KIRJALLINEN KYSYMYS 324/2013 vp
KK 324/2013 vp - Sari Palm /kd
Tarkistettu versio 2.0
Työelämän ja työaikojen
muutosten vaikutukset lasten varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluihin
Eduskunnan puhemiehelle
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuoden
2012 lopussa työryhmän valmistelemaan uutta lakia alle
kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta.
Työryhmällä on toiminta-aikaa vuosi,
sillä tavoitteena on antaa lakipaketti eduskunnalle keväällä 2014.
Nykyinen laki lasten päivähoidosta täytti
huhtikuun alussa 40 vuotta. Lain kokonaisuudistus on ollut vireillä jo
vuodesta 1999, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön
työryhmä esitti lain pikaista uudistamista. Uuden
lain valmistelu edellyttää laajaa näkemystä varhaiskasvatus-
ja päivähoitopalvelujen nykytilasta ja -tarpeesta,
uusimmasta varhaiskasvatustutkimuksesta ja alan kansainvälisistä suuntauksista.
Viime vuosina varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluja
koskevan lain uudistamisesta on eduskunnassa esitetty lukuisia kirjallisia
kysymyksiä. Kysymyksissä on perätty muun
muassa laaja-alaista selvitystä päivähoito-
ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytilasta. Vastauksissaan näihin kysymyksiin
ministeriö on luvannut lain lähtökohdaksi
tehdä laaja-alaisen selvityksen päivähoito-
ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytilasta.
Kirjallisessa kysymyksessäni (KK 84/2011 vp)
kysyin ministeriltä kauppojen laajentuneen aukiolon vaikutuksista
lasten päivähoitopalveluihin. Vastauksesta on
ymmärrettävissä, että selvitystyötä tehdään
lainsäädäntötyön taustaksi.
Viime aikoina on julkisuudessa ollut useita kirjoituksia siitä,
että lapset viettävät päiväkodeissa
pitkiä aikoja. Kirjoituksissa on annettu mielikuva, että lasten
vanhemmat ovat kotona ja lapset päivähoidossa.
Tällä perusteella on vaadittu muun muassa subjektiivisen
päivähoito-oikeuden purkamista. STM:n tekemässä selvityksessä vuodelta
2004 päivähoidossa oli vajaa 3 % lapsia,
joiden vanhemmat olivat joko äitiys- tai vanhempainvapaalla
tai hoitovapaalla. Tämän jälkeen selvitystä ei
liene tehty.
Valtioneuvoston raportin "Enemmän ongelmien
ehkäisyä, vähemmän korjailua"
(11/2013) johtopäätöksissä todetaan,
että "Suomessakin on aika ottaa vakavasti kansainvälinen
tutkimus, joka yksiselitteisesti korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille
ja erityisesti niille, joiden vanhemmilta puuttuu kasvatusresursseja."
Uutta varhaiskasvatus- ja päivähoitolakia
valmisteltaessa on otettava huomioon lapsen oikeus varhaiskasvatuspalveluihin,
mutta myös lapsen vanhempien vaihtelut työelämässä ja
moninaiset työajat, kuten lisääntyvät
pätkätyösuhteet, periodityö,
ilta-, yö- ja viikonlopputyö sekä osa-aikatyö.
Pienten lasten vanhempien moninaiset työajat ovat haaste
lapsen osallistumiselle suunnitelmalliseen ja päivärytmiseen
varhaiskasvatukseen sekä päivähoitopalvelujen
tarpeelle. Lisäksi tulee huomioida, että 20 % lapsiperheistä oli vuonna
2011 yhden huoltajan perheitä, jolloin hoitojärjestelyissä yhteiskunnan
tuki on erityisen merkityksellistä ajan käytön
mielekkään järjestämisen onnistumiseksi.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Aikooko hallitus selvittää varhaiskasvatuslain
valmistelun taustaksi sen, miten moninaiset työajat ja
työsuhteet, kuten esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen laajentuminen,
vaikuttavat päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen
käyttöön, tarpeeseen ja toimintaan?
Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 324/2013 vp:
Aikooko hallitus selvittää varhaiskasvatuslain
valmistelun taustaksi sen, miten moninaiset työajat ja
työsuhteet, kuten esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen laajentuminen,
vaikuttavat päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen
käyttöön, tarpeeseen ja toimintaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaan säädetään
laki varhaiskasvatuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut
varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön
uudistamistyöryhmän toimikaudelle 7.12.2012—28.2.2014.
Työryhmän tehtävänä on valmistella
hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat
säädösehdotukset. Laaja-alaisesti kootun
työryhmän tulee ottaa huomioon säädösehdotusten
valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät
tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva
tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen
toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat.
Työryhmän tulee valmistella esityksensä valtion
talouden kehysten puitteissa. Työryhmän tueksi
on lisäksi asetettu valmisteluryhmä, jonka tehtävänä on
koota ja analysoida työryhmän käyttöön
tutkimus- ja arviointitietoa sekä kuvata kansallisen ja
kansainvälisen toimintaympäristön muutos-
ja kehityssuuntia.
Työryhmä on pyytänyt työnsä tueksi
asiantuntijalausuntoja laajasti myös työryhmän
ulkopuolisilta tahoilta ja työryhmälle on eri
tahojen toimesta toimitettu tietoa myös oma-aloitteisesti. Myös
vuorohoidon osalta työryhmä on saanut lausunnon
13 kunnan ja yhden kuntayhtymän vuoropäiväkotien
johtajilta.
Työryhmä on pyytänyt lausuntoa alustavien tutkimustulosten
pohjalta myös Suomen Akatemian rahoittamalta, vuosille
2011—2015 sijoittuvalta Perheet 24/7 -tutkimushankkeelta.
Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7
-taloudessa tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän
yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos.
Tutkimushankkeessa tarkastellaan vanhempien epätyypillisten
työaikojen yhteyksiä perhe-elämään
ja alle kouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tavoitteena
on selvittää, miten ei-perinteisinä aikoina
tehtävä työ ja erilaiset lastenhoitojärjestelyt
heijastuvat perheisiin ja millaisia kokemuksia lapsilla ja vanhemmilla
näistä on. Aihetta lähestytään
lasten, vanhempien ja päivähoidon näkökulmista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2010 tietoihin perustuvan
erillisselvityksen (THL 37/2011) mukaan kunnan järjestämän
vuorohoidon piirissä oli 14 650 lasta, joka on
seitsemän prosenttia kaikista kunnan järjestämässä päivähoidossa
olevista lapsista. Vuorohoidossa olevien lasten osuus on hieman
laskenut edelliseen vuoden 2007 tietoon verrattuna, jolloin vuorohoidon
piirissä oli noin kahdeksan prosenttia päivähoidossa
olevista lapsista. Erillisselvityksessä on myös
pyritty selvittämään sitä, kuinka moni
lapsista on säännöllisesti läsnä päivähoidossa.
Vuonna 2010 noin 77 prosenttia kokopäivähoidossa
olevista ja noin 71 prosenttia osapäivähoidossa
olevista lapsista on säännöllisesti viisi
päivää viikossa hoidossa. Kuntien välillä on kuitenkin
vaihtelua. Vuoden 2007 tietoihin verrattuna sekä säännöllisessä koko-
että osapäivähoidossa olevien lasten
osuuksissa on hieman laskua eli näyttää siltä,
että epätyypillisen hoidon osuus olisi jonkin
verran lisääntynyt.
Lainsäädännön uudistamista
valmisteleva työryhmä arvioi työnsä kuluessa
tietotarpeensa sekä sen, mitä lisätietoja
lainvalmistelun tueksi tarvitaan. Valtioneuvoston 15.12.2011 päättämän Koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti hallituksen
esitys varhaiskasvatusta koskevien säädösmuutosten
osalta annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014.
Helsingissä 7 päivänä toukokuuta
2013
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 324/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Sari Palm /kd:
Har regeringen för avsikt att som bakgrund till
beredningen av lagen om småbarnsfostran utreda vilka effekter
förekomsten av många slags arbetstider och anställningsförhållanden,
t.ex. längre öppettider för butikerna,
har på bruket och behovet av service för barndagvård och
småbarnsfostran och verksamheten inom den?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt regeringsprogrammet ska det stiftas en lag om småbarnsfostran.
Undervisnings- och kulturministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
med mandatperioden 7.12.2012—28.2.2014 för att
se över lagstiftningen om småbarnsfostran. Arbetsgruppens
uppgift är att bereda lagförslag som gäller barndagvård
i enlighet med regeringsprogrammet. Arbetsgruppen som är
sammansatt på bred bas ska när den bereder förslagen
bland annat beakta regeringsprogrammets målsättningar
i ärendet, barndagvården som helhet, den information inom
forskning och utvärdering som finns att tillgå samt
förändringar och utvecklingstrender i den nationella
och den internationella omvärlden. Arbetsgruppen ska bereda
sitt förslag inom ramarna för statsfinanserna.
Som stöd för arbetsgruppen har det också tillsatts
en beredningsgrupp med uppgift att samla in och analysera information
från forskning och utvärderingar samt beskriva
förändrings- och utvecklingstrender i nationella
och internationella förhållanden.
Arbetsgruppen har som stöd för sitt arbete också i
omfattande utsträckning bett sakkunnigutlåtanden
av för arbetsgruppen utomstående instanser. Arbetsgruppen
har också genom försorg av olika instanser spontant
tillställts information. Även i fråga
om skiftvård har arbetsgruppen fått utlåtanden
av tretton föreståndare för kommunala
skiftdaghem och av en föreståndare för
ett skiftdaghem som drivs av en samkommun.
Arbetsgruppen har på basis av de preliminära forskningsresultaten
också bett utlåtande av forskningsprojektet Perheet
24/7 som pågår under 2011—2015.
Projektet finansieras av Finlands Akademi. Inom projektet genomförs
en forskning om barns socioemotionella välbefinnande och
familjernas vardag ("Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja
perheen arki 24/7 -taloudessa") i form av ett samarbete
mellan Jyväskylä universitet, Jyväskylä yrkeshögskola
och Institutet för hälsa och välfärd.
I forskningsprojektet granskas sambandet mellan atypiska arbetstider
hos föräldrarna och välbefinnandet hos
barn under skolåldern. Målet är att utreda
på vilket sätt arbete som utförs under
icke-sedvanliga tider och olika slags vårdarrangemang för
barnen avspeglas i familjerna och hurdana erfarenheter barnen och
föräldrarna har av dessa. I forskningen närmar
man sig ämnet från barnens, föräldrarnas
och barndagvårdens synvinkel.
Enligt en separat utredning som Institutet för hälsa
och välfärd gjorde på basis av uppgifter från
2010 (THL 37/2011) fick 14 650 barn vård dygnet
runt, vilket är i snitt sju procent av alla barn inom den
kommunala barndagvården. Andelen barn som fick vård
dygnet runt har sjunkit något från den föregående
utredningen som baserade sig på uppgifter från
2007. Då uppgick andelen barn som fick vård dygnet
runt till cirka åtta procent av alla barn som omfattades
av barndagvård. Genom den separata utredningen har man
också strävat efter att utreda hur många
av barnen som regelbundet är i dagvård. År
2010 var ca 77 procent av de barn som fick heldagsvård och
ca 71 procent av de barn som fick halvdagsvård regelbundet
i dagvård fem dagar i veckan. Det fanns emellertid skillnader
mellan kommunerna. Siffrorna har dock i jämförelse
med uppgifterna från 2007 och i fråga om andelarna
som gäller barn som regelbundet är i hel- och
halvdagsvård sjunkit något. Det förefaller
således som om andelen atypisk vård har ökat
något.
Arbetsgruppen som bereder revideringen av lagstiftningen bedömer
under arbetets gång sitt behov av information och vilka
tilläggsuppgifter som behövs som ett stöd
för lagberedningen. Enligt utvecklingsplanen för
utbildning och forskning vilken statsrådet har godkänt
den 15 december 2011 ska regeringens proposition med ändringar
av lagstiftningen om småbarnsfostran lämnas till
riksdagen under vårsessionen 2014.
Helsingfors den 7 maj 2013
Undervisningsminister Jukka Gustafsson