E 34/2014 vp

Koulutusta ja tutkimusta koskevilta osin valtioneuvon jatkokirjelmässä todetaan, että valtioneuvosto pitää tärkeänä, että oppija ja osaaminen tuodaan koulutusjärjestelmien, liikkuvuuden edistämisen ja tutkintojen tunnustamisjärjestelmän keskiöön. Ehdotus eurooppalaisesta taitojen ja tutkintojen alueesta tulee antaa artiklojen 165 ja 166 pohjalta ja valmisteluissa tulee huomioida Bolognan prosessin hallitustenvälisyys ja korkeakoulujen autonomia. Komissio laatii tänä vuonna arvioinnin eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisestä. Valtioneuvosto tukee komission työtä. Vaikka iso osa ERA:n edistämisestä on maiden omaa tiedepolitiikkaa, EU-politiikka voi vahvistaa kansallisia toimia.

E 13/2014 vp

Eurooppalaisessa yhteistyössä on käytössä useita prosesseja ja välineitä koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi. Ne perustuvat pääosin eri koulutustasojen omiin yhteistyöprosesseihin ja malleihin ja osa niistä on hallitusten välisiä vapaaehtoisuuteen perustuvia prosesseja, joissa EU on vain yksi toimija. EU:n koulutuspolitiikassa päätetyt yhteistyövälineet perustuvat EU:n perustamissopimuksen art. 165 ja 166, joiden nojalla EU voi antaa suosituksia, mutta joilla ei voida toteuttaa jäsenmaiden lainsäädännön yhdenmukaistamiseen pyrkiviä toimenpiteitä. Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36EY ja 2013/55/EU) puolestaan on annettu sisämarkkinalainsäädännön nojalla. Sisämarkkinalainsäädännön nojalla voidaan toteuttaa jäsenmaiden lainsäädännön yhdenmukaistamiseen pyrkiviä toimenpiteitä.

Osaamisen ja tutkintojen vertailtavuuden edistämiseen liittyen komissio on antanut kaksi arviointia, Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä sekä Europass-aloitetta koskevat arvioinnit, joiden tavoitteena on esitellä ja arvioida välineistä tähän saakka saatuja kokemuksia ja tarkastella mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös arvioida, voidaanko olemassa olevin välinein vastata uusiin haasteisiin, joita nopeat sosioekonomiset ja teknologiset muutokset aiheuttavat, ja edistävätkö välineet joustavaa oppimista. Haasteita ovat komission mukaan yksityisten toimijoiden tarjoamien sekä kansainvälisten tutkintojen lisääntyminen ja viime aikoina tarjolle tulleet verkossa avoimet massakurssit, joilla voidaan saavuttaa monia opiskelijoita. Komissio pyrkii vahvistamaan taitojen ja osaamisen tunnistamisen erilaisten välineiden välistä synergiaa, ja on tästä syystä antanut arviointiraportteja yhtäaikaisesti.

Komissio toivoo, että arviointien yhteydessä käydään keskustelua mahdollisesta taitojen ja tutkintojen eurooppalaisesta alueesta, jonka perustamista komissio on ehdottanut vuonna 2013 Koulutuksen uudelleenajattelu -tiedonannon yhteydessä (KOM(2012) 669, E 121/2012 vp). Ehdotus on tarkoitus antaa vuoden 2015 puolivälissä, ja se tullee sisältymään tulevan komission ohjelmaan. Komissio katsoo, että nykyisten järjestelyiden ja järjestelmien pirstaleisuus ja päällekkäisyys ei ole koulutukseen osallistuvien ja koulutusalalla toimivien kannalta tarkoituksenmukaista, ja järjestelmien koherenssia tulisi edistää. Lisäksi järjestelmää tulisi muokata joustavammaksi, jotta järjestelyissä voitaisiin ottaa paremmin huomioon uudistustarpeet mm. digitalisaatio ja koulutusyhteistyö kolmansien maiden kanssa. Tulisi varmistaa, että järjestelmiin liittyvä informaatio on loppukäyttäjän kannalta paremmin saavutettavissa.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF)

Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä edistetään elinikäistä oppimista ja parannetaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta luomalla tutkintojärjestelmille yleiseurooppalaiset puitteet. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on helpottaa vuosittain miljoonien vastavalmistuneiden tutkintojen vertailua ja tunnustamista Euroopassa. Viitekehyksellä helpotetaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkumista maiden ja ammattien välillä. Viitekehys koskee kaikentasoisia ja kaikenlaisia tutkintoja.

Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä on perustettu, ja lisäksi jäsenvaltioihin on perustettu kansallisia koordinointipisteitä, jotka soveltavat eurooppalaista tutkintojen viitekehystä. Neuvoa-antava ryhmä huolehtii kansallisten viitekehysten yleisestä johdonmukaisuudesta, seuraa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toimeenpanoa ja edistää avoimuutta prosessissa, jolla tutkintojärjestelmiä kytketään eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Neuvoa-antava ryhmä hyväksyi vuonna 2009 kymmenen perustetta ja menettelyä, joilla kansalliset tutkintojärjestelmät luokitellaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasoille.

Komission näkemyksen tulevaisuudessa tulisi pohtia parannustarpeita. Vain harvat kansalliset tutkintojen viitekehykset kattavat tutkintoja, joista annetaan tutkintotodistus virallisten järjestelmien ulkopuolella, esimerkiksi yksityisellä sektorilla. Viitekehyksen tulisi vastata uusien oppimiskäytäntöjen, kuten verkossa avointen massakurssien (MOOC) haasteisiin ja ottaa huomioon myös kansainväliset tutkinnot, joita on nyt sijoitettu eri maissa kansallisten viitekehysten kautta eri EQF-tasoille. Pätevyyttä (competences) koskevaa kuvausta olisi selkiytettävä. Laadunvarmistusta koskevien periaatteiden hyödyntäminen myös muiden kuin ammatillisen ja korkea-asteen tutkinnoissa. Korkeakoulutukseen pääsyn tarjoavien tutkintojen kytkeminen jäsenmaissa EQF:n eri tasoille viittaa saavutettujen oppimistulosten erilaisuuteen, mikä saattaa aiheuttaa esteitä sellaisten koulunkäynnin päättäneiden nuorten liikkuvuudelle, jotka haluaisivat korkeakoulutukseen toiseen maahan.

Komissio toteaa, että viitekehyksen toimeenpano on alkuvaiheessa, joten vaikutuksia liikkuvuuteen ja elinikäiseen oppimiseen ei voida vielä arvioida. Komissio pitää tärkeänä tuloksena siirtymistä oppimistuloksiin perustuvaan lähestymistapaan. Se on tasoittanut tietä joustavammille opintopoluille sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle.

Komissio esittää päätelminään seuraavaa:

• EQF:n mukaista luokittelua ja kansallisten viitekehysten kehittämistä tulisi nopeuttaa.
• Oppimistuloksiin perustuvien tutkintojen viitekehysten asemaa ja vaikutusta kansallisella ja Euroopan tasolla tulisi vahvistaa. Hallitusten olisi sitouduttava käyttämään oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa kaikissa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alajärjestelmissä ottamalla käyttöön kattavat kansalliset viitekehykset, joihin sisältyvät sekä perinteisten virallisten koulutusjärjestelmien puitteissa että niiden ulkopuolella annetut tutkinnot.
• EQF:n mukainen luokittelu olisi nähtävä jatkuvana prosessina ottaen huomioon tutkintojärjestelmän muuttuva luonne.
• Eurooppalaisten laadunvarmistusjärjestelmien ja tutkintojen viitekehysten yhteyttä tulisi lujittaa.
• Tiedotusta tulisi parantaa opiskelijoiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien tavoittamiseksi.
• EQF voisi toimia keskipisteenä, johon muut eurooppalaiset politiikat ja välineet, kuten opintosuoritusten siirto ja tunnustaminen, kytkeytyvät.
• EQF:n roolia suhteessa kansainvälisiin tutkintoihin ja Euroopan ulkopuolisiin maihin ja alueisiin tulisi selventää.
• EQF:ää tulisi kehittää, jotta se mukautuisi paremmin verkossa tapahtuvan opiskelun ja kansainvälisten tutkintojen kehitykseen.
• Komission mukaan se voi vaikutusarvioinnista tehtyjen päätelmien pohjalta harkita tarkistusehdotusta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen nykyiseen oikeusperustaan, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus.