Perustelut
Yleistä
Työhallinnolle esitetään varattavaksi
vuoden 2006 talousarviossa 1 965 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan
työhallinnon määrärahat vähenevät
199 miljoonalla eurolla, mutta pitkäaikaistyöttömien
työmarkkinatuen rahoitusta esitetään
muutettavaksi niin, että kunnat rahoittavat siitä puolet,
mikä merkitsee 240 miljoonan euron siirtymää.
Työvoimapolitiikan määrärahat
lisääntyvät runsaalla 50 miljoonalla
eurolla.
Talousarvioesityksessä arvioidaan pääasiassa työttömille
työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä olevan
vuonna 2006 yhteensä keskimäärin 92 500
henkilöä, mikä on runsaat 3 000
henkilöä enemmän kuin kuluvana vuonna.
Esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömille
laaditaan yksilölliset aktiiviohjelmat, työhön
menoa edistäviä aktiivitoimia lisätään
ja palvelua tehostetaan työvoiman palvelukeskusten avulla.
Irtisanomistilanteiden muutosturvaa jatketaan ja työllistämistukijärjestelmää uudistetaan
lisäämällä tuetun työn
oheen koulutusta tukitoimien vaikutusten parantamiseksi.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintoja
erityisesti pk-yritysten kanssa lisätään.
Työvoimatoimistoihin perustetaan työnhakukeskuksia
nopean työnvälityksen tehostamiseksi. Nuoret pyritään
saamaan työhön tai koulutukseen entistä nopeammin
nuorten yhteiskuntatakuun avulla.
Valiokunta pitää työministeriön
hallinnonalalle esitettyjä uudistuksia ja painotuksia myönteisinä ja
esittää talousarvioesityksen hyväksymistä tässä lausunnossa
esitetyin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Työmarkkinatukiuudistukseen
valiokunta ottaa kantaa erikseen sitä koskevan hallituksen
esityksen käsittelyn yhteydessä.
Työelämän kehittäminen
Valiokunta pitää työelämän
kehittämistä ensisijaisen tärkeänä pyrittäessä huolehtimaan
Suomen kilpailukyvystä, tuottavuuden parantamisesta ja
työntekijöiden jaksamisesta. Suomen kilpailukyky
määräytyy olennaisesti sen mukaan, miten
onnistumme kehittämään työn
tekemisen tapaa ja malleja niin, että toimintaa pystytään
luovien ratkaisujen avulla jatkuvasti kehittämään
teknologiset innovaatiot hyödyntävällä tavalla.
Tutkimusten mukaan teknologian tuottavuushyödyt riippuvat
olennaisesti siitä, missä määrin
niihin onnistutaan liittämään teknologian
käyttöä edistäviä sosiaalisia
innovaatioita.
TYKES-ohjelma on tällä hetkellä ainoa
julkisen vallan väline, jolla pystytään
vaikuttamaan työpaikkojen toimintakulttuurin muuttamiseen. Myös
hallitusohjelmassa työelämäohjelmien merkitys
vastattaessa globaalin kilpailun ja väestön
ikääntymisen haasteisiin on tiedostettu ja työelämäohjelmia
luvataan jatkaa ja laajentaa. Saadun selvityksen mukaan valtioneuvostotasolla
saavutettiin vuonna 2004 yhteisymmärrys siitä,
että TYKES-ohjelman rahoitustasoa asteittain
nostetaan. Tämän linjan kanssa selvässä ristiriidassa
on vuoden 2006 talousarvioesitykseen sisältyvä ehdotus,
jonka mukaan TYKES-ohjelman
rahoitusta vähennetään noin 1 miljoonalla
eurolla.
Valiokunta pitää TYKES-ohjelmaa onnistuneena
työelämän kehittämisohjelmana
ja esittää sen rahoituksen saattamista aiemmalle
tasolle. Ohjelman määräraha on ollut
12,5 miljoonaa euroa vuosina 2004 ja 2005.
Valiokunta esittää, että työelämän
kehittämisohjelmaan tarkoitetut määrärahat nostetaan
3,5 miljoonaan euroon momentilla 34.01.23 ja 8,980 miljoonaan euroon
momentilla 34.01.63.
Starttirahat
Vuoden 2005 alusta tuli voimaan starttirahoitusta koskeva lainmuutos,
jossa yrittäjäksi ryhtyvälle tarkoitetun
starttirahan myöntämisedellytyksiä määräaikaisena
kokeiluna väljennettiin siten, että työvoimatoimisto
voi myöntää starttirahaa sellaisten palkkatyöstä tai
työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi
siirtyvien henkilöiden toimeentulon turvaamiseksi, jotka
eivät ole työttömiä työnhakijoita.
Kokeilussa starttirahan myöntämispäätöksiä voidaan
tehdä vuosina 2005 ja 2006. Kokeilu mahdollistaa starttirahan myöntämisen
ilman työttömyysedellytystä, mikä nopeuttaa
starttirahapäätöksen tekemistä ja
yrityksen perustamista.
Kuluvan vuoden tammi—elokuussa starttirahan uusia saajia
oli 4 824, kun vastaavaan aikaan
viime vuonna lukumäärä oli 3 244.
Nousua edellisestä vuodesta on lähes 50 prosenttia. Lisäyksen
aiheuttaa starttirahan laajennuskokeilu, jonka mukaisesti starttirahaa
on voitu myöntää työttömien
lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta
tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi
siirtyville.Työttömiä vuoden 2005 uusista
starttirahan saajista oli 3 006 ja ei-työttömiä 1 818.
Starttirahakokeilu rahoitetaan työllisyysmäärärahoista,
joiden käyttösuunnitelmassa nostettiin vuonna
2005 starttirahaan tarkoitettua määrärahaa
15 miljoonasta 25 miljoonaan. Valiokunta oli jo
kokeilusta päätettäessä huolissaan määrärahojen
riittävyydestä ja painotti, että kokeilu
ei saa merkitä työttömien tukemiseen tarkoitetun
starttirahoituksen saannin vaikeutumista ja heidän tarvitsemiensa
palvelujen heikkenemistä.
Kokeilusta päätettäessä tarkoitus
oli, että uusien kohderyhmien mukaanottoon liittyen starttirahoihin
saataisiin EU-rahoitusta. Sellaista ei ole kuitenkaan saatu, ja
rahat ovat monissa työvoimatoimistoissa loppuneet kesken
vuotta. Lisärahan tarve on
arvioitu noin 10 miljoonaksi euroksi vuodessa. Rahojen
loppumisen johdosta monet yritystoimintaa aloittavat ovat jääneet ilman
starttirahaa, vaikka edellytykset rahoituksen saamiselle ovat olleet
kunnossa. Joillekin starttirahoitus on myönnetty rahan
puutteen vuoksi huomattavasti lyhyemmäksi ajaksi kuin mihin
lainsäädäntö antaisi mahdollisuudet. Valiokunta
pitää tällaista tilannetta hakijoiden tasapuolisen
kohtelun kannalta huonona ja yrittäjyyden edistämisen
kannalta epätarkoituksenmukaisena.
Vuoden 2006 talousarvioesityksessä starttirahoitukseen
tarkoitetut määrärahat ovat suunnilleen
vuoden 2005 tasolla, vaikka rahoitus on jaettu kolmeen eri kohtaan:
käyttösuunnitelmassa on 22 miljoonaa
euroa starttirahoihin ja 1,5 miljoonaa
euroa starttiselvityksiin. Lisäksi työmarkkinatukilaisille
voidaan maksaa osa starttirahasta työmarkkinatukimomentilta.
Starttirahat ovat työvoimapolitiikan hoitoon tarkoitetulla
ns. pitkällä momentilla, josta rahoitetaan pääosa
työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Koottaessa
kyseiselle momentille kaikkien eri toimenpiteiden rahoitus ajatuksena
oli, että momentin sisällä rahojen käyttö olisi
mahdollisimman joustavaa. Valiokunta katsoo, että momentin
joustavan käytön periaate ei ole toteutunut, kun
käyttösuunnitelman mukainen rahojen käyttö on
rajoittanut työvoimatoimistojen mahdollisuuksia myöntää starttirahoja,
vaikka perusteltuja hakemuksia on ollut.
Valiokunta edellyttää, että starttirahoitus
turvataan vuonna 2006 siten, että luovutaan sellaisista
säännöksistä ja määräyksistä,
jotka rajoittavat työvoimapoliittisten määrärahojen
järkevää suuntaamista työvoimatoimiston
harkinnan mukaan.
Valtiolle työllistäminen
Vuoden 2006 talousarvioesityksessä valtiolle työllistämistä ehdotetaan
edelleen vähennettäväksi siten, että valtiolle
palkkaperusteisesti työllistettyjen määrä laskisi
keskimäärin 1 600 työllistettävästä 1 400
työllistettävään. Valiokunta
on useina vuosina talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa
todennut, että valtio on monilla alueilla ainoa tai ainakin
tarkoituksenmukaisin työllistäjä, ja
vaatinut valtiolle työllistämistä rajoittavien
budjettiperustelujen muuttamista. Valiokunta toistaa asiasta aiemmin
esittämänsä näkemykset.
Työmarkkinatukiuudistuksen yhteydessä hallitus
korostaa, että pitkäaikaistyöttömien
saaminen takaisin työmarkkinoille edellyttää työmarkkinavalmiuksia
lisääviä ja kuntouttavia toimenpiteitä,
joita ei voida työttömille välittää,
jos niitä ei joku tarjoa. Hallituksen käsityksen mukaan
avainasemassa niiden tarjoajana ja paikallisena järjestäjänä on
kunta. Valiokunta yhtyy
hallituksen näkemykseen kuntien merkityksestä.
Valiokunta korostaa kuitenkin, että myös valtiolla
ja valtion laitoksilla voi joillakin alueilla olla hyvät
mahdollisuudet tarjota mielekkäitä työtehtäviä sellaisille
vähän koulutetuille, vajaakuntoisille pitkäaikaistyöttömille, joille
työpaikkojen löytäminen on erityisen
vaikeaa. Valiokunta pitää erittäin ongelmallisena, että tällainen
työllisyystoimenpiteiden tarkoituksenmukainen suuntaaminen
estetään säätämällä budjettiesityksen
perusteluissa valtiolle työllistämiselle tiukat
enimmäismäärät, joita ei voida
työvoimatoimistojen harkinnan mukaan ylittää.
Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistäminen
ja sosiaalisten yritysten tukeminen
Vuoden 2006 talousarvioesityksessä on esitetty hyvin
vähän toimenpiteitä, joilla edistettäisiin erityisesti
vammaisten ja vajaakuntoisten työllisyyttä. Erityistoimia
ehdotetaan yhtäältä ikääntyneiden
matalapalkkatukeen ja toisaalta pitkäaikaistyöttömien
aktivoimiseen. Kuitenkin vammaiset ja vajaakuntoiset muodostavat
merkittävän työhaluisen työvoimareservin,
joka tulisi pyrkiä saamaan käyttöön
työvoimapulan välttämiseksi. Vajaakuntoisia
työnhakijoita arvioidaan vuonna 2006 olevan yhteensä 90 000.
Valiokunta korostaa vammaisten yrittäjien aseman turvaamista.
Heidän toimintaansa on tuettu jatkamalla
arvonlisäverovapautusta vuosi kerrallaan tavoitteena löytää korvaava
järjestely, jolla vaikeavammaiset yrittäjät
saataisiin tasa-arvoiseen asemaan muiden yrittäjien kanssa.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että yrittäjyyden toimintaohjelmassa kiinnitetään
nykyistä enemmän huomiota pienten yritysten toimintaedellytysten
parantamiseen ja huolehditaan erityisesti vammaisten yrittäjien
aseman turvaamisesta.
Useissa maissa sosiaalinen yritystoiminta toimii erinomaisena
välineenä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien
työllistämiseksi. Suomessa laki sosiaalisista
yrityksistä tuli voimaan 1.1.2004. Valiokunta on työelämäselonteosta keväällä 2005
antamassaan mietinnössä (TyVM 4/2005
vp) käsitellyt sosiaalisten yritysten perustamisessa
ja käynnistämisessä ilmenneitä ongelmia
ja esittänyt lain täytäntöönpanoon
liittyviä korjausehdotuksia.
Työllistämistukien myöntämisessä sosiaalisille
yrityksille on ollut erilaisia käytäntöjä eri puolilla
maata, mikä on saattanut yritykset eriarvoiseen asemaan.
Tukitasoakin tärkeämmäksi asiaksi yritykset
ovat kokeneet tukien jatkuvuuden. Laki edellyttää,
että vähintään 30 % sosiaalisen
yrityksen työntekijöistä on pitkäaikaistyöttömiä tai
vajaakuntoisia. Jos yrittäjä ei voi luottaa siihen,
että alempi työkyky kompensoidaan myös
jatkossa, palkkausriski nousee helposti liian suureksi
ollakseen liiketaloudellisesti perusteltu.
Valiokunta piti tärkeänä, että toimenpiteitä lain
täytäntöönpanon parantamiseksi
tehostetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään
lain yhtenäiseen toimeenpanoon sekä tukien täysimääräiseen
ja pitkäjänteiseen myöntämiseen
joka puolella maata. Aloittaville sosiaalisille yrityksille tarvitaan
nykyistä projektitukea toimivampi aloitustuki, jolla voidaan
joustavasti rahoittaa toiminnan suunnittelusta ja käynnistämisestä aiheutuvia
kustannuksia. Sosiaalisten yritysten kannalta erityisen tarpeellinen
olisi vajaakuntoisten pitkäaikainen, jopa pysyvä työllistämistuki,
jonka luomista hallitus on luvannut selvittää.
Valiokunta kiirehtiikin sosiaalisten yritysten aloitustuen ja vajaakuntoisten
pysyvän työllistämistuen aikaansaamista.
Mietinnössään valiokunta piti tärkeänä,
että mahdollisuudet ulottaa kotitalousvähennys
kattamaan sosiaaliselta yritykseltä ostettuja palveluja
selvitetään. Valiokunta toteaa tyydytyksellä,
että kotitalousvähennyksen määrän
nostamista koskevassa tuloverolain muutosehdotuksessa (HE
117/2005 vp) tämä epäkohta
ollaan korjaamassa. Kyseisen hallituksen esityksen perusteluissa
on sivulla 9 todettu, että ehdotettujen muutosten jälkeen
kotitalousvähennyksen myöntämistä ei
estäisi esimerkiksi se, että yritys, jolta kotitalous
ostaa palveluja, olisi saanut työllistämistukea.
Työttömien yhdistysten toiminnan tukeminen
Syrjäytymisen vastaisessa työssä on
työttömien yhdistysten alueellinen ja valtakunnallinen
toiminta ollut erittäin arvokasta. Työttömien
yhdistyksiä toimii 171 paikkakunnalla. Ne työllistivät
vuonna 2004 noin 4 300 työtöntä,
joista useat olivat kaikkein vaikeimmin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä.
Lisäksi yhdistyksissä toimi noin 800 vapaaehtoistyöntekijää.
Monien yhdistysten toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin
ilman yhtään pysyvästi palkattua työntekijää.
Jotta yhdistysten toimintaa pystyttäisiin kehittämään,
toiminnalle tulisi taata jatkuvuus esimerkiksi toiminnanohjaajien vakinaistamisella.
Ammattitaitoisten toiminnanohjaajien avulla pystyttäisiin
lisäämään työntekijämäärää yhdistyksissä ja
mahdollistamaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien
ottaminen eri toimenpiteisiin. Tämä helpottaisi
työmarkkinatukiuudistuksen mukaisten aktivointipaikkojen
järjestämistä.
Yhdistysten toimintaa tuetaan omatoimisuusavustuksin, joihin
vuoden 2006 talousarvioesityksessä ehdotetaan 3 300 000
euron määrärahaa. Määräraha
on niin sanotulla pitkällä momentilla,
mikä mahdollistaa periaatteessa määrärahan
ylittämisen, jos siihen nähdään
tarvetta. Avustusten jakoperusteet vaihtelevat kuitenkin TE-keskuksittain,
eikä lisärahoituksen saaminen ole kaikilla alueilla
onnistunut. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että omatoimisuusavustusten määrää työttömien
yhdistyksille nostetaan, jotta voidaan taata yhdistysten toiminnan
perusrahoitus ja toiminnanohjauksen jatkuvuus.
Työttömien yhdistysten piirissä toimii
monia kierrätyskeskuksia, joista osa on kehittynyt sosiaalisiksi
yrityksiksi. Tämän vuoden kesällä voimaan
tullut tuottajavastuulaki on aiheuttanut ongelmia joillekin
sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen
piirissä toimiville kierrätyskeskuksille. Valiokunta
pitää kierrätyskeskusten toimintaa niin
työllistämisen kuin ympäristönsuojelunkin
kannalta tärkeänä ja katsoo, että tuottajavastuulakia
toimeenpantaessa tulee varmistaa kierrätyskeskusten toiminnan
jatkuminen ja kehittyminen.
Työttömien terveydenhuolto
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että työttömät
sairastavat muuta väestöä enemmän.
Työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa esteenä myös
työttömän työllistymiselle.
Työttömien terveydenhuolto on järjestetty
normaalina kansanterveystyönä ja erikoissairaanhoitona osana
julkista terveydenhuoltoa, ja ensisijainen vastuu terveyspalvelujen
järjestämisestä työttömille
on kunnilla. Ongelmana on, ettei työttömien
terveydentilaan kiinnitetä kokonaisvaltaisesti riittävästi
huomiota. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on
runsaasti sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden
hoitaminen vaatisi tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta. Syrjäytymiskehityksen
seurauksena osa työttömistä ei oma-aloitteisesti
hakeudu terveyspalvelujen piiriin, vaan heidän tavoittamisensa
vaatisi viranomaisyhteistyötä ja -aloitteisuutta.
Työvoiman palvelukeskusuudistus on tarkoitus saattaa
loppuun vuoden 2006 aikana. Vuoden 2006 loppuun mennessä toiminnassa
arvioidaan olevan noin 40 palvelukeskusta ja yhteispalvelupistettä.
Näihin palvelukeskuksiin on koottu työvoimahallinnon
asiantuntemuksen lisäksi
Kelan sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamista.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että palvelukeskuksissa saadaan kehitettyä toimivat
järjestelyt, jotka takaavat palvelukeskusten asiakkaille
ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ja hoitoonohjauksen
toimivuuden.
Valikoituminen palvelukeskuksen asiakkaaksi tapahtuu työvoimatoimiston
ja sosiaali- ja terveystoimen tekemän palvelutarvearvion
perusteella. Palvelukeskusten ja yhteispalvelupisteiden asiakasmäärän
arvioidaan olevan vuonna 2005 noin 13 000 henkilöä ja
vuoden 2006 asiakasmääräksi ennakoidaan
noin 20 000. Vaikeasti työllistyviä arvioidaan
olevan monin paikoin jopa puolet työttömistä.
Näin ollen palvelukeskukset eivät pysty ottamaan
asiakkaikseen läheskään kaikkia vaikeasti
työllistyviä työttömiä.
Valiokunta on useissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota
työttömien terveydenhuollon järjestämiseen.
Työttömien työ- ja työllistymiskyvyn
säilyttäminen edellyttäisi osaamisen parantamisen
ja päivittämisen ohella myös työkykyä ylläpitäviä,
ehkäisevästi painottuneita palveluja kuten terveystarkastuksia,
ohjausta hoitoon ja kuntoutukseen sekä terveyttä ja
kuntoa ylläpitäviä toimintoja. Työsuhteessa
oleville tällaisia palveluja tarjoaa työterveyshuolto. Valiokunta
kiirehtii toimenpiteitä vastaavien palveluiden järjestämiseksi
työttömille. Näiden palvelujen saatavuus
on edellytys myös palvelukeskusten toiminnan onnistumiselle.
Alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien sihteerien vakinaistaminen
Lääninhallitusten yhteyteen 1.1.2004 lukien
asetettujen alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien tarkoituksena
on edistää romaniväestön yhteiskunnallisia
osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia
ja sivistyksellisiä elinolosuhteita alueellisella tasolla.
Neuvottelukunnilla on ollut selvästi myönteistä vaikutusta romanien
aseman kehittymiselle alue- ja kuntatasolla. Ne ovat vaikuttaneet
muun muassa romanilasten
varhaiskasvatuksen kehittämishankkeiden ja romanien työllisyysprojektien käynnistämiseen.
Näillä toimilla on onnistuttu lisäämään
romanilasten osallistumista esiopetukseen ja aikuisikäisten
romanien ammattiin kouluttautumista. Alueellisilla neuvottelukunnilla
on ollut konkreettista vaikutusta romanien elinolojen paranemiseen
ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä hyvien
etnisten suhteiden kehittymiseen
alue- ja kuntatasolla.
Neuvottelukuntien sihteerin tehtävät hoidetaan
tällä hetkellä erilaisin tilapäisjärjestelyin. Virkojen
puute hankaloittaa alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa
ja vaikeuttaa toiminnan kehittämistä.
Valiokunta esittää, että alueellisten romaniasiain
neuvottelukuntien sihteerien vakinaistamiseksi varataan
vuoden 2006 talousarvioon 166 000 euron määräraha
neljää aluesihteerin virkaa (A 19) ja tarvittavia
toimintamäärärahoja varten.