Ehdotus

Komission ehdotusta on kuvattu ensimmäisen kirjelmän yhteydessä.

Neuvoston työryhmässä on tällä hetkellä käsittelyssä puheenjohtajan laatima järjestyksessään 6. kompromissiesitys. Sen keskeisimmät sisältömuutokset verrattuna komission esitykseen ovat:

• Perinteisten ruokakasvipohjaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden enimmäismäärä on nostettu 7 %:iin.
• Jäsenmaille asetettaisiin sitova kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoite 1 %.
• Liikenteessä käytettävä uusiutuva sähkö laskettaisiin 10 %:n tavoitteeseen tieliikenteen osalta 5-kertaisena ja muun kuin tieliikenteen, lähinnä raideliikenteen, osalta 2,5-kertaisena.
• Nelinkertaisesta laskennasta luovuttaisiin.
• Liitteessä lueteltaisiin tyhjentävästi kaksi raaka-ainekategoriaa: 1) ne raaka-aineet, joista valmistetut biopolttoaineet katsotaan kehittyneiksi biopolttoaineiksi, joilla voidaan täyttää em. 1 %:n erillistavoitetta ja joiden energiasisältö lasketaan kaksinkertaisena 10 %:n tavoitteeseen ja erillistavoitteeseen, sekä 2) ne raaka-aineet, jotka niin ikään lasketaan kaksinkertaisella painolla 10 %:n tavoitteeseen, mutta joilla ei voida täyttää kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoitetta (esim. käytetty ruokaöljy ja eläinrasvat).
• Edellä mainitun 1-kategorian listaan on otettu mukaan muiden kuin ruokakasvien selluloosa ja lignoselluloosa sekä erikseen metsätalouden ja -teollisuuden jätteitä ja tähteitä.
• Delegoidut säädökset on poistettu esityksestä lähes täysin; komissio voisi käyttää niitä vain polttoaineen laatudirektiivin osalta koskien polttoaineiden analyysimenetelmiä ja höyrynpainetta koskevia poikkeuksia.

Valtioneuvoston kanta

Puheenjohtajan nykyisen kompromissiesityksen mukaan perinteisten biopolttoaineiden osuuden enimmäismääräksi vuoden 2020 10 %:n uusiutuvan energian tavoitteen osalta asetettaisiin 7 % alkuperäisen esityksen 5 %:n sijaan. Suomi voi hyväksyä rajan noston esitetylle tasolle.

Uutena ehdotuksena esitetään kehittyneille biopolttoaineille erillistä sitovaa tavoitetta vuodelle 2020. Puheenjohtajan esitys kehittyneiden biopolttoaineiden osuusvaatimukseksi olisi 1 %. Kehittyneillä biopolttoaineilla tarkoitettaisiin lähinnä jäte- ja tähdepohjaisia biopolttoaineita. Raaka-aineet lueteltaisiin kategorisesti ehdotuksen liitteessä. Kyseiset biopolttoaineet olisivat ns. tuplalaskettavia eli niiden energiasisältö huomioitaisiin liikenteen tavoitteissa kaksinkertaisena. Valtioneuvosto suhtautuu periaatteessa myönteisesti kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoitteeseen. Suomen näkökulmasta esitetty 1 %:n tavoite on vaatimaton ja Suomi kannattaa korkeampaa, noin 2 %:n vaatimusta. Kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoitetta ja sen suuruutta tulee kuitenkin tarkastella suhteessa kokonaisratkaisuun, erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineiden määrittelyyn. Kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoite tai sen suuruus ei kuitenkaan ole Suomelle kynnyskysymys.

Kehittyneiden biopolttoaineiden edistämiseksi ehdotetut laskentakertoimet ovat käsittelyn aikana muuttuneet niin, että nelinkertaista laskentaa ei sovellettaisi ollenkaan, vaan kaikki raaka-aineet, jotka eivät aiheuta epäsuoraa maankäytön muutosta, olisivat kaksinkertaisen laskennan piirissä. Valtioneuvosto katsoo, että mikäli nelinkertainen laskenta ei saa enemmistön tukea, Suomi voi sen osalta joustaa. Sen sijaan on erittäin tärkeää, että kaksoislaskenta säilytetään kaikkien niiden raaka-aineiden osalta, jotka jo voimassa olevan direktiivin ja kansallisten päätösten perusteella on hyväksytty kaksoislaskettaviksi. Kaksoislaskennan poisto näiltä raaka-aineilta vaarantaisi tehtyjen ja meneillään olevien investointien kannattavuuden ja toisaalta tekisi Suomen kansallisen tavoitteen 20 %:n biopolttoaineosuuden saavuttamisesta vuonna 2020 lähes mahdottomaksi.

Koska näyttää ilmeiseltä, että Suomen ehdotus määritelmiin perustuvasta ja kansallisen päätäntävallan sallivasta yksittäisten raaka-aineiden luokittelusta ei saa laajempaa kannatusta, valtioneuvosto katsoo, että nykyisen kompromissiesityksen liitteen raaka-ainelistoja on täydennettävä niin, että ne kattavat kaikki Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat ja kaksoislaskennan piiriin hyväksytyt raaka-aineet. Tältä osin esitetään lisättäväksi ainakin seuraavat raaka-aineet:

• tukku- ja vähittäiskaupan jätteiden ja tähteiden biomassaosuus
• maatalouden ja siihen liittyvän teollisuuden jätteiden ja tähteiden biomassaosuus
• palmuöljytehtaiden jätteiden johdannaiset
• kaikki metsätalouden ja metsäteollisuuden jätteet ja tähteet, kuten metsien harvennushakkuutähde, mustalipeä, raakasulfaattisuopa, kuituliete, mäntyöljy, ligniini ym.
• kaikki ihmisravinnoksi kelpaamattomat eläinrasvat
• kalateollisuuden jäterasvat
• eräitä muita teollisuuden jo käyttämiä jäte- ja tähderaaka-aineita, kuten kasviöljyjalostuksen tähteinä muodostuvat rasvahappotisleet.

Kompromissiesityksessä ehdotetaan myös tieliikenteessä käytettävä uusiutuva sähkö laskettavaksi kertoimella 5 (nykyisin 2,5) ja raideliikenteessä käytettävä uusiutuva sähkö laskettavaksi kertoimella 2,5 (nykyisin 1). Valtioneuvosto voi hyväksyä tieliikenteen kertoimeksi 5, mutta pitää raideliikenteen kertoimen korottamista tarpeettomana, koska sillä tuskin on mainittavaa vaikutusta uusiutuvan sähkön käytön lisäämiseen.

Muilta osin valtioneuvoston kanta on ennallaan.