Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 28 päivänä marraskuuta 2012 lähettänyt jatkokirjelmän 3. TEM 26.11.2012 asiassa E 47/2009 vp talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
neuvotteleva virkamies Liisa Huhtala, työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija Jussi Karttunen, oikeusministeriö
toimistopäällikkö Laila Jungfelt ja apulaistoimistopäällikkö Marjo Aalto-Setälä, Patentti- ja rekisterihallitus
lakimies Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari
asiantuntija Riikka Tähtivuori, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät
puheenjohtaja Jonna Sahlin, Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnot TaVL 14/2009 vp ja TaVL 38/2009 vp (yhdistettynä asian U 54/2000 vp käsittelyyn).
Eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittäminen sisältää kaksi pääelementtiä:
EU-asetuksilla luotava yhtenäinen patenttisuoja (mukana 25 jäsenvaltiota) sekä
kansainvälisellä sopimuksella perustettava yhdistetty patenttituomioistuin.
Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun 13 jäsenvaltiota (mukaan lukien Saksa, Ranska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat) ovat ratifioineet sen kansallisesti. Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevia asetuksia ryhdytään soveltamaan vasta tuomioistuinsopimuksen voimaantulon jälkeen ja tuomioistuimen käynnistettyä toimintansa. Yhtenäinen suoja ulottuu ainoastaan niihin maihin, jotka ovat mukana tuomioistuinjärjestelmässä.
Yhtenäinen patenttisuoja perustuu SEUT 329(1) artiklan mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, johon osallistuu 25 jäsenvaltiota. Italia ja Espanja ovat jättäytyneet tässä vaiheessa yhteistyön ulkopuolelle.
Sopimusluonnoksen mukaiseen patenttituomioistuimen perusrakenteeseen ja sen toiminnan pääpiirteisiin ei ole tullut asiallisia muutoksia. Tuomioistuimen rakenteen ja pääpiirteiden osalta tässä yhteydessä viitataan aikaisemmissa, käsillä olevaa asiaa koskevassa E-kirjelmässä (E 47/2009 vp) ja sen 1. jatkokirjelmässä 6.11.2009 selostettuun.
Mainitussa E-kirjelmässä ja sen jatkokirjelmissä selostettuun nähden huomattavin muutos on tapahtunut koskien patenttituomioistuinsopimuksen siirtymäkautta. Sopimusluonnoksen mukaan siirtymäkausi, jonka aikana kansallisilla tuomioistuimilla säilyisi rinnakkainen toimivalta ns. "klassisten" eurooppapatenttien osalta, olisi seitsemän vuotta (aikaisemmin viisi vuotta). Tämän lisäksi kyseistä ajanjaksoa olisi mahdollista pidentää enintään seitsemällä vuodella.
Suomi pitää tärkeänä patenttijärjestelmän kehittämistä Euroopassa, ja nyt ollaan ottamassa merkittäviä edistysaskelia pitkään jatkuneessa prosessissa. Suomi voi hyväksyä kokonaisuudesta saavutetun neuvottelutuloksen.
Tavoitteena on patenttijärjestelmä, joka vastaa yritysten tarpeita olemalla nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi, laadukkaampi ja oikeusvarmempi. Suomi pitää myös tärkeänä, että eurooppalainen patentti-infrastruktuuri säilyy korkeatasoisena ja elinvoimaisena.
Jatkotyön osalta Suomi pitää tärkeänä turvata aito mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän käyttöönottoon ja viimeistelyyn liittyviin ratkaisuihin. Vaikutuksiltaan yhtenäisen eurooppapatentin osalta tällaisia avoinna olevia keskeisiä kysymyksiä ovat muun ohella vuosimaksujen taso ja jakokriteerit. Patenttituomioistuimen toiminnan käynnistämiseen liittyviä keskeisiä avoinna olevia kysymyksiä ovat puolestaan erityisesti tuomioistuimen työjärjestyksen laatiminen, tuomioistuinmaksuista sopiminen ja tuomioistuimen rahoitus. Vaikutusmahdollisuutensa turvatakseen Suomi katsoo välttämättömäksi allekirjoittaa yhdistettyä patenttituomioistunta koskeva sopimus.
Suomen kansalliset ratkaisut sekä patenttituomioistuinsopimuksen ratifioinnista että tuomioistuimen 1. asteen jaostoratkaisuista valmistellaan erikseen normaalien menettelytapojen mukaisesti.
Talousvaliokunta on käsitellyt sekä yhteisöpatenttiin että patenttituomioistuinjärjestelmään liittyviä kysymyksiä useissa aikaisemmissa lausunnoissaan, viimeksi syksyllä 2009 (TaVL 16/2000 vp, TaVL 9/2006 vp, TaVL 8/2007 vp, TaVL 25/2008 vp, TaVL 14/2009 vp ja TaVL 38/2009 vp). Aiempien kannanottojensa mukaisesti talousvaliokunta puoltaa osallistumista yhtenäisen patenttisuojan jatkovalmisteluun ja yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen allekirjoittamista. Vaikka kaikkia neuvotteluille asetettuja tavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan, on Suomen kannalta paras ratkaisu olla mukana vaikuttamassa päätöksentekoon.
Tuomioistuimen perustamiskustannuksista tai budjettivaikutuksista ei toistaiseksi ole esitetty täsmällisiä arvioita. Se, että EU ei olisi tuomioistuinjärjestelmää koskevan sopimuksen osapuoli, merkitsisi, että tuomioistuinjärjestelmän rahoittaminen ei voisi tapahtua ainakaan suoraan EU:n talousarvion kautta.
Patenttituomioistuimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten lisäksi ehdotuksella toteutuessaan olisi todennäköisesti taloudellisia vaikutuksia myös kansallisesti mahdollisen paikallisjaoston (tai muiden sopimusvaltioiden kanssa yhdessä perustettavan aluejaoston) perustamisen ja toiminnan myötä. Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä hallituksen esitys IPR-asioiden keskittämisestä markkinaoikeuteen, mikä mahdollistaisi markkinaoikeuden resurssien ja puitteiden hyödyntämisen myös mahdollisena paikallis- tai aluejaostona.
Aiempiin lausuntoihinsa viitaten talousvaliokunta painottaa tarvetta turvata kansallisten tutkivien patenttivirastojen toimintaedellytykset niin rahoituksen kuin toimivien tutkimuspuitteidenkin osalta. PRH on nykyisin nettobudjetoitu virasto, ja sen patentti- ja innovaatiolinjan rahoitus perustuu täysimääräisesti asiakasmaksuihin. On odotettavissa, että yhtenäispatentin voimaantulo vähentää merkittävästi viraston tuloja. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kansallisella patenttivirastolla on jatkossakin taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa toimintaansa.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuimen rahoituksesta ja maksuista saadaan riittävät tiedot ennen kansallisesta ratifioinnista päättämistä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei rahoitusmallista tule niin kallista, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet oikeudenkäynteihin tosiasiallisesti vaikeutuvat.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Teija Miller