Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteet
Valtiovarainministeriössä on valmisteltu asuin- ja muiden kiinteistöjen arvostamisperusteiden uudistamista kiinteistöverotuksessa. Uudistus koskee sekä rakennuksia ja rakennelmia että maapohjaa.
Nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjan arvojen laajemmat päivitykset ovat yli 15 vuoden takaa. Selvitysten mukaan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja rakennustyyppejä on tullut lisää. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan kiinteistöverotusta uudistetaan siten, että verotusarvot kokonaisuutena heijastaisivat käypiä arvoja nykyistä paremmin.
Kiinteistöjen arvostamisjärjestelmien uudistamisella on tarkoitus lisätä kiinteistöveron oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Verotusarvojen määräytymisperusteet olisivat avoimesti kaikkien nähtävillä. Keskeistä uudistuksessa olisi verotusarvojen ajanmukaistaminen ottamalla käyttöön Maanmittauslaitoksessa ja Tilastokeskuksessa valmistellut arvostamisjärjestelmät.
Uudessa arvostamisjärjestelmässä rakennusten perusarvo olisi 50 prosenttia rakennustyypin keskimääräisistä alueellisista uudisrakentamiskustannuksista. Omakotitalon ja paritalon perusarvo olisi 45 prosenttia uudisrakentamiskustannuksista. Lisäksi omakotitalon ja paritalon yksikköarvoa alennettaisiin aluekohtaisesti rakennusten keskimääräisen markkina-arvon ja uudisrakentamiskustannuksen mukaan. Samalla uudistettaisiin vuotuiset ikäalennukset, jotka vähennetään silloin, kun lasketaan rakennuksen verotusarvoa.
Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja muista tiedoista johdetut aluekohtaiset, vuosittain päivitettävät hinnat. Kansalaiset voisivat tarkastella verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja aluehintoja Verohallinnon avoimessa karttapohjaisessa palvelussa, joka avautuu keväällä 2024.
Uudistuksen tarkoituksena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöverotusta, mutta yksittäisen kiinteistön vero voi muuttua. Koska kiinteistöjen verotusarvot todennäköisesti valtaosin nousisivat, veroprosenttien ala- ja ylärajaa on vastaavasti tarkoitus alentaa. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteistaan lain määrittämän vaihteluvälin rajoissa.
Kohtuuttomien kertanousujen rajoittamiseksi ehdotetaan kolmen vuoden siirtymäajaksi niin sanottua jarrusääntöä. Sen mukaisesti kiinteistöveroa ei pääsääntöisesti pantaisi maksuun siltä osin kuin veron määrä nousee edellisestä vuodesta enemmän kuin 30 prosentilla ja 200 eurolla.
Uudistuksella muutettaisiin lakia varojen arvostamisesta verotuksessa, niin sanottua arvostamislakia (1142/2005), kiinteistöverolakia (654/1992) ja lakia verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta eli verotietolakia (1346/1999).
Ehdotus kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi oli lausuntokierroksella 25.3.–20.5.2022. Lausuntoja annettiin yhteensä 98 kappaletta. Lausuntokierroksen palautteen perusteella uudistustarvetta kannatettiin laajasti. Etenkin elinkeinoelämää ja kiinteistönomistajia edustavat tahot kiinnittivät toisaalta erityistä huomiota vaikeuksiin arvioida uudistusesityksen vaikutuksia yksittäisille kiinteistöille ja kiinteistönomistajille, ottaen huomioon hallitusohjelmakirjaukset.
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaa hallituksen esitystä ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Hallitus on arvioinut, ottaen huomioon myös asumisen kustannusten yleisen nousun, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta.