Perustelut

Tarkastusvaliokunta on vakausjärjestelyjen kohdalla pyrkinyt erityisesti arvioimaan sitä, onko valtion taloudellisista vastuista ja sitoumuksista sekä niiden riskeistä annettu eduskunnalle oikea ja riittävä kuva. Valiokunnan havaintona on nyt kuten myös aiemmissa vaiheissa ollut, että Suomen vastuut ja sitoumukset ovat kasvaneet merkittävästi ja erityisesti niihin sisältyvistä riskeistä ja taloudellisista vaikutuksista tulee antaa eduskunnalle nykyistä selkeämpi kokonaiskuva. Valiokunta on käsitellyt EU:n vakausjärjestelyjä ja Suomen taloudellisia vastuita laajasti valtiovarainvaliokunnalle antamassaan budjettilausunnossa, johon sisältyy mm. näkökohtia Suomen luottoluokituksesta ja Suomen Pankin vastuista sekä vakausmekanismin valvonnasta (TrVL 5/2011 vp — HE 59/2011 vp).

Tarkastusvaliokunta on mietinnössään Eduskunnan tiedonsaanti Euroopan rahoitusvakausjärjestelyistä (TrVM 2/2013 vp) käsitellyt mm. vakausrahastojen (EVM ja ERVV) toimintaa ja todennut, että rahastoja koskevat asia ovat valtiontaloudellisesti merkittäviä Suomelle. Valiokunnan mietinnön perusteella eduskunta edellytti, että hallitus edelleen vahvistaa ja selkeyttää tavoitteenasettelua euroalueen tulevaisuudesta ja sen vaihtoehdoista ja niiden sisältämistä riskeistä sekä tavoitteenasettelua koskevan kokonaiskuvan antamista eduskunnalle. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös Euroopan keskuspankkijärjestelmän kautta syntyvät riskit ja vastuut.

Valiokunta pitää tarpeellisena ja hyödyllisenä, että valtiovarainministeriö tekee eurokriisin eri vaihtoehdoista ja politiikkatavoitteista riskiarvioita ja -skenaarioita ja saattaa ne myös eduskunnan tietoon ja siten vahvistaa eduskunnan poliittista keskustelua ja päätöksentekoa.

Eduskunnan päätöksenteon kannalta on nykytilanteessa yhä tärkeämpää arvioida kriisinhallinnassa harjoitetun toimintapolitiikan vaihtoehtoja ja tuloksellisuutta suhteessa Suomen kantokykyyn erilaisissa talouden tilanteissa. Tämä edellyttää hallituksen esityksiltä luotettavia arvioita ja analyysejä myös vaihtoehtoisista toimintatavoista. Lausunnossaan Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta valiokunta on pitänyt hyvänä saavutuksena, että hallitus on esityksessään tarkastellut myös kriisinhallintavälineiden riskejä (TrVL 5/2012 vp — HE 34/2012 vp).

EVM:n riskienhallinnan seuranta ja raportointi on valiokunnan mielestä tärkeää toteuttaa jatkossa siten, että eduskunta saa tiedot säännönmukaisesti ennen merkittävimpien päätösten tekemistä EVM:n hallintoneuvostossa ja johtokunnassa sekä jälkikäteen EVM:n toiminnasta ja taloudesta sekä Suomen vastuista ja riskeistä samoin kuin rahoitusvakautta turvaavien toimien tuloksellisuudesta. EVM:n ja ERVV:n keskeisimmät riskit liittyvät niiden rahoitustukipäätöksiin, jotka edellyttävät Suomessa aina erillistä eduskunnan hyväksyntää.

Valiokunta on pitänyt ehdottoman tarpeellisena, että eduskunta saa käsiteltäväkseen EVM:n vuosikertomuksen sekä EVM:n tilintarkastuslautakunnan vuotuisen kertomuksen E-kirjelminä. Samaa menettelyä tulee soveltaa myös ERVV:n kohdalla. Vuosikertomusten ja tilinpäätösten käsittelyn yhteydessä eduskunnalla on vuosittain mahdollisuus tarkastella euroalueen vakauttamiseen ja rahoitusvakauteen liittyviä toimenpiteitä ja niiden riskejä myös rahastotaloutta laajemmasta näkökulmasta.

Tarkastusvaliokunnan käsiteltävänä on nyt ensimmäinen Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2012 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus samoin kuin Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2012 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus (E 112/3013 vp). Valiokunta toteaa, että EVM:n ensimmäinen tilinpäätös kattaa EVM:n toiminnan aloitusajankohdan vuoksi ainoastaan ajanjakson välillä 8. päivänä lokakuuta 2012 — 31. päivänä joulukuuta 2012 ja on tämän vuoksi normaalista tilinpäätösjaksosta poikkeava.

EVM-sopimus tuli voimaan 27. päivänä syyskuuta 2012, ja EVM aloitti virallisesti toimintansa 8. päivänä lokakuuta 2012. EVM on kansainvälisen oikeuden alainen euroalueen jäsenvaltioiden perustama erityisrahoituslaitos. EVM:n tehtävänä on hankkia varoja ja myöntää ehdollista rahoitustukea EVM:n jäsenelle, jolla on vakavia rahoitusvaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet uhkaavat. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että se on tarpeen koko euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi.

EVM on tällä hetkellä sitonut 500 miljardin euron kokonaistukikapasiteetistaan 109 miljardia euroa, josta Espanjalle on sitouduttu antamaan rahoitustukea maksimissaan 100 miljardia euroa ja Kyprokselle toukokuussa 2013 tehdyn päätöksen seurauksena 9 miljardia euroa. Vuoden 2012 loppuun mennessä Espanjalle oli maksettu rahoitustukea noin 39,5 miljardia euroa.

EVM:n pääomasta oli tilinpäätöshetkellä 31. päivänä joulukuuta 2012 maksettu 32,9 miljardia euroa. Osana Suomen ja kreikkalaisten pankkien sekä Suomen ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehtyjä vakuusjärjestelyjä Suomi sitoutui maksamaan oman EVM:n pääomaosuutensa, 1,44 miljardia euroa, yhdessä erässä. Suomi on täyttänyt tämän velvoitteensa 10. päivänä lokakuuta 2012. EVM:n maksettu pääoma on sijoitettu korkealuokkaisiin ja likvideihin varallisuuseriin EVM:n sijoituspolitiikan mukaisesti (E 49/2012 vp).

Tilintarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tarkastelujaksolla niin EVM:n kuin tilintarkastuslautakunnankin oma toiminta oli vielä käynnistysvaiheessa. Näin ollen EVM:n toiminnan ja talouden tarkastelu on osittain poikkeuksellinen ja tulee eroamaan tulevasta toiminnasta, jolloin tilintarkastuslautakunta tulee kiinnittämään huomiota myös laajempiin asiakokonaisuuksiin hallintotavassa, riskienhallinnassa, taloudellisten ohjesääntöjen sisällössä ja voimaan saattamisessa sekä toiminnan tehokkuudessa. Lisäksi tilintarkastuslautakunta kehottaa hallintoneuvostoa perehtymään mahdollisiin riskeihin, joita sisältyy EVM:n sisäisiin valvontamekanismeihin, jotka ovat toistaiseksi ainoastaan osittain toimintakunnossa.

Tilintarkastuslautakunta on esittänyt tekemiensä tarkastusten ja toimenpiteiden johdosta useita huomioita ja suosituksia, joihin EVM:n toimitusjohtaja on ottanut yksityiskohtaisesti kantaa lautakunnalle osoittamassaan kirjeessä.

Tilintarkastuslautakunta kuitenkin katsoo, että EVM:n tilinpäätös on antanut oikeat ja riittävät tiedot EVM:n taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2012 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta ja suosittaa hallintoneuvostolle EVM:n tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä.

Euroopan väliaikainen rahoitustukiväline (ERVV) puolestaan luotiin euroalueen tilapäiseksi kriisinhallintavälineeksi euroalueen jäsenvaltioiden päätöksellä 9. päivänä toukokuuta 2010 kolmen vuoden määräajaksi. ERVV perustettiin virallisesti 7. kesäkuuta 2010 Luxemburgiin kyseisen maan alaisena osakeyhtiönä. EVM:n aloitettua toimintansa 8. päivänä lokakuuta 2012 tulee ERVV perustamisasiakirjojensa mukaisesti osallistumaan enää niiden rahoitustukiohjelmien hoitamiseen, jotka aloitettiin ennen kuin EVM:sta tuli toimintakykyinen. ERVV:llä on tällä hetkellä meneillään kolme rahoitustukiohjelmaa, joissa tuensaajina ovat Kreikka, Irlanti ja Portugali. Ohjelmien tavoitteena on, että kukin valtio voisi ohjelman päätyttyä palata markkinaehtoisen rahoituksen piiriin. ERVV:n toiminnan varmistavat euroalueen jäsenvaltioiden sille antamat takaussitoumukset, jotka ovat arvoltaan 780 miljardia euroa. ERVV:n lainanantokapasiteetti on noin 440 miljardia euroa. ERVV:n varainhankintaohjelmasta on tällä hetkellä käytössä noin 188,5 miljardia euroa rahoitustukea, josta Suomen laskennallinen takausosuus on noin 5,7 miljardia euroa.

ERVV:n johtokunnan laatiman tilinpäätöksen on tarkastanut itsenäisenä ulkopuolisena tilintarkastajana PricewaterhouseCoopers, joka on todennut, että ERVV:n tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot ERVV:n taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2012 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista (rahoitusasemasta). ERVV:n tilinpäätös on laadittu kansainvälisten kirjanpitosäännösten (IFRS) mukaisesti ja samoin tilintarkastus on tehty kansainvälisten tilinpäätösstandardien (ISA) mukaisesti. ERVV:n johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen 15. toukokuuta 2013 pitämässään kokouksessa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on euroalueen vastuusitoumuksiin liittyvissä tarkastuksissa vuosina 2011 ja 2012 korostanut erityisesti sitä, että on tarpeen erottaa toisistaan Suomen laskennalliset enimmäisvastuut ERVV:tä ja EVM:a koskevien puitesopimusten perusteella ja tosiasialliset, oikeudelliset vastuusitoumukset sekä erityisesti ERVV:n varainhankinnan tosiasialliset takausvastuut (K 12/2011 vp ja K 14/2012 vp).

ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi ERVV:lle takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Tämä lisää Suomen ja muiden takauksia myöntäneiden euromaiden julkista bruttovelkaa. Suomen julkiseen velkaan on kirjattu ERVV:n myöntämää lainaa vuoden 2012 lopussa yhteensä 2,7 miljardia euroa. Tämä muodostuu ERVV:n kautta myönnettyjen lainasitoumusten jo maksetuista osuuksista (K 14/2013 vp).

Valiokunnalle toimitetussa muistiossa liitteineen (VM, Muistio 5.9.2013), joka on julkaistu valtiovarainministeriön verkkosivuilla, on kuvattu Euroopan velkakriisin hoitamisesta Suomelle aiheutuneita sitoumuksia, vastuita ja saatavia. Valiokunnan mielestä tämä tarkastelu ja yhteenvetotiedot tulisi sisällyttää osaksi hallituksen vuosikertomusta (HE 62/2013 vp), jolloin eduskunta saa säännönmukaisesti tiedot Suomen sitoumuksista ja vastuista ja velkakriisin hoitamiseen liittyvistä riskeistä.

Tarkastusvaliokunta on edelleen huolissaan siitä, että kokonaiskuvan saaminen Suomen kokonaisvastuista ja -riskeistä on ollut toistaiseksi vaikeaa. Valiokunta katsoo, että valtiovarainministeriön tulee tuottaa nykyistä enemmän eurokriisin kokonaisuutta koskevaa informaatiota EU:n rahoitusvakausjärjestelmiin liittyvistä riskeistä ja vastuista. Eduskunnan päätöksenteon tarpeisiin on perusteltua saada selkeämpi kokonaiskuva päätettävästä asiasta, eri vaihtoehdoista ja riskeistä sekä olennaisimmista vaikutuksista. Lisävaikeutena Suomen kokonaisvastuiden ja -riskien hahmottamiselle on se, että Euroopan keskuspankin (EKP) kautta Suomelle tulevia välillisiä vastuita ei mikään taho Suomessa yhdistä Suomen valtion vastuisiin. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota EKP:n ja keskuspankkijärjestelmän yhä merkittävämpään rooliin finanssi- ja velkakriisin hoidossa. Kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa se, että valtiosääntöisistä syistä EKP:n ja Suomen Pankin toiminnasta raportoiminen tapahtuu nykyisin eri kanavia pitkin kuin valtioneuvoston vastuulla oleva raportointi vakauttamisjärjestelyistä. Valiokunnan mielestä on tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön menettelyitä, joiden avulla rahoitusvakautta turvaavia toimia voitaisiin tarkastella nykyistä laajempana kokonaisuutena (TrVM 2/2013 vp). Valiokunnan mielestä hallituksen vuosikertomus on tähän tarkoitukseen sopiva valtiopäiväasiakirja, johon tulisi sisällyttää myös tiedot EKP:n ja keskuspankkijärjestelmän toimenpiteistä kriisinhoidossa.

Valiokunta korostaa, että keskuspankkitoiminnan seuraaminen ja siihen liittyvien riskien arviointi sekä keskuspankkijärjestelmän toimenpiteiden ja roolin kuvaaminen rahoitusvakausjärjestelyissä eivät millään muotoa vaaranna tai rajoita keskuspankkien Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa turvattua itsenäisyyttä.