Ehdotus

Komissio antoi ehdotukset direktiiveiksi julkisista hankinnoista ja julkisista käyttöoikeussopimuksista 20.12.2011. Ehdotuksia on käsitelty neuvoston julkisten hankintojen työryhmässä tammikuusta 2012 alkaen. Puheenjohtajamaa on toimittanut työryhmän jäsenille konsolidoidun kompromissiehdotuksen julkisia hankintoja koskevaksi direktiiviksi. Jäsenille on toimitettu myös kompromissiehdotus julkisia käyttöoikeussopimuksia koskevasta direktiivistä.

Hankintadirektiivin soveltamisala ja rahoituspalveluiden asema.

Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa hankintadirektiivin soveltamisalaa koskevia määräyksiä on täsmennetty ja selkeytetty komission ehdotukseen nähden. Kompromissiehdotuksessa on lisäksi laajennettu poikkeuksia soveltamisalasta muun muassa siten, että eräät oikeudelliset palvelut, kuten edustaminen tuomioistuimissa, on jätetty direktiivin ulkopuolelle. Rahoituspalveluja koskevat poikkeussäännöt on kompromissiehdotuksessa jätetty komission ehdottamaan muotoon siten, että poikkeus koskisi lähinnä ns. MiFID-rahoitusinstrumentteja (Markets in Financial Instruments Directive 2004/39/EY), vaikka Suomen edustajat ovat tuoneet työryhmässä eduskunnan esittämällä (TaVL 22/2012 vp) tavalla esiin, että sääntelyn tulisi mahdollistaa nykyisen kaltainen poikkeusmenettely myös muiden rahoitusinstrumenttien hankinnoissa.

Sidosyksikkösääntely ja hankintayksiköiden väliset suhteet.

Sidosyksiköitä ja hankintayksiköiden välisiä suhteita koskevia määräyksiä on selkeytetty. Määräyksissä on nyt täsmennetty muun muassa, että mahdollisen sidosyksikön markkinoilla toimimista tarkasteltaessa on huomioitava keskimääräinen kokonaisliikevaihto edellisten kolmen vuoden ajalta. Sidosyksiköiden määräysvallan osalta on korostettu, että määräysvallan alaisen yksikön päätöksentekoelimissä toimivat edustajat voivat edustaa useampaa määräysvaltaa käyttävää hankintayksikköä.

Hankintamenettelyt.

Hankintamenettelyjä koskevia sääntöjä on päivitetty siten, että tarjousten ja osallistumishakemusten jättämistä koskevia vähimmäismääräaikoja on lyhennetty komission ehdotukseen nähden viidellä päivällä. Neuvotteluja sisältävien hankintamenettelyjen käyttöalaa on laajennettu komission ehdotukseen nähden. Ns. tarjousperusteinen neuvottelumenettely on kompromissiehdotuksen mukaan mahdollista aina silloin, kun hankintayksikön tarpeisiin ei löydy vastausta markkinoilta ilman olemassa olevien ratkaisujen muuntamista.

Innovaatiokumppanuusmenettelyn sääntöjä on täsmennetty siten, että menettely on käytössä vain silloin, kun hankintayksikön tarpeisiin ei voida vastata markkinoilla olemassa olevilla ratkaisuilla.

Tarjousten käsittely ja valinta.

Kompromissiehdotukseen on sisällytetty uusia määräyksiä siitä, että hankintayksiköt voivat tarvittaessa pyytää toimittajia täsmentämään tai täydentämään antamiaan tarjouksia edellyttäen, että täydentämis- ja täsmentämispyynnöt toteutetaan tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti.

Komissio esitti alkuperäisessä ehdotuksessaan ns. Euroopan hankintapassin synnyttämistä. Jäsenvaltioissa toimittajille myönnettävä passi olisi toiminut näyttönä muidenkin maiden hankintayksiköille siitä, ettei mikään direktiiviehdotuksessa säädetty toimittajan poissulkemisperuste ole käsillä. Tästä esityksestä on luovuttu puheenjohtajamaan kompromissiehdotuksessa.

Yhteishankinnat.

Sekä komission että puheenjohtajan ehdotukset sisältävät uusia sääntöjä eri jäsenvaltioista kotoisin olevien hankintayksiköiden yhteishankinnoista. Kompromissiehdotuksessa on virtaviivaistettu ja selkeytetty tällaisia hankintoja koskevia sääntöjä.

Hankintojen jakaminen osiin.

Hankintojen jakamista koskevia sääntöjä on selkeytetty useilta osin koskien muun muassa jakamisen käytännön toteuttamistapoja. Hankintayksiköillä olisi itsenäinen valta esittää mitä tahansa relevanteiksi katsomiaan perusteita hankintasopimuksen jakamatta jättämiselle ilman, että näitä perusteita voitaisiin kyseenalaistaa tuomioistuinmenettelyssä. Jakamista koskeva raja-arvo on pysytetty komission ehdottamalla tasolla 500 000 eurossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asema.

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan erityissääntelyn osalta kynnysarvot ovat pysyneet komission ehdottamalla tasolla. Kevyemmän sääntelyn piiriin on otettu kuitenkin myös hotelli- ja ravintolapalvelut. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamissääntöjä on selkeytetty siten, että direktiivissä todetaan jäsenvaltioilla olevan vapaus määritellä näiden menettelyjen säännöt, kunhan säännöt antavat hankintayksiköille mahdollisuuden ottaa palvelujen erityispiirteet huomioon.

Hankintamenettelyjen valvonta ja hallinto.

Hankintamenettelyjen valvontaa koskevia määräyksiä on muutettu merkittävästi komission ehdotuksesta. Uudistuneissa säännöissä ei enää puututa tapaan, jolla jäsenvaltioiden tulisi organisoida hankintamenettelyjen valvonta, vaan sääntely keskittyy ainoastaan valvonnan tehtäviin. Näin ollen jäsenvaltioille jää harkintavaltaa päättää, toteutetaanko valvontaa perustamalla nimenomaisia valvontaviranomaisia vai käytetäänkö valvonnassa olemassa olevia viranomaisia, yksiköitä tai rakenteita. Valvonnan tehtäviä on karsittu. Kompromissiehdotuksessa on keskitytty jäsenvaltioille asetettuun velvoitteeseen varmistaa hankintamenettelyjen valvonta siten, että valvonnalla voidaan ehkäistä, tunnistaa ja raportoida hankintasääntöjen rikkomuksia sekä hankintamenettelyihin liittyvää korruptiota. Kompromissiehdotuksessa on säilytetty komission ehdotukseen sisältynyt jäsenvaltioiden velvoite varmistaa, että hankintayksiköille ja toimittajille on saatavissa ohjeistusta ja tulkinta-apua unionin hankintasääntöjen soveltamisessa.

Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat.

Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista koskevia määräyksiä on täsmennetty komission ehdotukseen nähden. Ehdotuksessa on selkeytetty julkisia hankintoja koskevien Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten sekä Euroopan unionin työntekijöiden asemaa koskevien säädösten suhdetta. Tuotantomenetelmiin liittyvien sosiaalisten näkökohtien tulisi olla yhteensopivia Euroopan parlamentin ja neuvoston lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71/EY kanssa siten kuin direktiiviä on tulkittu unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä mainittuja työoloja tai vähimmäispalkkaa koskevat vaatimukset ja kriteerit tulisi siten asettaa kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa asetetulle tasolle. Tällaiset vaatimukset voitaisiin asettaa erityisesti sopimuksen toteuttamisen ehdoiksi ja niissä voitaisiin viitata myös keskeisiin Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksiin.

Käyttöoikeussopimuksia koskeva hankintadirektiiviehdotus.

Neuvoston julkisia hankintoja koskeva työryhmä on käsitellyt myös komission ehdotusta julkisia käyttöoikeussopimuksia koskevaksi direktiiviksi. Direktiivin soveltamisalan kannalta keskeistä riskin käsitettä on selkeytetty komission ehdotukseen nähden. Toiminnallisen riskin on kompromissiehdotuksen mukaan koostuttava tekijöistä, jotka ovat sopimuspuolten vaikutusvallan ulkopuolella eivätkä siten johdu esimerkiksi ongelmista sopimussuorituksissa. Ehdotuksessa on lisäksi tähdennetty, että toiminnallinen riski voi koostua kysyntään tai saatavuuteen liittyvästä riskistä. Käyttöoikeussopimusten pituutta koskevia sääntöjä on muutettu siten, että sopimukset voivat olla joka tapauksessa aina viisi vuotta voimassa. Ainoastaan viittä vuotta pidemmissä käyttöoikeussopimuksissa tulee varmistaa, etteivät ne ylitä pituutta, jonka aikana käyttöoikeuden saaja pystyy kattamaan sijoituksensa sekä saamaan pääomasijoitukselleen tuoton.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa useimpia direktiiviehdotuksiin tehtyjä täsmennyksiä ja selvennyksiä. Hankintadirektiivien soveltuminen erilaisiin monimutkaisiin kokonaisuuksiin, kuten palvelusetelijärjestelyihin, on uuden kompromissiehdotuksen perusteella paremmin selvitettävissä. Myös uusien menettelymuotojen, kuten innovaatiokumppanuuden, sisältö ilmenee selkeämmin kompromissiehdotuksesta, minkä voidaan arvioida lisäävän menettelyjen käytettävyyttä. Direktiivin soveltamisalan osalta valtioneuvosto katsoo eduskunnan linjauksen mukaisesti edelleen, että sääntelyn tulisi mahdollistaa poikkeusmenettely myös muiden rahoitusinstrumenttien kuin ns. MiFID-rahoitusinstrumenttien hankinnoissa.

Valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle koskien komission hankintadirektiiviehdotuksia (U 14/2012 vp) todettiin, että Suomessa majoituspalveluihin ja oikeudellisiin palveluihin sovellettavat säännöt ovat olleet pääosin samanlaisia kuin muihinkin palveluihin sovellettavat hankintasäännöt. Kompromissiehdotus tarjoaa näitä palveluja koskevien hankintojen sääntelyyn enemmän joustovaraa kansallisissa laeissa. Valtioneuvosto pitää myönteisenä kansallisen harkintavallan laajentamista tältä osin.

Valtioneuvosto kannattaa niin ikään kompromissiehdotukseen tehtyä täsmennystä, jossa korostetaan jäsenvaltioiden harkintavaltaa määritellä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien hankintamenettelyjen säännöt. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan täsmennykseen tulisi kuitenkin lisätä viittaus direktiivin tasapuolisuus- ja avoimuusperiaatteiden noudattamisesta harkintavaltaa käytettäessä, jotta talousvaliokunnan lausunnon (TaVL 22/2012 vp) mukaisesti yksi keskeinen ja tulevaisuudessa kasvava julkisten varojen käytön kohde ei siirtyisi käytännössä hankintasääntelyn ulkopuolelle. Valtioneuvosto katsoo, että kompromissiehdotuksen esitys tarjousten jättämisen vähimmäismääräaikojen lyhentämisestä komission ehdotuksesta ei ole perusteltua. Sääntelyssä tulisi palata komission ehdotukseen.

Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että hankintamenettelyjen valvontaa koskevissa säännöissä on keskitytty talousvaliokunnan lausunnon (TaVL 22/2012 vp) mukaisesti valvonnan kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Valvonnassa voitaisiin tällöin keskittyä tehokkaammin hankintasääntöjen näkökulmasta olennaisiin väärinkäytöksiin, kuten kilpailuttamatta jättämiseen, ja näihin liittyvien perusteiden asianmukaisuuteen esimerkiksi suorahankinta- tai sidosyksikkötilanteissa. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan valvonnan sääntelyssä tulisi kompromissiehdotuksen mukaisesti jättää jäsenvaltioiden ratkaistavaksi, miten valvonta toteutetaan ja organisoidaan.

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan kompromissiehdotukseen sisältyy vieläkin valvonnan tavoitteisiin nähden liian kattavia tehtäviä. Valtioneuvosto pitää tervetulleina selkeämpiä sääntöjä siitä, miten hankintayksiköt voivat hankintamenettelyissään huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Kompromissiehdotuksessa on informaatiota useasta aiemmin epäselväksi jääneestä kysymyksestä, kuten ns. reilun kaupan tuotteiden huomioimisen mahdollisuudesta sekä unionin hankintasääntöjen suhteesta Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksiin.

Julkisia käyttöoikeussopimuksia koskevan kompromissiehdotuksen osalta valtioneuvosto pitää kannatettavana käyttöoikeussopimusten kestoa koskeviin sääntöihin tehtyjä muutoksia.