Ehdotus

Kirjelmässä on kyse ennakkovaikuttamisesta tulevan komission työohjelmaan. Vaikuttamisen tavoitteet on jaoteltu horisontaalisiin ja sektorikohtaisiin vaikuttamishankkeisiin. Horisontaalisia vaikuttamishankkeita ovat sääntelyn toimivuus, ml. kilpailukyky- ja työllisyysvaikutusten parempi huomioon ottaminen, oikeusvaltioperiaatteiden toteuttaminen, talous- ja rahaliiton kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä EU:n tulevaisuuskeskustelu ja ajatukset unionin kehittämisestä, ml. perussopimukset. Keskeisimmät vaikuttamishankkeet eri sektoreilla ovat talous- ja raha-asiat, sisämarkkinat, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, työllisyys, ilmasto ja energia, viestintä, liikenne, ympäristö, alue- ja rakennepolitiikka, maa- ja metsätalous, sosiaali- ja terveysasiat, koulutus ja tutkimus, oikeus- ja sisäasiat, henkilöiden liikkuvuus, ulkoinen toiminta ja laajentuminen sekä avoimuus ja hyvä hallinto.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013 (VNS 6/2013 vp) määrittelee lähitulevaisuuden keskeisimmät integraation kehittämishankkeet. Hallituksen avaintavoitteita vuonna 2014 (E 156/2013 vp) ovat 1) tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen ja sääntelyn toimivuuden edistäminen; 2) talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä 3) kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistäminen. Tulevan komission ohjelman osalta tärkeimmät horisontaaliset ja sektorikohtaiset vaikuttamishankkeet tavoitteineen on kuvattu jatkokirjelmän kohdassa Pääasiallinen sisältö. Hallituksen avaintavoitteet tuleville vuosille määritellään aina edeltävän vuoden lopulla. Ne ovat myös yleinen kannanotto komission seuraavan vuoden työohjelmaan.

Sektorikohtaisista hankkeista hallintovaliokunnan toimialaan liittyvät erityisesti alue- ja rakennepolitiikka, oikeus- ja sisäasiat sekä avoimuus ja hyvä hallinto.

Alue- ja rakennepolitiikka

Suomi korostaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan modernisointia. Painopisteen tulee olla elinkeinotoiminnan ja rakenteiden uudistumisessa sekä innovaatioiden tukemisessa, mikä edistää myös myönteistä työllisyyskehitystä.

Hyvissä ajoin ennen seuraavia rahoituskehysneuvotteluja on arvioitava, miten koheesiopolitiikan rahoitusta voidaan uudistaa niin, että se nykyistä paremmin palvelee kasvua tukevia rakennemuutoksia ja innovaatiolähtöistä taloutta. Koheesiorahoituksen vaikuttavuutta tulee parantaa nykyisestä ja menettelyjä edelleen yksinkertaistaa.

Oikeus- ja sisäasiat

Suomi on toiminut aktiivisesti edistääkseen omia näkemyksiään oikeus- ja sisäasioiden kehittämiseksi vuodesta 2015 alkaen (E 119/2013 vp E 37/2014 vp). Komission lisäksi olennaista on vaikuttaa myös kesäkuun Eurooppa-neuvostossa hyväksyttäviin OSA-sektorin strategisiin suuntaviivoihin, jotka ohjaavat tulevan komission työtä.

Oikeussektorilla Suomi tähtää erityisesti lainsäädännön laadun parantamiseen ja tehtyjen päätösten implementointiin sekä siihen, että oikeusalan lainsäädäntö perustuu ensisijaisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.

Uuden komission tulee tehdä ehdotuksia EU:n perusoikeusviraston viraston ulkoisen evaluaation ja uudistusehdotusten toteuttamiseksi. Suomi ajaa viraston mandaatin selkeyttämistä ja vahvistamista.

Suomen tavoitteena on, että seuraava komissio jatkaa nyt luodun korruptioseurantamekanismin hyödyntämistä täysimääräisesti ja raportoi EU:n korruptiotilanteesta kahden vuoden välein (2016, 2018, 2020). Suomen tavoitteena on myös EU:n liittyminen Euroopan neuvoston korruptionvastaiseen elimeen Grecoon, mikä edellyttää tulevalta komissiolta ehdotusta neuvottelumandaatiksi.

Suomi ajaa viimeistään seuraavalta komissiolta ehdotusta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka koskee matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtämistä kolmansiin maihin. Tässä tarvitaan nimenomaan EU-tason ratkaisu, jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin samoja sääntöjä koko unionin alueella.

Sisäasioissa yhtenä prioriteettina on, että EU:n ulkosuhdeulottuvuutta syvennettäisiin välttämättömänä osana sisäisen turvallisuuden aluetta. Sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee sopia yhteisistä strategisista tavoitteista ja käytännön yhteistyön prioriteeteista. Tavoitteena on operatiivisen yhteistyön kehittäminen kolmansien maiden kanssa erityisesti järjestäytyneen ja rajat ylittävän rikollisuuden, kyberrikollisuuden sekä terrorismin alalla.

Palauttamispolitiikan tehostamiseksi takaisinottokysymyksiä tulisi käsitellä osana laajempaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja tässä yhteydessä pohtia mahdollisia linkityksiä ja kannustimia (esim. kauppaneuvottelujen yhteydessä). EU:n ulkosuhdepolitiikan välineitä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää palauttamiseen liittyvien EU:n tavoitteiden edistämiseksi.

Tulevan komission ohjelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös ns. hallinnollisen lähestymistavan kehittämiseen rikostentorjunnassa niin, että lainvalvonta-, oikeus- ja hallinnolliset viranomaiset sekä yksityinen sektori voisivat vaihtaa tietoja rikosten torjumiseksi.

Avoimuus ja hyvä hallinto

Seuraavan komission työohjelmaan tulee sisältyä säädösehdotus hyvästä eurooppalaisesta hallinnosta, jota koskeva uusi oikeusperusta lisättiin Lissabonin sopimuksella SEUT 298 -artiklaan. Suomi pyrkii edistämään myös EU:n hallinnollisten valmistelu- ja raportointiprosessien, kuten Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien hallinnollisten velvoitteiden, virtaviivaistamista. Lisäksi Suomi jatkaa vaikuttamistyötään asiakirjajulkisuuden alalla avoimuusasetuksen soveltamisalan laajentamiseksi Lissabonin sopimuksen vaatimusten mukaisesti.