kuvituskuva

Sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteena

Oikeusministeriössä on vireillä hanke, jonka mukaan rikoksesta määrättävää rangaistusta voitaisiin koventaa, jos teko johtuu uhrin sukupuolesta. Hankkeen tavoitteena on korostaa sellaisten tekojen moitittavuutta, joiden vaikuttimena on sukupuoleen perustuva viha.

Sukupuoli rikoksen koventamisperusteena sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman hankkeeseen Turvallinen oikeusvaltio. Oikeusvaltion kehittäminen -luvun mukaan säädetään rikoslain 39/1889 6 luvun 5 §:n mukaiseksi rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta.

Rikokset kohdistuvat yleensä jommankumman sukupuolen edustajaan. Joissakin erityistilanteissa henkilön ulkoinen ominaisuus kuten sukupuoli voi kuitenkin olla rikollisen teon ainoa tai voimakkain syy. Rikos, joka johtuu sukupuoleen kohdistuvasta vihasta, saattaa aiheuttaa uhrille vakavia pelkotiloja.

Rauhaa, kunniaa tai yksityisyyttä loukkaavat rikokset (laiton uhkaus, vainoaminen) ovat erityisen haitallisia, jos niiden kohteeksi joutuminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta muodostuu esteeksi osallistua julkiseen keskusteluun. Esitetyn lainmuutoksen tavoitteena on tältä osin hallitusohjelman mukaisesti puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Rikoslaki on sukupuolineutraali laki eikä miesten ja naisten asettamiseen eri asemaan mainitussa laissa ole perusteita. Teko on lähtökohtaisesti yhtä moitittava siitä riippumatta, kohdistuuko se mieheen tai naiseen. Käytännössä naiset ovat miehiä useammin sellaisen häirinnän, uhkailun tai yksityisyyttä loukkaavien tekojen kohteena, joiden törkeimmillään voidaan arvioida osoittavan sukupuoleen kohdistuvaa vihaa.

Sukupuoleen kohdistuvaa vihaa on perusteltua arvioida lainsäädännössä samoin kuin rasismia. Aivan kuten etniseen alkuperään tai ihonväriin myös sukupuoleen liittyvästä vaikuttimesta tehdyn rikoksen uhri ei ole valikoitunut rikoksen uhriksi sattumalta, vaan sellaisen näkyvän ominaisuutensa vuoksi, joka altistaa hänet mahdollisesti jatkossakin rikoksen kohteeksi.

Lakiehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Rikokseen sovelletaan rikoslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti lähtökohtaisesti sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Laillisuusperiaate edellyttää että uutta, ankarampaa lakia sovelletaan vain lain voimaan tulon jälkeen tehtyihin tekoihin.

Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnolla 10.8.2020–1.10.2020. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2020.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma : osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Kohta 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.

Oikeusministeriön hanke OM024:00/2019:
Rikoslain 6 luvun 5 §:n täydentäminen säätämällä koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta

Sanat ovat tekoja : vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2019:2

Oikeusministeriö: Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain muuttamisesta, luonnos 17.6.2020. (Word-tiedosto)

Käsittely eduskunnassa

Lakialoite LA 7/2018:

laiksi rikoslain 6 luvun 5 §:n muuttamisesta / Anna-Maija Henriksson, r.

Oikeusvertailevaa aineistoa

Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain muuttamisesta, luonnos 17.6.2020. (Word-tiedosto.) Luku 6 Rangaistuksen koventamisperusteet muissa Pohjoismaissa ja Saksassa sivut 19–20.

Kansainvälinen sääntely

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (Sops 53/2015); niin kutsuttu Istanbulin sopimus.

Sääntely muissa maissa

Rikoksen tekeminen sukupuoleen kohdistuvan vaikuttimen takia ei ole laissa nimenomaisesti mainittu koventamisperuste missään Pohjoismaassa. Kaikissa Pohjoismaissa on kuitenkin laissa nimenomaisesti mainittujen vähemmistöryhmien ohella säännöksissä mainittu muut näihin rinnasteiset ryhmät taikka teon tekeminen vastaavissa olosuhteissa. Oikeuskäytännöstä eri maissa ei ole kuitenkaan selvitettävissä, mitkä muut ryhmät tai olosuhteet (kuten uhrin sukupuoli) olisi käytännössä rinnastettu laeissa nimenomaisesti mainittuihin ryhmiin tai olosuhteisiin.

Ruotsi

Brottsbalk (1962:700) BrB 29:2 p. 7

Ruotsin rikoslain mukaan teon rangaistusarvoa (straffvärde) korottaa se, jos teon motiivina on ollut loukata henkilöä, kansanryhmää tai muuta vastaavaa ihmisryhmää rodun, ihonvärin, kansalaisuuden tai etnisen alkuperän, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, intersukupuolisen (könsöverskridande) identiteetin tai ilmaisun taikka vastaavan olosuhteen vuoksi.

Norja

Lov om straff (straffeloven), SL § 77

Norjassa rikoslain mukaan rangaistuksen mittaamisessa voidaan ottaa ankaroittavana tekijänä huomioon se, että teon taustalla on toisen uskonto tai elämänkatsomus (livssyn), ihonväri, kansalaisuus tai etninen alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka muu olosuhde, joka on suunnattu erityisen suojelun tarpeessa oleviin ryhmiin (andre forhold som støter an mot grupper med et særskilt behov for vern).

Tanska

Straffeloven, LBK nr 976 af 17/09/2019, § 81.6

Tanskassa rikoslain mukaan rangaistusta voidaan ankaroittaa, jos teon taustalla on toisen etninen alkuperä, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai vastaava (at gerningen har baggrund i andres etniske oprindelse, tro, seksuelle orientering eller lignende).

Saksa

Strafgesetzbuch (StGB) § 46 Grundsätze der Strafzumessungzbuch, 2 kohta

Saksan rikoslaki mainitsee rangaistuksen koventamisperusteena rikoksentekijän motiivit ja tarkoitukset, erityisesti rasistiset, xenophobiset ja muut motiivit, jotka osoittavat ihmisyyden halveksuntaa. Olosuhteita, jotka muodostavat osan rikostunnusmerkistöä, ei ole sallittua ottaa huomioon koventamisperusteena. Sukupuoli ei ole siten rangaistuksen koventamisperuste myöskään Saksassa.

Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2019 / Jenita Rauta. Tampere, Poliisiammattikorkeakoulu, 2020.

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018 / Jenita Rauta, Tampere, Poliisiammattikorkeakoulu, 2019.

Viharikokset tuomioistuimissa : ns. vihamotiivi koventamisperusteena hovioikeuksien käytännössä / Terhi Jyrkkiö-Shamsi. Artikkeli sivuilla 47–74 julkaisussa: Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta II / toim. Pekka Koponen ym. Helsinki, Helsingin hovioikeus, 2019.
Koposen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Hat och hot på nätet : en kartläggning av den rättsliga regleringen i Norden från jämställdhetsperspektiv / Moa Bladini. NIKK Nordisk information för kunskap om kön, på uppdrag av Nordiska ministerrådet, Göteborg 2017.

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2017 / Jenita Rauta. Tampere, Poliisiammattikorkeakoulu, 2018.

Rikoksen ja rangaistuksen äärellä / Tatu Hyttinen, Jussi Tapani. Helsinki, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2017.
Hyttisen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Straffrättens påföljdslära / Nils Jareborg, Josef Zila. Stockholm, Wolters Kluwer, 2017. Femte upplagan.
Jareborgin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Rikosoikeus : rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano / Jussi Tapani, Matti Tolvanen. Helsinki, Talentum Pro, 2016.
Tapanin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Tietoa ja tapausesimerkkejä vihapuheesta ja viharikoksista – käsikirja lainkäyttäjille. (pdf)

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntokierros 10.8.2020–1.10.2020 Lausuntopalvelu.fi:ssä, jossa lausunnot ovat luettavissa. Lausunnot ovat myös oikeusministeriön hankesivun kohdassa Asiakirjat.
Sisällöllinen toimitus: Päivi Erkkilä, marraskuu 2020, päivitetty 17.11.2020, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi