20. Maatalous

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)

Maatilatalouden kehittämisrahaston tukikriteerit ovat muodostuneet kestämättömiksi ja johtaneet hallitsemattoman suuriin avustusmääriin ja -tasoihin, joiden vaikuttavuus ja läpinäkyvyys puuttuvat. Tämän vuoksi Maatilatalouden kehittämisrahaston tukiperusteet on tarkennettava varmistaen tukien suuntautuminen päätoimisille nuorille tilojaan kehittämään pyrkiville tuottajille. Esitetyllä 50 miljoonan euron vähennyksellä halutaan varmistaa nimenomaan tukikriteerien uudelleenarvioinnin jälkeen tukien suuntaaminen maatilatalouden kehittämiseen ja nimenomaan taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevien tuottajien tukeminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 30.20.61 vähennetään 50 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusradanpidon merkittävin ongelma on korvausinvestointeihin ehdotettujen määrärahojen vähäisyys. Valtioneuvoston tekemien linjausten mukaan ne ovat selkeästi alamittaiset. Lisätalousarviossa määrärahaa ehdotetaan ainoastaan 20 miljooaa euroa, joka sekin on EU:n TEN-tukea vastaavan suuruisen määrärahan osoittamista perusradanpitoon.

Valtionrautatiet tulouttaa vuonna 2007 osinkoja 30,4 miljoonaa euroa. Tähän mennessä osingot on aina kohdistettu perusradanpitoon. Näin pitäisi tehdä nytkin, koska muuten Ratahallintokeskus ei pysty toteuttamaan kuluvalle vuodelle sovittua työohjelmaa. Jos lisärahaa ei löydy, joutuvat urakointiyritykset lomauttamaan työvoimaa jo ensi syksynä noin 300 henkilöä. Tämä menettely on voimakkaassa ristiriidassa hallituksen esittämän dynaamisen talouspolitiikan sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä korostavan linjan kanssa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 30 400 000 euroa, jolla estetään perusradanpidon romahtaminen, liikenneturvallisuuden heikkeneminen ja rataosuuksien sulkeminen.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Todellisuus vankeinhoidossa on korutonta kertomaa: vankimäärät ovat lisääntyneet ja vankien ongelmat vaikeutuneet vuosi vuodelta, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä loppua. Toimintaresurssit ja henkilöstö eivät ole lisääntyneet vankeinhoidossa ja kriminaalihuollon vankilan ulkopuolisessa ehkäisevässä toiminnassa samassa tahdissa kasvavien haasteiden kanssa.

Kriminaalihuollon erityinen haaste on kuntouttaa vangit osaksi kalterien ulkopuolista yhteiskuntaa. Siihen vastaaminen on kuitenkin vaikeaa: samoilla resursseilla ei ole mahdollista hoitaa laajempaa ja moniongelmaisempaa kriminaalihuollon asiakaskuntaa. Tämä asettaa kriminaalihuollon asiakastyölle yhä suurempia vaatimuksia. Kriminaalihuolto on joutunut ottamaan entistä enemmän vastuuta vapautuneiden vankien terveydenhuollosta, kuntoutuksesta ja päihdehoidosta.

Resurssipula näkyy kriminaalihuollon mahdollisuuksissa suorittaa perustehtäväänsä eli ennalta ehkäistä uusintarikollisuutta. Vankilan jälkeen siviilissä selvitäkseen entinen vanki tarvitsee vankilassa aloitetun hoidon ja kuntoutuksen jatkoa, joka ei nykyisin aina toteudu, vaikka monenlaisia projekteja asian tiimoilta on aloitettukin.

Lisäksi vain harvalla vangilla on vapautuessaan työpaikka, ja useilta puuttuu myös vakituinen asunto. Arkielämän perusasioiden kuntoon saattaminen on edellytyksenä negatiivisen kierteen loppumiselle. Askel takaisin rikolliseen elämäntapaan on erittäin todennäköinen, mikäli vankilajakson jälkeiseen elämään ei löydy riittävää tukea perusasioiden järjestämisessä. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Vanki tarvitsee vankeusajan jälkeen todellisia mahdollisuuksia päästä irti rikoskierteestä. Tämän toteuttamiseen tarvitaan lisää resursseja kriminaalihuollolle, jotta se voi hoitaa vapautuvien vankien fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta tarvetta vastaavalla tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat uudistuneet. Ne otettiin käyttöön kaikissa peruskouluissa ennen kuluvan lukukauden alkua. Perusteiden luku 5 käsittelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta.

Perusteissa todetaan, että erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Erityisopetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen.

Jotta tämä voisi konkreettisesti toteutua, perusopetuksen määrärahamitoitusta on lisättävä niin, että opetusryhmäkoot voidaan pitää kohtuullisina, tuntikehykset antavat tilaa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan erityistarpeille ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat riittävästi aikaa ja tilaa oppimiselleen.

Kielen kehityksen häiriöt, mm. dysfasia, ovat olleet eniten kasvussa. Kokonaan erityisopetukseen siirrettyjen lisäksi noin 126 000 oppilasta, eli joka viides peruskoululainen, saa osa-aikaista erityisopetusta lievien vaikeuksien vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 5/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden perusopetuksen tukemiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteisten ratojen pitämiseen liikennöitävässä kunnossa.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille. Liikenneministeri Vehviläinen on todennut, että määrärahan vaje on 20 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämän edustajien mielestä vaje on 50 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 30 400 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

Lapsiperheiden asema on viime vuosina heikentynyt osittain siitä syystä, ettei lapsilisiin ole tehty indeksikorotuksia. Lapsilisää korotettiin viimeksi 1.1.2004, mutta korotus oli elinkustannusten kehitykseen nähden vaatimaton. Lapsilisän merkitys on pienituloiselle perheelle merkittävä, ja sen johdosta sen reaaliarvon säilyminen on pientuloisille erityisen tärkeää.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun perusteluissa lausutaan:

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Selvitysmies, professori Sirkka-Liisa Kivelän selvityksen mukaan 85 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn heikkeneminen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana viittaa puutteisiin vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa. Laatusuositusten sijaan tarvitaan lakisääteisiä määräyksiä vanhuksen toimintakykyyn nähden riittävistä tukipalveluista ja hoivan tasosta sekä riittävästä henkilöstömitoituksesta vanhusten hoidossa. Kunnille on taattava riittävät voimavarat vanhustenhoitoon.

Vanhusten määrän kasvaessa palvelujen tarjonta suhteessa ikääntyneiden määrään on niukentunut. Lisääntyvään hoivan tarpeeseen on entistä vaikeampaa vastata kuntien talouden yhä kiristyessä ja työvoiman saannin vaikeutuessa. Alueelliset erot hoidon saatavuudessa ja laadussa ovat suuria.

Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo, vaikka hän olisi vanhuuden ja heikkouden takia vuodehoidon tarpeessa. Viime syksynä luovutettiin yli 400 000 kansalaisen vetoomus paremman vanhustenhoidon puolesta valtiovarainministerille. Asia on vakava, eikä sen korjaamista pidä lykätä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun perusteluissa lausutaan:

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

a) Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Suomen vanhustenhuollossa sinnitellään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan tutkijoiden arvion mukaan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa 98 prosentille vanhuksista, kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna nousuun, erityisen jyrkästi lähihoitajien kohdalla. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari. Koko hoitoalan on todettu kärsivän hoitajapulasta, eikä sijaisia saada tarpeeksi.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 15/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen hoitajien palkkaamiseksi terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon.

b) Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja usein se on myös ikääntyneiden oma tahto.

Vuoden 2007 talousarvioehdotukseen sisältyy ehdotus omaishoitajien vapaapäivien lisäämiseksi kahdesta päivästä kolmeen päivään kuukaudessa. Lisäys ei ole riittävä, sillä omaishoitajilla tulisi olla edes yksi vapaapäivä viikossa, kun nyt yhdeltä viikolta kuukauden aikana jää vapaapäivä saamatta.

Voimaan tulevat edut koskevat kuitenkin vain omaishoidon tuen saaneita henkilöitä. Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, ja heistä vain hiukan yli 26 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat jo puolessavälissä vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi.

Omaishoidon tuen saajien määrää tulee määrätietoisesti kasvattaa ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 18/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa omaishoidon tuen ulottamiseen kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille ja tukipalvelujen laajentamiseen siten, että vapaapäiviä on kolmen sijasta neljä jokaista tukikuukautta kohti.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi.

Viime vuonna aloitettiin kokeilu, jossa starttirahaa voivat saada työttömien lisäksi myös opiskelusta tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyvät. Nyt vajaa puolet hakemuksista on tullut kokeilun piiriin kuuluvilta. Ilman kokeilua moni yritys olisi varmasti jäänyt kokonaan perustamatta. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei se ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntäminen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 7 250 000 euroa.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

22. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Yhdysvalloissa 11.9.2001 tapahtuneita terrori-iskuja seurasi laaja kansainvälinen terrorisminvastainen kampanja. Siihen on liittynyt myös YK:n valtuuttamaa ja Yhdysvaltain johtamaa sotilaallista toimintaa (OEF, Operation Enduring Freedom) Afganistanissa taleban-hallinnon suojeluksessa kansainvälistä terroritoimintaa organisoinutta al-Qaida-järjestöä vastaan.

Taleban-hallinnon väistyttyä Afganistanin kansanryhmiä edustavat osapuolet sopivat YK:n johdolla uuden väliaikaisen hallinnon perustamisesta. Se aloitti toimintansa Kabulissa 22.12.2001.

Osana rauhanprosessia turvallisuusneuvosto hyväksyi 20.12.2001 päätöslauselmassaan 1386(2001) Afganistaniin tarkoitetun turvallisuusjoukon (ISAF, International Security Assistance Force) perustamisen.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1386(2001) sisältää päätöksen monikansallisen turvallisuusjoukon ISAFin mandaatista. Turvallisuusjoukon tehtäväksi määritellään Afganistanin väliaikaisen hallituksen avustaminen turvallisuuden ylläpitämiseksi Kabulissa ja sen lähialueilla, jotta Afganistanin väliaikaishallinto ja YK:n henkilökunta voi toimia turvallisessa ympäristössä.

Selonteon mukaan ISAFin jälkeen olisi määrä käynnistää pitkäaikaisempi rauhanturvaoperaatio (ns. Follow-on-operaatio). Sen suunnittelu alkaisi vasta tammikuussa 2002. Kysymystä Suomen osallistumisesta tällaiseen jatko-operaatioon ei ollut selonteon mukaan silloin vielä mahdollista ottaa tarkasteltavaksi. Lisäksi Afganistaniin oli määrä perustaa keväällä 2002 YK:n siviilikriisinhallintaoperaatio UNAMA (United Nations Assistance Mission in Afghanistan).

Eduskunta hyväksyi yksimielisesti 10.1.2002 valtioneuvoston selonteon (VNS 5/2001 vp) pohjalta Suomen osallistumisen tähän sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon.

ISAF-operaation alkaessa Yhdysvallat kävi omaa talebansissien vastaista sotaansa (OEF, Operation Enduring Freedom). Se ei kuitenkaan ollut päättynyt, kun Yhdysvallat keskitti huomionsa Irakiin, jonne se hyökkäsi vuonna 2003. Sissien vastainen OEF-sota jatkuu edelleen.

Selonteon hyväksymisen jälkeen ISAFin toimialuetta on asteittain laajennettu kattamaan koko maa ja samalla Yhdysvaltain OEF-operaatiosta on siirretty joukkoja ISAFiin. ISAFin vahvuus on 30 000 henkeä. Nyt osa ISAFin joukoista käy eteläisissä maakunnissa Helmandissa ja Kandaharissa sotaa sissejä vastaan.

Suomi ja eräät NATO-maat, kuten Saksa, Italia, Espanja, Ranska ja Turkki, ovat rajoittaneet joukkojen käyttöä nykyisillä varsinaisilla taistelualueilla. Nato on tosin pyytänyt jäsenmailtaan lisäjoukkoja taistelualueille, mutta halukkuutta ei ole ollut. Puola on tosin luvannut lisää joukkoja. Presidentti Bush uudisti vastikään NATO-maille osoitetun vetoomuksen lähettää lisää joukkoja. Irakin sodan takia Yhdysvallat ja sen liittolainen Iso-Britannia eivät kykene lisäämään joukkoja Afganistanissa.

Verrattuna Kosovon ja Bosnian operaatioihin Afganistanissa on maan koon ja väestömäärän huomioon ottaen tuskin kymmentä osaa siitä määrästä. Myös jälleenrakentamisen panostus on ollut vähäinen.

Yhdysvaltain johtaman liittoutuman hyökkäys Irakiin vei muualle Yhdysvaltain ja Britannian voimavarat eli mahdollisuudet parantaa asevoimin turvallisuutta, elvyttää maan oma siviili- ja turvallisuushallinto ja käynnistää sellainen infrastruktuurin korjausohjelma, jolla olisi nopeasti kohennettu afganistanilaisten oloja.

On arvioitu, että talebanhallinnon kukistamisen jälkeen 2,5 miljoonaa afganistanilaista nuorta miestä on tullut asekuntoiseen ikään. Vuosittain määrä kasvaa puolella miljoonalla, joista ehkä vain 150 000 työllistyy tyydyttävällä tavalla. Näin ollen kapinallisten rekrytointipotentiaali on huomattava.

Tyytymättömyys turvattomuuden, poliisin ja oikeuslaitoksen toimimattomuuden, korruption ja taloudellisen kurjuuden takia on leviämässä Afganistanissa. Afganistanilaiset kokevat olonsa turvattomammaksi kuin vielä pari vuotta sitten. Paikallisesti virallisen hallinnon ovat korvanneet monessa tapauksessa paikalliset sotilaskomentajat (ns. war lords) ja rikollisjoukkiot. Ongelmana on myös se, että kapinallisia vastaan taistelevat joukot turvautuvat ilmapommituksiin, jotka ovat tuottaneet siviiliuhreja. Näin taleban-liikkeen ja vastarinnan kasvulle on olemassa pohjaa.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan humanitaarista työtä tekevien kansalaisjärjestöjen avustustoiminta on viimeaikoina vaikeutunut. Elintarvike- ja muita avustuskuljetuksia ryöstetään entistä useammin. Esimerkiksi viimeisen kahden kuukauden aikana YK:n maailman ruokaohjelman elintarvikekuljetuksia vastaan on hyökätty 12 kertaa, kun sitä ennen vastaava määrä hyökkäyksiä tapahtui kymmenen kuukauden aikana. Turvallisuustilanne on YK:n avustustyön turvallisuusarvion mukaan heikentynyt selvästi vuoden aikana ja alueet, joilla avustustyö on erittäin vaarallista tai kohtaa vihamielisiä toimia, ovat laajentuneet. Turvallisuusongelman muodostavat niin kapinalliset kuin rikollisuuskin.

Lähialueiden tilanne on myös oleellisesti vaikeutunut, eikä se helpota Afganistanin tilannetta. Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin on muutamassa vuodessa saattanut maan täydelliseen sekasortoon. Eräiden arvioiden mukaan siviiliuhreja olisi aiheutunut peräti yli 600 000, minkä lisäksi Irakin sisäisten ja ulkopuolelle paenneiden määrä ylittää 4 miljoonaa henkeä. Maassa on käynnissä etninen puhdistus ja monisuuntainen sisällissota (sunnit—shiiat, sunnit—sunnit, shiiat—shiiat, arabit—kurdit) sen lisäksi, että eri ryhmät sotivat myös Yhdysvaltoja ja sen liittoutumaa vastaan. On yhä ilmeisempää, että Yhdysvallat liittolaisineen ei enää saa tilannetta hallintaansa. Palestiinan miehitystä ei liioin ole lopetettu eikä elinkelpoista palestiinalaisten valtiota ole perustettu, vaan päinvastoin palestiinalaisalueet uhkaavat ajautua kaaokseen. Libanonin tilanne on myös epävakaa. Pakistanin sisäinen tilanne on levoton, eikä maan keskushallitus myöskään hallitse koko Pakistanin aluetta. Tämä asiaintila hankaloittaa tilannetta Afganistanissa.

Näistä syistä pidämme välttämättömänä, että hallitus antaa eduskunnalle arvion Afganistan-operaation onnistumisen edellytyksistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin perusteluissa lausutaan:

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kertaluonteisen 2,4 milj. euron lisäyksen ohella hallitus esitti 0,5 milj. euroa vankeinhoidon toimintaedellytysten parantamiseen. Pidämme tätä lisäystä riittämättömänä. Liiallisen ylityön välttämiseksi on tarpeen lisätä henkilöstöä. Vankien terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa on selviä puutteita. Vankeuslain hengen mukaisesti on tarpeen järjestää työtoimintaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa henkilöstön lisäämiseen, vankien terveydenhoitomenoihin ja aktivointiin.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esitti 2 milj. euron lisäystä työpajaverkoston ylläpitoon ja laajentamiseen. Pidämme tätä riittämättömänä. Työpaja on usein perusteltu ja mielekäs vaihtoehto niille nuorille, jotka eivät jatka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa taikka jättävät ne kesken. On tärkeää ohjata koulupudokkaat työpajatoimintaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Emme pidä aiheellisena Sarmijärven kalanviljelylaitoksen lakkauttamista. Tämän lisäksi katsomme, että määrärahaa tulisi korottaa vielä 500 000 eurolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.77 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa.

Edelleen ehdotamme,

että momentin perusteluissa lausutaan:

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pidämme perusradanpitoon varattua määrärahaa täysin riittämättömänä tarpeeseen nähden. Nykyisellä määrärahatasolla joudutaan liikennöintirajoitusten määrää lisäämään ja ennen pitkää lakkauttamaan rataosuuksia. Määrärahan korotuksella voidaan myös varmistaa VR-Rata Oy:n henkilöstön työllisyys.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 30 400 000 euroa.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hammashuollon jonot, sijaispula, pätkätyöt ja huono palkkaus perustelevat määrärahan lisäämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Määrärahat on käytetty etupainotteisesti, joten nyt tarvitaan selvää lisäystä. Myös työttömien järjestöjen toimintaedellytykset on välttämätöntä turvata.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.50 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

Tällä hetkellä maanomistajilla on halua vapaaehtoisesti luonnonsuojeluun paljon suuremmassa mitassa kuin mitä määrärahoja on varattu.

63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Pidämme määrärahan lisäystä riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.63 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

76. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Pidämme määrärahan lisäystä riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.76. otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.