Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta oman toimialansa osalta ja keskittyy lausunnossaan erityisesti siihen, miten työelämän kehittämiseen ja tasa-arvon edistämiseen liittyvät arvot ja tavoitteet näkyvät Suomen EU-politiikan linjauksissa. Valiokunta on käsitellyt samassa yhteydessä valtioneuvoston selvityksen (E 126/2013 vp) komission tiedonannosta, joka koskee EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista.

Taloudellinen ja sosiaalinen arvoyhteisö

Selonteon mukaan Suomi tukee tiiviimpää yhdentymistä silloin, kun se tapahtuu tavalla, jonka jäsenmaat ja kansalaiset kokevat tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. EU:n tulee olla tasapainoisella tavalla taloudellinen ja sosiaalinen arvoyhteisö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tavoitetta EU:n kehittämisestä tasapainoisella tavalla taloudelliseksi ja sosiaaliseksi arvoyhteisöksi tärkeänä ja valiokunnan sektorin kannalta keskeisenä.

Valiokunta korostaa taloudellisten näkökohtien huomioon ottamisen tärkeyttä, jotta niin unionin kuin jäsenmaidenkin pyrkimykset työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseksi voivat onnistua. Valiokunta pitää tärkeänä, että unionin alueen kilpailukyvystä ja työllistämisedellytyksistä huolehditaan maailmanlaajuisen toimintaympäristön muuttuessa yhä haasteellisemmaksi.

Valiokunta katsoo, että Euroopan unioni perustuu taloudelliseen yhdentymiseen ja kilpailukyvyn sekä työllisyyden vahvistamisella tulee olla vahva asema unionin päätöksenteossa. Kannustava sosiaalinen ulottuvuus vahvistaa kilpailukykyä, ei vaaranna sitä. Hyvä taloudenpito ja sosiaalinen ulottuvuus eivät ole ristiriitaisia, vaan toisiaan tukevia asioita.

Valiokunta painottaa, että EU:n kehittäminen tasapainoisella tavalla taloudelliseksi ja sosiaaliseksi arvoyhteisöksi edellyttää sosiaalisen ulottuvuuden merkittävää vahvistamista. Valiokunta pitää ongelmallisena, että selontekoon ei juurikaan sisälly esityksiä sellaisiksi konkreettisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joilla Suomi pyrkisi edistämään sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista.

EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista koskeva tiedonanto

Komissio esittää tiedonannossaan aloitteita työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen seurannan tehostamiseksi ja politiikkakoordinaation vahvistamiseksi, solidaarisuuden ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi sekä sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseksi. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan komission tiedonannosta ja korostaa seuraavia näkökohtia.

Valiokunta pitää tärkeänä työllisyys- ja sosiaalipoliittisten näkökohtien parempaa huomioonottamista talouspoliittisessa päätöksenteossa. Valiokunta tukee ehdotusta työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevien indikaattorien liittämisestä talous- ja työllisyyspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sekä kokonaistaloudellisia tasapainottomuuksia koskevaan tulostauluun taustaindikaattoreiksi.Valiokunta korostaa, että kyseessä on päätöksentekoa tukeva informaatio, jonka pohjalta on mahdollista muodostaa parempi kokonaiskuva jäsenvaltion tilanteesta ja ottaa jäsenvaltion työllisyys- ja sosiaalipoliittinen tilanne huomioon myös talouspoliittisia suosituksia laadittaessa. Valiokunta painottaa kuitenkin, että lisäinformaation hyödyntäminen ei saa johtaa jäsenvaltion toimivallassa olevan työllisyys- ja sosiaalipoliittisen päätäntävallan tosiasialliseen supistumiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä sosiaalista vuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolten kuulemista päätöksiä valmisteltaessa niin jäsenvaltioiden kuin EU:nkin tasolla. Valiokunta korostaa erityisesti työmarkkinajärjestöjen autonomiaa ja sopimusvapautta päätettäessä palkanmuodostuksesta.

Valiokunta pitää päätöksenteon koordinaation parantamista tarpeellisena ja katsoo, että neuvoston eri kokoonpanojen välistä yhteistyötä tulee tiivistää.

Tiedonannossa on EMU:n tiivistämiseen liittyen ehdotettu etukäteiskoordinaatiota (ns. ex-ante-käsittelyä), johon liittyisi jäsenmaan mahdollisuus saada taloudellista tukea EU:lta sosiaalipoliittisten uudistusten toteuttamiseen. Etukäteiskoordinaatio olisi uusi menettely, jolla komissio voisi puuttua jäsenmaiden sosiaalipoliittisiin uudistuksiin. Valiokunta korostaa pitävänsä tärkeänä sosiaalipolitiikkaa koskevien tietojen vaihtoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä jäsenvaltioiden kesken. Valiokunta suhtautuu kuitenkin kriittisesti nyt ehdotettuun etukäteiskoordinaatioon, koska se viivästyttäisi ja vaikeuttaisi muutenkin hankalien ja aikaavievien sosiaalipoliittisten uudistusten toteuttamista.

Talouskriisin vaikutusten arviointi

Talouskriisin seurauksia samoin kuin sen hoitoon tarkoitettujen rakenneuudistusten ja säästötoimien vaikutuksia on selonteossa käsitelty varsin pintapuolisesti ja ohimennen. Kuitenkin kriisin hoitoon liittyneiden toimien on monissa arvioissa katsottu merkinneen kriisimaissa, kuten Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa, perus- ja ihmisoikeusloukkauksia, kansalaisten sosiaalisen turvaverkon purkamista ja työehtosopimusjärjestelmän heikentämistä.

Valiokunta on huolestunut siitä, että viime aikoina talouskriisin ratkaisuvälineet ovat asiantuntijakuulemisen mukaan tuottaneet päätöksiä, joista perus- ja ihmisoikeuksia valvovat elimet, kuten Kansainvälisen työjärjestön ja Euroopan sosiaalisen perusoikeusasiakirjan valvontaelimet sekä CEDAW-komitea, ovat joutuneet toteamaan, että monet toimet ovat olleet ristiriidassa kaikkia jäsenmaita sitovien useiden perusoikeussopimusten kanssa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi vaatii EU:ssa kattavan selvityksen tekemistä talouskriisin hoidon seurauksista, kuten ihmis- ja perusoikeuksien ja työoikeudellisten normien loukkauksista, tasa-arvo- ja työllisyysvaikutuksista sekä vaikutuksista kansanryhmien asemaan, terveys- ja sosiaalipalveluihin samoin kuin sosiaalisen turvattomuuden ja köyhyyden lisääntymiseen. Valiokunta korostaa, että selvityksen pohjalta tulee Suomessa ja koko EU:ssa käydä avoin keskustelu siitä, miten jatkossa voidaan turvata unionin arvojen ja tavoitteiden kunnioittaminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen myös ratkottaessa kriisitilanteita.

Uusi työsuojelustrategia ja työelämän kehittäminen

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että selonteosta puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja esitykset työelämän uudistamiseksi ja työsuojelun tehostamiseksi, vaikka työelämän kehittäminen ja työsuojelun tason nostaminen ovat keskeisiä tapoja pidentää työuria ja torjua kestävyysvajetta.

Suomessa tehdään merkittävää tutkimus- ja kehittämistyötä työelämän parantamiseksi. Tämä antaa Suomelle hyvän perustan toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti työelämäkysymyksissä ja tuoda esiin keinoja, joilla samanaikaisesti lisätään sekä työhyvinvointia että tuottavuutta.

Työsuojelun korkea taso pidentää osaltaan työntekijöiden työuria ja lisää yritysten tuottavuutta. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 25.6.2007 päätöslauselman, jolla vahvistettiin "Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007—2012". Strategiassa asetettiin tavoitteeksi työtapaturmien vähentäminen 25 %:lla strategiakauden aikana. Tärkeitä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat lainsäädännön asianmukainen toimeenpano sekä lainsäädännön parantaminen ja yksinkertaistaminen. Kansallisten strategioiden suunnittelu ja toteuttaminen ovat keskeisellä sijalla strategian toimeenpanossa. Viime aikoina on käyty keskustelua tarpeesta saada EU:lle uusi työsuojelustrategia, mutta päätöstä strategian laatimisesta ei ole tehty.

Valiokunta pitää uutta työsuojelustrategiaa tärkeänä, jotta työsuojelullisia tavoitteita edistetään suunnitelmallisesti niin EU:ssa kuin jäsenmaissakin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi vaikuttaa EU:ssa aktiivisesti uuden työsuojelustrategian aikaansaamiseksi.

Uudella työsuojelustrategialla tulee vastata paitsi ajankohtaisiin työsuojeluongelmiin myös tulevaisuuden haasteisiin ja työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämistarpeeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää psyko-sosiaalisten ongelmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn, koska ne aiheuttavat niin merkittävän osan työstä poissaoloista ja ennenaikaisista eläkkeistä.

EU:n tavoiteasiakirjoissa työelämän kehittäminen ja työsuojelun parantaminen ovat usein esillä yleisellä tasolla, mutta konkreettisia työolojen uudistusehdotuksia komissio on viime vuosina tehnyt varsin vähän.

Globalisaatio ja EU:n ulkopuolisista maista tuleva kilpailu haastavat Euroopan taloutta ja työllisyyttä. Kilpailu perustuu joskus myös kansainvälisen työjärjestön ILOn asettamien minimistandardien tai ympäristönormien rikkomiseen taikka alhaisempaan ympäristönsuojelun tasoon.

EU-alueen pitkän aikavälin kilpailukyky, työurien jatkaminen ja sisämarkkinoiden toimivuus edellyttäisivät, että työelämän minimisääntely saataisiin toimimaan koko EU-alueella ja jäsenmaiden välinen kilpailu huonoilla työehdoilla ja -olosuhteilla loppumaan. Valiokunta korostaa tarvetta kehittää eri jäsenmaiden työsuojelu- ja veroviranomaisten yhteistyötä ja pitää tärkeänä tilaajanvastuun toteuttamista ja työsuhteen ehtojen noudattamiseen liittyvän valvonnan tehostamista. Valiokunta painottaa, että EU-säännöksissä tulee turvata jäsenmaille mahdollisuudet tehokkaaseen valvontaan rajat ylittävän harmaan talouden torjumiseksi.

Suomen tasa-arvotavoitteet EU-politiikassa

Selonteossa korostetaan Euroopan unionia arvoyhteisönä, mikä antaa hyvän pohjan tasa-arvotavoitteiden nostamiselle painokkaasti esiin Suomen EU-politiikassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sukupuolinäkökulma ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen näkyvät konkreettisina tavoitteina ja esityksinä toteutettaessa selonteon politiikkalinjauksia ja pantaessa toimeen keskeisiä integraation kehittämishankkeita. Sukupuolinäkökulman tulee olla mukana esimerkiksi työelämää kehitettäessä, ihmis- ja perusoikeuksia turvattaessa sekä päätettäessä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja laajentumisesta. Valiokunta korostaa sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeyttä kaikkia EU-hankkeita valmisteltaessa.

Kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantamista ja sosiaalisen Euroopan edistämistä toteutetaan Eurooppa 2020 -strategialla, jossa asetetaan 75 %:n työllisyystavoite sekä naisille että miehille. Talouskriisi ja säästötoimet ovat merkinneet monessa EU-maassa julkisen sektorin työpaikkojen vähentymistä, mikä on vaikuttanut naisten työmarkkina-aseman ja työllisyysasteen heikkenemiseen. Miesten työllisyys on monissa maissa heikentynyt teollisuuden rakennemuutosten seurauksena. Suomessa on tutkimusten mukaan merkittävä määrä parhaassa työiässä olevia naisia siirtynyt pois työmarkkinoilta.

Valiokunta pitää 75 %:n työllisyystavoitteen saavuttamista erittäin tärkeänä paitsi EU:n kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta myös tasa-arvon edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee toimia johdonmukaisesti ja määrätietoisesti 75 %:n työllisyystavoitteen saavuttamiseksi sekä naisten että miesten osalta niin kotimaassa kuin koko EU:n alueella.

Valiokunta tukee selonteon linjausta kehittää eurooppalaista hyvinvointimallia pohjoismaisen hyvinvointimallin suuntaan ja korostaa sukupuolinäkökulman merkitystä päätettäessä toimista esimerkiksi koulutuksen edistämiseksi ja köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Vahvaa sukupuolinäkökulmaa tarvitaan myös talouskriisin vaikutusten analysoinnissa ja elvytystoimista päätettäessä.

Valiokunta on valtion vuoden 2014 talousarviosta antamassaan lausunnossa (TyVL 11/2013 vp) pitänyt tärkeänä, että Suomessa ryhdytään välittömästi konkreettisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ns. Istanbulin sopimuksen) ratifiointiedellytysten luomiseksi lisäämällä turvakotipaikkojen määrää. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa myös EU:ssa aktiivisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja Istanbulin sopimuksen ratifioimiseksi kaikissa EU-maissa.

Valiokunta yhtyy selonteon linjaukseen kolmansien maiden demokratia- ja ihmisoikeuskehityksen merkityksestä päätettäessä yhteistyön syventämisestä niiden kanssa. Valiokunta korostaa naisten aseman parantamista ja syrjinnän vastaista työtä keskeisenä osana demokratia- ja ihmisoikeuskehitystä ja pitää tärkeänä konkreettisten tasa-arvotavoitteiden asettamista muun muassa neuvoteltaessa unionin laajentumisesta ja kehitysyhteistyöstä.

Valiokunta kannattaa tehokasta järjestelmää, jolla sovitetaan yhteen eri hallinnonalojen näkemyksiä valmisteltaessa Suomen kantaa EU:ssa esillä oleviin kysymyksiin. Erityisen tärkeää tällainen yhteensovitus on tasa-arvokysymyksissä, koska jokaisen ministeriön tulee valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti edistää tasa-arvoa omalla hallinnonalallaan.