​Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteet

​​Valtiovarainministeriössä valmistellaan asuin- ja muiden kiinteistöjen arvostamisperusteiden uudistamista kiinteistöverotuksessa. Uudistus koskee sekä rakennuksia ja rakennelmia että maapohjaa.

Nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjan arvojen laajemmat päivitykset ovat yli 15 vuoden takaa. Selvitysten mukaan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja rakennustyyppejä on tullut lisää. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on sitouduttu uudistamaan kiinteistöverotusta siten, että verotusarvot kokonaisuutena heijastaisivat käypiä arvoja nykyistä paremmin.

Kiinteistöjen arvostamisjärjestelmien uudistamisella on tarkoitus lisätä kiinteistöveron oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Verotusarvojen määräytymisperusteet tulevat olemaan avoimesti kaikkien nähtävillä. Keskeistä uudistuksessa on verotusarvojen ajanmukaistaminen ottamalla käyttöön Maanmittauslaitoksessa ja Tilastokeskuksessa valmistellut arvostamisjärjestelmät.

Uudessa arvostamisjärjestelmässä rakennusten perusarvo olisi 50 prosenttia rakennustyypin keskimääräisistä alueellisista uudisrakentamiskustannuksista. Omakotitalon ja paritalon perusarvo olisi 45 prosenttia uudisrakentamiskustannuksista. Lisäksi omakotitalon ja paritalon yksikköarvoa alennettaisiin aluekohtaisesti rakennusten keskimääräisen markkina-arvon ja uudisrakentamiskustannuksen mukaan. Samalla uudistettaisiin vuotuiset ikäalennukset, jotka vähennetään silloin, kun lasketaan rakennuksen verotusarvoa.

Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja muista tiedoista johdetut aluekohtaiset, vuosittain päivitettävät hinnat. Kansalaiset voisivat tarkastella verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja aluehintoja Verohallinnon avoimessa karttapohjaisessa palvelussa, joka avautuu keväällä 2024.

Uudistuksen tarkoituksena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöverotusta, mutta yksittäisen kiinteistön vero voi muuttua. Koska kiinteistöjen verotusarvot todennäköisesti valtaosin nousisivat, veroprosenttien ala- ja ylärajaa on vastaavasti tarkoitus alentaa. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteistaan lain määrittämän vaihteluvälin rajoissa.

Kohtuuttomien kertanousujen rajoittamiseksi ehdotetaan kolmen vuoden siirtymäajaksi niin sanottua jarrusääntöä. Sen mukaisesti kiinteistöveroa ei pääsääntöisesti pantaisi maksuun siltä osin kuin veron määrä nousee edellisestä vuodesta enemmän kuin 30 prosentilla ja 200 eurolla.

Uudistuksella muutetaan lakia varojen arvostamisesta verotuksessa, niin sanottua arvostamislakia (1142/2005), kiinteistöverolakia (654/1992) ja lakia verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta eli verotietolakia (1346/1999)​.

Ehdotus kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi on lausuntokierroksella 25.3.–20.5.2022. Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö tekee palautteiden sekä mahdollisten poliittisten linjausten perusteella tarvittavia muutoksia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Uudistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2024 kiinteistöverotuksessa.​

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Hallituksen esitys kiinteistöjen arvostamisperusteista. Valtiovarainministeriön hanke VM115:00/2018

Hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Luonnos 25.3.2022

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta. Valtiovarainministeriön muistio 25.3.2022

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi – tiivistelmä. Valtiovarainministeriön muistio 23.3.2022

Kiinteistöverouudistus. Tietoa arvostamisjärjestelmien uudistamisesta. Valtiovarainministeriö

Taustatietoa kiinteistöverouudistuksesta. Valtiovarainministeriö

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi 
– kohta 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa, tavoite 6 Kiinteistöverotus

Kehittämishankkeet

Säädöshanketta VM115:00/2018 edeltäneitä kehittämishankkeita:

– Kehittämishanke rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten VM152:00/2017

– Kehittämishanke uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten VM142:00/2016

Taustaselvityksiä

Kiinteistöjen käyvän hinnan määrittäminen kiinteistöverotusta varten / Yrjänä Haahtela, 2013.

Kiinteistöjen arvostamisperusteiden kehittämistarve kiinteistöverotuksessa / Risto Peltola, Maanmittauslaitos. Valtiovarainministeriö, 2014.

Maapohjien aluehintojen arviointimenetelmän kehittäminen kiinteistöverotuksessa / Risto Peltola. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2015.

Käsittely eduskunnassa

Aiheen aikaisempi käsittely

Kirjallinen kysymys KK 124/2015 tuulivoimalaitosten kiinteistöverotuksesta / Katri Kulmuni (kesk)

Kirjallinen kysymys KK 302/2016 voimalaitosten kiinteistöverosta / Antti Rantakangas (kesk)

Kirjallinen kysymys KK 580/2017 kiinteistöveron korotuksen kohtuullisuudesta / Ulla Parviainen (kesk)

Kirjallinen kysymys KK 271/2019 saariston kiinteistöverojen shokkikorotuksesta / Sandra Bergqvist (r) ym.

Kirjallinen kysymys KK 144/2020 kiinteistöjen arvostamisesta kiinteistöverotuksessa / Piritta Rantanen (sd)

Kirjallinen kysymys KK 18/2021 tyhjien liike- ja asuinkiinteistöjen kohtalosta / Minna Reijonen (ps)

Kirjallinen kysymys KK 699/2021 tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvon määräytymisestä / Mikko Savola (kesk)

Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Kiinteistöverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2021 / Janne Myllymäki. Artikkeli julkaisussa Verotus 2/2022, s. 180–189.
Verotus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Mistä kunnalle maksetaan veroja tulevaisuudessa? / Timo Viherkenttä. Artikkeli julkaisussa Verotus 5/2021, s. 559–566.
Verotus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kiinteistövero – tietokoneohjelma vai verolaki? / Timo Torkkel. Artikkeli julkaisussa Verotus 2/2021, s. 140–152.
Verotus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

KHO 2020:105 – Arvostaminen kiinteistöverotuksessa / Matti Urpilainen. Oikeustapauskommentti Edilexin Lakikirjastossa 1.12.2020.
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Kiinteistön verotusarvon enimmäismäärä kiinteistöverotuksessa / Janne Myllymäki. Artikkeli julkaisussa Defensor Legis 2019:5, s. 725–743.
Defensor Legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Kiinteistöverotus 25 vuotta / Janne Myllymäki. Artikkeli julkaisussa Verotus 5/2018, s. 581–594.
Verotus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kiinteistöverolaki pähkinänkuoressa / Kalle Määttä. Artikkeli Edilex-palvelussa 22.1.2018.
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden verotus / Timo Räbinä, Janne Myllymäki. Alma Talent, 2016. Ks. jakso V Omistusaikainen verotus – kiinteistövero.
Räbinän ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa Verkkokirjahylly-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Kiinteistövero – taloustutkijoiden lemmikki ja kansalaisten inhokki / Teemu Lyytikäinen. Artikkeli julkaisussa Talous & yhteiskunta 3/2012, s. 55–59.
Talous & yhteiskunta -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Muuta aineistoa

Verohallinto. Kiinteistövero

Verohallinto. Syventävät vero-ohjeet kiinteistöverotuksessa

Maanmittauslaitos. Huoneistot ja kiinteistöt

Maanmittauslaitos. Kauppahintatilastot

Tilastokeskus. Rakennusluokitus 2018

Veronmaksajain Keskusliitto

Suomen Omakotiliitto ry. Kiinteistövero

OECD Data. Tax on property

Sisällöllinen toimitus: Marja Autio, huhtikuu 2022, päivitetty 9.5.2022, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi