Perustelut
Prümin sopimus on alunperin seitsemän Euroopan
unionin jäsenvaltion vuonna 2005 tekemä sopimus,
jolla luodaan oikeudelliset puitteet sopimusosapuolina olevien valtioiden
lainvalvontaviranomaisten välisen rajat ylittävän
käytännön yhteistyön syventämiselle.
Sopimukseen voivat liittyä kaikki EU:n jäsenvaltiot.
Sopimuksella tehostetaan ja helpotetaan sopimusvaltioiden yhteistyötä erityisesti
terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja
laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi.
Tasavallan presidentti on päättänyt
Suomen liittymisestä Prümin sopimukseen 16.3.2007. Sopimus
tulee Suomen osalta voimaan 17.6.2007.
Nyt käsiteltävässä ehdotuksessa
neuvoston päätökseksi on kyse Prümin
sopimukseen sisältyvien tiettyjen määräysten
siirtämisestä osaksi unionin lainsäädäntöä.
Ajatus sopimuksen tai sen osien siirtämisestä osaksi
EU:n oikeusjärjestystä sisältyy jo itse
Prümin sopimukseen. Suomi on ehdotuksessa yhtenä aloitteen
tekijänä yhdessä kahdentoista muun EU:n
jäsenvaltion kanssa.
Hallintovaliokunta toteaa, että se on suhtautunut myönteisesti
Prümin sopimuksen määräysten
ottamiseen osaksi EU-lainsäädäntöä Prümin sopimuksen
hyväksymistä ja sen lainsäädännön alaan
kuuluvien määräysten voimaansaattamista
koskevassa mietinnössään (HaVM
36/2006 vp — HE 243/2006
vp). Tältä osin valiokunta myös viittaa
samansisältöiseen kannanottoonsa nyt käsiteltävänä olevaa
neuvoston päätöstä koskeneen
E-kirjelmän (E 164/2006 vp)
yhteydessä (HaVP 130/2006 vp).
Ehdotus neuvoston päätökseksi kattaa
valtaosan Prümin sopimuksesta. Päätösehdotukseen on
sisällytetty III pilariin kuuluvat kysymykset eli tietojenvaihto
DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekistereistä sekä käytännön
operatiivinen yhteistyö. Päätösehdotukseen
sisältyvät myös muun muassa säännökset
tietosuojasta, toimivaltaisten viranomaisten nimeämisestä sekä säännösten
suhteesta muihin lainsäädäntöinstrumentteihin.
Päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävät
I pilarin kysymykset, kuten yhteistyö lennon turvahenkilöiden
osalta, pelastuspalvelua koskeva yhteistyö sekä yhteistyö maasta
poistamisessa.
Ehdotus neuvoston päätökseksi vastaa
asiasisällöltään Prümin
sopimukseen kuuluvia vastaavia määräyksiä.
Ehdotukseen on tehty eräitä kielellisiä korjauksia
sekä mukautettu eräitä säännöksiä EU:n
oikeusjärjestykseen ja toimielinrakenteeseen
soveltuviksi. Ehdotuksen asiasisällön sekä itse
Prümin sopimuksen osalta valiokunta viittaa edellä mainitun
mietintönsä asianomaisiin kohtiin.
Perustuslakivaliokunta on Prümin sopimusta arvioidessaan
katsonut sopimuksen määräysten olevan
Suomen perustuslain mukaisia, eikä se ole pitänyt
sopimuksen määräyksiä ongelmallisina
Suomen täysivaltaisuuden kannalta (PeVL 56/2006
vp — HE 243/2006 vp).
Päättäessään Suomen
liittymisestä Prümin sopimukseen tasavallan presidentti
vahvisti lait sopimuksen lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten
voimaansaattamisesta sekä eräät muut siihen
liittyvät lait. Lakien voimaantulosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Lakien on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti
kuin Prümin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Suomen
kansallinen lainsäädäntö vastaa
siten päätöksen sisältöä mainittujen
lakien voimaantultua.
Hallintovaliokunta toteaa, että asian käsittelyn
yhteydessä ei ole tullut esiin mitään
sellaista uutta ainesta, minkä vuoksi ehdotuksen suhdetta Suomen
kansalliseen lainsäädäntöön
tulisi arvioida toisin.
Edellä olevan johdosta hallintovaliokunta katsoo, että päätösehdotuksessa
esitetyt artiklat ovat Suomen hyväksyttävissä.