Yksityiskohtaiset perustelut

1. Rakennerahastolaki

3 luku. Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi

10 §. Rakennerahastovarojen osoittaminen muiden viranomaisten käytettäväksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ohjelmareservistä. Tarkoituksena on, että kaikkia rakennerahastovaroja ei jaettaisi vuoden alussa, vaan osa jätettäisiin ohjelmareserviin. Esitetyn 2 momentin mukaan ohjelmareserviä voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Valiokunta ehdottaa, että 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan tarpeeton sana "jaettavaksi".

17 §. Maakunnan yhteistyöryhmä.

Pykälässä säädettäisiin maakunnan yhteistyöryhmästä, sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelystä. Kokoonpanoa koskevaa sääntelyä esitetään 3 momentissa tarkennettavaksi nykyiseen sääntelyyn verrattuna ensinnäkin siten, että kokoonpanoa tarkasteltaisiin maakunnan alueen kehittämisen kannalta ja niin, että mukana olisi maakunnan alueen kehittämiseen nähden tasapuolinen ja kattava edustus. Lisäksi kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi uuden yleisasetuksen tarkennetusta kumppanuusmääritelmästä johtuen.

Yleisasetuksen 11 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti tarvittaessa järjestettävä muun muassa seuraavien viranomaisten ja elinten väliset kumppanuudet:

• toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut julkiset viranomaiset;
• talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet;
• muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat asiaan kuuluvat elimet sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet.

Edelleen yleisasetuksen 11 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason sekä talous- ja yhteiskuntaelämän, ympäristöalan taikka muun alan edustavimmat kumppanit kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti ottaen huomioon tarpeen edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sisällyttämällä siihen ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista koskevat vaatimukset.

Valiokunta toteaa, että yleisasetuksen 11 artiklan kieliasu on valitettavan huono. Nykytilaan verrattuna säännöksessä tuodaan esiin kansalaisyhteiskuntaa edustavien tahojen kumppanuus ja kiinnitetään huomiota etenkin sukupuolten välisen tasa-arvon ja ympäristön kestävän kehityksen edistämiseen. Säännökseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus jäsenvaltiossa käyttää harkintaa jäseniä valittaessa.

Valiokunta pitää maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät huomioon ottaen perusteltuna, että yhteistyöryhmää koottaessa lähtökohtana on maakunnan kehittämisen näkökulma. Tämä ei lähtökohtaisesti sulje pois mitään järjestöä. Tehokkaan toiminnan kannalta yhteistyöryhmän on tärkeä säilyä kooltaan toimintakykyisenä. Ilmaisuun "mahdollisuuksien mukaan" sisältyy myös se seikka, ettei kaikilla järjestöillä ole maakuntatason edustusta. Sanamuoto antaa muutoinkin mahdollisuuden harkintaan päätettäessä yhteistyöryhmän kokoonpanosta. Yhteistyöryhmää koottaessa on tarpeen ottaa huomioon myös se, että päättyvällä kaudella ohjelmien väliarvioinneissa on kiinnitetty huomiota hankkeiden viranomaisvetoisuuteen ja katsottu, että erityisesti yritysten osallistumista hallinnoinnissa tulisi lisätä.

Edellä olevaan viitaten valiokunta pitää yhteistyöryhmän kokoonpanoa koskevaa säännösehdotusta perusteltuna. Yhteistyöryhmää asetettaessa on tarpeen arvioida muiden seikkojen ohella ympäristöön, tasa-arvoon ja sosiaaliseen pääomaan liittyviä näkökohtia paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kumppanuuden monipuolistamiseksi edelleen voisi valiokunnan näkemyksen mukaan myös harkita esimerkiksi yhteisedustajuuksien tai rotaatioiden mahdollisuuksia. Yhteistyöryhmän kattavuutta on mahdollista laajentaa myös asiantuntijoiden avulla. Tässä yhteydessä valiokunta lisäksi korostaa yhteistyöryhmän merkitystä myös ajantasaisen tiedon saamisen kannalta.

20 §. Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksenteko ja hallintomenettely.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentista poistettavaksi yksityiskohtaisia perusteluja vastaavasti viittauksen kuntalain 53 §:ään.

Pykälän 4 momentissa tarkoitetussa maakunnan yhteistyöryhmän päätöksessä on kyse lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetystä yhteistyöryhmän lausunnosta. Yhteistyöryhmä tosiasiallisesti tekee päätöksen siitä, minkälaisen lausunnon se antaa. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa 20 §:n 4 momentin toista virkettä täsmennettäväksi muotoon: "Yhteistyöryhmän myönteinen lausuntoa koskeva päätös…".

21 §. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät.

Maakunnan yhteistyöryhmän keskeisenä tehtävänä on kohdentaa ja suunnata rakennerahastovaroja ohjelman mukaisesti maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Tehtävät ovat siten luonteeltaan toimintaa ohjaavia ja strategisia. Tehtävien toteuttamisen keskeisenä välineenä on maakunnan yhteistyöasiakirja. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion yhteensovitus ja suuntaaminen.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettava Manner-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelma sisältää valtakunnallisen osion ja alueelliset osiot. Lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maakunnan yhteistyöryhmä yhteensovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole painavia syitä. Selvityksen mukaan tarkoituksena on, että hallinnonalakohtaisesta kehyksestä päätettäisiin suuraluetasolla. Sen jälkeen suuraluetasolla sovittaisiin hallinnonalakohtaisen kehyksen sisällä yhteistyöryhmien kesken varojen jaosta.

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävien rajaaminen tiukasti esitetyllä tavalla saattaa vaikeuttaa alueellisten tarpeiden toteuttamista ja toimenpiteiden yhteensovittamista. Menettely ei myöskään ole hyvin linjassa läheisyysperiaatteen eikä maakunnan yhteistyöryhmälle kaavaillun, nykyistä strategisemman roolin kanssa. Valiokunta on aiemmissa yhteyksissä (esim. HaVL 30/2004 vp) todennut muun muassa, että Euroopan aluekehitysrahastolla ja Euroopan sosiaalirahastolla on kummallakin tärkeä rooli rakennerahastotehtävien toteuttajana. Valiokunta on viitannut tulevaisuuden haasteisiin, kuten esimerkiksi ikääntyminen ja työvoiman saatavuus, ja todennut, että tässä suhteessa maassamme on huomattaviakin alueellisia eroja. Valiokunta on tähdentänyt ESR:n merkitystä alueiden tasapainoisen kehittämisen kannalta.

Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa, että 21 §:n 1 momentin 2 kohdan loppuosa hyväksytään näin kuuluvana: "asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä". Rahoituksen kohdentuminen maakunnassa määritellään lakiehdotuksen 21 §:n 2 momentin mukaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa.

Tässä yhteydessä valiokunta lisäksi toteaa, että Itä-Suomella on Eurooppa-neuvostossa sovitun rahoitusratkaisun mukainen erityisasema niin sanotun siirtymäkauden alueena. Itä-Suomen aluekehykseen sisältyvät sekä EAKR- että ESR-varat kaikilta osin. Itä-Suomessa ei siten ole ESR:n osalta erikseen valtakunnallista ja alueellista osiota, vaan on vain alueellinen kehys. Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisen osion toteutukseen omilla päätöksillään. Lisäksi Kainuun osalta on tarpeen ottaa huomioon Kainuun hallintomallin erityispiirteet.

4 luku. Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi

29 §. Valvoja.

Pykälän mukaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa sisäasiainministeriö voi nimittää valvojan, jolla olisi erilaisia valvontatehtäviä. Koska niihin voi sisältyä myös julkisen vallan käyttöä erityisesti tarkastuksen tekemisessä, valvojan tulisi olla virkavastuussa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 29 §:n 2 momenttiin lisättäväksi virkavastuuta koskevan säännöksen seuraavasti: "Valvojaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta." Muotoilu vastaa 18 §:n 1 momentin säännöstä maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaoston jäsenten virkavastuusta.

34 §. Sisäasiainministeriön oikeus antaa ohjeita.

Jäljempänä 61 §:ään ehdotettavan lisäyksen johdosta ja siinä yhteydessä mainituin perustein valiokunta ehdottaa 34 §:ään lisättäväksi maininnan hallinto- ja tarkastusviranomaisesta.

38 §. Tarkastusviranomainen.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelman tarkastusviranomaisesta. Tarkastusviranomaisena toimisi ohjelma-asiakirjassa nimetty hallintoviranomainen, joka lakiehdotuksen 27 §:n mukaan on maakunnan liitto. Yleisasetuksen yksi keskeisistä periaatteista on, että tarkastusviranomaisen on oltava hallinto- ja todentamisviranomaisesta toiminnallisesti riippumaton. Tämä tarkoittaa, että tarkastusviranomaisen tehtävät tulee maakunnan liiton sisäisessä organisaatiossa erottaa hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtävistä siten, että riippumattomuus voidaan varmistaa. Valiokunta katsoo, että tämän tulee myös käydä ilmi säännöksestä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 38 §:n kaksi virkettä erotetaan kahdeksi eri momentiksi ja näin muodostuva uusi 2 momentti muutetaan muotoon: "Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkastusviranomaisen tehtävät on erotettava 27 ja 32 §:ssä tarkoitettujen hallinto- ja todentamisviranomaisten tehtävistä siten, että viranomaisen toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa."

5 luku. Varainhallinta

44 §. Rahoituksen myöntäminen ja siihen liittyvät tehtävät.

Hallituksen esityksellä selvennetään ehdotetun rakennerahastolain suhdetta eri hallinnonalojen tukijärjestelmiin ja valtionavustuslakiin (688/2001). Perusasetelma ilmenee lain soveltamisalaa koskevasta 1 §:stä. Lakiehdotuksen 44 §:ään on muun muassa kirjattu rakennerahastovaroja hankkeisiin myöntävän välittävän toimielimen keskeiset tehtävät. Välittäviä toimielimiä ovat lakiehdotuksen 9 §:n mukaan rakennerahastovaroja käyttävät ministeriöt, keskushallinnon virastot, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset ja maakunnan liitot sekä esimerkiksi Finnvera Oyj. Kuten esityksen perusteluissa on todettu, tehtävistä säädetään kullakin hallinnonalalla sovellettavassa tukijärjestelmää koskevassa laissa. Ehdotettuun rakennerahastolakiin ei sisälly esimerkiksi takaisinperintää koskevia säännöksiä valtion takautumisoikeuteen perustuvaa maksusuoritukseen velvoittamista koskevaa 66 §:ää lukuun ottamatta. Toimivalta takaisinperinnän osalta määräytyy hallinnonalakohtaisen sääntelyn mukaan.

Tukijärjestelmiä, jotka voivat tulla uudella kaudella kysymykseen, ovat esimerkiksi aluekehitysrahastosta rahoitettavissa toimenpideohjelmissa muun ohella laki yritystoiminnan kehittämisestä (1068/2000), laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004), laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takuutoiminnasta (445/1998), laki alueiden kehittämisestä (602/2002), laki julkisista työvoimapalveluista (1295/2002) ja valtioneuvoston päätös ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996). Tukijärjestelmät luetellaan toimenpideohjelmassa. Tukijärjestelmät osoittavat myös toimivaltaisen viranomaisen.

Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa, että 44 §:n 1 momentin johdanto-osaa tarkennetaan kuulumaan seuraavasti: "Välittävän toimielimen tehtävänä on siten kuin siitä erikseen muualla laissa säädetään:".

Lisäksi valiokunta ehdottaa 44 §:n 2 momenttiin teknisenä korjauksena, että käsite alueellinen rakennerahasto-ohjelma korvattaisiin käsitteellä aluekehitysrahastosta osarahoitettu toimenpideohjelma ja käsite sosiaalirahastosta osarahoitettava rakennerahasto-ohjelma korvattaisiin käsitteellä sosiaalirahastosta osarahoitettava toimenpideohjelma.

7 luku. Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien valvonta

61 §. Sisäasiainministeriön tarkastusoikeus.

Pykälässä säädetään sisäasiainministeriön tarkastusoikeudesta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa. Tarkastuksen kohteena mainitaan rakennerahastovaroja hankkeisiin myöntävät välittävät toimielimet sekä tuensaajat. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa tarkastusviranomaisen tehtävät ehdotetaan lain 38 §:n mukaan annettavaksi ohjelma-asiakirjassa nimetylle hallintoviranomaiselle eli maakunnan liitolle. Tällaisessa tilanteessa on tarpeen, että sisäasiainministeriö voi kohdistaa järjestelmätarkastuksia hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtäviä hoitavaan maakunnan liittoon näiden tehtävien hoidon tarkastamiseksi. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 61 §:n 1 momenttia selvyyden vuoksi täydennettäväksi maininnalla hallinto- ja todentamisviranomaisesta.

Tarkastustoimivallasta valiokunnan edellä ehdottamassa muodossa voi seurata tarve antaa ohjeistusta myös hallinto- ja todentamisviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 34 §:n säännökseen sisäasiainministeriön oikeudesta antaa ohjeita tulee lisätä myös hallinto- ja tarkastusviranomainen.

8 luku. Erinäiset säännökset

64 §. Toimivallan siirto rakennerahastoasioissa.

Sääntelyn täsmentämiseksi valiokunta ehdottaa, että opetusministeriön toimivallan siirtoa koskevaa 64 §:n 1 momenttia tarkennetaan yksityiskohtaisten perustelujen mukaisesti siten, että ilmaisu "muulle keskushallinnon viranomaiselle" korvataan ilmaisulla "Kansainvälisen henkilöstövaihdon keskus CIMO:lle".

65 §. Rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmä.

Pykälän 1 momentissa on tarkoitus säätää kansallisissa ohjelmissa sovellettavasta tietojärjestelmästä ja 2 momentissa jäsenvaltioiden välisissä ohjelmissa noudatettavasta tietojärjestelmästä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tietojärjestelmään tallennettujen tietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisön asianomaiselle toimielimelle sekä tietojen julkisuuteen saattamisesta. Pykälän 4 momenttiin sisältyvät säännökset tietojen säilytysajasta ja 5 momenttiin valtuutus antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Uuden yleisasetuksen mukaan tietojen toimittaminen komissiolle tapahtuu sähköisen tiedonsiirron avulla.

Pykälän 1 momentin perusteella rakennerahasto-ohjelmien seurantaa varten on tarkoitus perustaa seurantarekisteri. Rekisteriin voi sisältyä myös henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettuja henkilötietoja. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan henkilötietojen suojan kannalta tärkeitä sääntelykohteita rekisteröinnissä ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaika henkilörekistereissä ja rekisteröidyn oikeusturva. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista. Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (esim. PeVL 25/1998 vp, PeVL 12/2002 vp). Hallintovaliokunnan, jonka toimialaan henkilötietokysymykset kuuluvat, linjanvedot henkilötietojen käsittelyn sääntelystä vastaavat perustuslakivaliokunnan edellä mainittua kantaa. Lisäksi hallintovaliokunta pitää asianmukaisena lähtökohtana pyrkimystä mahdollisimman yksityiskohtaisesti säätää henkilötietojen suojaan liittyvistä seikoista jo lain tasolla (esim. HaVL 16/1998 vp ja HaVL 19/1998 vp sekä HaVM 25/1998 vp ja HaVM 26/1998 vp).

Valiokunta katsoo, että esitettyä sääntelyä on tarpeen täydentää siltä osin, miten rekisterin pitoon liittyvät vastuusuhteet järjestyvät, toisin sanoen, mikä viranomainen toimii rekisterinpitäjänä, mitkä viranomaiset ja muut tahot ovat teknisen käyttöyhteyden avulla yhteydessä rekisteriin ja mitkä tahot merkitsevät tiedot rekisteriin sekä miten niiden ja rekisterinpitäjäviranomaisen vastuu jakaantuu tietojen virheettömyydestä.

Esityksen perustelujen mukaan seurantarekisterin on tarkoitus olla yhteinen välittäville toimielimille ja hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisille. Rekisterin ylläpitäjänä toimii työministeriö. Välittävät toimielimet vastaisivat tuensaajia koskevien tietojen syöttämisestä tietojärjestelmään. Lisäksi hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset toimittaisivat omia tehtäviään koskevia tietoja tietojärjestelmään. Seurantarekisteriä käyttäisivät välittävät toimielimet sekä hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset. Ne myös vastaisivat tietojen merkitsemisestä ja niiden päivittämisestä rekisteriin. Perusteltua on, että rekisteriin merkittyjen tietojen virheettömyydestä vastaa se viranomainen tai toimielin, joka on tehnyt merkinnän.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön perusteella voidaan havaita tarkkuudeltaan kahdentyypistä tietojen saamista ja luovuttamista koskevaa sääntelyä. Yhtäältä on sääntelyä, jossa tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi (esim. PeVL 17/1998 vp), toisaalta esiintyy sellaista sääntelyä, jossa tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu (esim. PeVL 7/2000 vp ja PeVL 7a/2000 vp). Edellisessä tapauksessa viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus voivat liittyä esimerkiksi jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", kun taas jälkimmäisessä tapauksessa sääntelyyn sisältyy vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (PeVL 14/2002 vp).

Edellä olevan perusteella 1 momentin sääntelyä rekisteriin merkittävistä tarpeellisista tiedoista voidaan pitää asianmukaisena, kun tarpeellisuus vielä kytketään rekisterin käyttötarkoitukseen ja tietojärjestelmän sisältö ilmaistaan myös Euroopan lainsäädännössä edellytettyjen tietojen osalta täsmällisesti.

Pykälän 2 momentti koskee Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta. Siltä osin tietojärjestelmästä on tarkoitus sopia toimenpideohjelmaan osallistuvien jäsenmaiden kanssa. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan seurantarekisteriin tapahtuvasta tallentamisesta vastaisi hallintoviranomaisena toimiva maakunnan liitto, joka myöntää rakennerahastovarat hankkeisiin. Sen tehtävänä on myös ylläpitää rekisteriä. Pykälän 2 momentin ilmaisuja on tarpeen tarkentaa näiltä osin. Suomessa toteutetaan uudella ohjelmakaudella yhtä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmaa, jossa hallinto- ja todentamisviranomainen on Suomessa.

Lakiehdotuksen 55 §:ssä on yleinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999). Valiokunta katsoo kuitenkin aiheelliseksi, että seurantarekisteriin sisältyvien tietojen osalta suhde julkisuuslakiin vielä 3 momentissa täsmennetään. Julkisuuslain lähtökohtana on, että tietojen luovuttamisesta vastaa se, jonka hallussa tieto on. Uuden yleisasetuksen 69 artiklan mukaan hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelman toimia koskevien tietojen toimittamisesta ja niiden julkistamisesta. Tämän vastuun toteuttamiseksi on tarpeen, että hallintoviranomaisella on oikeus tietojen luovuttamiseen seurantarekisteriin talletettujen yksilöityjen tietojen osalta.

Lisäksi 3 momenttiin rekisteriin tallennettujen tietojen luovuttamista Euroopan yhteisöjen asianomaiselle toimielimelle koskevan säännöksen yhteyteen on syytä lisätä viittaus 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin rekistereihin.

2. Laki alueiden kehittämislain muuttamisesta

Valiokunta puoltaa 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

3. Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta

Valiokunta puoltaa 3. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.