Perustelut
Kansainvälinen yhteistyö perustuu yhä enenevässä määrin
tietojenvaihtoon valtioiden sekä kansainvälisten
järjestöjen tai toimielinten välillä.
Yhteistyön syveneminen laajentaa arkaluonteisena pidetyn
informaation vaihtoa. Osapuolet odottavat, että yhteistyön
piirissä vaihdettava tieto on voitava suojella poliittiselta,
sotilaalliselta ja tieteellis-teknis-taloudelliselta vakoilulta
sekä muulta oikeudettomalta käytöltä.
Hallituksen esitys liittyy ensisijaisesti Euroopan avaruusjärjestön
ja Euroopan unionin väliseen Galileo-ohjelmaan, mutta sillä on
myös laajempaa merkitystä sekä Suomen
viranomaisten että suomalaisten yritysten harjoittaman
kansainvälisen yhteistyön kannalta. Galileo-ohjelmalla
on merkitystä myös Euroopan unionin yhteisen ulko-
ja turvallisuuspolitiikan kannalta muun muassa kriisinhallintaoperaatioiden
kehittämisessä. Ulkoasiainvaliokunta on toukokuussa
2004 saanut perustuslain 97 §:n mukaisen selvityksen Galileo-järjestelmää koskevasta
yhteisestä toiminnasta (UTP 16/2004 vp).
Esitykseen liittyvä Euroopan avaruusjärjestö ESA:n
yleissopimus turvallisuustietojen suojaamisesta ja vaihdosta tulee
valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimaan aikaisintaan syksyllä 2004.
Galileo-hanke on kuitenkin siirtymässä toteuttamisvaiheeseen
yrityksille järjestettävien hanketoimituksia koskevien
tarjouskilpailujen myötä. Tiettyihin tarjouskilpailuihin voivat
osallistua vain sellaisten maiden yritykset, jotka ovat sitoutuneet
salassa pidettävien tietojen suojaamiseen ja muihin turvallisuusjärjestelyihin.
Suomalaiset yritykset voivat valiokunnan saaman selvityksen
mukaan osallistua Galileo-ohjelman tarjouskilpailuun ensisijaisesti
saksalaisten yritysten alihankkijoina. Ottaen ESA:n yleissopimuksen
voimaantulon viivästyminen huomioon valiokunta pitää perusteltuna,
että Suomen ja Saksan välinen tietoturvallisuutta koskeva
sopimus pyritään saamaan kiireellisesti aikaan.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähiaikoina on myös
tarkoitus käynnistää neuvottelut Ranskan
kanssa vastaavan sopimuksen tekemiseksi.
Ulkoasiainvaliokunta pitää kansainväliseen yhteistyöhön
olennaisesti kuuluvana periaatteena, että toisen valtion
tai kansainvälisen järjestön toimivaltansa
puitteissa ilmaisemaa salassapitotahtoa kunnioitetaan. Nyt ehdotettu
sääntely vastaa julkisuuslain 24 §:ään
sisältyvää periaatetta, jonka mukaan
tietoja, joiden ilmaiseminen vahingoittaisi Suomen kansainvälisiä suhteita, tulee
suojata. Ehdotettu sääntely vastaa periaatteiltaan
myös vuonna 1997 tehtyä Suomen ja Länsi-Euroopan
unionin (WEU) välistä turvallisuussopimusta. Esityksen
käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi
ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa PeVL 39/1997
vp, että julkisuusperiaatteen rajoittamista voitiin
pitää välttämättömänä sen
tarkoituksen kannalta, että sopimus mahdollistaa Suomen
yhteistyön WEU:n kanssa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainväliset
tietoturvallisuusjärjestelyt ovat edelleen tarpeen myös
sen vuoksi, että Suomi saa tarvittavat tiedot osallistuessaan
kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja lähettäessään
yhteysupseereita eri järjestöjen ja maiden esikuntiin.
Tähän saakka Suomen tiedonsaanti on ollut osin
vajavaista puutteellisten tietoturvallisuusjärjestelyjen
takia. Suomen mahdollinen osallistuminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden
välillä tapahtuvaan nopean toiminnan joukkojen
kehittämiseen edellyttänee valiokunnan saaman
selvityksen mukaan uusia tietoturvallisuusjärjestelyjä.
Hallituksen esitykseen sisältyvän kansainvälisiä tietoturvallisuusvelvoitteita
koskevan lakiehdotuksen tarkoituksena on valiokunnan saaman selvityksen
mukaan paitsi sopeuttaa esitykseen sisältyvät
kansainväliset velvoitteet Suomen lainsäädäntöön,
myös vastaisuudessa yksinkertaistaa sisällöltään
ja periaatteiltaan vastaavien sopimusten voimaansaattamista.
Ulkoasiainvaliokunta pitää saamansa selvityksen
perusteella kansainvälisiä tietoturvallisuusvelvoitteita
koskevan erillislain säätämistä perusteltuna.