Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 11 päivänä marraskuuta 2009 lähettänyt jatkokirjelmän 7. TEM 05.11.2009 asiassa U 54/2000 vp ja jatkokirjelmän 1. TEM 05.11.2009 asiassa E 47/2009 vp talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva ja hallitussihteeri Heli Honkapää, työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija Jussi Karttunen, oikeusministeriö
pääjohtaja Martti Enäjärvi ja linjanjohtaja Pekka Launis, Patentti- ja rekisterihallitus
asiantuntija Riikka Tähtivuori, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta U 54/2000 vp lausunnot TaVL 16/2000 vp ja TaVL 25/2008 vp sekä asioista U 54/2000 vp ja E 47/2009 vp yhteisen lausunnon TaVL 14/2009 vp. Lisäksi valiokunta on antanut patenttikonsultaatiota ja patenttitiedonantoa koskeneesta asiasta E 140/2005 vp lausunnot TaVL 9/2006 vp ja TaVL 8/2007 vp.
Joulukuun kilpailukykyneuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät koskien yhteisöpatenttia ja patenttilitigaatiosopimusta. Neuvoston päätelmät muodostavat osan kokonaispakettia, jolla pyritään kehittämään patenttijärjestelmää Euroopassa. Kokonaisuuteen kuuluvat: yhteisöpatentin käyttöönotto (yhteisöpatenttiasetus), yhteistyöjärjestelyt Euroopan patenttiviraston ja kansallisten virastojen välillä (kahdenväliset sopimukset), Euroopan patenttisopimuksen muuttaminen ja Patenttituomioistuimen perustaminen (patenttilitigaatiosopimus).
Yhteisöpatenttiasetuksella harmonisoitaisiin aineellinen patenttioikeus yhteisössä. Yhteisöpatenttiasetuksen rinnalla neuvotellulla patenttilitigaatiosopimuksella perustettaisiin litigaatiojärjestelmä yhteisöpatentteihin ja eurooppapatentteihin liittyvien riitojen ratkaisemista varten.
Suomi tukee pyrkimyksiä kehittää nykyistä patenttijärjestelmää osana Lissabonin strategiaa. Poliittinen päätös antaisi tärkeän signaalin työn etenemisestä. Toisaalta Suomi on huolissaan epävarmuustekijöiden suuresta kirjosta niin yhteisöpatentin kuin patenttilitigaatiojärjestelmän osalta.
Suomi on neuvottelujen uudelleenkäynnistymisestä asti pitänyt patenttilitigaatiojärjestelmässä etenemistä ensisijaisena tavoitteenaan. Lähtöasetelma on tällä pj-kaudella muuttunut merkittävästi siinä mielessä, että päätös yhteisöpatentista tehtäisiin nyt ensin ilman, että tiedettäisiin patenttilitigaatiojärjestelmän lopullisesta sisällöstä taikka voimaantuloajankohdasta.
Rajoitetun kieliregiimin lisäksi Suomi on eduskunnan ja valtioneuvoston linjaamana asettanut yhteisöpatentille ja patenttilitigaatiojärjestelmälle alla esitetyt yleiset reunaehdot. Kaikkein tärkein reunaehtomme koskee patentti-infrastruktuurin säilymistä Euroopassa elinvoimaisena.
Suomi on aktiivisesti pyrkinyt saamaan Suomelle tärkeät reunaehdot täytettyä ja pyrkii tähän voimakkaasti edelleen. Suomi pitää tärkeänä, että poliittinen ratkaisu on kokonaisuutena hyväksyttävissä. Jos kaikki reunaehdot eivät poliittisen päätöksenteon hetkellä täyty, on ehdotuksia arvioitava saavutettavan kokonaishyödyn kannalta. Mikäli neuvotteluissa saavutetaan kokonaisuuden kannalta hyvä ja elinkeinoelämää hyödyttävä ratkaisu, Suomi voi harkita yksittäisten reunaehtojen osalta joustoja ja kokonaisratkaisun hyväksymistä.
Talousvaliokunta on lausunut yhteisöpatentista ja sen käsittelyyn sittemmin yhdistetystä patenttioikeudenkäyntijärjestelmää koskevasta (patenttilitigaatio) sopimuksesta useita kertoja ja viimeksi keväällä 2009 (TaVL 16/2000 vp, TaVL 9/2006 vp, TaVL 8/2007 vp, TaVL 25/2008 vp, TaVL 14/2009 vp). Viitaten aiempiin lausuntoihinsa talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että ehdotus kilpailukykyneuvostossa hyväksyttäviksi neuvoston päätelmiksi vastaa yleisellä tasolla Suomen asettamia tavoitteita, vaikka kaikkia neuvotteluille asetettuja reunaehtoja eivät nykyiset linjaukset täytä.
Suomi on aktiivisesti ajanut neuvotteluissa valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisesti asettamien reunaehtojen toteutumista, kuten patentti-infrastruktuurin säilymistä elinvoimaisena, yhteisöpatentin maksujen ja jakokriteereiden tasapainoisuutta, kansallisten patenttivirastojen toimintaedellytysten turvaamista, opt out -järjestelmästä luopumista sekä litigaatiojärjestelmän hyväksymisen ensisijaisuutta. Talousvaliokunta pitää hyvin valitettavana, jos monet näistä reunaehdoista jäävät toteutumatta hyväksyttävissä päätelmissä. Poliittinen ratkaisu asiassa olisi kuitenkin tärkeä signaali eurooppalaisen patenttijärjestelmän etenemisestä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen ehdotuksen yleisen hyväksyttävyyden ensisijaisuudesta yksittäisiin reunaehtoihin nähden. Valiokunta korostaa samalla Suomen erityistä aktiivisuutta jäljelle jäävien epäkohtien parantamiseksi asian jatkokäsittelyssä suomalaisen yritystoiminnan edut huomioon ottaen.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä