Perustelut

Valtioneuvoston kirjelmässä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Jatkokirjelmässä on kysymys nyt yksinomaan työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokokeilun jatkamisesta vuoden 2010 loppuun. Se ei siis sisällä alkuperäisen kirjelmän lailla ehdotuksia alennettuja arvonlisäverokantoja koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi eri jäsenvaltioiden kesken. Syynä tähän ovat jäsenvaltioiden eriävät näkemykset alennettujen verokantojen soveltamisesta ylipäänsä.

Valiokunta puoltaa hallituksen kantaa osallistua kokeiluun nyt päätetyksi jatkokaudeksi. Kokeilulla voidaan tukea parturi- ja kampaamoalan sekä pienten korjauspalvelualojen palveluiden kysyntää ja työllistämismahdollisuuksia. Samalla saadaan tietoa omalta osalta arvonlisäverokannan laskun vaikutuksista näiden kahden valitun alan työllisyyteen. Teoreettiseen mallinnukseen perustuvassa arviossa kokeilun työllisyysvaikutuksista Suomessa on päädytty noin 800 henkilön enimmäismäärään. Kokeilun nettokustannukseksi on arvioitu vastaavasti noin 42 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää myös kokeilun piiriin Suomessa valittuja aloja perusteltuina. Ne ovat direktiivin K-liitteessä mainituista viidestä valinnaisesta kohdealasta ainoat, jotka eivät ole meillä kotitalousvähennyksen piirissä. Tämä helpottaa tulosten arviointia, koska samaan palveluun ei kohdistu kahta eri verokannustinta. Vaihtoehtoina olleilla aloilla (yksityisasuntojen uudistaminen ja korjaus, ikkunanpesu ja siivous tai kodinhoitopalvelut) on ilmennyt lisäksi palveluiden ylikysyntää ja sen seurauksena työvoimapulaa. Uuden verokannustimen käyttöönotto ei olisi siis perusteltu myöskään työllistämisnäkökulmasta. Kokeilualaa rajoitti lisäksi se, että siihen oli mahdollisuus valita vain kaksi K-liitteessä luetelluista toimialoista. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että aikanaan asiasta säädettäessä kokeilun piiriin kuuluvat alat ja soveltamisalue rajataan selkeästi ja muutokset ohjeistetaan epäselvyyksien välttämiseksi. Yrittäjäkentässä on syntynyt jo nyt epätietoisuutta, mitä palveluita alennus tulisi koskemaan. Kampaamoissa saattaa esimerkiksi olla tarjolla myös kosmetologipalveluita, tai suutari voi myydä myös avain- tai kaiverruspalveluita. Valiokunta toteaa jo nyt selvyyden vuoksi, että direktiivin rajaus on tarkoitettu tiukaksi, vaikka se johtaisi esimerkiksi eri verokantojen käyttöön samalla yrittäjällä. Perusteena on ennen kaikkea kilpailuneutraalisuus ja kilpailun vääristymien estäminen saman alan yrittäjien kesken.