Talouden taantuma Suomessa ja ulkomailla syvenee. Sekä vienti että tuonti ovat supistuneet voimakkaasti. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2009 tuotanto pieneni 10,8 prosenttia vuoden 2008 maaliskuusta. Teollisuustuotannosta on leikkautunut viidennes pois, rakennusalalla syöksy on vielä voimakkaampaa. Talouden lama on siirtymässä entistä selvemmin myös palvelualoille. Kuntatalouden vaikeudet kasvavat tänä ja ensi vuonna.

Hallituksen talouspoliittinen linja on perustunut tuloveron kevennyksille, ja niiden varaan hallitus on rakentanut pääasiallisen talouden elvytyksen. Talouden laman ja voimakkaan epävarmuuden aikana tehdyt veronkevennykset eivät ole lisänneet toivotussa määrin kulutusta tai kotimaista kysyntää. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tehokkainta elvytystä ovat kuitenkin julkisten menojen tilapäinen lisäys, erityisesti julkiset investoinnit, ja kulutuskysyntää ylläpitävät toimet.

Finanssikriisi on muuttunut työllisyyskriisiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteen mukaan kahden seuraavan vuoden aikana menetetään lähes kaikki se työllisyyden kasvu, joka viime vaalikaudella luotiin. Kun työttömyysaste maaliskuussa 2008 oli 6,4 prosenttia, oli se tämän vuoden maaliskuun lopussa noussut 8,3 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys nousee ensi vuonna jo 10 prosenttiin. Työllisten määrä laskee vuoden 2008 tasosta vuoteen 2010 mennessä yhteensä noin 150 000 hengellä.

Nuorten tilanne on huolestuttava: nuoria oli tämän vuoden maaliskuussa työttöminä 30 000 henkeä, mikä tarkoittaa noin 53 prosentin kasvua edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Erityisesti on kasvanut nuorten miesten työttömyys. On ennustettu, että nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen jo kesään mennessä, koska vastavalmistuneiden on aiempaa vaikeampaa saada työtä.

Eri koulutusohjelmista on valmistunut työttömiksi useita tuhansia henkilöitä viime vuotta enemmän. Myös ammattiin valmistuminen on monen nuoren kohdalla vaarassa siksi, että työnantajat eivät talousvaikeuksiensa takia ota opiskelijoita harjoitteluun.

Lomautettuina on useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Lomautusten määrän ja keston ennakoidaan edelleen jatkavan kasvuaan ja muuttuvan irtisanomisiksi. Lisäksi iso osa irtisanomisista kohdennetaan selvästi ikääntyneisiin työntekijöihin. Suuri määrä alle 60-vuotiaita on varsin kevein perustein työnnetty ns. eläkeputkeen samaan aikaan, kun yleisenä tavoitteena on, että suomalaiset pysyisivät töissä nykyistä pidempään.

Toimenpiteet, jotka estävät nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, ovat nyt erittäin tärkeitä. Tätä vuotta ja myös vuotta 2010 koskevilla ratkaisuilla on olennaisia vaikutuksia laskusuhdanteen haitallisten jälkivaikutusten estämisessä. Jos työllisyyttä parantavia toimia ei heti tehdä, on vaarana, että meillä on muutaman vuoden päästä paljon pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä, syrjäytyneitä nuoria sekä tämän lisäksi ratkottavanamme väestön ikääntymisen tuomat haasteet.

Tässä hälyttävässä tilanteessa hallitus on myöntänyt työttömyyden hoitoon vähemmän määrärahaa kuin hyvän työllisyystilanteen aikana. Huolimatta muutamista hallituksen tänä keväänä tekemistä määrärahalisäyksistä määrärahat uhkaavat loppua kesken useissa TE-keskuksissa.

Hallituksen mukaan se antaa seuraavan lisätalousarvionsa syksyn budjettiriihen yhteydessä elokuussa. Uudet työllisyysmäärärahat olisivat siten alueilla käytettävissä aikaisintaan lokakuussa. Tämä on aivan liian myöhään. Jos työllisyysmäärärahoja lisätään vasta syksyllä, on työ- ja elinkeinokeskusten mahdotonta suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti.

Loppuvuosi näyttääkin työttömien aktivointitoimien osalta lohduttomalta. Määrärahojen puutteen vuoksi usean TE-keskuksen alueella on ongelmia esimerkiksi työnhakijoiden pääsyssä koulutukseen. Työ- ja elinkeinokeskukset ovat jo nyt sitoneet työllistämis- ja koulutustoimiin tarkoitetut määrärahat lähes sataprosenttisesti. Jos alueet eivät saa kesän aikana lisärahoitusta, toimenpiteet loppuvat ja avoin työttömyys uhkaa kasvaa todella voimakkaasti.

Työ- ja elinkeinotoimistojen resurssit ovat puutteelliset. TE-toimistot olivat ylikuormitettuja jo ennen taloustaantumaa mm. valtionhallinnon tuottavuusohjelman vuoksi. Taantumassa työttömien mahdollisuudet saada henkilökohtaista palvelua ovat entisestään heikentyneet. Monissa toimistoissa hoidetaan usein vain ns. alkupalvelut eli työnhaun uusiminen ja työttömyysturvan maksun käynnistäminen.

Nuoret tarvitsevat tukea työelämään pääsyssä. Nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoituksena on turvata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka alle 25-vuotiaille, ei toteudu. Jos työ- ja elinkeinotoimisto ei tarjoa juuri muuta palvelua kuin merkitsemisen työnhakijarekisteriin ja työttömyyskorvauksen, voi nuorten tilanne heiketä entisestään ja he saattavat jäädä kokonaan koulutuksen ja muiden työllistämistoimien tavoittamattomiin.