Perustelut

Talous- ja rahapolitiikka

EU on tällä hetkellä historiansa vaikeimmassa finanssi- ja talouskriisissä. Finanssikriisi ja jyrkkä maailmanlaajuinen taloustaantuma ovat koetelleet ankarasti lähes kaikkia EU-maita. Kriisin kaikkia vaikutuksia sisämarkkinoihin tai EU:n globaaliin kilpailukykyyn on vaikea vielä ennustaa, mutta komission viimeisten arvioiden mukaan talouskasvu pysyy miinuksella ainakin vuoden 2009 ajan, vuosina 2009—2010 EU:ssa menetetään arviolta 8,5 miljoonaa työpaikkaa ja julkisen talouden alijäämät yli kaksinkertaistuvat.

Syksyllä 2008 alkanut jäsenvaltioiden yhteistyö muun muassa pankkijärjestelmän turvaamiseksi ja elvytystoimien koordinoimiseksi on osoittanut EU:n vahvuuden. Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että EU jatkaa tiivistä yhteistyötään taloustilanteen vakauttamiseksi ja rahoitusmarkkinoiden normalisoimiseksi. (TaVL 42/2008 vp)

Finanssikriisi on osoittanut tarpeen tehostaa EU:ssa rahamarkkinoiden valvontaa ja kriisinhallintaa. Talousvaliokunta katsoo, että on nähtävissä selkeä tarve oikeudellisesti sitovamman ja nykyistä konkreettisemman valvontayhteistyön takaavan järjestelyn luomiseen. Yhteistyötä tulee kehittää myös EU:n ulkopuolisten keskeisten finanssimarkkinoita valvovien tahojen kanssa. (TaVL 24/2008 vp) Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että EU toimeenpanee tehdyt päätökset finanssimarkkinoiden tehokkaammasta sääntelystä ja toteuttaa veroparatiisien "sulkemisen", kuten G20-maat Lontoossa päättivät. Finanssikriisi on osoittanut myös yhtenäisemmän talouspolitiikan tärkeyden. Valiokunta katsoo, että on pienten avoimien talouksien, kuten Suomen, etujen mukaista tehostaa yhteisen talouspolitiikan koordinointia.

Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä tavoitteena pitkällä aikavälillä euroalueen laajentamista koko sisämarkkina-alueelle. Tämä ei tarkoita kriteereistä joustamista, mutta valuuttakurssierojen aiheuttamat häiriöt sisämarkkinoilla ovat omiaan heikentämään yritysten kannattavuutta ja osin myös Suomen kilpailukykyä.

Sisämarkkinat

Sisämarkkinat ovat EU:n moottori, johon perustuu taloudellinen menestys ja hyvinvointi. Talousvaliokunta katsoo, että toimivat ja esteettömät sisämarkkinat ovat erittäin tärkeät paitsi taloutemme myös EU:n globaalin merkityksen kannalta. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi EU on, sitä merkittävämpi toimija se on myös maailmantaloudessa (TaVL 3/2008 vp). Valiokunta korostaa myös EU:n ulkopuolisten markkinoiden avoimuuden merkitystä taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kilpailu kasvavia talousmahteja, kuten Kiinaa ja Intiaa, vastaan vaatii yksituumaisuutta sisämarkkinoiden rakenteellisten uudistusten läpiviemisessä.

EU:lla tulee olla yhteinen näkemys unionin kilpailukyvyn kannalta keskeisistä haasteista ja keinoista vastata niihin. EU:n kilpailukykystrategiaa on uudistettava siten, että se tukee paremmin talouden kestävää kasvua sekä tuottavuuden ja työllisyyden parantamista.

EU:n tulee keskittyä kilpailukyvyn kannalta olennaisimman lainsäädännön kehittämiseen entistä selkeämmäksi ja ottaa huomioon yritysten globaali toimintaympäristö. Eurooppalaisten standardien levittäminen globaalisti edistäisi yritystemme kilpailumahdollisuuksia. EU:n laajentumisen ja tämänhetkisen talouskriisin myötä jäsenmaiden kansalliset erot ovat kasvaneet. Sisämarkkinoiden tehostaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen taloudellisessa lamassa edellyttävät jäsenvaltioilta erityistä sitoutumista ja kaikkinaisen protektionismin unohtamista.

Neljä vapautta muodostavat maailman suurimmat kotimarkkinat, ja niihin liittyvistä yhteisistä säännöistä hyötyvät niin yritykset kuin kuluttajatkin. Neljännesvuosisatainen työ markkinaesteiden poistamiseksi ei kuitenkaan ole ollut riittävää. Valiokunta painottaa erityisesti palvelusektorin toiminnan tehostamista EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Palveludirektiivi tulee saattaa tehokkaasti täytäntöön, minkä jälkeen sen toimivuutta on tärkeä seurata ja arvioida. Talousvaliokunta muistuttaa lisäksi, että vapaa liikkuvuus ei saa vaarantaa työntekijöiden oikeuksia.

Valiokunta korostaa, että toimivat ja tehokkaat sisämarkkinat ovat myös kuluttajien etu, mutta vain, jos yhtenäinen sääntely perustuu korkeaan kuluttajansuojan tasoon. Ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden suuret erot kuluttajansuojan tasossa on realistista olettaa, että korkeat kuluttajansuojan kriteerit täyttävän täysharmonisoinnin saavuttaminen tulee viemään aikaa (TaVL 2/2009 vp).

Vaikka talousvaliokunta tukeekin yleisesti vapaan kilpailun periaatetta, se pitää tärkeänä kansallisen yksinoikeusjärjestelmän mahdollistamista rahapelien osalta rahapelitoimintaan liittyvien rikosten ja sosiaalisten ongelmien sekä terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi.

Viitaten aiempiin lausuntoihinsa (TaVL 9/2006 vp, TaVL 7 ja 8/2007 vp) valiokunta korostaa, että jatkotoimet toimivan ja tehokkaan yhteisen patenttijärjestelmän kehittämiseksi ovat välttämättömiä, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä järjestelmän oikeusvarmuuteen, ennustettavuuteen ja kustannustehokkuuteen.

Talousvaliokunta katsoo, että EU:n budjettia tulisi uudistaa siten, että kestävä kasvu, kilpailukyky ja työllisyys painottuisivat nykyistä voimakkaammin. Kilpailukyvyn edistäminen on myös tehokasta koheesio- ja aluepolitiikkaa. Suomi on pärjännyt tähänastisen jäsenyytensä ajan hyvin rahoitusneuvotteluissa. Nettomaksuosuutemme on kuitenkin kasvamassa merkittävästi tulevina vuosina, ja tästä syystä onkin entistä tärkeämpää panostaa kansallisten hankkeidemme kehittämiseen, jotta kansallinen rahoitusosuutemme pystytään tehokkaasti hyödyntämään. Valiokunta haluaa nostaa esille myös rahoitukseen liittyvän ongelman rahan turhasta kierrättämisestä Brysselin kautta. Rahojen kierrättämisen tulee rajoittua niihin tapauksiin, joissa siitä saatava lisäarvo on kiistaton.

Energiapolitiikka

Talousvaliokunta on käsitellyt ilmasto- ja energiakysymyksiä useissa lausunnoissaan (TaVL 4—8/2008 vp, TaVL 11—12/2008 vp) vuoden 2008 aikana muun muassa käsitellessään EU:n ilmasto- ja energiapakettia. Valiokunta pitää selonteossa esitettyjä tavoitteita energiapolitiikan osalta yleisesti kannatettavina. Kuluneen vuoden aikana lopullisesti hyväksytyllä ilmasto- ja energiapaketilla EU on ottanut selkeän suunnannäyttäjän roolin ja asettanut tavoitteet kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Valiokunta on lausunnossaan (TaVL 11/2008 vp) todennut, että kansainvälisen, kaikki keskeiset toimijat kattavan ilmastosopimuksen aikaansaaminen on ainoa keino saavuttaa ilmastonmuutoksen kannalta riittävät vaikutukset ja taata samalla Suomen ja EU:n teollisuudelle kilpailukykyiset ja yhtäläiset toimintaedellytykset globaaleilla markkinoilla. Ilmastonmuutoksen ja sen taloudellisten vaikutusten torjuminen edellyttää nopeita ja voimakkaita kansainvälisiä toimia. Valiokunta muistuttaa, että ilmastonsuojelua ei tule nähdä vain taakkana vaan myös mahdollisuutena suomalaiselle teknologiaosaamiselle. (TaVM 8/2006 vp)

Toimivat energian sisämarkkinat ovat olennainen edellytys kustannustehokkaille toimille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (TaVL 4/2008 vp). Energian kohtuullinen hinta, riittävyys ja saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Kyse on keskeisestä teollisuuden kilpailukykytekijästä, jolla on merkittävä vaikutus koko talouden ja unionin alueen vakauteen. Teollisuuden kannalta energian saatavuuden ja sen hinnan merkitys tulevia investointeja ajatellen on huomattava. On kuitenkin tärkeätä, että markkinoiden yhdentyminen tapahtuu hallitusti ja harmonisoidusti yhteisesti sovituissa puitteissa kansalliset erityisolosuhteet riittävässä määrin huomioiden (TaVL 4/2008 vp). Suomen osalta tämä tarkoittaisi muun muassa poikkeuksia maakaasumarkkinoiden osalta niin kauan kuin Suomeen toimitettava kaasu tulee yhdestä lähteestä. Samoin valiokunta muistuttaa, että markkinoiden yhdentymisen myötä turhaa sääntelyä tulee karsia.

Viime talvena osaan EU:n jäsenvaltioistakin kohdistuneet energian toimitushäiriöt ovat osoittaneet hajallaan olevien energiaverkkojen ongelmallisuuden ja korostaneet energiasektorin toiminnan turvaamisen merkittävyyttä sekä tarvetta yhteisesti turvata kaikkien jäsenmaiden riittävä energiansaanti. Niin sisämarkkinat kuin toimivat ulkosuhteetkin edellyttävät unionilta yhteistä energiapolitiikkaa. Toisaalta energiaa koskevat säännökset eivät saa rajoittaa kansallista päätäntävaltaa energian saannin turvaamisessa. Jäsenmailla on edelleen oikeus itse määritellä energiavarojen hyödyntämisen ehdot, tehdä valinnat eri energialähteiden välillä ja päättää energiahuollon yleisestä rakenteesta. Aiempien kannanottojensa mukaisesti valiokunta katsoo, että vaikka päävastuun kansallisesta energian toimitusvarmuudesta tulee edelleen olla kullakin jäsenmaalla itsellään, tämä ei poissulje EU:n mahdollisia yhteisiä toimia sisämarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi (TaVL 15/2008 vp).

Suomen kannanotot EU:n energiasektorin kysymyksissä ovat kohdistuneet lähinnä yksittäisiin hankkeisiin. EU:n energiamarkkinoiden yhdentyminen on nyt voimakkaassa kehitysvaiheessa. Tämä edellyttää, että Suomi linjaa nykyistä kattavammin näkemyksensä integraation etenemistavasta kansalliset intressit huomioiden.

Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatiot

Pitkän aikavälin tavoite Euroopasta maailman johtavana osaamisalueena on kannatettava mutta haastava. Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen innovaatiojärjestelmä on ollut hyvin toimiva, yksi maailman parhaista. Talousvaliokunta painottaakin innovaatioiden edistämisen keskeistä roolia sisämarkkinoiden ja kilpailukykystrategian kehittämisessä (TaVL 3/2008 vp).

Innovaatiotoiminta ei ole itseisarvo, vaan sen tehtävänä on tukea talouskasvua ja kansantalouden myönteistä kehitystä, yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen kestävää uudistumista sekä kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisääntymistä. Talousvaliokunta pitää Suomea hyvänä mallina EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistamisessa. Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen EU:ssakin edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanosten lisäämistä edelleen. EU-maiden yhteinen 3 %:n T&K-menojen vähimmäistavoite on esimerkkinä niille jäsenmaille, joilla T&K-toiminta on vähäisempää. Maailman huipulla panostusten on oltava merkittävämpiä. Talousvaliokunnan mielestä EU:n budjetissa T&K&I-toimintaan tulisi jatkossa ohjata suurempi osuus.

Suomenkin menestyksen kannalta on ratkaisevaa se, miten EU onnistuu omassa talous- ja innovaatiopolitiikassaan. Suomen on oltava aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Talousvaliokunta katsoo, että Suomen puheenjohtajuuskaudella laadittu EU:n innovaatiostrategia on osoittautunut merkittäväksi avaukseksi, joka on yhtenäistänyt EU:n innovaatiopolitiikan toimenpiteitä ja niiden määrätietoista hyödyntämistä Lissabonin strategian päämäärien saavuttamisessa. Tätä työtä tulee jatkaa edelleen.