Perustelut

Yleistä

Valiokunta toteaa saamiinsa selvityksiin nojautuen, että tiedonvaihdon tulee lisätä tilannetietoisuutta ja huomioida kaikki merisektoriin liittyvät toiminnot, myös yhteistyö kolmansien maiden kanssa, sekä ottaa huomioon viranomaisten tehtävät, tietojen luottamuksellisuus ja tietoturvallisuusvaatimukset. Etenemissuunnitelman kautta on luotava sekä siviili- että puolustusalan käyttäjäyhteisöt yhdistävä hajautettu tiedonvaihtojärjestelmä, kuitenkin huomioiden jo olemassa olevat ja suunnitellut järjestelmät jo kehitysvaiheessa.

Kehittämistyössä tulee luoda viranomaisille yhteinen tiedonvaihtoympäristö, joka sisältää eri toimivaltaisten viranomaisten keskinäiset sektorikohtaisiin tarpeisiin perustuvat tiedonvaihtojärjestelyt. Järjestelyjen tulee mahdollistaa lainmukainen henkilötietojen ja erilaisten luottamuksellisten tietojen vaihto eri viranomaisten ja valtioiden välillä. Kolmansiin valtioihin nähden tulee kehittää sellaiset turvalliset rajapinnat, jotka mahdollistavat näiden mukaan ottamisen tiedonvaihtoympäristöön mahdollisimman monella toiminnan osa-alueella. Valiokunta muistuttaa, että kolmansista maista erityisesti Venäjä on Suomen kannalta keskeinen merellinen toimija.

Suomen kansallinen merellinen yhteistyö

Suomessa merellisten viranomaisten säännöllinen METO-yhteistoiminta alkoi vuonna 1994. Yhteistyössä osapuolina olivat tällöin Merenkulkulaitos, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tehdyn virastouudistuksen jälkeen METO-osapuolet ovat olleet 1.1.2010 alkaen Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat.

Yhteistyöllä on pelkästään meriliikenteen teknisen valvonnan ja tietoliikennejärjestelmien osalta saavutettu kymmenien miljoonien eurojen säästöt verrattuna siihen, että kukin toimija olisi hankkinut saman suorituskyvyn vain itselleen. Valiokunta muistuttaa, että METO-toimijoiden monelta osin yhteishankintana toteuttama Suomen merivalvonnan, -pelastuksen ja liikenteenohjauksen järjestelmä sensoreineen, tiedonsiirtojärjestelyineen ja käyttösovelluksineen on tänä päivänäkin kansainvälisesti ainutlaatuinen esimerkki viranomaisten laajasta yhteistyöstä.

Toiminnassa on ollut keskeistä osapuolten merellisten toimintojen, tukipalvelujen ja investointien yhteensovittaminen. Suomalainen malli on tarkoittanut taloudellista ja tehokasta viranomaisten yhteistoimintaa sekä valvontasensoreiden ja tilannekuvan yhteistä hyödyntämistä.

Eurooppalainen merivalvontayhteistyö

Myös puolustussektorin osalta euroopanlaajuisen yhteistyön rakentamisessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat rakenteet ja yhteistyöverkot. Suomen merivoimien kansainvälinen tiedonvaihtoyhteistyö on jaettu kolmeen eri tasoon automaattisia ja manuaalisia järjestelyitä hyväksikäyttäen. Nämä ovat Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen SUCFIS (Sea Surveillance Co-operation Finland Sweden), Itämeren alueen SUCBAS (Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea) sekä euroopanlaajuinen MARSUR (Maritime Surveillance) -yhteistyö.

Suomen ja Ruotsin välinen tiedonvaihdon yhteistyö SUCFIS tarjoaa mahdollisuuden turvaluokitellun tiedon vaihtoon maiden puolustushallintojen välillä. Yhteistyössä voidaan vaihtaa tietoa salatulla puhelinyhteydellä, sähköpostilla, automaattisella maalitiedonvaihdolla sekä erilaisilla hälytyksillä ja muilla yhteistyömenettelyillä. MARSUR- ja SUCBAS-yhteistyötä varten kehitetty teknologia on toisiaan tukevaa ja mahdollistaa verkkojen yhdentämisen. Itämeren alueen puolustushallintojen yhteistyö SUCBAS on hajautettu tiedonvaihdon järjestely, jolla tuotetaan lisäinformaatiota maiden merellisen turvallisuuden tarpeisiin puolustushallintojen lähtökohdista. Tiedonvaihtoon osallistuvat kaikki Itämeren alueen maat poislukien Venäjä.

MARSUR on turvaluokitellussa verkossa toimiva hajautettu tiedonvaihdon ympäristö, jonka piirissä on seitsemäntoista EU-maata ja Norja. Yhteistyö mahdollistaa automaattisen tiedonvaihdon ja erilaisten palveluiden toteuttamisen. MARSURin tavoitteena on tuottaa kehittynyt toimintamalli ja ohjelmisto, joita voidaan laajentaa kaikille mahdollisille käyttäjätahoille heti operatiivisen vaiheen alettua alkuvuodesta 2014. Seuraavassa vaiheessa kehitetään mm. verkon tietoturvaa vastaamaan kyber-uhkaa. MARSUR-yhteistyö on rakennettu vastaamaan kaikissa olosuhteissa sektoreiden ja hallintojen rajat ylittävään kanssakäymiseen. Yhteistyö mahdollistaa ensimmäistä kertaa luonnollisen tavan liittää yhteen siviili- ja sotilasviranomaisten tiedot juridiset ja tarkoituksenmukaisuuspykälät huomioon ottaen. MARSUR tulee olemaan Euroopan puolustushallintojen liityntäpiste Euroopan yhteiseen tiedonvaihdon ympäristön CISE-toimintaan.

Yhteenveto

Valiokunnan näkemyksen mukaan EU:n yhdennetyn merivalvonnan ja yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittäminen parantaa meriturvallisuutta, tilannetietoisuutta ja kaikkien viranomaisten toimintaedellytyksiä. Tehdyn toteutettavuustutkimuksen mukaan CISE:n käyttöönotto tehostaisi operatiivista toimintaa poistamalla tarpeen rinnakkaisilta valvontamenetelmiltä, nopeuttaisi päätöksentekoa ja tehostaisi toimintaa. Samanaikaisesti yhteistyö lisää turvallisuutta ja ennustettavuutta, tarjoaa viranomaisille lisää työkaluja omien tehtävien toteuttamiseen sekä tukee eurooppalaista kilpailukykyä.

Valiokunnan saamien selvitysten mukaan tietojenvaihtoympäristön kehittämiseen liittyviä haasteita, joita tulee käsitellä jo valmisteluvaiheessa, ovat erityisesti käyttäjäyhteisöjen sekä oikeudellisten puitteiden moninaisuus, rajat ylittävät uhat sekä aavaa merta koskeva kansainvälinen sääntely ja tietojen luottamuksellisuus tai turvaluokittelu.

Järjestelmien kehitys voi mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa johtaa eriytyviin standardeihin sotilas- ja siviilijärjestelmissä. Perusteena voivat olla mm. lainsäädännölliset esteet tietyn tiedon vaihdolle jäsenvaltioissa sekä sotilaallisten järjestelmien muita korkeammat turvallisuusvaatimukset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sellaisessa tapauksessa on tärkeää järjestelmien välinen tiedonvaihto, joka voidaan järjestää järjestelmien välillä joko kansallisella tai yhteisötasolla.

Valiokunta painottaa, että syvennettäessä meritilannekuva- ja merivalvontayhteistyötä ei mikään tiedonvaihto, jossa puolustusvoimien tuottamaa valvontatietoa vaihdetaan, saa heikentää sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

Komissio ei ole vielä tehnyt virallista vaikutusarviota (ml. taloudelliset vaikutukset) eikä antanut esitystä asiasta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuitenkin noin 140 miljoonan euron panostuksella jäsenmaat voisivat säästää jopa 2—4 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Valiokunta muistuttaa, että hankkeen oikeudelliset, hallinnolliset, tekniset ja taloudelliset vaikutukset on joka tapauksessa selvitettävä jo valmisteluvaiheessa.

Yhteistyö tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden kansalliselle kotimaiselle teknologia- ja meriteollisuudelle sekä uusille kotimaisille, erityisesti tietoteknisille innovaatioille. Valiokunta pitää tärkeänä, että suomalainen yritys- ja tuotekehityssektori seuraa tarkasti CISE:n kehittämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Valiokunta toteaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin perustuen, että CISE-hankkeessa voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä sekä parantaa eri tahojen käytettävissä olevaa tilannekuvaa ja edistää meriturvallisuutta. Valiokunta muistuttaa, että kaikissa kehitysvaihtoehdoissa Suomen kansallisesta METO-ratkaisun periaatteesta tulee kuitenkin pitää kiinni. Valiokunta toistaa aikaisemman kantansa (PuVL 9/2009 vp — E 149/2009 vp), jonka mukaan kehitteillä tai olemassa olevia järjestelmiä on hyödynnettävä täysimääräisesti. Viranomaisten kansallisia merellisiä valvontajärjestelyjä tulee kehittää edelleen yhteiskäyttöperiaatteella, joka mahdollistaa taloudellisen ja tehokkaan viranomaisten yhteistoiminnan sekä valvontajärjestelmien ja tilannekuvan yhteisen hyödyntämisen.