Perustelut
Talous- ja rahapolitiikka
EU on tällä hetkellä historiansa
vaikeimmassa finanssi- ja talouskriisissä. Finanssikriisi
ja jyrkkä maailmanlaajuinen taloustaantuma ovat koetelleet
ankarasti lähes kaikkia EU-maita. Kriisin kaikkia vaikutuksia
sisämarkkinoihin tai EU:n globaaliin kilpailukykyyn on
vaikea vielä ennustaa, mutta komission viimeisten arvioiden
mukaan talouskasvu pysyy miinuksella ainakin vuoden 2009 ajan, vuosina
2009—2010 EU:ssa menetetään arviolta
8,5 miljoonaa työpaikkaa ja julkisen talouden alijäämät
yli kaksinkertaistuvat.
Syksyllä 2008 alkanut jäsenvaltioiden yhteistyö muun
muassa pankkijärjestelmän turvaamiseksi ja elvytystoimien
koordinoimiseksi on osoittanut EU:n vahvuuden. Talousvaliokunta pitää välttämättömänä,
että EU jatkaa tiivistä yhteistyötään
taloustilanteen vakauttamiseksi ja rahoitusmarkkinoiden normalisoimiseksi. (TaVL
42/2008 vp)
Finanssikriisi on osoittanut tarpeen tehostaa EU:ssa rahamarkkinoiden
valvontaa ja kriisinhallintaa. Talousvaliokunta katsoo, että on
nähtävissä selkeä tarve oikeudellisesti
sitovamman ja nykyistä konkreettisemman valvontayhteistyön
takaavan järjestelyn luomiseen. Yhteistyötä tulee
kehittää myös EU:n ulkopuolisten keskeisten
finanssimarkkinoita valvovien tahojen kanssa. (TaVL 24/2008
vp) Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä,
että EU toimeenpanee tehdyt päätökset
finanssimarkkinoiden tehokkaammasta sääntelystä ja
toteuttaa veroparatiisien "sulkemisen", kuten G20-maat Lontoossa
päättivät. Finanssikriisi on osoittanut
myös yhtenäisemmän talouspolitiikan tärkeyden.
Valiokunta katsoo, että on pienten avoimien talouksien,
kuten Suomen, etujen mukaista tehostaa yhteisen talouspolitiikan
koordinointia.
Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin
tärkeänä tavoitteena pitkällä aikavälillä euroalueen laajentamista koko sisämarkkina-alueelle.
Tämä ei tarkoita kriteereistä joustamista,
mutta valuuttakurssierojen aiheuttamat häiriöt
sisämarkkinoilla ovat omiaan heikentämään
yritysten kannattavuutta ja osin myös Suomen kilpailukykyä.
Sisämarkkinat
Sisämarkkinat ovat EU:n moottori, johon perustuu taloudellinen
menestys ja hyvinvointi. Talousvaliokunta katsoo, että toimivat
ja esteettömät sisämarkkinat ovat erittäin
tärkeät paitsi taloutemme myös EU:n globaalin
merkityksen kannalta. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi
EU on, sitä merkittävämpi toimija se
on myös maailmantaloudessa (TaVL 3/2008
vp). Valiokunta korostaa myös EU:n ulkopuolisten
markkinoiden avoimuuden merkitystä taloudellisen hyvinvoinnin
edistämiseksi. Kilpailu kasvavia talousmahteja, kuten Kiinaa
ja Intiaa, vastaan vaatii yksituumaisuutta sisämarkkinoiden
rakenteellisten uudistusten läpiviemisessä.
EU:lla tulee olla yhteinen näkemys unionin kilpailukyvyn
kannalta keskeisistä haasteista ja keinoista vastata niihin.
EU:n kilpailukykystrategiaa on uudistettava siten, että se
tukee paremmin talouden kestävää kasvua
sekä tuottavuuden ja työllisyyden parantamista.
EU:n tulee keskittyä kilpailukyvyn kannalta olennaisimman
lainsäädännön kehittämiseen
entistä selkeämmäksi ja ottaa huomioon
yritysten globaali toimintaympäristö. Eurooppalaisten standardien
levittäminen globaalisti edistäisi yritystemme
kilpailumahdollisuuksia. EU:n laajentumisen ja tämänhetkisen
talouskriisin myötä jäsenmaiden kansalliset
erot ovat kasvaneet. Sisämarkkinoiden tehostaminen ja kilpailukyvyn
vahvistaminen taloudellisessa lamassa edellyttävät
jäsenvaltioilta erityistä sitoutumista ja kaikkinaisen
protektionismin unohtamista.
Neljä vapautta muodostavat maailman suurimmat kotimarkkinat,
ja niihin liittyvistä yhteisistä säännöistä hyötyvät
niin yritykset kuin kuluttajatkin. Neljännesvuosisatainen
työ markkinaesteiden poistamiseksi ei kuitenkaan ole ollut riittävää.
Valiokunta painottaa erityisesti palvelusektorin toiminnan tehostamista
EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Palveludirektiivi
tulee saattaa tehokkaasti täytäntöön,
minkä jälkeen sen toimivuutta on tärkeä seurata
ja arvioida. Talousvaliokunta muistuttaa lisäksi, että vapaa liikkuvuus
ei saa vaarantaa työntekijöiden oikeuksia.
Valiokunta korostaa, että toimivat ja tehokkaat sisämarkkinat
ovat myös kuluttajien etu, mutta vain, jos yhtenäinen
sääntely perustuu korkeaan kuluttajansuojan tasoon.
Ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden suuret erot kuluttajansuojan
tasossa on realistista olettaa, että korkeat kuluttajansuojan
kriteerit täyttävän täysharmonisoinnin
saavuttaminen tulee viemään aikaa (TaVL
2/2009 vp).
Vaikka talousvaliokunta tukeekin yleisesti vapaan kilpailun
periaatetta, se pitää tärkeänä kansallisen
yksinoikeusjärjestelmän mahdollistamista rahapelien
osalta rahapelitoimintaan liittyvien rikosten ja sosiaalisten ongelmien
sekä terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi.
Viitaten aiempiin lausuntoihinsa (TaVL 9/2006
vp, TaVL 7 ja 8/2007 vp) valiokunta korostaa,
että jatkotoimet toimivan ja tehokkaan yhteisen patenttijärjestelmän
kehittämiseksi ovat välttämättömiä,
ja erityistä huomiota on kiinnitettävä järjestelmän
oikeusvarmuuteen, ennustettavuuteen ja kustannustehokkuuteen.
Talousvaliokunta katsoo, että EU:n budjettia tulisi
uudistaa siten, että kestävä kasvu, kilpailukyky
ja työllisyys painottuisivat nykyistä voimakkaammin.
Kilpailukyvyn edistäminen on myös tehokasta koheesio-
ja aluepolitiikkaa. Suomi on pärjännyt tähänastisen
jäsenyytensä ajan hyvin rahoitusneuvotteluissa.
Nettomaksuosuutemme on kuitenkin kasvamassa merkittävästi
tulevina vuosina, ja tästä syystä onkin
entistä tärkeämpää panostaa
kansallisten hankkeidemme kehittämiseen, jotta kansallinen
rahoitusosuutemme pystytään tehokkaasti hyödyntämään.
Valiokunta haluaa nostaa esille myös rahoitukseen liittyvän
ongelman rahan turhasta kierrättämisestä Brysselin
kautta. Rahojen kierrättämisen tulee rajoittua
niihin tapauksiin, joissa siitä saatava lisäarvo
on kiistaton.
Energiapolitiikka
Talousvaliokunta on käsitellyt ilmasto- ja energiakysymyksiä useissa
lausunnoissaan (TaVL 4—8/2008 vp, TaVL 11—12/2008
vp) vuoden 2008 aikana muun muassa käsitellessään
EU:n ilmasto- ja energiapakettia. Valiokunta pitää selonteossa
esitettyjä tavoitteita energiapolitiikan osalta yleisesti
kannatettavina. Kuluneen vuoden aikana lopullisesti hyväksytyllä ilmasto-
ja energiapaketilla EU on ottanut selkeän suunnannäyttäjän
roolin ja asettanut tavoitteet kansainvälisille ilmastoneuvotteluille.
Valiokunta on lausunnossaan (TaVL 11/2008 vp)
todennut, että kansainvälisen, kaikki keskeiset
toimijat kattavan ilmastosopimuksen aikaansaaminen on ainoa keino
saavuttaa ilmastonmuutoksen kannalta riittävät
vaikutukset ja taata samalla Suomen ja EU:n teollisuudelle kilpailukykyiset
ja yhtäläiset toimintaedellytykset globaaleilla
markkinoilla. Ilmastonmuutoksen ja sen taloudellisten
vaikutusten torjuminen edellyttää nopeita ja voimakkaita
kansainvälisiä toimia. Valiokunta muistuttaa,
että ilmastonsuojelua ei tule nähdä vain
taakkana vaan myös mahdollisuutena suomalaiselle teknologiaosaamiselle. (TaVM
8/2006 vp)
Toimivat energian sisämarkkinat ovat olennainen edellytys
kustannustehokkaille toimille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
(TaVL 4/2008 vp). Energian kohtuullinen
hinta, riittävyys ja saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun
ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Kyse on keskeisestä teollisuuden
kilpailukykytekijästä, jolla on merkittävä vaikutus koko talouden ja unionin
alueen vakauteen.
Teollisuuden kannalta energian saatavuuden ja sen hinnan merkitys
tulevia investointeja ajatellen on huomattava. On kuitenkin tärkeätä,
että markkinoiden yhdentyminen tapahtuu hallitusti ja harmonisoidusti
yhteisesti sovituissa puitteissa kansalliset erityisolosuhteet riittävässä määrin
huomioiden (TaVL 4/2008 vp). Suomen
osalta tämä tarkoittaisi muun muassa poikkeuksia
maakaasumarkkinoiden osalta niin kauan kuin Suomeen toimitettava
kaasu tulee yhdestä lähteestä. Samoin
valiokunta muistuttaa, että markkinoiden yhdentymisen myötä turhaa
sääntelyä tulee karsia.
Viime talvena osaan EU:n jäsenvaltioistakin kohdistuneet
energian toimitushäiriöt ovat osoittaneet hajallaan
olevien energiaverkkojen ongelmallisuuden ja korostaneet energiasektorin
toiminnan turvaamisen merkittävyyttä sekä tarvetta
yhteisesti turvata kaikkien jäsenmaiden riittävä energiansaanti.
Niin sisämarkkinat kuin toimivat ulkosuhteetkin edellyttävät
unionilta yhteistä energiapolitiikkaa. Toisaalta energiaa
koskevat säännökset eivät saa
rajoittaa kansallista päätäntävaltaa
energian saannin turvaamisessa. Jäsenmailla on edelleen
oikeus itse määritellä energiavarojen
hyödyntämisen ehdot, tehdä valinnat eri
energialähteiden välillä ja päättää energiahuollon
yleisestä rakenteesta. Aiempien kannanottojensa mukaisesti
valiokunta katsoo, että vaikka päävastuun
kansallisesta energian toimitusvarmuudesta tulee edelleen olla kullakin
jäsenmaalla itsellään, tämä ei
poissulje EU:n mahdollisia yhteisiä toimia sisämarkkinoiden toiminnan
turvaamiseksi (TaVL 15/2008 vp).
Suomen kannanotot EU:n energiasektorin kysymyksissä ovat
kohdistuneet lähinnä yksittäisiin hankkeisiin.
EU:n energiamarkkinoiden yhdentyminen on nyt voimakkaassa kehitysvaiheessa.
Tämä edellyttää, että Suomi
linjaa nykyistä kattavammin näkemyksensä integraation etenemistavasta
kansalliset intressit huomioiden.
Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatiot
Pitkän aikavälin tavoite Euroopasta maailman johtavana
osaamisalueena on kannatettava mutta haastava. Kansainvälisten
vertailujen mukaan suomalainen innovaatiojärjestelmä on
ollut hyvin toimiva, yksi maailman parhaista. Talousvaliokunta painottaakin
innovaatioiden edistämisen keskeistä roolia sisämarkkinoiden
ja kilpailukykystrategian kehittämisessä (TaVL
3/2008 vp).
Innovaatiotoiminta ei ole itseisarvo, vaan sen tehtävänä on
tukea talouskasvua ja kansantalouden myönteistä kehitystä,
yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen kestävää uudistumista
sekä kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin
lisääntymistä. Talousvaliokunta pitää Suomea
hyvänä mallina EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan
vahvistamisessa. Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen EU:ssakin
edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanosten
lisäämistä edelleen. EU-maiden yhteinen
3 %:n T&K-menojen vähimmäistavoite
on esimerkkinä niille jäsenmaille, joilla T&K-toiminta
on vähäisempää. Maailman huipulla
panostusten on oltava merkittävämpiä.
Talousvaliokunnan mielestä EU:n budjetissa T&K&I-toimintaan
tulisi jatkossa ohjata suurempi osuus.
Suomenkin menestyksen kannalta on ratkaisevaa se, miten EU onnistuu
omassa talous- ja innovaatiopolitiikassaan. Suomen on oltava aktiivinen
osallistuja ja vaikuttaja EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan
kehittämisessä ja suuntaamisessa.
Talousvaliokunta katsoo, että Suomen puheenjohtajuuskaudella
laadittu EU:n innovaatiostrategia on osoittautunut merkittäväksi
avaukseksi, joka on yhtenäistänyt EU:n innovaatiopolitiikan
toimenpiteitä ja niiden määrätietoista hyödyntämistä Lissabonin strategian päämäärien
saavuttamisessa. Tätä työtä tulee
jatkaa edelleen.