Perustelut

Yleistä

Työhallinnolle esitetään varattavaksi vuoden 2006 talousarviossa 1 965 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan työhallinnon määrärahat vähenevät 199 miljoonalla eurolla, mutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusta esitetään muutettavaksi niin, että kunnat rahoittavat siitä puolet, mikä merkitsee 240 miljoonan euron siirtymää. Työvoimapolitiikan määrärahat lisääntyvät runsaalla 50 miljoonalla eurolla.

Talousarvioesityksessä arvioidaan pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä olevan vuonna 2006 yhteensä keskimäärin 92 500 henkilöä, mikä on runsaat 3 000 henkilöä enemmän kuin kuluvana vuonna. Esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilölliset aktiiviohjelmat, työhön menoa edistäviä aktiivitoimia lisätään ja palvelua tehostetaan työvoiman palvelukeskusten avulla. Irtisanomistilanteiden muutosturvaa jatketaan ja työllistämistukijärjestelmää uudistetaan lisäämällä tuetun työn oheen koulutusta tukitoimien vaikutusten parantamiseksi. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintoja erityisesti pk-yritysten kanssa lisätään. Työvoimatoimistoihin perustetaan työnhakukeskuksia nopean työnvälityksen tehostamiseksi. Nuoret pyritään saamaan työhön tai koulutukseen entistä nopeammin nuorten yhteiskuntatakuun avulla.

Valiokunta pitää työministeriön hallinnonalalle esitettyjä uudistuksia ja painotuksia myönteisinä ja esittää talousarvioesityksen hyväksymistä tässä lausunnossa esitetyin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Työmarkkinatukiuudistukseen valiokunta ottaa kantaa erikseen sitä koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä.

Työelämän kehittäminen

Valiokunta pitää työelämän kehittämistä ensisijaisen tärkeänä pyrittäessä huolehtimaan Suomen kilpailukyvystä, tuottavuuden parantamisesta ja työntekijöiden jaksamisesta. Suomen kilpailukyky määräytyy olennaisesti sen mukaan, miten onnistumme kehittämään työn tekemisen tapaa ja malleja niin, että toimintaa pystytään luovien ratkaisujen avulla jatkuvasti kehittämään teknologiset innovaatiot hyödyntävällä tavalla. Tutkimusten mukaan teknologian tuottavuushyödyt riippuvat olennaisesti siitä, missä määrin niihin onnistutaan liittämään teknologian käyttöä edistäviä sosiaalisia innovaatioita.

TYKES-ohjelma on tällä hetkellä ainoa julkisen vallan väline, jolla pystytään vaikuttamaan työpaikkojen toimintakulttuurin muuttamiseen. Myös hallitusohjelmassa työelämäohjelmien merkitys vastattaessa globaalin kilpailun ja väestön ikääntymisen haasteisiin on tiedostettu ja työelämäohjelmia luvataan jatkaa ja laajentaa. Saadun selvityksen mukaan valtioneuvostotasolla saavutettiin vuonna 2004 yhteisymmärrys siitä, että TYKES-ohjelman rahoitustasoa asteittain nostetaan. Tämän linjan kanssa selvässä ristiriidassa on vuoden 2006 talousarvioesitykseen sisältyvä ehdotus, jonka mukaan TYKES-ohjelman rahoitusta vähennetään noin 1 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää TYKES-ohjelmaa onnistuneena työelämän kehittämisohjelmana ja esittää sen rahoituksen saattamista aiemmalle tasolle. Ohjelman määräraha on ollut 12,5 miljoonaa euroa vuosina 2004 ja 2005.

Starttirahat

Vuoden 2005 alusta tuli voimaan starttirahoitusta koskeva lainmuutos, jossa yrittäjäksi ryhtyvälle tarkoitetun starttirahan myöntämisedellytyksiä määräaikaisena kokeiluna väljennettiin siten, että työvoimatoimisto voi myöntää starttirahaa sellaisten palkkatyöstä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtyvien henkilöiden toimeentulon turvaamiseksi, jotka eivät ole työttömiä työnhakijoita. Kokeilussa starttirahan myöntämispäätöksiä voidaan tehdä vuosina 2005 ja 2006. Kokeilu mahdollistaa starttirahan myöntämisen ilman työttömyysedellytystä, mikä nopeuttaa starttirahapäätöksen tekemistä ja yrityksen perustamista.

Kuluvan vuoden tammi—elokuussa starttirahan uusia saajia oli 4 824, kun vastaavaan aikaan viime vuonna lukumäärä oli 3 244. Nousua edellisestä vuodesta on lähes 50 prosenttia. Lisäyksen aiheuttaa starttirahan laajennuskokeilu, jonka mukaisesti starttirahaa on voitu myöntää työttömien lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyville.Työttömiä vuoden 2005 uusista starttirahan saajista oli 3 006 ja ei-työttömiä 1 818.

Starttirahakokeilu rahoitetaan työllisyysmäärärahoista, joiden käyttösuunnitelmassa nostettiin vuonna 2005 starttirahaan tarkoitettua määrärahaa 15 miljoonasta 25 miljoonaan. Valiokunta oli jo kokeilusta päätettäessä huolissaan määrärahojen riittävyydestä ja painotti, että kokeilu ei saa merkitä työttömien tukemiseen tarkoitetun starttirahoituksen saannin vaikeutumista ja heidän tarvitsemiensa palvelujen heikkenemistä.

Kokeilusta päätettäessä tarkoitus oli, että uusien kohderyhmien mukaanottoon liittyen starttirahoihin saataisiin EU-rahoitusta. Sellaista ei ole kuitenkaan saatu, ja rahat ovat monissa työvoimatoimistoissa loppuneet kesken vuotta. Lisärahan tarve on arvioitu noin 10 miljoonaksi euroksi vuodessa. Rahojen loppumisen johdosta monet yritystoimintaa aloittavat ovat jääneet ilman starttirahaa, vaikka edellytykset rahoituksen saamiselle ovat olleet kunnossa. Joillekin starttirahoitus on myönnetty rahan puutteen vuoksi huomattavasti lyhyemmäksi ajaksi kuin mihin lainsäädäntö antaisi mahdollisuudet. Valiokunta pitää tällaista tilannetta hakijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta huonona ja yrittäjyyden edistämisen kannalta epätarkoituksenmukaisena.

Vuoden 2006 talousarvioesityksessä starttirahoitukseen tarkoitetut määrärahat ovat suunnilleen vuoden 2005 tasolla, vaikka rahoitus on jaettu kolmeen eri kohtaan: käyttösuunnitelmassa on 22 miljoonaa euroa starttirahoihin ja 1,5 miljoonaa euroa starttiselvityksiin. Lisäksi työmarkkinatukilaisille voidaan maksaa osa starttirahasta työmarkkinatukimomentilta.

Starttirahat ovat työvoimapolitiikan hoitoon tarkoitetulla ns. pitkällä momentilla, josta rahoitetaan pääosa työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Koottaessa kyseiselle momentille kaikkien eri toimenpiteiden rahoitus ajatuksena oli, että momentin sisällä rahojen käyttö olisi mahdollisimman joustavaa. Valiokunta katsoo, että momentin joustavan käytön periaate ei ole toteutunut, kun käyttösuunnitelman mukainen rahojen käyttö on rajoittanut työvoimatoimistojen mahdollisuuksia myöntää starttirahoja, vaikka perusteltuja hakemuksia on ollut.

Valtiolle työllistäminen

Vuoden 2006 talousarvioesityksessä valtiolle työllistämistä ehdotetaan edelleen vähennettäväksi siten, että valtiolle palkkaperusteisesti työllistettyjen määrä laskisi keskimäärin 1 600 työllistettävästä 1 400 työllistettävään. Valiokunta on useina vuosina talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa todennut, että valtio on monilla alueilla ainoa tai ainakin tarkoituksenmukaisin työllistäjä, ja vaatinut valtiolle työllistämistä rajoittavien budjettiperustelujen muuttamista. Valiokunta toistaa asiasta aiemmin esittämänsä näkemykset.

Työmarkkinatukiuudistuksen yhteydessä hallitus korostaa, että pitkäaikaistyöttömien saaminen takaisin työmarkkinoille edellyttää työmarkkinavalmiuksia lisääviä ja kuntouttavia toimenpiteitä, joita ei voida työttömille välittää, jos niitä ei joku tarjoa. Hallituksen käsityksen mukaan avainasemassa niiden tarjoajana ja paikallisena järjestäjänä on kunta. Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen kuntien merkityksestä. Valiokunta korostaa kuitenkin, että myös valtiolla ja valtion laitoksilla voi joillakin alueilla olla hyvät mahdollisuudet tarjota mielekkäitä työtehtäviä sellaisille vähän koulutetuille, vajaakuntoisille pitkäaikaistyöttömille, joille työpaikkojen löytäminen on erityisen vaikeaa. Valiokunta pitää erittäin ongelmallisena, että tällainen työllisyystoimenpiteiden tarkoituksenmukainen suuntaaminen estetään säätämällä budjettiesityksen perusteluissa valtiolle työllistämiselle tiukat enimmäismäärät, joita ei voida työvoimatoimistojen harkinnan mukaan ylittää.

Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistäminen ja sosiaalisten yritysten tukeminen

Vuoden 2006 talousarvioesityksessä on esitetty hyvin vähän toimenpiteitä, joilla edistettäisiin erityisesti vammaisten ja vajaakuntoisten työllisyyttä. Erityistoimia ehdotetaan yhtäältä ikääntyneiden matalapalkkatukeen ja toisaalta pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen. Kuitenkin vammaiset ja vajaakuntoiset muodostavat merkittävän työhaluisen työvoimareservin, joka tulisi pyrkiä saamaan käyttöön työvoimapulan välttämiseksi. Vajaakuntoisia työnhakijoita arvioidaan vuonna 2006 olevan yhteensä 90 000.

Valiokunta korostaa vammaisten yrittäjien aseman turvaamista. Heidän toimintaansa on tuettu jatkamalla arvonlisäverovapautusta vuosi kerrallaan tavoitteena löytää korvaava järjestely, jolla vaikeavammaiset yrittäjät saataisiin tasa-arvoiseen asemaan muiden yrittäjien kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yrittäjyyden toimintaohjelmassa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja huolehditaan erityisesti vammaisten yrittäjien aseman turvaamisesta.

Useissa maissa sosiaalinen yritystoiminta toimii erinomaisena välineenä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Suomessa laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan 1.1.2004. Valiokunta on työelämäselonteosta keväällä 2005 antamassaan mietinnössä (TyVM 4/2005 vp) käsitellyt sosiaalisten yritysten perustamisessa ja käynnistämisessä ilmenneitä ongelmia ja esittänyt lain täytäntöönpanoon liittyviä korjausehdotuksia.

Työllistämistukien myöntämisessä sosiaalisille yrityksille on ollut erilaisia käytäntöjä eri puolilla maata, mikä on saattanut yritykset eriarvoiseen asemaan. Tukitasoakin tärkeämmäksi asiaksi yritykset ovat kokeneet tukien jatkuvuuden. Laki edellyttää, että vähintään 30 % sosiaalisen yrityksen työntekijöistä on pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia. Jos yrittäjä ei voi luottaa siihen, että alempi työkyky kompensoidaan myös jatkossa, palkkausriski nousee helposti liian suureksi ollakseen liiketaloudellisesti perusteltu.

Valiokunta piti tärkeänä, että toimenpiteitä lain täytäntöönpanon parantamiseksi tehostetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään lain yhtenäiseen toimeenpanoon sekä tukien täysimääräiseen ja pitkäjänteiseen myöntämiseen joka puolella maata. Aloittaville sosiaalisille yrityksille tarvitaan nykyistä projektitukea toimivampi aloitustuki, jolla voidaan joustavasti rahoittaa toiminnan suunnittelusta ja käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia. Sosiaalisten yritysten kannalta erityisen tarpeellinen olisi vajaakuntoisten pitkäaikainen, jopa pysyvä työllistämistuki, jonka luomista hallitus on luvannut selvittää. Valiokunta kiirehtiikin sosiaalisten yritysten aloitustuen ja vajaakuntoisten pysyvän työllistämistuen aikaansaamista.

Mietinnössään valiokunta piti tärkeänä, että mahdollisuudet ulottaa kotitalousvähennys kattamaan sosiaaliselta yritykseltä ostettuja palveluja selvitetään. Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että kotitalousvähennyksen määrän nostamista koskevassa tuloverolain muutosehdotuksessa (HE 117/2005 vp) tämä epäkohta ollaan korjaamassa. Kyseisen hallituksen esityksen perusteluissa on sivulla 9 todettu, että ehdotettujen muutosten jälkeen kotitalousvähennyksen myöntämistä ei estäisi esimerkiksi se, että yritys, jolta kotitalous ostaa palveluja, olisi saanut työllistämistukea.

Työttömien yhdistysten toiminnan tukeminen

Syrjäytymisen vastaisessa työssä on työttömien yhdistysten alueellinen ja valtakunnallinen toiminta ollut erittäin arvokasta. Työttömien yhdistyksiä toimii 171 paikkakunnalla. Ne työllistivät vuonna 2004 noin 4 300 työtöntä, joista useat olivat kaikkein vaikeimmin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yhdistyksissä toimi noin 800 vapaaehtoistyöntekijää.

Monien yhdistysten toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ilman yhtään pysyvästi palkattua työntekijää. Jotta yhdistysten toimintaa pystyttäisiin kehittämään, toiminnalle tulisi taata jatkuvuus esimerkiksi toiminnanohjaajien vakinaistamisella. Ammattitaitoisten toiminnanohjaajien avulla pystyttäisiin lisäämään työntekijämäärää yhdistyksissä ja mahdollistamaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien ottaminen eri toimenpiteisiin. Tämä helpottaisi työmarkkinatukiuudistuksen mukaisten aktivointipaikkojen järjestämistä.

Yhdistysten toimintaa tuetaan omatoimisuusavustuksin, joihin vuoden 2006 talousarvioesityksessä ehdotetaan 3 300 000 euron määrärahaa. Määräraha on niin sanotulla pitkällä momentilla, mikä mahdollistaa periaatteessa määrärahan ylittämisen, jos siihen nähdään tarvetta. Avustusten jakoperusteet vaihtelevat kuitenkin TE-keskuksittain, eikä lisärahoituksen saaminen ole kaikilla alueilla onnistunut. Valiokunta pitää välttämättömänä, että omatoimisuusavustusten määrää työttömien yhdistyksille nostetaan, jotta voidaan taata yhdistysten toiminnan perusrahoitus ja toiminnanohjauksen jatkuvuus.

Työttömien yhdistysten piirissä toimii monia kierrätyskeskuksia, joista osa on kehittynyt sosiaalisiksi yrityksiksi. Tämän vuoden kesällä voimaan tullut tuottajavastuulaki on aiheuttanut ongelmia joillekin sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen piirissä toimiville kierrätyskeskuksille. Valiokunta pitää kierrätyskeskusten toimintaa niin työllistämisen kuin ympäristönsuojelunkin kannalta tärkeänä ja katsoo, että tuottajavastuulakia toimeenpantaessa tulee varmistaa kierrätyskeskusten toiminnan jatkuminen ja kehittyminen.

Työttömien terveydenhuolto

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että työttömät sairastavat muuta väestöä enemmän. Työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa esteenä myös työttömän työllistymiselle. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty normaalina kansanterveystyönä ja erikoissairaanhoitona osana julkista terveydenhuoltoa, ja ensisijainen vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä työttömille on kunnilla. Ongelmana on, ettei työttömien terveydentilaan kiinnitetä kokonaisvaltaisesti riittävästi huomiota. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden hoitaminen vaatisi tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta. Syrjäytymiskehityksen seurauksena osa työttömistä ei oma-aloitteisesti hakeudu terveyspalvelujen piiriin, vaan heidän tavoittamisensa vaatisi viranomaisyhteistyötä ja -aloitteisuutta.

Työvoiman palvelukeskusuudistus on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2006 aikana. Vuoden 2006 loppuun mennessä toiminnassa arvioidaan olevan noin 40 palvelukeskusta ja yhteispalvelupistettä. Näihin palvelukeskuksiin on koottu työvoimahallinnon asiantuntemuksen lisäksi Kelan sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelukeskuksissa saadaan kehitettyä toimivat järjestelyt, jotka takaavat palvelukeskusten asiakkaille ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ja hoitoonohjauksen toimivuuden.

Valikoituminen palvelukeskuksen asiakkaaksi tapahtuu työvoimatoimiston ja sosiaali- ja terveystoimen tekemän palvelutarvearvion perusteella. Palvelukeskusten ja yhteispalvelupisteiden asiakasmäärän arvioidaan olevan vuonna 2005 noin 13 000 henkilöä ja vuoden 2006 asiakasmääräksi ennakoidaan noin 20 000. Vaikeasti työllistyviä arvioidaan olevan monin paikoin jopa puolet työttömistä. Näin ollen palvelukeskukset eivät pysty ottamaan asiakkaikseen läheskään kaikkia vaikeasti työllistyviä työttömiä.

Valiokunta on useissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota työttömien terveydenhuollon järjestämiseen. Työttömien työ- ja työllistymiskyvyn säilyttäminen edellyttäisi osaamisen parantamisen ja päivittämisen ohella myös työkykyä ylläpitäviä, ehkäisevästi painottuneita palveluja kuten terveystarkastuksia, ohjausta hoitoon ja kuntoutukseen sekä terveyttä ja kuntoa ylläpitäviä toimintoja. Työsuhteessa oleville tällaisia palveluja tarjoaa työterveyshuolto. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä vastaavien palveluiden järjestämiseksi työttömille. Näiden palvelujen saatavuus on edellytys myös palvelukeskusten toiminnan onnistumiselle.

Alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien sihteerien vakinaistaminen

Lääninhallitusten yhteyteen 1.1.2004 lukien asetettujen alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien tarkoituksena on edistää romaniväestön yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita alueellisella tasolla. Neuvottelukunnilla on ollut selvästi myönteistä vaikutusta romanien aseman kehittymiselle alue- ja kuntatasolla. Ne ovat vaikuttaneet muun muassa romanilasten varhaiskasvatuksen kehittämishankkeiden ja romanien työllisyysprojektien käynnistämiseen. Näillä toimilla on onnistuttu lisäämään romanilasten osallistumista esiopetukseen ja aikuisikäisten romanien ammattiin kouluttautumista. Alueellisilla neuvottelukunnilla on ollut konkreettista vaikutusta romanien elinolojen paranemiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä hyvien etnisten suhteiden kehittymiseen alue- ja kuntatasolla.

Neuvottelukuntien sihteerin tehtävät hoidetaan tällä hetkellä erilaisin tilapäisjärjestelyin. Virkojen puute hankaloittaa alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa ja vaikeuttaa toiminnan kehittämistä.