Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä, että hankintadirektiiviehdotus on jatkovalmistelussa kehittynyt oikeaan suuntaan. Valiokunta viittaa viime toukokuussa komission ehdotuksesta antamaansa lausuntoon, jossa valiokunta piti tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisluonne otetaan ehdotuksissa aikaisempaa paremmin huomioon (StVL 9/2012 vp).

Valiokunta yhtyy edelleen komission arvioon siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluilla on erityisominaisuuksia, joiden vuoksi niihin ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa hankintadirektiivien tavanomaisia menettelyjä. Näiden palvelujen jäsenvaltioiden rajat ylittävä ulottuvuus on komissionkin arvion mukaan niiden luonteesta johtuen vähäinen.

Kompromissiehdotuksessa on täsmennetty sosiaalisten näkökohtien huomioimista siten, että esimerkiksi tuotteen valmistukseen liittyviä sosiaalisia tekijöitä voidaan ottaa huomioon, vaikka nämä tekijät eivät olisikaan nähtävissä lopputuotteessa. Valiokunta pitää tätä myönteisenä samoin kuin ehdotuksia sidosyksikkösääntelyn lieventämisestä ja valvonnan toteuttamiseen liittyvän kansallisen harkintavallan lisäämisestä. Myös palvelusetelien käyttö palvelujen tuottamisessa otetaan direktiiveissä huomioon nykyistä selkeämmin.

Valiokunta pitää edelleen erittäin kannatettavana sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen kynnysarvon korottamista vähintään komission ehdottamaan 500 000 euroon. Jatkovalmistelussa on syytä selvittää myös mahdollisuudet nostaa kynnysarvo miljoonaan euroon sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisluonteen vuoksi ja koska komissionkaan mukaan alle miljoonan euron sopimuksiin ei liity jäsenvaltioiden rajat ylittäviä intressejä. Valiokunta katsoo, että Suomessa näille hankinnoille kansallisesti säädetty 100 000 euron kynnysarvo tulee nostaa EU:n säännösten mahdollistamaan enimmäismäärään.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hankintalaki uudistetaan niin, että työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Lisäksi selvitetään hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja korostaa, että varsinkin haavoittuvien ryhmien asumispalveluissa on usein kyse hyvin pitkäaikaisista järjestelyistä, joiden toteuttamisessa laadun ja jatkuvuuden merkitys on huomattavan suuri.

Valtioneuvosto suhtautuu kielteisesti kompromissiehdotuksessa ehdotettuun tarjousten jättämisen vähimmäismääräaikojen lyhentämiseen. Valtioneuvosto katsoo, että liian lyhyet määräajat voivat vaikuttaa merkittävästi tarjousten laatuun ja siten myös tarjouskilpailun lopputulokseen. Valiokunnan käsityksen mukaan määräaikojen lyhentämistä on tarpeen vielä arvioida ottaen huomioon myös pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet reagoida tarjouspyyntöön tilanteissa, joissa tarjouksen tekeminen edellyttää yritykseltä erityistä harkintaa.

Hankintamenettelystä poissulkemisen edellytyksenä on direktiiviehdotuksessa (55 art.) lainvoimainen päätös verojen tai sosiaaliturvamaksujen laiminlyömisestä. Valiokunta katsoo, että asianomaisen viranomaisen toteamuksen tulisi näissä tapauksissa riittää, koska lainvoimaisen päätöksen saaminen voi aiheuttaa kohtuuttoman viiveen asian käsittelyssä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että hankintasääntelyn lisäksi esimerkiksi verolainsäädäntöä kehittämällä edistetään yhteiskunnallisista velvoitteistaan huolehtivien yritysten mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailuissa.

Direktiiviehdotuksen mukaan yli 500 000 euron arvoiset hankkeet on jaettava pienemmiksi hankkeiksi tai perusteltava, miksi jakamista ei tehdä. Valiokunta pitää edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen kannalta myönteisenä, että direktiiviehdotuksessa tällä tavoin pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Hallitusohjelman mukaan hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet. Hankintalain uudistaminen kattaa hallitusohjelman mukaan myös työllisyyden, sosiaalisten ja muiden laatutekijöiden huomioon ottamisen nykyistä paremmin kilpailutusten yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämä näkökohdat otetaan huomioon myös hankintadirektiivin jatkovalmistelussa.