Perustelut

Poistettavat lausumat

Valiokunta katsoo, että seuraavat eduskunnan lausumien johdosta suoritetut, kertomuksessa selostetut toimenpiteet ovat riittäviä tai ne ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi:

• Tulevaisuuspolitiikan vahvistaminen ja tulevaisuusohjelma VNS 4/2001 vp EK 34/2002 vp, lausumat 39 ja 40 (s. 123—124)
• Alueiden kehittäminen, kielellisten oikeuksien toteutuminen VNS 4/2001 vp EK 34/2002 vp, lausuma 29 (s. 141—142)
• Osaamisen tasokorotus VNS 4/2001 vp EK 34/2002 vp, lausumat 7, 9 ja 10 (s. 186—189)
• Työn ja arjen yhteensovittamisen joustavoittaminen VNS 3/1997 vp TuVL 2/2005 vp, lausuma 3 (s. 261—263)
• Työperäisten sairauksien ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen vähentäminen VNS 4/2001 vp EK 34/2002 vp TuVL 2/2005 vp, lausuma 12 (s. 267—268)
• Työn tuottavuus ja työyhteisöjen kehittäminen VNS 4/2001 vp EK 34/2002 vp TuVL 2/2005 vp, lausuma 15 (s. 269—270).

Tietoyhteiskunta

VNS 4/2001 vp EK 34/2002 vp

Tulevaisuusvaliokunta rajasi lausuntonsa huomautukset koskemaan tietoyhteiskuntaa ja erityisesti sen sähköisiä palveluja.

Tehokkuus menestyksen tae.

Tulevaisuusvaliokunta käsitellessään hallituksen tämän vaalikauden tulevaisuusselontekoa (VNS 8/2004 vp, TuVM 1/2005 vp) korosti, että Suomen tuleva menestys perustuu tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Pitkällä aikavälillä tarkastellen tuottavuuden nousu selittää itsenäisen Suomen kansainvälisesti verraten nopean taloudellisen nousun. Suomen kansantuote asukasta kohden on kasvanut sadassa vuodessa 14-kertaiseksi nimenomaan tuottavuuden ansiosta. Jokainen sukupolvi on kaksinkertaistanut reaalitulot asukasta kohden.

Tieto, teknologia ja innovaatiot ovat aina olleet tärkeitä. Globaalitalouden tietoyhteiskunnassa on entistä tärkeämpää, että uuden teknologian hyöty saadaan siirrettyä elintason nousun ja elämänlaadun parantamisen välineeksi. Tämä edellyttää tekniikan lisäksi sosiaalisia innovaatioita. On huolehdittava myös siitä, että kansalaiset ovat yhteiskunnan rakentamisessa mukana.

Johtaminen tietoyhteiskuntaan siirtymisessä.

Kun Suomen hallitus on tehnyt tulevaisuuspoliittisen valinnan siirtyä nopeasti, mutta huolella valmistautuen tietoyhteiskunnan seuraavaan vaiheeseen, on sitä johdettava hyvin. Pääministerin johdolla toimiva tietoyhteiskuntaneuvosto on tehnyt ansiokasta työtä.

Suomi on menestynyt teknologian kehityksessä. Sen sijaan tietoyhteiskunnan kehittämisestä on puuttunut määrätietoinen johtajuus. Tietotekniikan tehokas käyttöönotto edellyttää määrätietoista johtamista yhteiskunnan rakenteiden uudistamisessa.

Toimintatapojen järkeistäminen digitalisoimisen lähtökohta.

Valiokunta katsoo olevan elintärkeää, ettei tyydytä vain vanhojen toimintojen siirtämiseen sähköiseen muotoon. Tästä seuraa useissa tapauksissa vain huonoa hallintoa ja palveluja, joiden digitalisoimisesta on maksettu turhaan. On uusittava myös rakenteita, tehtäviä ja usein koko ajattelutapaa. Valmistelijoiden, myös virkamiesten, on otettava uuden valtiosäännön hengessä aktiivisen valtion tehtävien, työn ja toimintojen kehittäjän rooli. He pystyvät hyvin näkemään uudistusten mahdollisuudet myös järjestelmien ja prosessien järkeistämisen tasolla.

On etsittävä uusia tapoja tehdä asioita.

Uudet toimintatavat ja niitä tukeva uusi teknologia merkitsevät aluksi, että työssä tarvittavan ja tuotettavan tiedon ja osaamisen määrä kasvaa, mutta uusi tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa vastaavasti uusia mahdollisuuksia.

Osallistuva kehittäminen lähtee ajatuksesta, että palvelun ja sen käyttäjien asiantuntemusta on suorittavallakin portaalla. Kukaan ei voi enää osata kaikkea, mitä työssä tarvitaan. Työ on jatkuvaa muutosta, sopeutumista ja oppimista. Henkilöstön koulutustarve tulee olemaan suuri.

Tulevaisuudessa myös sosiaali- ja terveyspalvelut irtaantunevat nykyistä selvemmin tietystä ajasta ja paikasta. Sähköisiä palveluita odotetaan saatavan milloin ja missä tahansa, ja palvelun tekijä voi olla missä tahansa. Oletettavasti edessä on myös henkilöstön vapaa-ajan ja työn rajan hämärtyminen. Tämäntyyppisiin kehitysilmiöihin ongelmineen on digitalisoimisessa myös varauduttava.

Tiedon hallinnassa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla on merkittäviä kehitysmahdollisuuksia. Eri toimijoiden tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Myös yksiköiden sisällä on vastaavia ongelmia; esimerkiksi sairaalassa saattaa olla 100 erilaista suurta ja pientä tietojärjestelmää, jotka eivät ole yhteensopivia. Yleisesti ottaen oikein tehty digitalisoiminen pakottaa virtaviivaistamaan toimintaprosesseja.

Tulevaisuusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan useissa tapauksissa lainsäädännön vanhakantaisuus on ollut toimintatapojen uudistamisen ja digitalisoimisen este. Hallinnossa vaaditaan perinteistä henkilökohtaista hakemusta, anomusta, allekirjoitusta ja erilaisia tositteita ja varmennuksia. Kuvaavaa on, että osoitteenmuutos onnistuu puhelimitse ilman sähköistä tunnistusta, mutta verkossa se vaaditaan. Nykyaikana on mahdollista järkeistää ja rakentaa uudelta pohjalta myös todentamisen ja varmentamisen mekanismit, kuten verotuksessa. Ennakollinen käsittely, kansalaisiin lähtökohtaisesti luottaminen, olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja viranomaisten omaehtoinen aktiivisuus ovat lähtökohtia monen hallinnonalan toimintojen rationalisoinnille.

Digitalisoimisen vaikutusten kokonaisarvio.

Valiokunnan mielestä digitalisoimisen laaja-alaiset vaikutukset — vaikutukset kansalaisille, palvelujärjestelmälle, palvelutuotannon sisäisiin prosesseihin, ihmisten hyvinvointiin, kansantalouteen — on arvioitava ja päätökset tehtävä kokonaisuus halliten.

Hyvät käytännöt ja kokeilujen käyttö.

Valiokunta katsoo paitsi Suomesta myös muualta maailmasta saatavien toimivien mallien soveltaen omaksumisen olevan hyödyllistä. Hallintokulttuurien erilaisuudesta huolimatta julkisen vallan tehtävät ongelmineen ovat samansuuntaisia. Uudistukset voidaan aloittaa kokeiluina. Näin vältytään toisaalta turhalta vastarinnalta ja toisaalta voidaan korjata joustavasti tehtyjä virheitä.

Tärkeät sähköiset palvelut.

Verohallinto ja Kela ovat monella tapaa kaikkein tärkeimmät sähköisen asioinnin kohteet. Jokainen suomalainen asioi lukuisia kertoja vuodessa näissä viranomaisissa, ja niiden tehtävät ovat yhteiskunnan kannalta keskeisiä. Valtion tehtävien hoidon kannalta verotusjärjestelmän on oltava paitsi luotettava ja oikeudenmukainen, myös toimiva ja tehokas. Kansalaisille on tärkeää myös, että veromenettely on yksinkertainen ja helppo. Kansalaisille läheisimmät ja yleisimmät julkisen hallinnon palvelut hoidetaan Kelan kautta. Näiden kahden instituution digitalisoimisen onnistumisesta riippuu paljon myös se, missä määrin julkinen valta pystyy lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä siirtämään työvoimaa rutiinitehtävistä esimerkiksi terveydenhuollon asiakaspalveluun ja vanhusten ihmisläheiseen hoitoon.

Tulevaisuusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, kuinka eri tehokkuudella, vauhdilla ja tavalla verohallinnon ja Kelan toimintojen digitalisoiminen on edennyt. Verohallinto on onnistunut uudistamaan sisäisiä toimintojaan, nostamaan luottamusta ja saamaan aidosti aikaan teknologiasta tuottavuushyötyjä. Kelan toimintojen digitalisointi on huolestuttavasti myöhässä (tavoite eKela 2010) asiakkaan näkökulmasta.

Sähköinen terveyskertomus.

Tulevaisuusvaliokunnan kannanotossa koskien keskustelualoitetta terveydenhuollon tulevaisuudesta (7.4.2006) tuotiin esille sähköinen potilaskertomus, jonka valiokunta määritteli laaja-alaisemmaksi terveyskertomukseksi. Valiokunnan kannanoton mukaan jokaisella suomalaisella tulee olla henkilökohtainen sähköinen terveyskertomus, jonka hän tai hänen edushenkilönsä voi avata ainakin mistä tahansa Suomessa. Henkilön itsensä käyttämä osa terveyskertomuksesta tulee olla helposti käytettävissä esimerkiksi terveyskortilla, numerotunnuksella tai mahdollisesti biotunnisteella. Hoitoja ja niiden vaikuttavuutta koskevien tietojen ohella terveyskertomuksen tulee sisältää henkilön terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantatietoa. Jotta tieto ei joudu vääriin käsiin, henkilön tahdon mukaisesti osa terveyskertomuksesta voi olla avattavissa vain yhdessä hänen hoitotiimiinsä kuuluvan henkilön kanssa.

Suomen hallitus on lähtenyt asiassa aloitteellisesti hyvin liikkeelle ja arvottanut asian oikein valtakunnallisen tason asiaksi. On kuitenkin ilmeinen vaara, että hankkeen käytännön toteuttaminen kangertelee. Vaikka terveydenhuollon yksiköt ovatkin siirtyneet käyttämään sähköistä potilaskertomusta, on toistaiseksi kyse vain mekaanisesta erillisten kertomusten digitalisoimisesta. Keskinäiseen saumattomaan tiedonkulkuun ja -vaihtoon sekä eri toimijoiden (potilaat, omaiset, eri tason ja alueen viranomaiset, apteekit, erilaiset palvelujen tuottajat ja muut toimijat) luotettavaan ja nopeaan vuorovaikutteiseen sähköiseen asiointiin ja sen mukaiseen toimintakulttuuriin on vielä pitkä matka. Tämän tavoitteen läpivientiin tarvitaan hyvää ammattitaitoa, tiukkaa ohjausta, näkemyksellistä johtamista ja päätöksiä.

Internetin ja matkaviestimien kautta asiointi.

Valiokunta kiinnittää huomiota vuorovaikutteisen Internetin ja matkaviestimien vähäiseen käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asioinnissa. Yksityisellä sektorilla on jo viitisen vuotta ollut mahdollista lääkärien ja hammaslääkärien ajanvarauksen ja sen peruutusten hoitaminen Internetin kautta. Julkisella sektorilla on luonnollisesti sähköisessä asioinnissa huolehdittava kaikista kansalaisista ja hoidon porrastuksen toimivuudesta.

Toinen esimerkki digitaalipalveluiden mahdollisuuksista nopeuttaa asiakkaan palvelua ja säästää lääkärissäkäynneissä ja puhelinpalvelussa on laboratoriotulosten ja ohjeiden välittäminen sähköisessä muodossa.

Valiokunta pitää edellä esitettyyn viitaten lausumien säilyttämistä tarpeellisena ja esittää,

Väestöpoliittinen tulevaisuusselonteko

VNS 8/2004 vp

Valiokunta pitää hyvänä menettelyä, jossa hallitus on koonnut ministeriöittäisen seurantaraportin tulevaisuusselonteon linjausten etenemisestä vuonna 2005 (Ikärakenteen muutokseen varautuminen, Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2006).

Selonteossa todettuun ikääntymisstrategiaan sisältyy systemaattinen seuranta. Selonteon mukaan vuosittaisessa poikkihallinnollisessa seurannassa 1. varmistetaan toimenpiteiden koordinaatio valtioneuvoston tasolla, 2. arvioidaan, miten ikärakenteen muutokseen varautumisen toimet ovat edenneet ja vaikuttaneet sekä 3. tehdään tarvittavat toiminnan uudelleensuuntaamista ja resurssien allokointia koskevat päätökset.

Seurantaraportin pääsisältönä on ministeriöistä saatuihin tietoihin perustuva kuvaus eri hallinnonaloilla toteutetuista politiikkatoimista tulevaisuusselonteon sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan linjausten edistämiseksi. Seurannassa on lisäksi hyödynnetty hallituksen vuoden 2006 strategia-asiakirjapäätöstä varten valmisteltua vaikuttavuusarviointia.

Valiokunta ottaa tulevaisuusselonteon toimenpanoon kantaa myöhemmin.