EU:n puolustuspolitiikan painopiste on siirtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana kriisinhallinnasta hyvin vahvasti tukemaan puolustusteollisuutta. Tämä on muuttanut puolustuspolitiikan toimijoiden rooleja. Kriisinhallinnassa päätoimija on ollut EU:n neuvosto ja osin Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), mutta kun vahvistetaan teollisuutta, toimivaltaa on neuvoston lisäksi etenkin komissiolla ja parlamentilla, sillä komissio tekee ehdotukset ja neuvosto ja parlamentti hyväksyvät ne yhdessä neuvottelujen jälkeen. Tässä ei siis päde yksimielisyysperiaate, jota noudatetaan yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (YTPP).
Euroopan selviytymiskyky on huomioitu uudessa rahoituskehysesityksessä vuosille 2028−2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EU haluaa rahoittaa valmiusunionia ja valmistautua kriisinhallinnan kaikkiin vaiheisiin eli ennaltaehkäisystä reagointiin ja toipumiseen. Tarkoituksena on rakentaa yhtäältä vahva pidäke ja toisaalta riittävä puolustuskyky, jolla voidaan vastata voimankäyttöön, joka kohdistuu EU:hun tai sen kumppanimaihin, kuten Ukrainaan. Keskeinen esitys on enimmillään 800 miljardin euron ReArm Europe -suunnitelma, joka sisältää 150 miljardin euron SAFE-lainarahoitusvälineen (Security Action for Europe).
Naton ja EU:n roolit Euroopan puolustuksessa eroavat toisistaan, mutta ne kuitenkin täydentävät toisiaan. Nato on ensisijaisesti sotilaallinen liittouma, jonka perustehtävä on puolustaa sotilasliittoon kuuluvia maita, kun taas EU:n rooli painottuu enemmän kriisinhallintaan ja puolustusteollisuuden kehittämiseen.
Puolustuksen perustasta
EU antoi 18.10.2023 EDIRPA-asetuksen, jolla vahvistetaan Euroopan puolustusteollisuutta yhteistoiminnallisten hankintojen avulla. Lisäksi se on perustanut ASAP-ohjelman lisäämään ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia kaikkialla Euroopassa ja auttamaan näin jäsenvaltioita täyttämään varastonsa ja toimittamaan ampumatarvikkeita Ukrainaan.
Euroopan puolustusvirasto (European Defence Agency, EDA) perustettiin vuonna 2004. Se auttaa EU-maita (kaikkia EU:n 27 jäsenmaata) kehittämään sotilaallisia resurssejaan. Samalla se edistää yhteistyötä ja käynnistää uusia hankkeita. Se myös tukee yhteisten puolustusresurssien kehittämisestä kiinnostuneita jäsenmaita tässä työssä.
Euroopan puolustusrahasto (European Defence Fund, EDF) tukee jäsenvaltioiden yrityksiä kehittämään kilpailukykyisiä ja yhteistyöhön perustuvia puolustushankkeita, jotka tuottavat innovatiivisia ja yhteen toimivia puolustusteknologioita ja -kalustoa. Se tarjoaa tukea ja neuvontaa osallistujille koko tutkimus- ja kehityssyklin ajan. Rahaston budjetti on lähes 7,3 miljardia euroa vuosille 2021–2027, josta 2,7 miljardia euroa on osoitettu yhteistyöhön perustuvaan puolustustutkimukseen ja 5,3 miljardia euroa yhteistyöhön perustuviin resurssien kehittämishankkeisiin, jotka täydentävät kansallisia rahoitusosuuksia.
EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaava strateginen kompassi hyväksyttiin 21.3.2022 ulkoasiainneuvostossa EU:n puolustus- ja ulkoministerien toimesta. Kompassia voi luonnehtia EU:n puolustusselonteoksi ja sen aikajänteenä on seuraavat noin 5–10 vuotta. Kompassi tarkentaa EU:n vuonna 2016 määriteltyjä turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tavoitteita, tehostaa EU:n sovitun tavoitetason toimeenpanoa ja varmistaa, että viime vuosina käynnistetyillä puolustusaloitteilla on toivottu vaikutus. Kompassi on ensimmäinen EU:n arviointi- ja ohjausprosessi turvallisuus- ja puolustusyhteistyön alalla.
Uusia hankkeita
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2025 puolustuksen kehittämiseksi valkoisen kirjan Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä (White Paper for European Defence) sekä Euroopan puolustusvalmiuden tiekartan (Defence Readiness Roadmap.)
Euroopan komissio ja EUH julkistivat 4.3.2025 ReArm Europe -suunnitelman, joka tunnetaan myös nimellä Readiness 2030. Tämä on kattava aloite, jonka tarkoituksena on vahvistaa Euroopan puolustuskykyä. Suunnitelma on vastaus EU:n nopeasti heikkenevään strategiseen ympäristöön, johon kuuluu useita kasvavia uhkia ja haasteita, kuten Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan, geopoliittinen epävakaus alueella, kyberhyökkäykset ja sabotaasiteot.
ReArm Europe Plan / Readiness 2030-hanke mahdollistaa yli 800 miljardin euron menot muun muassa seuraavien välineiden kautta: Vapautetaan julkisen rahoituksen käyttö puolustusalalla kansallisella tasolla aktivoimalla vakaus- ja kasvusopimuksen kansallinen poikkeuslauseke, joka antaa niille lisää budjettivaraa puolustusmenojen lisäämiseen; Euroopan turvallisuustoimet – SAFE – uusi lainarahoitusväline, jolla autetaan EU:n jäsenvaltioita lisäämään investointeja Euroopan puolustusvoimavaroihin.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 27.5.2025 asetuksen Security Action for Europe (SAFE) -lainarahoitusvälineen perustamisesta. SAFE on EU:n uusi lainarahoitusväline, jolla tuetaan niitä jäsenmaita, jotka haluavat investoida puolustusteollisuuden tuotantoon yhteishankintojen avulla keskittyen ensisijaisiin suorituskykyihin. SAFE:n avulla rahoitetaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EU's Defence Technological and Industrial Base, EDTIB) koskevia kiireellisiä ja laajamittaisia investointeja. Tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia ja varmistaa, että puolustustarvikkeita on tarvittaessa saatavilla, sekä korjata nykyiset suorituskykypuutteet ja viime kädessä vahvistaa EU:n yleistä puolustusvalmiutta.
Euroopan komissio hyväksyi 9.9.2025 alustavan jaon puolustukseen tarkoitetulle yhteisvelalle, eli SAFE-lainoille. Yhteensä 150 miljardin euron lainapaketti on varattu 19 EU-maalle. Suomelle on varattu miljardi euroa 150 miljardin euron summasta. Lähiaikoina on tulossa hyväksyttäväksi myös EDIP-puolustusalan erityisohjelma (Dedicated Programme for Defence), joka tuo 1.5 miljardia rahoitusta EU:n puolustusteollisuuden tukemiseen, josta osa tulee menemään myös Ukrainan teollisuuden tukemiseen.
SAFE-välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja. Taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Euroopan yhä laajempi tarve panostaa omaan puolustukseensa. Jäsenmaat voivat hakea välineestä lainarahaa, jonka takauksena toimii EU:n budjetti. Eurooppa-neuvoston on määrä päättää asiasta tammikuun lopulla 2026. Jäsenmaiden on tarkoitus jättää viralliset lainahakemukset komissiolle viimeistään marraskuun loppuun 2025 mennessä.
Tietopakettiin on koottu Euroopan unionin puolustuksen kehittämiseen liittyvää säädös- ja valmisteluaineistoa EU:n ja Suomen kansalliselta tasolta sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa. Aineistoa on koottu ajallisesti Ukrainan sodan alusta 24.2.2022 nykypäivään. Euroopan unionin tuesta Ukrainalle on mukaan otettu yleissivustot taloudellisesta ja sotilaallisesta tuesta.