Johdanto
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että kansalaisuuslakia uudistetaan tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Kansalaistaminen tarkoittaa kansalaisuuden myöntämistä hakemuksesta. Sisäministeriö on valmistellut kansalaisuuslain muutoksia kolmessa eri hankkeessa vuosina 2023–2026. Uudistusten yhtenä tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttää onnistunutta kotoutumista. Ensimmäinen hanke koski asumisaikaa ja toinen esimerkiksi nuhteettomuutta sekä toimeentuloa.
Tämä tietopaketti koskee viimeistä, kansalaisuuskokeeseen ja yhteiskuntatietouteen keskittyvää hanketta. Sisäministeriö asetti marraskuussa 2023 hankkeelle poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tuli pohtia esimerkiksi sitä, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa. Ryhmä julkaisi loppuraporttinsa helmikuussa 2025. Raportin mukaan keskeisiä kansalaisuuskokeen aihealueita voisivat olla esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet, yhteiskuntatietous, historia, arjentaidot, tavat ja arvot, yleinen turvallisuus sekä digitaidot.
Sisäministeriö on valmistellut hallituksen esitystä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Maahanmuuttovirastosta on tarkoitus tulla kansalaisuuskokeen vastuuviranomainen. Sisäministeriö julkaisi 19.12.2025 lausuntopyynnön kansalaisuuslain uudistamisen kolmannesta vaiheesta:
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lausuntopyyntöön sisältyi luonnos hallituksen esitykseksi:
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lausunnot tuli antaa viimeistään 6.2.2026.
Lakimuutosten tarkoituksena on, että Suomen kansalaisuutta hakevat ovat perehtyneet yhteiskunnan toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin. Tämä puolestaan mahdollistaa aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen. Kansalaisuuskokeessa henkilö voisi osoittaa tietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta kuten arvoista, lainsäädännöstä, yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista sekä perus- ja ihmisoikeuksista. Lisäksi esillä voisivat olla Suomen historia ja kulttuuri, yhdenvertaisuus sekä sukupuolten tasa-arvo.
Maahanmuuttovirasto ei vastaisi kansalaisuuskokeen laatimisesta. Sopiva taho olisi yliopisto. Koekysymykset perustuisivat yleisesti saatavilla olevaan oppimateriaaliin. Koe toteutettaisiin sähköisessä muodossa, joten hakija voisi osoittaa digitaalista osaamistaan. Kokeen kielivaihtoehdot olisivat suomi ja ruotsi. Ylioppilastutkinnon suorittaminen voisi olla vaihtoehto kansalaisuuskokeelle.
Kansalaisuuskoe ei koskisi alle 18-vuotiaita eikä
65 vuotta täyttäneitä. Terveydentila tai vamma voisi olla peruste vapauttaa hakija kokeen suorittamisesta, jos hän voi osoittaa, että kyseessä on merkittävä ja pitkäaikainen lääketieteellinen syy. Kansalaisuuskoe ei koskisi myöskään henkilöitä, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon suomen tai ruotsin kielellä.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2026. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Vuosina 2024 ja 2025 hyväksyttiin säädösmuutokset kahdessa edellisessä hankkeessa, joista ensimmäinen koski kansalaisuuslain asumisaikaedellytysten muuttamista. Kyseiset kansalaisuuslain muutokset tulivat voimaan 1.10.2024. Tästä hankkeesta on tietopaketti:
Kansalaisuuslain asumisaikaedellytysten muuttaminen.
Toinen hanke koski nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä. Eduskunta päätti asiasta lokakuussa 2025, ja säädösmuutokset tulivat voimaan 17.12.2025. Asiasta on tietopaketti:
Kansalaisuuslain muuttaminen nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytysten osalta.