Ehdotus
Direktiiviehdotuksessa säädetään
lentoliikenteen harjoittajien velvollisuudesta toimittaa jäsenvaltioihin
saapuvien ja sieltä lähtevien kansainvälisten
lentojen matkustajien PNR-tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisille
viranomaisille sekä näiden tietojen käsittelystä,
muun muassa niiden keräämisestä, käytöstä ja
säilyttämisestä jäsenvaltioissa,
sekä niiden vaihtamisesta jäsenvaltioiden kesken
ja toimittamisesta kolmansille valtioille.
Tietoja saa käsitellä vain terrorismirikosten, vakavan
rikollisuuden sekä vakavan kansainvälisen rikollisuuden
ehkäisemiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteeseenpanoon.
Lisäksi EU:n sisäiset lennot on sisällytetty ehdotuksen
soveltamisalaan vapaaehtoisuuden pohjalta.
Direktiiviehdotukseen on tehty muutoksia muun muassa ehdotuksen
soveltamisalan, tietojen säilytysajan ja tietoihin pääsyoikeuden
osalta. Muutosten tarkemman sisällön osalta viitataan
valtioneuvoston jatkokirjelmään.
Valtioneuvoston kanta
Yleistä
Suomella on tarkasteluvarauma koko ehdotukseen kansallisen kannanmuodostuksen
ollessa kesken. Ehdotukseen tehtyjä muutoksia koskien muun
muassa ehdotuksen soveltamisalaa, tietoihin pääsyoikeutta,
tietojen käsittelyä sekä tietojen vaihtoa
jäsenvaltioiden kesken on vielä arvioitava
tarkemmin ehdotuksen oikeasuhteisuuden sekä erityisesti
taloudellisten vaikutusten kannalta.
EU:n sisäiset lennot
Valtioneuvosto toteaa (U-jatkokirje 1:ssä todetun tavoin),
että sisäinen turvallisuus on jäsenvaltioiden
itsensä vastuulla oleva asia, joten jäsenvaltioiden
on voitava itse päättää hyödyntävätkö ne
sisäisten lentojen matkustajatietoja. Puheenjohtajan ehdotusta
poistaa direktiivistä säännös,
jonka mukaan jäsenvaltio, joka haluaa soveltaa direktiiviä EU:n
sisäisiin lentoihin, päättää,
mitä EU:n sisäisiä lentoja koskevat PNR-tiedot
se haluaa toimitettavan kansalliselle matkustajatietoyksikölleen,
on vielä arvioitava.
Ehdotuksen soveltamisala
Vakavan rikollisuuden määrittelyn osalta valtioneuvosto
pitää perusteltuna luopumista soveltamisalan määrittelemisestä erikseen
vakavaan rikollisuuteen ja vakavaan kansainväliseen rikollisuuteen.
Yksi määritelmä selkeyttää toimintaa, eikä ole
ilmennyt perusteluja määritellä vakavalle
rikollisuudelle erikseen kansainvälistä ulottuvuutta.
Valtioneuvosto voi tavoiteltavan harmonisoinnin lisäämiseksi
hyväksyä poistettavaksi ehdotuksesta maininnan,
jonka mukaan jäsenvaltiot voivat perustelluissa
tapauksissa sulkea pois ne rikokset, joiden yhteydessä direktiivin
mukainen PNR-tietojen käsittely ei olisi suhteellisuusperiaatteen
mukaista, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden
rikosoikeudelliset järjestelmät.
Rikoslistaan sisältyvien rikosten osalta huumausaineiden
ja räjähteiden lisäksi myös
näiden lähtöaineet on todettu kasavavaksi
ongelmaksi, myös EU:ssa. Näin ollen valtioneuvosto
pitäisi perusteltuna rajoittaa lähtöaineiden
saatavuutta sisällyttämällä myös
näiden laiton kauppa direktiivin soveltamisalaan. Rikoslistaan
sisältyvistä mutta ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle ehdotetuksi
jäävistä rikoksista tahallinen henkirikos
(murha) olisi sen vakavan luonteen vuoksi myös perusteltua
sisällyttää soveltamisalaan.
Tietojen säilytysaika
Valtioneuvosto arvioi U-kirjeessä, että ehdotettu
yhden kuukauden säilytysaika ennen tietojen peittämistä (anonymisointia)
voi osoittautua liian lyhyeksi operatiivisen tarpeen näkökulmasta.
Näin ollen ehdotus tämän säilytysajan
pidentämiseksi on perusteltu, mutta puheenjohtajan ehdotusta
säilytysajan pidentämiseksi kuukaudesta kahteen
vuoteen asti on kuitenkin vielä tarkasteltava operatiivisten
tarpeiden ja oikeasuhteisuuden näkökulmasta.
Pääsyoikeuden myöntäminen
peitettyihin tietoihin
Valtioneuvosto pitää toiminnallisesta näkökulmasta
parhaana vaihtoehtona komission ehdotusta, jonka mukaan pyynnön
päästä peitettyihin tietoihin hyväksyisi
matkustajatietoyksikön päällikkö.
Valtioneuvosto totesi jo komission aiempaa ehdotusta käsittelevässä U-kirjeessään
(U 2/2008 vp).
että poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisilla on jo voimassa
olevan lainsäädännön perusteella
oikeus saada liikenteenharjoittajilta tarpeelliset matkustajatiedot
rikostorjuntaa varten. Yksittäiseen tutkintaan liittyvistä tiedonhankintaan
liittyvistä asioista (myös matkustaja- ja henkilötietojen
osalta) päättää Suomessa tutkinnanjohtaja.
Lukuun ottamatta tapauksia, joissa syyttäjä toimii
tutkinnanjohtajana, oikeusviranomaiset eivät Suomessa päätä näiden
tietojen hyödyntämisestä rikostutkinnassa.
Oikeus tietojen saantiin ei myöskään
ole sidottu tietojen säilytysajan pituuteen. Näin
ollen komission ehdotus vastaa viranomaisten nykyisiä tiedonsaantioikeuksia
koskevia periaatteita.
Valtioneuvosto voi hyväksyä myös
puheenjohtajan ehdotuksen, jonka mukaan pyynnön hyväksyisi
oikeusviranomainen tai muu kansallinen viranomainen, joka on oikeutettu
todentamaan, että tietoihin pääsyn edellytykset
täyttyvät, mikäli jäsenvaltioiden
enemmistö on valmis hyväksymään
ehdotuksen.
Komiteamenettely
Komissiota direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteissä avustavan
komitean osalta valtioneuvosto pitää ehdotettavaa
tarkastelumenettelyä perusteltuna, komitean käsitellessä luonteeltaan
yleisiä täytäntöönpanosäädöksiä.