Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta tulevaisuuden avainasia on osaaminen. Koulutuksen taso varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta huippuosaamiseen turvaa kansallisen kilpailukykymme, tulevaisuutemme selkärangan. Nyt tämä selkäranka on uhattuna.

Kuntien taloustilanne on ajautunut kriisitilaan, mikä on pakottanut kunnat säästöihin myös aivan keskeisissä peruspalveluissa. Silti hallitus heikentää tänä vuonna ennätysmäisesti kuntien taloutta. Taustalla vaikuttaa hallituksen epäonnistuminen työllisyyden parantamisessa, mikä alentaa kuntien tuloverokertymää ja muutoinkin heikentää kuntien taloudellisia edellytyksiä tarjota palveluja.

Kuntien talousvaikeudet ovat nyt vaarantamassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, sillä rajuja menoleikkauksia joudutaan kunnissa kohdistamaan perusopetukseen. Kyse ei ole siitä, etteikö kunnissa arvostettaisi koulutusta ja opetusta. Päinvastoin, kuntapäättäjät arvostavat varsin korkealle laadukkaan opetuksen ja opettajien ammattitaidon. Kyse on kuntatalouden rajusta alasajosta, jota nykyinen hallitus nyt jo kolmatta vuotta harjoittaa.

Koulusäästöt koskettavat jo satojatuhansia oppilaita ja heidän perheitään sekä opettajia eri puolilla maata niin suurissa kaupungeissa kuin syrjäseuduillakin. Muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Turussa ja Jyväskylässä ollaan päättämässä merkittävistä säästöistä koulutoimeen. Säästösopimusta on opettajille tarjottu Karttulassa, Kinnulassa, Kolarissa, Kuusankoskella, Orimattilassa, Suolahdessa ja Varkaudessa.

Räikeimmin säästöt näkyvät siinä, että opettajien lomautuksia ollaan ottamassa jälleen säästökeinoksi. Lomautusuhka koskee muutamaa sataa opettajaa tai muuta opetustoimen henkilöstöä mm. Kajaanissa, Kärkölässä, Toijalassa ja Jämsässä. Lomautus on aina äärimmäinen keino ja kertoo kunnissa koetusta hädästä.

Johtopäätöksemme on, ettei koulutus ole hallituksen arvoasteikon kärjessä. Tulokset tästä linjavalinnasta alkavat näkyä opetuksen tason romahtamisena. Vanhasen hallitus on tehnyt kerta toisensa jälkeen päätöksiä, joilla laadukas perusopetus on vaarannettu. Ensiksi viime kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin luopua hallitusohjelman kirjauksesta, jossa sanotaan, että ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan koulutuksen kehittämiseen. On käsittämätöntä, että opposition on puolustettava täällä hallitusohjelmaa hallitusta itseään vastaan.

Toiseksi päätettiin leikata kunnille kuuluvia opetusrahoja. Kuntien ja valtion välisessä kustannusten jaon tarkastelussa kävi ilmi, että kunnat ovat panostaneet hyvin koulutoimeen, mitä myös uudet tehtävät ovat edellyttäneet. Kun hallituksen piti maksaa lainmukainen oma osuutensa kasvaneista kustannuksista, hallitus päätti siirtää velanmaksua jopa seuraavalle hallituskaudelle. Näin opetuksen valtionosuuksia jäi tänä vuonna kunnilta saamatta noin sata miljoonaa euroa.

Kokonaisuudessaan 502 miljoonan euron pakkolainasta hallitus maksaa tällä vaalikaudella kunnille noin puolet, mikä heikentää kuntien taloutta entisestään. Tämä ei ole perusteltavissa tilanteessa, jossa kunnat peräänkuuluttavat valtiolta tukitoimia kipeämmin kuin koskaan aiemmin.

Asiantuntijoiden, kuten OAJ:n ja Kuntaliiton, yhteinen näkemys on, että valtion maksama osuus kuntien koulutusmenoista on reaalisesti laskenut 57 prosentista noin 45 prosenttiin, mikä kehitys ilmeisesti tullaan virallisesti vahvistamaan pysyväksi käytännöksi valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Edellisen lisäksi opetuksen kustannusten nousua korvataan kunnille vajaalla indeksillä, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti sen vuoksi, että se kasvattaa kuntien rahoitusosuutta kumulatiivisesti. Koulujen perustamishankkeisiin tarkoitettuja resursseja on myös supistettu kahden viime vuoden aikana lähes viidellä miljoonalla eurolla.

Valtakunnallisen peruspalvelujen arviointiraportin mukaan alueelliset erot perusopetuksessa ovat kärjistyneet. Raportissa kehotetaan valtiota tukemaan sellaisia kuntia, jotka eivät voi enää harventaa kouluverkkoaan eivätkä pysty toteuttamaan peruskoulupalveluja lakisääteisesti heikon taloustilanteensa vuoksi. Mielestämme tämän raportin anti olisi otettava hallituksessakin varsin vakavasti. On hälyttävää, että näin selkeästi on nyt todennettu, että peruspalvelut eivät enää toteudu kaikissa kunnissa.

Kunnille ja myös kouluille on tullut koko ajan lisää tehtäviä ilman riittävää rahoitusta. Olisi oikeudenmukaista, että uusien tehtävien myötä myös lisärahoitusta ohjattaisiin opetukseen, kuten esimerkiksi Kansallisen terveyshankkeen osalta on tehty.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on viime vuosina kaksinkertaistunut. Ongelmat ovat kärjistyneet varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa erityisopetuksen tarpeen nopea lisääntyminen yhdistyneenä maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden suureen määrään asettaa opetuksen järjestäjät kovien haasteiden eteen.

Valtakunnallisen uudistustyön mukaisesti uudet opetussuunnitelmat ja oppiaineet, kuten terveystieto, ovat tulleet tai tulossa käyttöön viimeistään syksyllä 2006 kaikissa Suomen kouluissa. Jotta opetussuunnitelmien uudistaminen johtaisi opetuksen laatua kohottavasti, tarvitaan kouluissa uutta oppimateriaalia ja opettajille koulutusta. Tähän ei ole nyt varaa, mikä romuttaa täysin uuden opetussuunnitelman toimeenpanon. Eniten kuntien kustannukset ovat kasvaneet oppilashuollossa, jonka kehittämistä on edellytetty uudessa, varsin hyvässä laissa. Puutteellinen oppilashuolto, avustajien määrän vähentäminen ja luokkakokojen suurentaminen yhtä aikaa johtavat vakaviin häiriöihin koulutyössä, syrjäytymisriski lisääntyy ja oppimistulokset heikentyvät.

Oma lukunsa on raju kouluverkon alasajo. Hallitus aikoo puskea koulujen lakkauttamisia eteenpäin poistamalla niin sanotun kouluverkkotunnuksen valtionosuusuudistuksen yhteydessä tilanteessa, jossa kunnat muutenkin joutuvat tekemään kuntalaisten kannalta kipeitä koulujen lakkautuspäätöksiä. Kouluverkon tarkastaminen on varsin perusteltua, jos oppilasmäärä selkeästi vähenee tai siihen on löydettävissä pedagogisesti järkeviä syitä. Peruspalvelujen arviointiraportin mukaan 168 kunnassa on menossa kouluverkon tarkistaminen tai ainakin siihen liittyviä suunnitelmia. Suuntaus uhkaa kymmenientuhansien lasten hyvinvointia, kun koulumatkat pitenevät ja sen myötä koulupäivät.

Vaadimme, että hallitus ottaa vakavasti perusopetuksen ongelmat ja hoitaa velvoitteensa kunnille.