Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 14 päivänä marraskuuta 2000 lähettänyt valtioneuvoston 9.11.2000 päivätyn kirjelmän Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin muuttamisesta (tasa-arvodirektiivin muutosdirektiivi) (U 65/2000 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
toimistopäällikkö Päivi Romanov, sosiaali- ja terveysministeriö
lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio, oikeusministeriö
vanhempi hallitussihteeri Tarja Kröger, työministeriö
lakimies Minna Helle, Akava
yksikönjohtaja Leila Kostiainen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
lakimies Olavi Sulkunen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
oikeustieteen tohtori, dosentti Liisa Nieminen
Lisäksi valiokunta on saanut Palvelutyönanta-jien kirjallisen lausunnon.
Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annettua direktiiviä. Muutokset ovat tarpeen, koska perustamissopimuksessa sukupuolten tasa-arvon edistäminen on säädetty yhteisön tavoitteeksi ja yhteisöllä on velvoite pyrkiä poistamaan eriarvoisuutta ja edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Ehdotuksen taustalla on myös rotusyrjintädirektiivi ja työsyrjintädirektiivi, jotka eivät koske syrjintää sukupuolen perusteella.
Tarkoituksena on panna täytäntöön perustamissopimuksessa ilmaistu valtavirtaistamisen periaate. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tarvittavia toimenpiteitä miesten ja naisten tasa-arvon tavoitteen aktiiviseksi ja näkyväksi edistämiseksi.
Ehdotuksessa määritellään sekä sukupuolinen häirintä työpaikalla sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi että välillinen syrjintä. Naisella olisi synnytyksen jälkeen äitiysloman loputtua oltava oikeus palata työhönsä tai vastaavaan toimeen samoilla työehdoilla. Työnantaja- tai työntekijäjärjestön taikka muun järjestön, jonka jäsenillä on tietty ammatti, ei saisi olla sukupuolisesti syrjiviä sääntöjä tai etuuksia.
Jäsenvaltiot velvoitettaisiin varmistamaan, että syrjitty voi vedota oikeuksiinsa myös työsuhteen päätyttyä. Syrjinnän uhrilla olisi oikeus korvaukseen, joka takaa todellisen ja tehokkaan oikeussuojan, jolla on ennalta ehkäisevä vaikutus työnantajaan ja joka on riittävä vahinkoon nähden.
Jäsenvaltioiden olisi perustettava itsenäinen elin edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suojelemaan yksilöiden oikeuksia, vastaanottamaan ja hoitamaan sukupuolisyrjintää koskevia valituksia sekä tekemään syrjintää koskevia tutkimuksia. Yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt olisi oikeutettava aloittamaan direktiivin velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetun oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn kantajan puolesta tämän suostumuksella. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin kannustamaan työmarkkinaosapuolia vuoropuheluun tasa-arvon edistämiseksi erilaisin keinoin ja sopimaan syrjinnänvastaisista säännöistä.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tasa-arvo-direktiiviä muutetaan vastaamaan paremmin uudistettua perustamissopimusta, muuta yhteisölainsäädäntöä ja EY:n tuomioistuimen vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Asetusehdotus on eräin osin vielä sisällöltään epäselvä ja tulkinnallinen. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ei kaikilta osin täytä direktiiviehdotuksen vaatimuksia.
Järjestöjen jäsenyyttä koskevan säännösehdotuksen osalta valtioneuvoston lähtökohtana on se, että direktiivin tulisi olla sopusoinnussa voimassa olevien kansallisten yhdistymisvapautta koskevien säännösten kanssa.
Suomen nykyinen lainsäädäntö takaa kattavasti äitiysvapaalta palaavalle työntekijälle ja virkamiehelle työhönpaluuoikeuden, vaikkakaan työntekijälle ei ole säädetty paluuoikeutta samoilla työehdoilla. Äitiysvapaan jälkeinen työhönpaluuoikeus tulisi määritellä siten, että suojan taso vastaisi työsopimuslaissa ja tasa-arvolaissa säädettyä suojan tasoa.
Valtioneuvosto yhtyy komission ehdotuksen perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että uhrilla tulee olla oikeus korvaukseen, joka takaa tehokkaan oikeussuojan ja on riittävä suhteessa aiheutuneeseen vahinkoon. Vahingonkorvausta koskeva säännösehdotus on epäselvä. Sen vuoksi ei ole mahdollista arvioida, onko voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö, jossa on asetettu vahingonkorvaukselle määrällisiä rajoituksia, ristiriidassa ehdotuksen kanssa.
Oikeushenkilöiden mahdollisuudesta aloittaa oikeusprosesseja on perusteltua säännellä rotu- ja työsyrjintädirektiivejä vastaavasti. Niiden mukaan oikeushenkilön on mahdollista aloittaa oikeudellinen tai hallinnollinen menettely joko kantajan puolesta tai kantajan tukemiseksi hänen suostumuksellaan. Soveltuakseen Suomen oikeudelliseen järjestelmään direktiiviä olisi voitava tulkita siten, että velvoite täyttyy sillä, että asianosainen valtuuttaa yhdistyksen, järjestön tai muun oikeushenkilön edustajan toimimaan oikeudenkäynnissä asiamiehenään tai avustajanaan.
Valiokunta kannattaa tasa-arvodirektiivin uudistamista vastaamaan perustamissopimuksen uusia säännöksiä, muita syrjintää koskevia direk-tiivejä ja oikeuskäytäntöä. Muutokset ovat tarpeellisia naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi.
Säännösehdotusten osalta valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja esitettyihin perusteluihin. Ehdotuksen jatkovalmistelussa on soveltuvin osin perusteltua tukeutua vain noin kaksi kuukautta sitten säädetyn työsopimuslain säännöksiin. Säännösehdotuksia on syytä soveltuvin osin yhdentää rotu- ja työsyrjintädirektiivien säännösten kanssa. Ehdotusta on myös useilta osin selkeytettävä ja yksinkertaistettava. Esimerkiksi keskeiset säännökset välillisestä syrjinnästä ja sukupuolisesta häirinnästä ovat vaikeaselkoisia ja moniselitteisiä.
Yksittäistä säännösehdotusta koskevana huomautuksena valiokunta kiinnittää huomiota työhönpaluuoikeutta koskevan säännöksen kapea-alaisuuteen. Se on rajattu liian suppeaksi koskemaan ainoastaan biologisen äidin oikeutta palata työhön synnytyksen jälkeen. Säännöksen soveltamisalan tulisi kattaa molemmat vanhemmat, myös muut kuin välittömästi synnytyksen jälkeen pidettävät perhevapaat sekä adoptiovanhemmat.
Lausuntonaan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy esitetyin huomautuksin valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Timo Tuovinen