Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Valmiuslain kokonaisuudistus

Johdanto

Oikeusministeriön hanke Valmiuslain kokonaisuudistukseksi on ylivaalikautinen hanke. Se käynnistettiin pääministeri Marinin hallituskaudella, ja se jatkuu pääministeri Orpon hallituskaudella. Hankkeessa ehdotetaan säädettäväksi uusi valmiuslaki, jolla kumottaisiin nykyinen valmiuslaki.

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Jotta tämä tavoite toteutuu, viranomaiset tarvitsevat poikkeuksellisia toimivaltuuksia poikkeusoloissa. Valmiuslaissa säädetään normaalista poikkeavista toimivaltuuksista, esimerkiksi perusoikeuksista poikkeamisesta, valtiontalouden hoidosta ja hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa.

Uudistetun valmiuslain tulisi vastata nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Uudistuksen tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus.

Valmiuslain tulee

mahdollistaa vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistaminen,
tarjota asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet poikkeustilanteiden hallitsemiseksi ja
mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset poikkeustilanteissa.

Oikeusministeriö perusti työryhmän valmiuslain uudistamiseksi syksyllä 2022. Työryhmä koostuu ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian edustajista sekä oikeudellisista asiantuntijoista. Tämän lisäksi työryhmän työtä seuraa ja tukee parlamentaarinen seurantaryhmä, joka koostuu kansanedustajista. Uusi parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti syksyllä 2023. Sen toimikausi jatkuu hallituskauden loppuun.

Työryhmän laatima mietintö valmistui 30.6.2025, ja se sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi. Mietintöä arvioitiin poliittisessa käsittelyssä syksyn 2025 aikana. Sisäministeriö teki valmiuslakia koskevan hallituksen esityksen luonnokseen muutosehdotuksia, jotka liittyvät laajamittaiseen maahantuloon.

Valtioneuvosto asetti ajalle 20.11.–18.12.2025 uuden työryhmän jatkamaan valmiuslain kokonaisuudistusta. Tavoitteena oli arvioida sisäministeriön esiin nostamat muutosehdotukset ja tehdä muutoksista ehdotus valmiuslakia koskevaan mietintöön. Työryhmä ei ehdottanut muutoksia mietintöön. Sisäministeriö jätti muutosehdotuksensa mietintöön eriävänä mielipiteenä.

Oikeusministeriön työryhmän mietintö ehdotukseksi uudeksi valmiuslaiksi on lausuntokierroksella 17.12.2025–27.2.2026. Esityksessä ehdotetaan valmiuslain kaikkien osa-alueiden ajantasaistamista vastaamaan muuttunutta Euroopan turvallisuustilannetta, yhteiskuntaan kohdistuvia nykyaikaisia uhkia, koronapandemian kokemuksia sekä yhteiskunnallista ja oikeudellista kehitystä. Merkittäviä muutoksia ehdotetaan muun muassa varautumisvelvollisuuteen ja toimivaltuussäännöksiin.

Uudistuksessa on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota valmiuslain ja sen toimivaltuuksien tosiasialliseen toimivuuteen kriisitilanteessa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa 2026.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Valmiuslain uudistamistarpeita kartoittava ilmiöpohjainen skenaarioselvitys. Turvallisuuskomitea 3/2021.

Valmiuslain uudistamisen ilmiöpohjaiset lähtökohdat / Minna Branders. Maanpuolustuskorkeakoulu 4/2021.

Oikeusministeriön hanke

Valmiuslain kokonaisuudistus. Oikeusministeriön hanke OM015:00/2022.
– Toimikausi 6.10.2022–30.6.2025
– Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän asettaminen 6.10.2022
– Muistio 29.9.2022: Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän asettaminen

Lausuntopalvelu.fi: Työryhmän lausuntopyyntö valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista.
– lausuntoaika 5.12.2023–15.2.2024.
– Valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskeva muistio 15.11.2023

Valmiuslain uudistamista valmistelevan työryhmän toimikauden jatkaminen 13.2.2025

Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän toimikausi päättyi 30.6.2025. Työryhmä hyväksyi 17.11.2025 mietinnön, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi.
– Sisäministeriön ehdotukset muutoksiksi hallituksen esitysluonnokseen eduskunnalle valmiuslaiksi

Työryhmän asettaminen jatkamaan valmiuslain kokonaisuudistusta eräiden laajamittaiseen maahantuloon liittyvien seikkojen huomioon ottamiseksi 20.11.2025

Lausuntopalvelu.fi: Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi; työryhmän mietintö
– lausuntoaika 17.12.2025–17.2.2026
– Valmiuslain kokonaisuudistus: työryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisuja: Mietintöjä ja lausuntoja 2025:50.

Parlamentaarinen seurantatyöryhmä

Valtioneuvosto asetti 24.3.2022 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työtä. Parlamentaarisen seurantaryhmän toimikausi päättyi Sanna Marinin hallituksen toimikauden päättyessä.
– Valmisteluelimen asettaminen, OM/2022/41
– Muistio: Valmiuslain kokonaisuudistuksen valmistelun parlamentaarisen seurantaryhmän asettaminen

Valtioneuvosto asetti 19.10.2023 uuden parlamentaarisen seurantaryhmän. Sen toimikausi jatkuu hallituskauden loppuun.
– Valmisteluelimen asettaminen, OM/2023/126
– Muistio: Valmiuslain kokonaisuudistuksen valmistelua tukevan parlamentaarisen seurantaryhmän asettaminen
– Seurantaryhmän tehtävänä on arvioida, tukea ja seurata valmiuslain uudistamista valmistelevan työryhmän työtä, varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien välillä sekä seurantaryhmän ja uudistusta valmistelevan työryhmän välillä sekä arvioida ja esittää kannanottoja valmiuslain uudistamisen kannalta keskeisistä sääntelyratkaisuista.

Muita hankkeita

Oikeusministeriö: Hallituksen esitys laiksi valmiuslain muuttamisesta. Oikeusministeriön hanke OM022:00/2022.
– Toimikausi 25.3.–8.7.2022
– Hankkeessa valmisteltiin valmiuslain uudet hybridiuhkia koskevat säännökset. Lakimuutoksen lähtökohtana oli laajasti tunnistettu tarve pystyä reagoimaan erilaisiin hybridiuhkiin, kuten rajaturvallisuuden vaarantumiseen tai tietoliikenteen ja tietojärjestelmien toimivuuden vakavaan vaarantamiseen. Lakimuutokset tulivat voimaan 15.7.2022 sekä 1.8.2022.

Sisäministeriö: Rajaturvallisuuden ylläpitämistä koskevan sääntelyn tarkistaminen. Sisäministeriön hanke SM012:00/2022.
– Toimikausi 11.4.–8.7.2022
– Hankkeessa tarkistettiin rajaturvallisuuden ylläpitämistä koskevaa lainsäädäntöä erityisesti muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Lainmuutos tuli voimaan 15.7.2022.

Tutustu myös Eduskunnan kirjaston lakihankkeiden tietopaketteihin:
– Huoltovarmuuden turvaaminen
– Rajavartiolain muuttaminen
– Valmiuslain käyttöönottaminen korona-aikana

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa 2026.

Aiheen aikaisempi käsittely

Hallituksen esitys HE 3/2008 eduskunnalle valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
– Valmiuslaki on säädetty poikkeuslakina, koska sen sisältämien poikkeusolomääritelmien ja asetuksenantovaltuuksien ei katsottu olevan kaikilta osin sopusoinnussa perusoikeuspoikkeuksia poikkeusoloissa koskevan perustuslain 23 §:n kanssa. Perustuslain 23 §:ää on sittemmin muutettu laajentamalla sen soveltamisalaa ja lisäämällä siihen säännös lainsäädäntövallan rajoitetusta siirtomahdollisuudesta. Muutos ei kuitenkaan vaikuttanut valmiuslain poikkeuslakiluonteeseen. Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt valmiuslain asemaa pysyväisluonteisena poikkeuslakina valtiosäännön perusratkaisujen kannalta tyydyttävänä ratkaisuna.
– Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 6/2009

Lepäämässä oleva ehdotus LJL 1/2011 valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 63/2022 eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta
– Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 29/2022

Hallituksen esitys HE 94/2022 laiksi rajavartiolain muuttamisesta

Kirjallinen kysymys KK 131/2024 Ahvenanmaan itsehallinnon osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta valmiuslain uudistustyössä / Mats Löfström, r

Oikeusvertailevaa aineistoa

Venice Commission – Observatory on emergency situations

Sääntely muissa maissa

Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän 17.11.2025 hyväksymä mietintö, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi: Hallituksen esitys eduskunnalle valmiuslaiksi ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta.
– 5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot, s. 175–187.

Ruotsi

MSB – Myndigheten för samhällsskydd och beredskap

Kungörelse (1974:152) om beslutad ny regeringsform, 15 kap. Krig och krigsfara

Stärkt konstitutionell beredskap: betänkande av Kommittén om beredskap enligt regeringsformen. Statens Offentliga Utredningar SOU 2023:75
– Stärkt konstitutionell beredskap (SOU-mietintö)
– Proposition 2024/25:155, Stärkt konstitutionell beredskap
– Betänkande 2025/26:KU8, Stärkt konstitutionell beredskap (mietinnön sivulla hyvä yhteenveto)

Lag (1992:1403) om totalförsvar och höjd beredskap

Förordning (2015:1053) om totalförsvar och höjd beredskap

Förordning (2022:524) om statliga myndigheters beredskap

Förordning (2022:525) om civilområdesansvariga länsstyrelser

Förordning (2017:870) om länsstyrelsernas krisberedskap och uppgifter inför och vid höjd beredskap

Förordning (2006:637) om kommuners och regioners åtgärder inför och vid extraordinära händelser i fredstid och höjd beredskap

Lag (2006:544) om kommuners och regioners åtgärder inför och vid extraordinära händelser i fredstid och höjd beredskap

Norja

Kongeriket Noregs grunnlov, LOV-1814-05-17: 26, 68 art.

Report to the Storting (white paper) : Total preparedness: prepared for crises and war

Lov om særlige rådgjerder under krig, krigsfare og liknende forhold [beredskapsloven], LOV-1950-12-15-7

Lov om sivil beskyttelse og beredskap (sivilbeskyttelsesloven), LOV-2010-06-25-45

Prop. 11 L (2024–2025) Endringer i sivilbeskyttelsesloven (sivil arbeidskraftberedskap)

Saksa

Saksassa ei ole varsinaista erillistä valmiuslakia, vaan hätätilaa koskevat säännökset on sisällytetty Saksan perustuslakiin 1960-luvulla
– Grundgesetz 23.5.1949

Ranska

Ranskan perustuslaissa ei tunnisteta varsinaisia poikkeusoloja, vaikka laista löytyykin poikkeuksellisia oloja koskevaa sääntelyä. Ranskan perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, ettei perustuslaki sulje lainsäätäjän mahdollisuutta säätää erillisestä hätätilajärjestelmästä.
– Constitution du 4 octobre 1958

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Valmiuslain kokonaisuudistus häämöttää: mitä tapahtuu poikkeusolojen määritelmälle? / Tuukka Brunila. Julkaisussa Oikeus, Vol 54, Nro 3–4 (2025)
– Oikeus-julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Legal resilience and legislative emergency preparation in Finland / Tuukka Brunila. Julkaisussa Retfærd 48 (2025) : 1, sivut 9–25.
– Retfærd-julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Rajaturvallisuuslaki pluralisoituneessa valtiosäännössä : valtiosääntöoikeusteoreettinen näkökulma välineellistetyn maahantulon torjumisesta säädettyjen poikkeuslakien suhteesta ylivaltiollisiin perus- ja ihmisoikeusnormeihin / Jimi Salonen. Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, 2025. Opinnäytetyö.

Förutsättningar för krisberedskap och totalförsvar i Sverige. Stockholm, Försvarshögskolan, 2025 års utgåva.

Ålands beredskap : oklarheter ska redas ut / Helena Forsgård. Julkaisussa Kommuntorget 31 (2025) : 3, sivut 26–27.
– Kommuntorget-julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Krisjuridik : rättsliga befogenheter från olycka till höjd beredskap / Tormod Otter Johansen. Stockholm : Norstedts Juridik, 2024.
– Johansenin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Valmiuslain perustuslainmukaisuus ja sen huomioiminen valmiuslakia koskevissa lakihankkeissa / Vilma Faal. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2024. Opinnäytetyö.

Stärkt konstitutionell beredskap: betänkande av Kommittén om beredskap enligt regeringsformen. Stockholm: Regeringskansliet, 2023. Statens Offentliga Utredningar, SOU 2023:75.

Förutsättningar för krisberedskap och totalförsvar i Sverige / Viktoria Asp. Swedish Defence University, 2023.

Ett stärkt civilt försvar : fem åtagaden för myndigheter och leverantörer / Erik Olsson, Johanna Palm. Julkaisussa Europarättslig tidskrift 26 (2023) : 3, sivut 547–557.
– Europarättslig tidskrift -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Valmiuslaki koronapandemian sääntelystrategiana / Harriet Lonka. Hallinnon tutkimus 42 (2023) : 2, s. 183–204.
– Hallinnon tutkimus -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Huoltovarmuus : varautumisella selviytymiskykyä / Kari Klemm. Tietosanoma, 2022. 2. uud. painos.
– Klemmin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Valmiuslain ongelmista ja ansioista koronaviruskriisin oloissa / Martin Scheinin. Julkaisussa Lakimies 118 (2020) : 3–4, s. 519–527.
– Lakimies-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Valmiuslaki – mitä ja miksi? / Liisa Vanhala. Julkaisussa Lakimies 118 (2020) : 3–4, s. 502–507.
– Lakimies-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimus poikkeusolojen toimivaltuuksia käyttöönotettaessa ja käytettäessä / Riikka Hirvonen. Tampereen yliopisto, 2020. Opinnäytetyö.

Krisberedskaps- och totalförsvarslagstiftning: en bilaga till Förutsättningar för krisberedskap och totalförsvar i Sverige / Marika Ericson. Stockholm, Försvarshögskolan, 2019.

Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa : Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta / Johannes Heikkonen et al. Valtioneuvoston kanslia, 2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja : 64/2018.

Moderni kriisilainsäädäntö / Vesa Virtanen et al. Helsinki : Talentum Media, 2011.
– Virtasen et al. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa Alma Talent Verkkokirjahylly -palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Valmiuslainsäädäntöä koskevaa aineistoa Eduskunnan kirjastossa

Poikkeusoloja koskevaa kirjallisuutta Eduskunnan kirjastossa