Perustelut

Esitetyllä työttömyysturvalain muutoksella edistetään vapaaehtoiseen pelastustoimintaan osallistumista ja tehokkaan pelastusvalmiuden ylläpitämistä. Esitys on kannatettava, mutta jättää kysymyksen, miksi samaa kannustetta ei käytetä työttömien lisätienestiin muissa tehtävissä.

Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön taikka sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstön jäsenet voisivat ehdotuksen mukaan ansaita pelastustoimeen osallistumisesta enintään 300 euroa sovittelujakson aikana ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Perustuslakivaliokunta arvioi lausunnossaan (PeVL 64/2010 vp), että työttömyysturvajärjestelmään tehtävät muutokset tulisi pääsääntöisesti toteuttaa niin, että työttömiä ei aseteta eri asemaan sillä perusteella, millaisesta toiminnasta heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Ehdotettu sääntely ei perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta ole täysin asianmukaista, mutta mahtuu lainsäätäjälle kuuluvan harkintavallan piiriin.

Kuten lakialoitteeni (LA 29/2007 vp) perusteluissa totean, sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka ja pienikin lisätulo johtaa työttömyyspäivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta olisi parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja kaikkien työttömien kannustamiseksi työn vastaanottamiseen tulee työttömän soviteltuun päivärahaan määritellä 200 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon. Tämän toimenpiteen kustannukset ovat työttömyysturvajärjestelmässä arviolta 30 miljoonaa. Palokuntatyö ja siihen osallistumisen turvaaminen on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeää, joten on hyväksyttävää, että suojaosuus sen osalta on esityksessä ehdotettu 300 euroa. Panostus kaikkien työttömien työhön kannustamiseen on kannatettava, sillä ohutkin side työelämään voi estää syrjäytymistä ja avata polkuja täysipäiväiseen työhön.

Perustelut

On tärkeää, että paloturvallisuus maassamme on korkealla tasolla ja että palo- ja pelastushenkilöstön saatavuus on turvattu. Emme kuitenkaan hyväksy nyt käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä, jossa työttömyysetuuden sovittelussa käyttöön otettava suojaosa koskisi ainoastaan pelastustoiminnassa sivutoimisena saatua tuloa. Hallituksen ehdottamalla lainmuutoksella työttömät asetettaisiin eriarvoiseen asemaan.

Kaikkiin sovitellun päivärahan saajiin sovellettava yleinen suojaosa sivutoimisten tulojen huomioimisessa olisi lähempänä työttömyysturvajärjestelmän päämääriä ja kannustaisi kaikenlaisen työn vastaanottamiseen. Hallitus on kuitenkin pitänyt tätä vaihtoehtoa liian kalliina.

Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että esitys lisää työttömien epätasa-arvoa. Perustuslakivaliokunnan mukaan: "Työttömyysturvajärjestelmään tehtävät muutokset tulee toteuttaa niin, että työttömiä ei aseteta eri asemaan riippuen siitä, millaisesta toiminnasta heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Pelastustoimen lisäksi on olemassa muitakin vapaaehtoistöitä, jotka ovat vastaavalla tavalla esimerkiksi yhteiskunnan perustoimintojen kannalta tärkeitä. Ehdotettu sääntely muodostuu näin varsin pistemäiseksi, mikä ei perustuslain yhdenvertaisuusäännöstenkään näkökulmasta ole täysin asianmukaista."

Esitys monimutkaistaisi työttömyysturvajärjestelmää entisestään. Järjestelmää tulee pikemminkin selkeyttää. Sosiaaliturvan uudistaminen ei myöskään onnistu ilman lisärahoitusta. Työn vastaanottamisen helpottaminen on nähtävä investointina, joka pidemmällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin pienentyneinä sosiaali- ja terveysmenoina ja lisääntyvinä verotuloina.

Sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyyspäivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Usein päivärahan määrittely uudelleen myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että hänellä olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tästä syystä kaikkien työttömien soviteltuun päivärahaan tulee määritellä yleinen 300 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon.

Perustelut

Hallituksen esitystä tukevassa mietinnössä valiokunta ehdottaa, että työttömyysetuuden sovittelussa otettaisiin käyttöön 300 euron suojaosa, joka koskisi ainoastaan pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstön jäsenten pelastustoimintaan osallistumisesta saamaa tuloa. Tätä ei voida kuitenkaan pitää missään määrin riittävänä.

Yhden ammattiryhmän sinänsä tarpeellisen suojaosuuden kasvattamisen sijasta tulisi helpottaa kaikkien työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytaikaisia työsuhteita tai lyhyemmällä työajalla olevia työsuhteita menettämättä kohtuuttomasti työttömyyspäivärahaetuuttaan.

Tämän vuoksi ehdotin valiokunnan mietintöön työttömyysturvalain 4 lukuun muutosta, jonka mukaan työttömyysetuuden sovittelussa otettaisiin käyttöön 400 euron suuruinen suojaosa, joka koskisi kaikkia sovitellun työttömyysetuuden saajia. Rinnakkaislakialoitteeseen (LA 131/2010 vp — Annika Lapintie /vas) viitaten ehdotin, että valiokunnan mietintöön sisältyvä 6 § poistetaan ja työttömyysturvalain 4 ja 5 §:ään tehdään muutos, jonka mukaan soviteltava työttömyysetuus lasketaan 400 euron ylittävästä palkan tai ansiotulon osasta kaikille sovitellun työttömyyspäivärahan saajille.

Nykyisellään sovitellun työttömyysetuuden laskentamalli johtaa siihen, että pienikin lisätulo vähentää työttömyyspäivärahaa ja aiheuttaa sen uudelleen määrittelemisen. Päivärahan uudelleen määrittely tuottaa tarpeetonta hallinnollista työtä. Lisäksi päivärahan uudelleen määrittelystä johtuva päivärahan viivästyminen aiheuttaa monille toimeentulovaikeuksia.

Nykyinen sovitellun työttömyyspäivärahan malli ei ole työntekoon kannustava. Työttömän ei kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan, koska jokainen ansaittu euro vähentää työmarkkinatukea 50 senttiä. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Tämän aloitteen kustannukset valtiolle ovat työttömyysturvajärjestelmässä arviolta 60 miljoonaa euroa. Nettokustannukset julkiselle vallalle ovat kuitenkin vain 30 miljoonaa euroa.