Ehdotus

Tausta

Komissio antoi 5.6.2000 ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista. Asetusehdotusta koskevat neuvottelut keskeytyivät vuonna 2004, mutta ne käynnistyivät uudelleen komission alkuvuonna 2006 aloittaman laajan patenttikonsultaation myötä. Konsultaation jälkeen komissio antoi vuonna 2007 tiedonannon, jossa ehdotettiin kolmea eri vaihtoehtoista ratkaisua patenttituomioistuinjärjestelmän kehittämiseksi.

Komissio ei ole antanut uutta yhteisöpatenttiasetusehdotusta, vaan neuvottelut ovat edenneet EU:n puheenjohtajavaltioiden työasiakirjojen perusteella. Patenttituomioistuinjärjestelmästä on saatu aikaan sopimusluonnos eurooppalaisen patenttituomioistuinlaitoksen luomiseksi "Draft Agreement on the European Union Patent Judiciary" (asiakirja 9124/08).

Tuomioistuinjärjestelmän rakenne

Ehdotettu tuomioistuinjärjestelmä muodostuisi ensimmäisen asteen tuomioistuimesta, muutoksenhakutuomioistuimesta ja kirjaamosta. Ensimmäisen asteen tuomioistuin koostuisi rajoittamattomasta määrästä paikallis- ja aluejaostoja sekä keskusjaostosta. Muutoksenhakuaste olisi keskitetty. Muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisuun voisi hakea muutosta oikeuskysymyksen osalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta.

Jaostojen toimivalta

Keskusjaosto käsittelisi suorat patentin mitätöimistä koskevat kanteet samoin kuin kanteet sen vahvistamiseksi, ettei patentin loukkausta ole tapahtunut. Keskusjaosto käsittelisi riita-asiat myös silloin, kun osapuolet niin sopivat tai jos toimivaltaista paikallis- tai aluejaostoa ei ole.

Paikallis- ja aluejaostot käsittelisivät patentin loukkausta koskevat kanteet. Silloin kun loukkauskanteen käsittelyn yhteydessä nostetaan vastakanne patentin mitättömyydestä, paikallis- tai aluejaosto voi joko jatkaa kanteiden käsittelyä yhdessä, jolloin perustettavasta tuomaripoolista tulisi tekninen tuomari jaoston neljänneksi jäseneksi, tai siirtää joko vastakanteen tai koko asian asianosaisten suostumuksella keskusjaoston käsiteltäväksi.

Oikeudenkäyntikieli

Paikallisjaoston oikeudenkäyntikielenä olisi sen valtion virallinen kieli tai viralliset kielet, joka on jaoston perustanut. Myös aluejaoston oikeudenkäyntikielenä olisi niiden valtioiden viralliset kielet, jotka ovat jaoston perustaneet. Paikallis- ja aluejaosto voisivat kuitenkin päättää muun oikeudenkäyntikielen (patentin myöntämiskieli) käyttämisestä, jos se on tarpeen oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi asianosaiset voisivat sopia yksittäistapauksessa oikeudenkäyntikielestä (patentin myöntämiskieli). Keskusjaoston oikeudenkäyntikieli olisi aina patentin myöntämiskieli.

Muutoksenhakutuomioistuimen oikeudenkäyntikieli olisi sama kuin ensimmäisessä oikeusasteessa. Asianosaiset voisivat kuitenkin sopia oikeudenkäyntikieleksi patentin myöntämiskielen. Poikkeuksellisesti muutoksenhakutuomioistuin voisi määrätä jonkin toisen oikeudenkäyntikielen kuin sen, jota ensimmäisessä oikeusasteessa on käytetty.

Tuomioistuinjärjestelmän rahoitus

Rahoitus perustuisi tuomioistuimen omiin tuloihin ja tarvittaessa yhteisön ja järjestelmään osallistuvien valtioiden lisärahoitukseen. Tuomioistuimen omat tulot olisivat lähinnä tuomioistuinmaksuja.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston kanta on pääpiirteissään seuraava:

Suomen päätavoitteena kehitettäessä eurooppalaista patenttijärjestelmää on uuden yhteisöpatentteja ja eurooppapatentteja käsittelevän ylikansallisen patenttituomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Tuomioistuinjärjestelmän osalta Suomen yleisiä neuvottelutavoitteita ovat oikeuden saatavuuden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäyntimenettelyn turvaaminen. Tuomioistuinkysymyksessä tulisi saada aikaan hajautettuja piirteitä sisältävä malli, jossa ensimmäisen oikeusasteen jaostoissa mahdollisimman pitkälle hyödynnetään kansallisia tuomioistuinresursseja.

Suomi pitää tärkeänä, että kaikilla jäsenvaltioilla on, niin halutessaan, oikeus perustaa aluejaosto. Alue- ja paikallisjaostoilla tulee olla konkreettinen rooli osana yhteisötason järjestelmää. Tämä edellyttää mm. toimivaltaa käsitellä loukkauskanteen vastakanteena nostetut mitätöintikanteet. Järjestelmän uskottavuuden kannalta on keskeistä varmistaa aluejaostojen korkea ja yhtäläinen laatu. Oikeuskäytännön yhdenmukaisuus on viime kädessä turvattava keskitetyllä muutoksenhakuasteella. Oikeuskäytännön yhdenmukaisuus edellyttää lisäksi yhteisiä menettelysääntöjä ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa.

Oikeudenkäyntikielen osalta Suomi on korostanut, että vähimmäisvaatimuksena on samasta jäsenmaasta olevien osapuolten mahdollisuus käyttää omaa kieltään. Osapuolten tulee muissakin tilanteissa pystyä riittävällä tasolla ennakoimaan prosessissa käytettävä oikeudenkäyntikieli, eikä kieli saisi vaihtua kesken prosessin.

Ehdotuksen mukaan tuomioistuimet olisivat itsekannattavia, mutta lisäksi ne saisivat yhteisörahoitusta. Ne jaostot, joissa on vain vähän juttuja, eivät kuitenkaan tällaista rahoitusta saisi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että paikallisjaostot, joissa olisi vähän juttuja, eivät pystyisi taloudellisesti toimimaan. Lisäksi vaarana olisi, että oikeudenkäyntimaksut nousisivat korkeiksi. Tavoitteena on kuitenkin järjestelmä, joka toisi hyötyjä esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämän vuoksi Suomi katsoo, että maksut tulee määritellä niin, ettei niistä muodostu estettä pääsylle tuomioistuimeen.

Valtioneuvosto on asian käsittelyssä täydentänyt kantaansa seuraavasti:

On tärkeää, että paikallis- ja aluejaostoilla on toimivalta käsitellä ainakin loukkauskanteen vastakanteena nostetut mitätöintikanteet, jolloin jaoston kokoonpanoa voidaan vahvistaa teknisellä tuomarilla perustettavasta tuomaripoolista. Keskusjaoston käsiteltäviksi jäisivät siten suorat mitätöintikanteet ja sellaiset mitätöinti- ja loukkausasiat, jotka on siirretty sen käsiteltäväksi. Tämä tarkoittaisi, että samaa patenttia koskevia mitätöintiasioita voitaisiin käsitellä myös paikallis- ja aluejaostoissa. Tästä johtuu, että erikseen on ratkaistava se, miten estetään saman patentin pätevyyttä koskevien ristiriitaisten tuomioiden syntyminen eri paikallis- ja aluejaostoissa, mikä on ollut suunnitellun tuomioistuinjärjestelmän keskeinen tarkoitusperä.

Ehdotettu oikeudenkäyntikielijärjestely takaa valtioiden virallisten kielien käyttämisen paikallis- ja aluejaostoissa, mutta järjestelmään osallistuva valtio voi myös rajoittaa kielivalikoimaa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettu kielijärjestely turvaa riittävästi yksittäiseen oikeudenkäyntiin nähden siihen tarkoituksenmukaisesti soveltuvan oikeudenkäyntikielen asianosaisten toiveiden mukaisesti.