentti 32.20) merkitystä. Valiokunta pitää linjausta
ja esitettyä 4 %:n määrärahalisäystä erittäin
perusteltuna. Ne vastaavat myös valiokunnan valtiontalouden
kehyksistä vuosille 2010—2013 antamassa lausunnossa
(TaVL 12/2009 vp) ja innovaatiopoliittisesta
selonteosta antamassa mietinnössä (TaVM
6/2009 vp) esille nostamia tarpeita. Määrärahalisäyksen ohella
on kiinnitettävä erityistä huomiota innovaatioiden
hyödyntämisen tehostamiseen. Valtion panostuksen
lisäämisen ohella on tarve kehittää uusia
toimivia insentiivejä siten, että elinkeinoelämän
panostukset t&k&i-sektoriin saadaan käännettyä kasvuun.
Tämä olisi myös omiaan lisäämään
ulkomaisia investointeja Suomeen.
Osaltaan innovaatiotoimintaa tuetaan myös EU:n rakennerahasto-ohjelmien
avulla painottamalla verkostoitumisen edistämistä ja
osaamisrakenteiden vahvistamista. Valiokunta katsoo, että rakennerahastovarojen
suuntaaminen tämänkaltaiseen uutta potentiaalia
luovaan toimintaan on erittäin tarkoituksenmukaista. Talouden
kehityksen epävarmuustekijät painottavat tarvetta
herkkyyteen myös rakennerahastovarojen osalta. Erityistukialuepäätöksin
tulee jatkossakin nopeasti puuttua alueilla mahdollisesti tapahtuviin
muutoksiin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin vakavaa
huomiota rakennerahasto-ohjelmiin liittyvään massiiviseen
byrokratiaan ja erittäin hitaaseen rahoitushakemusten käsittelyyn.
Nykyjärjestelmä edellyttää uudistamista. Esimerkkiä voidaan
tältä osin hakea mm. Ruotsista, jossa vastaava
toiminta hoidetaan yli puolet Suomen järjestelmää pienemmällä virkamiesmäärällä ja
hakemusten käsittelyaika on murto-osa Suomen vastaavasta.
Vienti tulee jatkossakin olemaan Suomen talouskasvun tukipilari.
Maailmankaupan elpyessä on tärkeää,
että yrityksillä on hyvät valmiudet vahvistaa
markkinaosuuksiaan. Riittävän määrärahapanostuksen
lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota
vientiorganisaation rakenteeseen. Kansainvälistymispalveluja
on suhteellisen kattavasti tarjolla, mutta ne eivät kaikilta
osin riittävästi tavoita keskeistä käyttäjäkuntaa
eli pk-sektoria. Toimijoita on useita, eikä viranomaisten
välinen koordinaatio toimi kunnolla. Eduskunnassa parhaillaan
käsiteltävänä oleva esitys laiksi
yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun
lain muuttamisesta (HE 107/2010 vp) parantaa
osaltaan viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja
nopeuttaa päätösprosessia. On tärkeää,
että toimintaa kehitetään edelleen nykyistä asiakaslähtöisemmäksi.
Energiamäärärahoihin (momentti 32.60)
tuleva lisäys uusiutuvan energian käytön
lisäämiseksi vastaa eduskunnan hyväksymiä pitkän aikavälin
ilmasto- ja energiatavoitteita (TaVM 9/2009 vp).
Panostukset uusiutuvaan energiaan lisäävät
osaltaan myös työllistämis- ja vientipotentiaalia.
Tekes (momentti 32.20.83)
Osana elvytystä nostettiin mm. Tekesin lainanantovaltuutta
vuoden 2010 talousarvioon merkittävästi. Osa projekteista
on käynnistynyt ennakoidulla tavalla, mutta mm. energiasektorin demonstraatiolaitoshankkeet
ovat edenneet ennakoitua hitaammin. Jotta sinänsä tärkeät
hankkeet saadaan vietyä suunnitellulla tavalla eteenpäin,
on aiheellista tarkentaa em. momentin perusteluosaa siten, että Tekesillä on
oikeus käyttää vuodelta 2010 mahdollisesti
käyttämättä jäävää myöntämisvaltuutta
myös vuonna 2011 tehtäviin myöntämispäätöksiin.
Menettely on perusteltu myös hakemusten käsittelyprosessia ajatellen,
sillä näin voidaan varmistaa yritysten hakemusten
tasapuolinen tarkastelu riippumatta siitä, missä vaiheessa
vuotta ne on tehty.
Talousvaliokunta on useissa aiemmissa kannanotoissaan painottanut
tarvetta valtion riskinottoon innovaatiotoiminnassa. Vastaavaan
tulokseen on tultu myös mm. Suomen innovaatiojärjestelmän
kansainvälisessä arvioinnissa. Varman päälle
pelaamalla ei saada aikaan merkittäviä läpimurtoja.
Valiokunta katsoo, että Tekesin rahoitus on tyypillistä riskirahaa.
Tätä taustaa vasten valiokunta katsoo, että momentille 32.20.83
asetettu maksuvapautuskatto (40 miljoonaa euroa) tulee poistaa.
Maksuvapautuskaton poistaminen olisi linjassa myös lainoitusta koskevan
sääntelyn (Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis-
ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta; 298/2008) kanssa,
jossa maksuvapautuksen saaminen on säädetty riippuvaiseksi projektin
onnistumisesta, ei maksuvapautuskaton kiintiöstä.
Talousvaliokunta ehdottaa, että valtiovarainvaliokunta
muuttaa momentin 32.20.83 (Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan)
perusteluosaa siten, että vuodelta 2010 mahdollisesti käyttämättä jääneestä myöntämisvaltuuden
osasta voidaan tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna
2011 ja että momentin maksuvapautuskatto poistetaan.
Telakat (erityisesti momentit 32.30.46 ja 32.30.48)
Suomen telakkateollisuus käy parhaillaan läpi historiansa
pahinta kriisiä. Talouden taantuma on hiljentänyt
kysynnän ja uudet toimijat pyrkivät markkinoille
aggressiivisen hintakilpailun avulla. Alalla oletetaan kuitenkin,
että vientimarkkinat elpyvät vuoden 2011 aikana.
Tällä hetkellä tilanne on vakavin Turun
telakalla. Mikäli uusia tilauksia ei saada, on vuoden 2010
lopussa menetetty 14 000 työpaikkaa.
Talousarvioesitys ei sisällä tälle
sektorille suunnattuja uusia määrärahoja.
Talousvaliokunta painottaa, että valtion tulee nopeasti
ryhtyä tarvittaviin toimiin uusien laivatilausten syntyessä,
jotta suomalaisille telakoille voidaan turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset.
Tukitoimenpiteinä tulevat kysymykseen mm. laivanrakennusteollisuuden
innovaatiotuki, vähintään vienninrahoitusta
vastaavat rahoitus- ja takuuehdot myös kotimaiselle alustilaukselle
ja kotimaisten varustamojen ympäristöystävällisten uudisalusinvestointien
kertaluonteinen tuki. Rakennemuutos- ym. varoin sekä työvoimapoliittisin
toimenpitein on turvattava osaavan työvoiman saanti ja
alihankintaverkoston toiminta.
Talous- ja velkaneuvonta (32.40.31)
Talousvaliokunta on viime vuosina järjestelmällisesti
puuttunut talous- ja velkaneuvontaan osoitetun määrärahan
riittämättömyyteen, eikä tilanne
ole tältä osin muuttunut. Talousarvioesityksessä talous-
ja velkaneuvontaan esitetään varattavaksi yhteensä 4 511 000
euroa eli 500 000 euroa vähemmän kuin
kuluvana vuonna. Velkaneuvonnan tarve on kuitenkin pikemmin lisääntynyt.
Talouden taantuman vaikutukset alkavat vasta nyt näkyä velkaneuvonnassa. Samoin
on nähtävissä pikavippien ja nettipelaamisen
vaikutukset kansalaisten velkaantumiseen. Työn haastavuutta
lisää asiakkaiden moniongelmaisuus, minkä vuoksi
asiakkaat tarvitsevat entistä enemmän ohjausta
ja apua. Kun keskimääräiseksi jonotusajaksi
asetettu 60 päivän maksimiaika ylitettiin vuonna
2008 vain 5 velkaneuvontayksikössä, oli ylittäjiä vuonna
2009 jo 16, ja tilanne on heikentynyt edelleen kuluvan vuoden aikana.
Kuntien edelleen heikentyvä taloustilanne vaikeuttaa toimintaa
entisestään.
Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan
mm. mahdollisuuksia yksinkertaistaa nykyistä velkajärjestelymenettelyä.
Työryhmän toimikausi päättyy
31.12.2010. Se ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta tilanteeseen.
Talousvaliokunta edellyttää, että kansalaisten
kannalta kohtuuttomaksi muodostuvaan tilanteeseen puututaan ja talous-
ja velkaneuvontaan varattua määrärahaa
nostetaan yhteensä 1 000 000 euroa. Määrärahaa
kohdennettaessa talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että lainsäädännössä annettua
mahdollisuutta ostaa palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta
hyödynnetään tehokkaasti. Tämänkaltaisia
yksityisiä talous- ja velkaneuvontapalveluja on jo nyt
saatavilla. Näitä palveluntuottajia työllistävät
tällä hetkellä mm. työvoimaviranomaiset,
ulosotto- ja perintäviranomaiset sekä seurakunnat.
Palveluntarjoajien käyttö varsinaisessa talous-
ja velkaneuvontatyössä lisäisi kilpailua
ja kehittäisi palvelukonseptia.
Resurssien turvaamisen ohella on tarpeen puuttua velkaantumisen
syihin. Kuten edellä on tuotu esille, ovat mm. pikavipit
ja nettipelaaminen enenevässä määrin
ainakin osasyynä yksittäisten kansalaisten ylivelkaantumiseen.
Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti pikavippitoimintaan,
joka lainsäädännön tiukentamistoimista
huolimatta aiheuttaa enenevässä määrin ongelmia.
Kuluttajavirasto ja tietosuojavaltuutettu ovat viimeksi lokakuussa
2010 kiinnittäneet huomiota valvonnassa esille tulleisiin
epäkohtiin, kuten lainanhakijan henkilöllisyyden puutteelliseen
tunnistamiseen ja perinnässä esiintyviin lainvastaisiin
menettelytapoihin. Sektorin aiheuttamiin haittoihin tulee varautua puuttumaan
uusin sääntelyn tiukentamistoimin.
Talousvaliokunta ehdottaa, että valtiovarainvaliokunta
lisää momentille 32.40.31 (Korvaus talous- ja
velkaneuvonnan järjestämisestä) 1 000 000
euroa. Valiokunta painottaa, että momentille varattua määrärahaa
käytettäessä on hyödynnettävä myös
yksityisten talous- ja velkaneuvojien palveluja.
Matkailu ja luontopalvelut (momentit 35.10.52 ja 30.63.50)
Matkailuelinkeinolla on kasvava merkitys Suomen taloudelle.
Matkailu työllistää tällä hetkellä noin
131 000 henkilöä, se tuottaa veroja noin 4
miljardia euroa vuodessa ja sen BKT-osuus on vajaat 4 prosenttia.
Kesällä 2010 julkaistussa Suomen matkailustrategia
vuoteen 2020 -selvityksessä arvioidaan, että vuonna
2020 ala voisi työllistää 171 000
henkilöä ja tuottaa veroja nykyhinnoin 7,5 miljardia
euroa, jolloin matkailun BKT-osuus olisi jo yli 5 prosenttia.
Valiokunta nostaa esille erityisesti luontomatkailun, joka muodostaa
olennaisen osan Suomen markkinointia matkailumaana. Tämän
elinkeinon harjoittamiseen kohdistuvat voimakkaasti talousarvioehdotuksen
esitykset leikata Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta
noin 3 miljoonalla eurolla. Leikkaukset kohdistuisivat mm. kansallispuistoihin,
joiden merkitys luontomatkailulle on huomattava. Osa matkailuyrityksistä on
perustettu nimenomaisesti kansallispuistojen yhteyteen, ja nämä yritykset
ovat riippuvaisia luontopalvelujen avulla tuotetuista palveluista,
joita ovat mm. autiotuvat, tulipaikat, retkeilyreitit ja luontokeskuksissa
tarjottava asiakaspalvelu. Näiden palvelujen merkitys nostetaan
esille myös matkailustrategiassa ja painotetaan tarvetta
turvata em. palvelujen rahoitus. Mikäli matkailuyrittäjät
joutuvat vähentämään palvelutarjontaa
luontopalvelujen supistuvan tarjonnan vuoksi, voivat seurannaisvaikutukset olla
merkittävät sekä yrittäjien
että aluetalouden kannalta.
Edellä olevaan viitaten talousvaliokunta painottaa
tarvetta turvata luontopalveluihin käytetyt resurssit siten,
että matkailuelinkeinon tarvitsemat palvelut voidaan säilyttää nykytasolla. Tämä edellyttää
sekä lisäystä budjettirahoitukseen
että Metsähallituksen konsernirahoituksen uudelleenjärjestelyä.