Yleisperustelut

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin (jäljempänä tilaajavastuulaki) ja julkisista hankinnoista annettuun lakiin rakentamistoimintaa koskevia erityissäännöksiä, joilla laajennetaan tilaajan selvitysvelvollisuutta ja tiukennetaan laiminlyönneistä johtuvia seuraamuksia.

Harmaa talous ja siitä aiheutuvat vahingot kansantaloudelle ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi viime vuosina. Harmaa talous on kansainvälistynyt ja sen vakavuusaste on kasvanut. Harmaa talous on yleistä etenkin työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Harmaata taloutta pyritään torjumaan monella eri lainsäädännöllä. Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä on kysymys tilaajavastuulain osittaisuudistuksesta, joka koskee ainoastaan rakentamistoimintaa. Lain kokonaisuudistustarpeista tehdään työ- ja elinkeinoministeriön mukaan selvitys kuluvan vuoden aikana. Osittaisuudistus on esityksen mukaan tarpeellinen, koska rakennusalalla harmaa talous on yleisintä ja aiheuttaa vahinkoa eniten. Valiokunta pitää rakentamistoimintaa koskevia tilaajavastuulain muutoksia ja lisäyksiä tarpeellisina ja puoltaa lakiesitysten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Toimialan rajaus

Esitetty sääntely merkitsee rakentamistoiminnan erityskohtelua, sillä ehdotetut säännökset eivät koske muita elinkeinotoiminnan aloja. Sääntely merkitsee sitä, että rakennusalalle asetetaan muihin aloihin verrattuna korkeampia selvitysvaatimuksia ja säännösten vastaisesta toiminnasta muita aloja ankarampia seuraamuksia. Koska harmaa talous on rakennusalalla yleistä ja koska rakentamistoiminnassa on yritysten verkostoitumiseen ja alihankintaketjuihin liittyviä erityispiirteitä, rakentamistoiminnan erityiskohtelu kuuluu perustuslakivaliokunnan mielestä lainsäätäjän normaalin harkintavallan piiriin. Samalla perustuslakivaliokunta kuitenkin huomauttaa, ettei harmaa talous ole yksinomaan rakennusalan ongelma, minkä vuoksi valtioneuvoston on valiokunnan mielestä jatkossa syytä harkita vastaavan sääntelyn ulottamista myös muille harmaan talouden haitoista korostetusti kärsiville elinkeinotoiminnan aloille.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan käsitykseen ankaramman sääntelyn tarpeesta myös muilla aloilla. Valiokunta katsoo, että yksittäisiä toimialoja koskevat muutokset ovat riittämätön tapa torjua harmaata taloutta. Samoja piirteitä, joilla voidaan perustella rakennusalan erityiskohtelua, on monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi telakkateollisuudessa ja maanrakennuksessa on vastaavaa alihankintaketjutusta samoin kuin taloudelliselta arvoltaan vastaavan suuruisia sopimuksia kuin rakennusalalla. Samoin harmaa talous on yleistä ravintola-alalla. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että tilaajavastuulain kokonaisuudistusta jatketaan siten, että harmaan talouden torjunta tehostuu kaikilla toimialoilla. Kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan vielä tarkastella, tulisiko sanktioiden ylärajan suuruus määritellä selkeämmin suhteessa vilpillisesti tavoiteltuun hyötyyn.

Laiminlyöntimaksu

Rakentamistoiminnassa tilaajan on jatkossa hankittava sopimuskumppania koskevat laissa edellytetyt selvitykset ja todistukset myös silloin, kun sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta tai kun tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhde on vakiintunut. Muiden selvitysten lisäksi on hankittava selvitys tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Selvitysvelvollisuuden laiminlyöneelle tilaajalle määrätään jatkossakin tavallinen laiminlyöntimaksu, joka on vähintään 1 600 ja enimmillään 16 000 euroa.

Rakentamistoiminnassa harmaan talouden edistämiseen tietoisesti syyllistynyt tilaaja maksaa esityksen mukaan korotettua laiminlyöntimaksua eli silloin, jos tilaaja tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakia. Korotetun maksun alaraja on 16 000 euroa ja yläraja 50 000 euroa. Rakentamistoimintaa koskevan korotetun laiminlyöntimaksun minimimäärä on siten kymmenkertainen muihin aloihin verrattuna. Valiokunta pitää ehdotetun korotetun laiminlyöntimaksun käyttöönottoa tarpeellisena, koska harmaan talouden avulla tavoitellaan usein huomattavia taloudellisia etuja. Valiokunta katsoo, että laiminlyöntimaksun suuruus tulee mitoittaa niin, että se on vaikutuksiltaan tehokas ja oikeassa suhteessa laiminlyönnin merkittävyyteen ja sopimuksen solmimisella tavoiteltuun taloudelliseen etuun.

Tilaajavastuulain valvonta

Tilaajavastuulain valvonnasta vastaa koko maassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Toiminta aloitettiin vuonna 2007, jolloin valvontaa varten osoitettiin 12 tarkastajaa. Tavoitteena on ollut tehdä vuosittain noin 900 tilaajavastuutarkastusta, joista valtaosa on työpaikkatarkastuksia.

Tarkastuksissa selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle on vuosittain rajautunut vajaa puolet tarkastetuista sopimuksista, koska tilaajalla ei sopimuskumppanin toiminnan tai sopimustoiminnan vakiintuneisuuden vuoksi ole selvitysvelvollisuutta. Tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden laajennus tuo nämä sopimukset valvonnan piiriin. Valiokunta huomauttaa, että tämä lisää työsuojeluviranomaisten tehtävien määrää ja vaatii siten myös valvontaresurssien kasvattamista.