Yleisperustelut
Yleistä
Asian valmistelu perustuu työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttyyn eduskunnan
lausumaan, jossa edellytettiin, että hallitus valmistelee
kiireellisesti esitykset toimenpiteiksi, joilla tehostetaan lähetettyjen
työntekijöiden työsuhteiden ehtojen valvontaa,
ja tuo tätä tarkoittavat esitykset eduskunnan
käsiteltäväksi syysistuntokaudella 2004
(TyVM 2/2004 vp ja EV 45/2004
vp). Esitys on valmisteltu työministeriön
huhtikuussa 2004 asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä,
jonka tehtävänä on lainmukaisten palvelussuhteen
ehtojen noudattamisen ja yritysten tasavertaisen kilpailuasetelman edistäminen
(Ulteva 2). Työryhmän määräaika päättyy
31 päivänä tammikuuta 2006, mutta sen välitehtävänä oli
valmistella eduskunnan lausumassa edellytetyt muutosehdotukset.
Työryhmässä ovat edustettuina työministeriön
edustajien lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö,
sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö,
sisäasiainministeriö, keskeiset työmarkkinajärjestöt
ja Suomen Yrittäjät. Esitys perustuu työryhmän
yksimielisiin ehdotuksiin.
Perustelujen mukaan esityksen keskeisenä tavoitteena
on varmistaa lähetettyjen työntekijöiden
vähimmäistyöehtojen toteutuminen ja työntekijöiden
tasavertainen kohtelu tehostamalla ja parantamalla valvontamahdollisuuksia. Tämän
tavoitteen toteutuminen edellyttää, että työntekijöillä ja
työsuojeluviranomaisilla on käytössään
asianmukaiset menettelyt ja tarvittavat tiedot valvontatoimessaan
ja että valvonta voi tapahtua aikaisempaa enemmän
varsinaisen työnteon kestäessä.
Valiokunta pitää lakiehdotuksen tavoitteita erittäin
tärkeinä. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Edustajan asettaminen
Lakiehdotuksen 4 a §:n mukaan lähettävällä yrityksellä tulee
olla edustaja Suomessa. Edustajaa ei kuitenkaan tarvitse asettaa,
jos lähetetyn työntekijän lähetettynä olo
kestää enintään 14 päivää.
Valiokunta toteaa, että Suomessa työskentelee
runsaasti lähetettyjä työntekijöitä,
joiden lähetettynä olo kestää enintään
14 päivää. Näiden työntekijöiden
osalta tietojen saanti voi jopa nykyisestään hankaloitua,
koska lakiehdotuksen 8 §:n mukaan tiedot toimittaa
tällöin ulkomainen työnantaja eikä työn
teettäjä, kuten voimassa olevassa laissa on säädetty.
Valiokunta katsoo, että lähettävälle
yritykselle säädettävä velvollisuus
asettaa Suomeen edustaja on perusteltu ja se helpottaa valvonnassa
tarvittavien tietojen saamista ulkomaisista työntekijöistä ja
heidän työehdoistaan. Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus seuraa, miten lakiehdotuksen tavoite toteutuu
lyhytaikaisesti Suomessa työskentelevien osalta, ja palaa asiaan,
jos tarvetta ilmenee.
Lakiehdotuksen lakitekninen taso
Valiokunta on pyytänyt asiasta oikeusministeriön
lausunnon. Lausunnossaan oikeusministeriö on kiinnittänyt
huomiota lakiehdotukseen sisältyvään
rangaistussäännökseen.
Lausunnon mukaan "on ongelmallista, että pykälässä säädetään
rangaistus laiminlyönnistä ylläpitää tietoja
lähetetyistä työntekijöistä (4 b §),
mutta ei edustajan asettamisen laiminlyönnistä eikä työaikakirjanpitovelvollisuuden
tai
palkkatietojen säilyttämisvelvollisuuden laiminlyönnistä (5 §)
eikä esimerkiksi vähimmäispalkan maksamisvelvollisuuden
laiminlyönnistä (2 §:n 4 mom). Jos kriminalisointia
käytetään, tulisi rikosoikeudessa pyrkiä punnitsemaan
kokonaisuutena laiminlyöntien ja tekojen moitittavuutta
ja vahingollisuutta sekä tulisi pyrkiä siihen,
että vain kaikkein vahingollisimmat ja moitittavimmat teot
olisivat rangaistavia tai että moitittavuudeltaan samanarvoisia
tekoja kohdeltaisiin samanarvoisesti.
Pykälän mukaan rangaistavaa olisi 4 b §:ssä tarkoitettujen
tietojen ja selvitysten ylläpitoa koskevien säännösten
rikkominen. Lakiehdotuksen 4 b §:ssä ei kuitenkaan
puhuta ylläpidosta, vaan siinä lueteltujen tietojen
hallussapidosta, sekä 3 momentissa ilmoitusvelvollisuudesta.
Kriminalisoinnissa tulisi pyrkiä laillisuusperiaatteen
vaatimaan täsmällisyyteen muun muassa käyttämällä rangaistussäännöksessä johdonmukaisesti
samoja käsitteitä kuin säännöksissä, joihin
siinä viitataan. Ehdotuksen mukaan rangaistavaa olisi 8
a §:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden
rikkominen, mutta ei (ehkä) 4
b §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden
rikkominen. Pykäläehdotuksen mukaan
rajoitetaan työn teettäjän edustajan
vastuuta ilmaisulla "vain ottaen huomioon työpaikalla annetut
ohjeet ja menettelytavat." Ilmaisu on laillisuusperiaatteen kannalta
ongelmallisen väljä. Perustelujen mukaan työn
teettäjänä olevan työnantajan
tai työnantajan edustajan vastuu kohdentuisi rikoslain
47 luvun 7 §:n mukaisesti. Tätä ilmaisua
täsmennetään erikseen kuvailemalla "pykälässä tarkoitetuissa
tapauksissa" toisaalta yrityksen johdon sekä toisaalta
alemman tason toimihenkilön tai työntekijän
vastuuta, joista viimeksi mainitun ryhmän vastuun kuvailu
vastaa pykälän muotoilua teettäjän
edustajan vastuusta. Pykälä ja sen perustelut
eivät kohtaa. Normaali kirjoittamistapa on käyttää pykälän
perusteluissa pitkälti samoja käsitteitä kuin
pykälätekstissä sekä kohdentaa
näin perustelut ymmärrettävällä tavalla.
Mainitussa RL:n 47 luvun 7 §:ssä on säännökset
muun muassa seikoista, jotka on vastuun arvioinnissa otettava
huomioon. Jos on tarkoitus soveltaa vastuun kohdentamiseen RL:n
47 luvun 7 §:n säännöksiä joltain
osin, on legaliteettiperiaatteen ja normaalin kirjoittamistavan
mukaista liittää vastaava teksti itse pykälään."
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lähetettyjen työntekijöiden
vähimmäistyöehtojen toteutumista parannetaan
ja valvontamahdollisuuksia tehostetaan, ja katsoo, että lakiehdotukseen sisältyvät
ehdotukset ovat näiden tavoitteiden kannalta tarpeellisia.
Tästä syystä valiokunta puoltaa lakiehdotuksen
hyväksymistä. Valiokunta toteaa kuitenkin edellä lainattuun
oikeusministeriön lausuntoon viitaten, että lakiteknisesti
säännösehdotukset eivät kaikin
osin täytä tämän tyyppiseltä lainsäädännöltä edellytettäviä vaatimuksia.
Valiokunta kiinnittää hallituksen huomiota lainvalmistelun
tasoon ja korostaa, että ainakin rangaistussäännösten
osalta hallituksen esitysten valmistelu olisi syytä tehdä yhteistyössä oikeusministeriön
kanssa.
Harmaan talouden torjumiseksi valmisteilla olevat veromuutokset
Kansainvälistyminen ja EU:n laajentuminen ovat tuoneet
mukanaan hankalasti ratkaistavan ongelman: työvoiman vapaa
liikkuvuus ja palveluiden tarjonnan vapautuminen luovat otollista maaperää harmaalle
taloudelle. EU:n uusien jäsenmaiden
kansalaisille asetetut siirtymäajat ovat myös
voineet jossain määrin vaikuttaa tilanteeseen.
Ongelma on korostunut erityisesti rakennusalalla, jossa verojen
välttäminen ulkomaisen työvoiman avulla
on jo kilpailuhaitta lakien mukaan toimiville
yrityksille.
Parhaillaan valtiovarainministeriössä selvitetään
ulkomaisten työn teettäjien ja työntekijöiden
verokohtelun muutostarpeita. Selvityskohteina ovat ennen muuta Suomen
verotusoikeuden ulottaminen ulkomaisiin vuokratyöntekijöihin
ja ulkomaisen työnantajan merkitseminen ennakkoperintärekisteriin.
Voimassa olevan sääntelyn mukaan verovelvollisuus
Suomeen syntyy pääsääntöisesti
vasta kuuden kuukauden oleskelun jälkeen. Ulkomaisen työvoiman
käytöstä johtuvia ongelmia ei helpota
nykytilanteessa myöskään ennakkoperintärekisteröinti,
sillä rajoitetusti verovelvollista työn- tai toimeksiantajaa
ei merkitä ennakkoperintärekisteriin, ellei kiinteää toimipaikkaa
muodostu.
Valmisteilla olevassa esityksessä on tarkoitus ottaa
kantaa sekä Suomen verotusoikeuden alkamisajankohtaan (verovelvollisuus
alkaisi heti) vuokratyövoiman kyseessä ollessa
että ennakkoperintärekisteröinnin
tehostamiseen. Myös tiedonantovelvollisuutta vuokratyövoimasta
lisättäisiin. Saadun selvityksen mukaan esitys
on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2006.
Valiokunta pitää harmaan talouden torjumisen
ja yhdenvertaisten kilpailuedellytysten turvaamisen kannalta erittäin
tärkeinä valtiovarainministeriössä valmisteltavana
olevia muutoksia, jotka koskevat ulkomaisten yritysten ennakonperintärekisteriin
merkitsemistä ja verovelvollisuuden alkamista heti, kun
työnteko Suomessa aloitetaan. Valiokunta kiirehtii niitä koskevan esityksen
saamista eduskunnan käsittelyyn heti vuoden 2006 valtiopäivien
alussa.
Ulkomaisen työvoiman työehtoihin ja niiden valvontakeinoihin
haetaan ratkaisuja myös työmarkkinajärjestöjen
kesken edelleen jatkuvassa ns. ULTEVA2-työryhmän
työssä. Harmaan talouden
ongelmiin on kuitenkin syytä puuttua myös veromuutoksin,
jotta ilmiö saadaan kunnolla hallintaan.