Yleistä
(1) Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yleistukilaki. Esityksessä ehdotetaan muutettavan työttömyysturvalakia (1290/2002), työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia (380/2023) ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia (555/1998). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi 30 muuta lakia.
(2) Esityksen taustalla on hallitusohjelman tavoite toteuttaa perusturvan uudistus, jolla pyritään parantamaan työnteon kannattavuutta, sujuvoittamaan sosiaaliturvaa ja yksinkertaistamaan etuuksia edellisellä vaalikaudella tehdyn parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean välimietinnön (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:26) tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden. Uudistuksen lopullisena tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yhteen perusturvaetuuteen on tarkoitus siirtyä vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä valtion talouden nykytila huomioiden. Nyt ehdotettujen muutosten on tarkoitus olla ensimmäinen vaihe laajemmasta sosiaaliturvauudistuksesta.
(3) Hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämistä. Kyseisten etuuksien yhdistämistä on aikoinaan esittänyt jo SATA-komitea (STM Selvityksiä 2009:62). Uuden yleistukilain toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja kehittää ylimpänä viranomaisena toimeentuloturvaan liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja työvoimapoliittisten asioiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Yleistuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos, joka myöntää ja maksaa yleistuen.
(4) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että nyt käsillä oleva esitys peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämisestä on johdonmukainen ensimmäinen askel kohti parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean esittämää yhden perusturvaetuuden mallia. Esitys muodostaa kehyksen, jonka varaan perusturvaetuuksien yhtenäistäminen voidaan jatkossa rakentaa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että kyseessä on vasta ensimmäinen vaihe laajemmasta sosiaaliturvauudistuksesta. Mikäli yleistukiuudistus pysähtyy tähän, ei voida vielä puhua aidosta rakenteellisesta uudistuksesta. Työttömyysetuuksien yhdistäminen on tärkeä mutta rajallinen muutos, joka jää irralliseksi, ellei sitä jatketa kohti yhtenäistä yleistukea, joka kattaa työttömyyden lisäksi myös muut sosiaaliset riskit.
Yleistuen määrä ja edellytykset
(5) Yleistuki on työttömyyden aikaisen perustoimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki, jota maksetaan työttömän työnhakijan työmarkkinoille hakeutumisen tai palaamisen edellytysten edistämiseksi ja parantamiseksi. Työttömyyden perusteella yleistukea saavaa henkilöä koskevat pääosin samat etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, työllistymisen edistämiseen liittyvät palvelut ja työttömyysturvalain mukaiset seuraamukset kuin ansiopäivärahan saajaa työttömyysturvalain perusteella. Työvoimaviranomainen tai KEHA-keskus antaa Kansaneläkelaitokselle työvoimapoliittisen lausunnon yleistuen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä.
(6) Yleistuen täysimääräinen määrä on työttömyysturvalaissa säädetyn ansiopäivärahan perusosan suuruinen ja yleistuen saajan työtulot sovitellaan samalla tavalla kuin ansiopäivärahan saajan työtulot. Yleistuen saaminen edellyttää taloudellisen tuen tarvetta eli yleistuki on tarveharkintainen. Jos yleistuen hakijalla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, yleistukea maksetaan 21 viikon odotusajan jälkeen. Yleistuki maksetaan osittaisena henkilölle, joka asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työttömyysturvalaissa tarkoitettua työssäoloehtoa.
(7) Esityksen mukaan valtaosalla nykyisistä etuuksien saajista muutokset eivät vaikuta tuen määrään. Tarveharkinnan vaikutukset kohdentuvat pääosin henkilöihin, jotka ovat avo- tai avioliitossa ja henkilöihin, joilla on lapsia, koska puoliso ja lapset eivät jatkossa enää vaikuta tarveharkinnan tulorajaan. Esityksen arvioidaan laskevan etuuskuluja 4,2 milj. euroa vuoden 2027 tasossa verrattuna nykyisiin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan kuluihin. Säästöstä 3 milj. euroa kohdistuu valtion rahoitusosuuteen ja 1,2 milj. euroa kuntien rahoitusosuuteen. Vaikutukset työllisyyteen arvioidaan vähäisiksi ja kokonaisuutena ehdotettujen muutosten arvioidaan vahvistavan rakenteellista työllisyyttä noin muutamalla sadalla henkilötyövuodella.
(8) Hallituksen esityksen mukaan yleistuki on kestoltaan rajoittamaton, kuten nykyinen työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen kahden vuoden enimmäiskesto poistettiin 1990-luvun lopulla, kun pitkäaikaistyöttömyys jäi pysyvästi korkealle tasolle laman jälkeen. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan toukokuussa 2024 noin 24 prosenttia työmarkkinatuen saajista, eli 34 000 henkilöä, oli saanut työmarkkinatukea vähintään kuuden vuoden ajan.
(9) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että yksi esitykseen liittyvä keskeinen huoli on yleistuen työttömyysosan rajoittamaton kesto. Esityksen mukaan yleistukea voidaan maksaa periaatteessa niin kauan kuin henkilön katsotaan olevan työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä herättää kysymyksen, missä vaiheessa etuus lakkaa olemasta työttömyysetuus ja muuttuu jotain muuta sosiaalista riskiä turvaavaksi etuudeksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiinkin esiin, että useimmissa verrokkimaissa pitkäaikaistyöttömät kuuluvat ensisijaisesti toimeentulotuen ja sosiaalityön piiriin, eivät työttömyysturvan.
(10) Valiokunta toteaa, että yleisesti ottaen etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja yhden hakemuksen malli ovat perusteltuja muutoksia, joilla voidaan edistää sosiaaliturvan sujuvuutta ja yksinkertaisuutta. Tukijärjestelmän ja tukien hakemisen yksinkertaistaminen voi vähentää etuuksien alikäyttöä. Alikäytön väheneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että useampi kotitalous saa heille lain mukaan kuuluvat etuudet, mikä on sosiaaliturvajärjestelmän perustavoitteiden mukaista.
Työnhakukeskustelut
(11) Yleistuen saajan työttömyyden pitkittyessä työvoimapalveluiden palveluprosessiin kuuluvat työnhakukeskustelut ehdotetaan järjestettävän kasvokkain ja sisällöltään osittain täydennettyinä. Esityksellä säädetään yleistuen saajille aktivointijakso, joka toteutetaan työvoimaviranomaisen tiloissa järjestettävinä kasvokkain tapahtuvina työnhakukeskusteluina. Nykytilassa vain työnhakijan palveluprosessin käynnistävä alkuhaastattelu tulee järjestää lähtökohtaisesti kasvokkain tapahtuvana tapaamisena. Nykytilaan verrattuna uudistus tulee siis lisäämään asiakkaille järjestettävien kasvokkaisten tapaamisten määrää.
(12) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että ehdotetut muutokset eivät lisää työvoimaviranomaisen työnhakija-asiakkaille järjestämien asiakastapaamisten määrää, vaan nykyistä prosessia muokataan vastaamaan tehokkaammin yleistuen saajien pitkittyneen työttömyyden tarpeisiin. Näitä muutoksia ovat ehdotetut muutokset keskustelujen järjestämistapaan ja sisältöön. Keskustelut tulee järjestää lähtökohtaisesti työvoimaviranomaisen toimipisteessä tai muussa asiointipisteessä. Keskustelujen sisältöön lisätään työttömyyden pitkittymisen syiden arviointi ja lisäksi niissä keskitytään vahvaan palveluohjaukseen ja työttömän työnhaun ja työllistämisen edellytysten tehostettuun tukemiseen.
(13) Esitys ei suoraan lisää työvoimaviranomaisten tehtäviä. Siinä esitetään työvoimaviranomaisten toimipisteissä järjestettävien keskustelujen määrän lisäämistä, jolla saattaa olla vähäinen vaikutus työvoimaviranomaisten työmäärään. Työvoimaviranomaisten käytössä olevien toimitilojen riittävyyttä ehdotettujen muutosten toimeenpanoon seurataan valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain 23 §:n mukaisissa yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa.
(14) Esityksessä vahvistetaan edellä kuvatulla tavalla palvelukontaktia siten, että työnhakijan on määräajoin osallistuttava henkilökohtaisiin työnhakukeskusteluihin ja palvelutapaamisiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tätä perusteltuna, sillä yksi Suomen sosiaaliturvan ongelmakohdista on pitkät passiiviset rahaetuusjaksot, joihin ei liity mahdollisuuksia tai velvoitteita osallistua palveluihin (parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean välimietintö, valtioneuvoston julkaisuja 2023:26).
Yleistuen rahoitus
(15) Työttömyysetuuksien rahoitus muuttui vuoden 2025 alusta lukien. Rahoitusmuutos liittyy työvoimapalveluiden järjestämisvastuun uudistamiseen. Henkilön kotikunnan rahoitusvastuu alkaa työnhakijan 101. työttömyysetuuspäivästä ollen 200 maksupäivään saakka kymmenen prosenttia työmarkkinatuen, peruspäivärahan tai ansiopäivärahan perusosan määrästä. Työnhakijan etuuspäivien kertymän ollessa 201-300 päivää, kunnan rahoitusosuus on 20 prosenttia, 301-400 etuuspäivän ajalta 30 prosenttia, 401-700 etuuspäivältä 40 prosenttia ja 701 maksupäivästä eteenpäin 50 prosenttia. Korkein, 50 prosentin rahoitusosuus, ei koske peruspäivärahaa tai ansiopäivärahan perusosaa, koska työttömyyspäivärahan enimmäisaika on 500 päivää.
(16) Jos etuudensaaja enimmäisajan täyttymisen vuoksi siirtyy perus- tai ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle, nämä työttömyyspäivärahapäivät luetaan mukaan henkilön työttömyysetuuden saannin kestoon. Kansaneläkelaitokselta saadun arvion mukaan vuonna 2025 maksetaan työmarkkinatukea 1864 milj. euroa, josta kuntien osuudeksi on arvioitu 669 milj. euroa (noin 36 %), ja peruspäivärahaa 281 milj. euroa, josta kuntien osuudeksi on arvioitu 38 milj. euroa (noin 14 %). Vuoden 2025 aikana kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuksista on kasvanut, kun työttömyyden kestot ovat pidentyneet.
(17) Yleistuki rahoitetaan valtion varoista ja yleistuen saajan kotikunnan rahoitusosuudella. Yleistukea rahoitetaan myös työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuotoilla siltä osin kuin kyse on työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäoloehdon täyttäneille henkilöille maksettavasta yleistuesta. Ehdotetut rahoitusosuudet vastaavat nykyisten työmarkkinatuen ja peruspäivärahan rahoitusosuuksia, eikä kyseisten tukien yhdistämisellä yleistueksi ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikutusta rahoittajatahojen maksuosuuksiin.
Muuta
(18) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää lopuksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomion siihen, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 108/2025 vp ehdotetaan muutettavaksi osin samoja lainkohtia kuin hallituksen esityksessä HE 112/2025 vp, joten muutokset on tältä osin syytä sovittaa yhteen esitysten eduskuntakäsittelyn aikana.