Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Kuva: Ville Fofonoff

Saamelaiskäräjälain muuttaminen

Saamelaiskäräjälain uudistamista on valmisteltu noin kymmenen vuotta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa todetaan, että työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan.

Jos kuvio ei näy kunnolla, katso se kokonäyttötilassa.

Saamelaiskäräjälain säännöksiä on pidetty osittain vanhentuneina ja niiden toimivuudessa on ollut ongelmia. Haasteita on ollut erityisesti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyvissä kysymyksissä ja viranomaisten neuvotteluvelvoitteessa. Esimerkiksi vuonna 2019 YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi kahdessa vaaliluetteloon merkitsemistä koskevassa tapauksessa Suomen rikkoneen kansalais- ja poliittisten oikeuksien yleissopimusta.

Viime vuonna saamelaiskäräjälain uudistamista varten asetettiin toimikunta, jonka toimikausi oli 1.12.2020–15.5.2021. Viitekehyksenä toimikunnan työlle olivat esimerkiksi perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus, parafoitu Pohjoismainen saamelaissopimus, Kansainvälisen työjärjestön alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILO 169 -sopimus sekä ihmisoikeustoimielinten Suomea koskevat ratkaisut.

Uudistuksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tarkoituksena on myös parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Lisäksi halutaan vahvistaa saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana määrittää, kuka on saamelainen. Myös saamelaiskäräjien vaalien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset halutaan uudistaa. Vaaliluettelo on tarkoitus koota uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Viranomaisten neuvotteluvelvoite halutaan muuttaa yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi saamelaiskäräjien ehdotuksesta nimetty muutoksenhakulautakunta, joka toimisi ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena.

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan mietintö (VN/5875/2019) julkaistiin 11.5.2021. Mietintöön sisältyy hallituksen esityksen luonnos ja siihen liittyy eriävä mielipide. Lausuntokierros asiasta järjestettiin 21.5.–6.8.2021.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2021.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Oikeusministeriön hanke: Saamelaiskäräjälain muuttaminen, OM002:00/2020

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan mietintö. Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:21.

Hallituksen esityksen luonnos oli kommentoitavana Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 21.5.–6.8.2021:
Lausuntopyyntö saamelaiskäräjälain muutosta valmistellun toimikunnan mietinnöstä

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellun toimikunnan mietintö; Yhteenveto lausuntopalautteesta, 13.9.2021.

United Nations Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, 6 August 2021. Country Engagement Finland.
– YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin kommentit luonnoksesta.

Aiheen aikaisempi käsittely

Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietintö / Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 55/2013.

Alexander Stubbin hallituksen kaudella annettiin saamelaiskäräjälain uudistamista koskeva hallituksen esitys, HE 167/2014. Asian käsittely keskeytettiin keväällä 2015.

Juha Sipilän hallituksen aikana asetettiin saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta, OM077:00/2017.
Hankkeen toimikausi oli 8.11.2017–30.8.2018.

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan mietintö. Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 28/2018.

Asia oli lausunnoilla Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 19.6–27.7.2018:
Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen toimikunnan esitysluonnos; Yhteenveto lausuntopalautteesta, 21.8.2018. (Word-tiedosto)

United Nations: The Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples Country Engagement Mission (10-16 February 2018) – Finland, 28 March 2018.
– YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin kommentit.

Käsittely eduskunnassa

Aiheen aikaisempi käsittely

Kirjallinen kysymys KK 939/2014:
metsäsaamelaisten asemasta suhteessa ILO 169 -sopimuksen hyväksymiseen / Eeva-Maria Maijala, kesk

Hallituksen esitys HE 167/2014:
eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Kirjallinen kysymys KK 520/2015:
saamelaiskäräjien toiminnasta ja oikeusministeriön ohjausvastuusta / Mikko Kärnä, kesk

Kirjallinen kysymys KK 458/2016:
Suomen totuus- ja sovintokomission perustamisesta / Emma Kari, vihr

Kirjallinen kysymys KK 9/2017:
saamelaisten oikeuksien parantamisesta / Emma Kari, vihr

Kirjallinen kysymys KK 354/2018:
alkuperäiskansaan kuuluvien ihmisryhmien tasapuolisesta kohtelusta / Eeva-Maria Maijala, kesk

Kirjallinen kysymys KK 57/2019:
saamelaiskäräjien toiminnasta / Mikko Kärnä, kesk

Oikeusvertailevaa aineistoa

Kansainvälinen sääntely

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus, (SopS 37/1970).

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, (SopS 6/1976).

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus sekä siihen liittyvä valinnainen pöytäkirja, (SopS 7–8/1976).
– Katso artiklat 1 ja 27.

Euroopan ihmisoikeussopimus: Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, (SopS 18/1990) muutoksineen.

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus, (SopS 1–2/1998).

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, (SopS 23/1998).

International labour organization, ILO:
Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 (No. 169)

Pohjoismainen saamelaissopimus
– Sopimusteksti on parafoitu vuonna 2017, mutta sopimus ei ole vielä voimassa.

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 326, 26.10.2012

Euroopan neuvoston asiakirjoja

National minorities (FCNM) – Finland
– Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen, Framework Convention for the Protection of National Minorities, viimeisin Suomea koskeva monitorointi tehtiin vuonna 2019.

Resolution CM/ResCMN(2020)1 on the implementation of the Framework Convention for the Protection of National Minorities by Finland
– Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmassa todetaan muun muassa:

”Significantly strengthen the participatory rights of the Sámi Parliament in legislation and practice, inter alia by equipping the Sámi Parliament with the necessary resources and providing training to the officials concerned at national and local levels on the correct implementation of the 'obligation to negotiate'. While the amendment to the Act on the Sámi Parliament should have priority, the authorities should ensure effective participation as a matter of urgency even while the Act remains unamended.”

European Charter for Regional or Minority Languages :
Reports and recommendations / Finland
– Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan Suomea koskevat raportit ja suositukset.

European Commission against Racism and Intolerance (ECRI):
ECRI Country monitoring in Finland, Fifth Report, 18.6.2019
– Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio suositteli ILO:n yleissopimuksen nro 169 pikaista ratifiointia.
– Katso sivu 11.

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Sametingslag (1992:1433)

Ruotsissa on ehdotettu neuvottelumenettelyn uudistamista:
En konsultationsordning i frågor som rör det samiska folket

Norja

Lov om Sametinget og andre samiske rettsforhold (sameloven) LOV-1987-06-12-56

Forskrift om valg til Sametinget FOR-2008-12-19-1480

Norjan saamelaislakia muutettiin kesällä 2021 neuvotteluvelvoitteen osalta: Lovvedtak 149 (2020–2021).

Lakimuutoksen käsittelytiedot: Prop. 86 L (2020-2021).

Velvoite koskee valtiotason lisäksi jatkossa myös läänejä ja kuntia. Itse neuvotteluvelvoitteen toteuttamistapoihin ja sisältöön ei tehty merkittäviä muutoksia. Aiemmin velvoite perustui vuonna 2005 solmittuun hallituksen ja Saamelaiskäräjien väliseen sopimukseen, Prosedyrer for konsultasjoner mellom statlige myndigheter og Sametinget.

Den nye sameretten : utredning fra Samerettsutvalget, NOU 2007:13. Justis- og politidepartementet, 2007.

Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Kuka on saamelainen? Saamelaiskäräjälain 3 §:n tulkinnan ja soveltamisen historiallinen, vertaileva, järjestelmällinen ja (oikeus)ideologinen analyysi / Markku Kiikeri. Lapin yliopisto, 2021.

Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja viranomaisten aktiivinen velvoite turvata perinteisten elinkeinojen harjoittamisen ja kehittämisen edellytykset / Leena Heinämäki. Artikkeli sivuilla 3–35 julkaisussa Lakimies 118 (2021):1.
Lakimieslehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

State of the world’s indigenous peoples, 5th volume : rights to lands, territories and resources. New York, United Nations, Department of Economic and Social Affairs, 2021.

Saamelaisten itsehallinto Suomessa – dynaaminen vai staattinen? : tutkimus perustuslaissa turvatun saamelaisten itsehallinnon kehittymisestä lainsäädännössä vuosina 1996–2015 / Juha Guttorm. Rovaniemi, Lapin yliopisto, 2018.
Guttormin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kokonaisharkinta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksissä koskien saamelaismääritelmän tulkintaa / Oula-Antti Labba. Pro gradu, Lapin yliopisto, 2018.

Ändringar i bestämmelser om val till Sametinget / Regeringskansliet, Kulturdepartementet, 2017.
Ändringar jne. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Saamelaisten oikeuksien toteutuminen : kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus / Leena Heinämäki… et al. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2017.
Heinämäen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Reglering av ekonomiska förmåner för förtroendevalda i Sametinget / Regeringskansliet, Kulturdepartementet, 2017.
Reglering jne. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

The definition of a Sami person in Finland and its application / Tanja Joona. Artikkeli sivuilla 155–172 julkaisussa Indigenous rights in Scandinavia : autonomous Sami Law / Christina Allard, Susann Funderud Skogvang (eds.)
Allardin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ett folk, ulike valg : Sametingsvalg i Norge og Sverige / Eva Josefsen et al. Gyldendal akademisk, 2017.
Josefsenin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietintö : lausuntotiivistelmä / Camilla Busck-Nielsen. Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 22/2014.

Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten kotiseutualueella : työryhmän mietintö. Maa- ja metsätalousministeriö, Työryhmämuistio 2014:2.

Kirjallisuutta aiheesta saamelaiset Eduskunnan kirjastossa

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö saamelaiskäräjälain muutosta valmistellun toimikunnan mietinnöstä
– Hallituksen esityksen luonnos oli kommentoitavana Lausuntopalvelussa 21.5.–6.8.2021

Muuta aineistoa

Koti- ja pohjoismaisia aineistoja

Suomi: Sámediggi – Saamelaiskäräjät

Ruotsi: Sámediggi – Sametinget

Norja: Sámediggi – Sametinget

Oikeusministeriö: Saamelaisasiat – Saamelaiset ja Saamelaiskäräjät

Sámediggi – Saamelaiskäräjät: Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio

Valtioneuvoston kanslia: Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio 

Ihmisoikeuskeskus: Alkuperäiskansa saamelaiset ihmisoikeuskoulutus

Edilex uutiset 23.4.2021: KHO:n neljä vuosikirjaratkaisua saamelaiskäräjävaaleista

Kansainvälisten järjestöjen aineistoja

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten saamelaisia koskevat suositukset -kooste. Ulkoministeriö, Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö 6.8.2021.

Vuonna 2019 YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi Suomen rikkoneen kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta (artikla 25 ja/tai artikla 27) kahdessa tapauksessa:

1) CCPR/C/124/D/2668/2015 Views adopted by the Committee under article 5 (4) of the Optional Protocol, concerning communication No. 2668/2015

2) CCPR/C/124/D/2950/2017 Views adopted by the Committee under article 5 (4) of the Optional Protocol, concerning communication No. 2950/2017

United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples

Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples (EMRIP)
– YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen neuvoa-antava toimija, joka koostuu seitsemästä alkuperäiskansa-asiantuntijasta

YK:n ihmisoikeusneuvosto, Human Rights Council:
Efforts to implement the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples : indigenous peoples and the right to self-determination. Draft report of the Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, A/HRC/EMRIP/2021/2.

YK:n ihmisoikeusneuvosto, Human Rights Council:
Report of the Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples on the human rights situation of the Sami people in the Sápmi region of Norway, Sweden and Finland, A/HRC/33/42/Add.3

Study of the problem of discrimination against indigenous populations / Jose R. Martínez Cobo, 1987
– Katso kohta 379.

International Labour Organization, ILO – Committee of Experts on the Application of Conventions and Recommendations:
Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 (No. 169) (pdf). General observation, publication 2019.

Council of Europe Portal. National Minorities (FCNM):
The Framework convention for the protection of national minorities

Sisällöllinen toimitus: Sari Koski, syyskuu 2021, päivitetty 13.10.2021, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi