Yksityiskohtaiset perustelut

4 §. Tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuus ja virkavastuu.

Pykälään esitetyn virkavastuusäännöksen todetaan hallituksen esityksessä selkeyttävän tilintarkastajien vastuu- ja riippumattomuusvaatimuksia sekä asiakkaille että tilintarkastajille.

Lain 1 §:n mukaan tilintarkastajan toimiessa muussa kuin lakisääteisessä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustehtävässä häneen ei sovelleta muun muassa tämän lain 4 §:ää. Tätä pykälää ei myöskään sovelleta, jos muussa laissa säädetään toisin. Virkavastuu toteutuu siten sekä rikosoikeudellisena että vahingonkorvausoikeudellisena kysymyksenä vain silloin, kun JHTT-tilintarkastaja toimii lakisääteisessä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustehtävässä, kuten kunnan tilintarkastajana.

Hallituksen esityksessä on ollut saadun selvityksen mukaan tarkoituksena selkiyttää JHTT-tilintarkastajien vastuu- ja riippumattomuussäännöksiä erityisesti niissä tapauksissa, joissa asianomaista yhteisöä koskevassa laissa ei ole em. asioista säädetty. Valiokunta toteaa, että vaikka JHTT-lain 4 §:ää ei muutettaisi, suurin osa yksityisten tilintarkastusyhteisöjen palveluksessa olevista JHTT-tilintarkastajista toimisi edelleen virkavastuulla.

Pykälän perusteluissa on viitattu muun muassa kuntalain 72 §:ään ja yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 27 §:ään ja todettu tämän lain 4 §:n 2 momentin olevan virkavastuun osalta samansisältöinen. Esimerkiksi kuntakonsernin tilintarkastajan vastuuperusteet ovat kuitenkin erilaiset kuntakonsernin eri osissa. Tilintarkastajien vastuuperusteiden yhdenmukaisuuteen onkin valiokunnan mielestä vastaisuudessa kiinnitettävä huomiota. Tavoitteena tulisi olla, että samaa yhteisöä tarkastavien tilintarkastajien tehtävät ja vahingonkorvaussäännökset olisivat samankaltaiset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lievän tuottamuksen tapauksissa virkavastuu ei vielä aiheuta vahingonkorvausvelvollisuutta. Lain 24 §:n mukaan lieväkin tuottamus kuitenkin aiheuttaa vahingonkorvausvelvoitteen. Vahingonkorvausvelvollisuuden selventämiseksi valiokunta ehdottaa 4 §:n 2 momenttia täydennettäväksi siten, että siitä kävisi ilmi, että vahingonkorvausvelvollisuuden osalta sovelletaan tämän lain 24 §:ää.

9 a §. Tilintarkastuskertomus.

Pykälään on ehdotettu otettavaksi määräys siitä, että tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus. Kuten esityksessä todetaan, valmisteluvaiheessa on ollut esillä myös vaihtoehto sisällyttää esitykseen tilintarkastuskertomuksen vähimmäissisältöä koskeva säännös. Esityksessä on päädytty siihen, että tähän esitykseen ei oteta toissijaistakaan säännöstä tilintarkastuskertomuksen sisällöstä, vaan asiasta säädettäisiin erityislaeissa. Tätä linjausta voidaan valiokunnan mielestä sinänsä pitää perusteltuna. Valiokunta kuitenkin toteaa, että tällä hetkellä kaikissa erityislaeissa ei ole säännöksiä tilintarkastuskertomuksesta, joten säännös edellyttää muiden lakien tarkistamista tarvittavilta osin.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi määräys tilinpäätösmerkinnästä. Saadun selvityksen mukaan tilintarkastuslain uudistamistyössä on otettu päinvastainen lähtökohta eli tilintarkastusmerkintää ehdotetaan poistettavaksi. Valiokunta ei kuitenkaan tältä osin ehdota tehtäväksi muutosta hallituksen esitykseen.

15 §. Valvonta ja laadunvarmistus.

JHTT-tilintarkastajien toimintaa valvoo JHTT-lautakunta. Tämän päätöksistä voi valittaa hallintolainkäyttölain mukaisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. KHT- ja HTM-tilintarkastajilla on eri valvontaviranomaiset, eikä valvonta yhdisty edes ylimmässä tilintarkastusta valvovassa elimessä eli valtion tilintarkastuslautakunnassa. On siten mahdollista, että tilintarkastajien toimintaan kohdistuvien valitusten käsittely voi johtaa eri tulokseen. Tällaisten tilanteiden varalta on periaatteessa kuitenkin olemassa menettely, jossa Helsingin hallinto-oikeus voi valitusta käsitellessään pyytää valtion tilintarkastuslautakunnalta lausunnon, kuten valiokunta aikoinaan JHTT-laista antamassaan mietinnössä muistutti.

Pykälään on uutena sääntelynä ehdotettu laadunvarmistusta koskevaa säännöstöä. JHTT-lautakunta valvoisi tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen laadunvarmistusta. Lautakunnalla olisi valvonta- ja laadunvarmistustehtävien toteuttamiseksi myös oikeus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

Valiokunta toteaa, että tilintarkastajien omavalvonta on lähtökohtaisesti paras tapa järjestää laadunvarmistus. JHTT-yhdistys ja sen yhteydessä oleva laatulautakunta ovatkin saadun selvityksen mukaan valtiovarainministeriön projektirahoituksen turvin luoneet käytännön edellytykset JHTT-tilintarkastajien laadunvarmistukselle. Riittävä rahoitus on luonnollisesti edellytys laadunvarmistuksen jatkuvuudelle.

JHTT-lautakunnalla on laadunvarmistuksen valvontavelvollisuus järjestelmän organisointitavasta riippumatta, kuten perusteluissa todetaan. Laadunvarmistuksen tarkoituksenmukaisimmaksi järjestämistavaksi on todettu se, että JHTT-lautakunta saa käyttää laadunvarmistustehtäviensä toteuttamisessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

JHTT-lautakunta on valiokunnalle antamassaan lausunnossa tuonut esille myös mahdollisuuden, että lautakunta itse voisi suorittaa JHTT-tilintarkastajien suorittamien tilinpäätösten lakisääteisten tarkastusten laadunvarmistuksen. Valiokunta ehdottaakin pykälän 2 momenttia täydennettäväksi siten, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että lautakunta suorittaa osittain tai kokonaan tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen laadunvarmistuksen. Myös tämä edellyttää luonnollisesti riittäviä resursseja JHTT-lautakunnan käyttöön.

25 §. Tarkemmat säännökset.

Tässä vaiheessa ei ole kaikilta osin selvää, miten laadunvarmistusjärjestelmät saadaan toimimaan ja riittävätkö pelkästään hyvin yleiset lakitasoiset säännökset. Valiokunta ehdottaakin pykälää tarkennettavaksi siten, että laadunvalvonnan ja -varmistuksen järjestämisestä voitaisiin tarvittaessa säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.