Perustelut
Lakiehdotus
Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia
muutettavaksi siten, että vähäarvoisia
tavaralähetyksiä koskeva verottomuus poistettaisiin
postimyynnissä maahantuotavien, kerran viikossa tai harvemmin
ilmestyvien sanoma- ja aikakauslehtien osalta. Lisäksi
pienintä maahantuonnissa kannettavaa arvonlisäveron
määrää koskevaa säännöstä ei
sovellettaisi tällaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin.
Ehdotuksessa on myös säännökset
lehden vastaanottajan velvollisuudesta antaa Tullille veroilmoitus
sekä mahdollisuudesta maksaa vero jo ennen lehtien maahantuontia.
Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin ja maahantuontiin
on vuoden 2012 alusta sovellettu 0-verokannan sijaan alennettua
verokantaa, joka on vuoden 2013 alusta alkaen ollut 10 prosenttia.
Unionin tullialueen ulkopuolelta kolmansista maista ja unionin veroalueen
ulkopuolella olevalta Ahvenanmaalta saapuvat sanoma- ja aikakauslehdet
voivat kuitenkin jäädä arvonlisäverottomiksi
vähäarvoisia lähetyksiä ja pienintä maahantuonnissa
kannettavaa veron määrää koskevien
arvonlisäverolain säännösten perusteella.
Ahvenanmaa rinnastuu tältä osin kolmansiin maihin
sen vuoksi, että siihen ei Suomen Euroopan unioniin liittymissopimuksen pöytäkirjan
2 mukaan sovelleta EU:n välillistä verotusta koskevia
säädöksiä.
Voimassa olevat säännökset ovat mahdollistaneet
tietyin edellytyksin unionin ulkopuolisista maista ja Ahvenanmaalta
maahantuotavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverottomuuden.
Tämä on esityksen perustelujen mukaan johtanut
veroetuuksien tavoitteluun esimerkiksi kierrättämällä valmiit
lehdet valtakunnasta Ahvenanmaan kautta takaisin valtakuntaan. Ehdotetun
arvonlisäverolain muutoksen tarkoituksena on kotimaasta
ostettujen ja postimyynnissä maahantuotujen lehtien välisen
veroneutraliteetin varmistaminen sekä yritysten välisen
kilpailun vääristymän ja verokeinottelusta
aiheutuvan verotuoton menetyksen poistaminen.
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia
lain edessä. Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella
ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate.
Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta
kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Yleinen yhdenvertaisuuslauseke
kohdistuu myös lainsäätäjään
(ks. HE 309/1993 vp, s. 42/II).
Perustuslakivaliokunta on toisaalta vakiintuneessa käytännössään
katsonut, ettei yleisestä yhdenvertaisuusperiaatteesta
johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän
harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen
vaatimaan sääntelyyn. Erottelut eivät
kuitenkaan tällöinkään saa olla
mielivaltaisia, eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi
(ks. esim. PeVL 7/2014 vp, s. 5/II, PeVL
11/2012 vp, s. 2/II ja PeVL
37/2010 vp, s. 3/I).
Arvonlisäverovelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksi
koskemaan kaikkia postimyynnissä maahantuotavia, kerran
viikossa tai harvemmin ilmestyviä sanoma- ja aikakauslehtiä.
Siten ehdotettu muutos kohdistuu jokaiseen yksittäiseen tilaajaan
samalla tavalla riippumatta esimerkiksi siitä, asuuko hän
valtakunnassa vai Ahvenanmaan maakunnassa. Tästä näkökulmasta
ehdotettu sääntely on yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen
kannalta ongelmatonta.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota
siihen, että ehdotuksella arvioidaan olevan tosiasiallisesti
erilaisia vaikutuksia Ahvenanmaan maakunnassa kuin valtakunnassa. Tämä johtuu
erityisesti siitä, että Ahvenanmaalla asuvat kuluttajat
tilaavat lehtiä merkittävässä määrin
valtakunnasta, Ruotsista ja muista maista. Esityksen perustelujen
perusteella on arvioitavissa, että verovelvollisten määrä tulee
Ahvenanmaalla olemaan suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin
valtakunnassa. Tällainen verokohtelun tosiasiallisten vaikutusten
eroavaisuus valtakunnan ja maakunnan välillä ei
ole täysin ongelmatonta perustuslain yleisen yhdenvertaisuuslausekkeen
kannalta. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta
pitää perusteltuna, että asian jatkovalmistelussa
vielä arvioidaan, voitaisiinko esityksen sinänsä hyväksyttävät
tavoitteet saavuttaa sellaisella vaihtoehtoisella sääntelytavalla,
joka muodollisen yhdenvertaisuuden ohella ottaisi ehdotettua paremmin
huomioon myös sääntelyn tosiasialliset
vaikutukset erityisesti Ahvenanmaan maakunnassa.
Sananvapaus
Veron suorittamisvelvollisen lehden vastaanottajan
on lakiehdotuksen 101 d §:n mukaan annettava Tullille veroilmoitus
maahantuotavista sanoma- ja aikakauslehdistä. Veroilmoitus
on annettava joko ennakkoon tai viimeistään lehteä tai
lehtiä koskevan laskun eräpäivänä.
Lakiehdotuksen 101 e §:n säännösten
perusteella veron suorittamisvelvollisella on mahdollisuus käyttää niin
sanottua kevennettyä menettelyä eli maksaa vero
jo ennen lehtien maahantuontia tai viimeistään
laskun eräpäivänä.
Ehdotusta on tältä osin syytä tarkastella
perustuslain 12 §:n 1 momentissa turvatun sananvapauden
kannalta. Tähän perusoikeuteen sisältyy
oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja
muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Säännöksen tarkoituksena on kieltää sekä perinteinen
viestien ennakkotarkastus että muut ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset
sananvapauteen (ks. PeVL 14/2012 vp,
s. 4/II, PeVL 52/2010 vp,
s. 2/I ja HE 309/1993 vp,
s. 57). Sananvapaus on turvattu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen
10 artiklan määräyksillä. Sananvapautta
ja tiedonvälityksen vapautta käsitellään
niin ikään Euroopan unionin perusoikeuskirjan
11 artiklassa.
Lehtien tilaamiseen ja hankkimiseen kohdistuva tavanomainen
arvonlisäverovelvollisuus ei perustuslakivaliokunnan mielestä sellaisenaan merkitse
ennakollista estettä eikä muutoinkaan muodostu
perusoikeutena turvatun sananvapauden kannalta ongelmalliseksi rajoitukseksi.
Ehdotettu verotusmenettely, johon sisältyy velvollisuus
antaa veroilmoitus maahantuotavista lehdistä ja maksaa
lehdistä suoritettava maahantuonnin arvonlisävero,
voi kuitenkin tosiasiallisesti vähentää merkittävästikin
kuluttajien halukkuutta tilata lehtiä. Tämä ei
ole sananvapauden toteutumisen kannalta merkityksetöntä.
Valtiovarainvaliokunnan on tämän vuoksi syytä arvioida,
voitaisiinko säännöksen soveltamisalaa rajata
tai ehdotettu arvonlisäverovelvollisuus toteuttaa kevyemmässä ja
vähemmän viestin vastaanottamista ennakollisesti
rajoittavassa menettelyssä. Valtiovarainvaliokunnan on
syytä selvittää mahdollisuus toteuttaa
sääntely soveltamisalaltaan rajatumpana siten,
että verovapaus poistettaisiin Ahvenanmaan maakunnasta
valtakuntaan tuotavilta lehdiltä, mutta säilytettäisiin edelleen
Ahvenanmaalle tuotavien lehtien osalta samoin kuin muualle Suomeen
kolmansista maista tuotavien lehtien osalta. Tällä ratkaisulla puututtaisiin
suoraan varsinaiseen ongelmaan, joka on verovapausrajan hyödyntäminen
valtakunnassa myytävien suomalaisten lehtien osalta. Tähän
ratkaisuun ei valiokunnan mielestä sisältyisi
merkittäviä yhdenvertaisuusongelmia ottaen huomioon
lainsäätäjän laaja harkintamarginaali
yhdenvertaisuuskysymyksissä.
Ehdotetut arvonlisäverolain muutokset voivat vähentää erityisesti
Ahvenanmaalle tilattavien lehtien määrää.
Tällainen seuraus olisi Ahvenanmaan erityisasema ja kielelliset
oikeudet huomioon ottaen valitettavaa, eikä se olisi sananvapauden
toteutumisen kannaltakaan ongelmatonta. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että
näitä vaikutuksia
seurataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin,
jos sääntelyn käytännön
vaikutukset osoittautuvat erilaista verokohtelua selvästi
lisääviksi tai viestien vastaanottamisoikeutta
olennaisesti rajoittaviksi.