Ehdotus
Kirjelmässä on kyse ennakkovaikuttamisesta
tulevan komission työohjelmaan. Vaikuttamisen tavoitteet
on jaoteltu horisontaalisiin ja sektorikohtaisiin vaikuttamishankkeisiin.
Horisontaalisia vaikuttamishankkeita ovat sääntelyn
toimivuus, ml. kilpailukyky- ja työllisyysvaikutusten parempi
huomioon ottaminen, oikeusvaltioperiaatteiden toteuttaminen, talous-
ja rahaliiton kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä EU:n
tulevaisuuskeskustelu ja ajatukset unionin kehittämisestä,
ml. perussopimukset. Keskeisimmät vaikuttamishankkeet eri
sektoreilla ovat talous- ja raha-asiat, sisämarkkinat,
elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, työllisyys, ilmasto
ja energia, viestintä, liikenne, ympäristö,
alue- ja rakennepolitiikka, maa- ja metsätalous, sosiaali-
ja terveysasiat, koulutus ja tutkimus, oikeus- ja sisäasiat,
henkilöiden liikkuvuus, ulkoinen toiminta ja laajentuminen
sekä avoimuus ja hyvä hallinto.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013 (VNS
6/2013 vp) määrittelee lähitulevaisuuden keskeisimmät
integraation kehittämishankkeet. Hallituksen avaintavoitteita
vuonna 2014 (E 156/2013 vp)
ovat 1) tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen ja sääntelyn
toimivuuden edistäminen; 2) talous- ja rahaliiton kehittäminen
sekä 3) kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden
edistäminen. Tulevan komission ohjelman osalta tärkeimmät
horisontaaliset ja sektorikohtaiset vaikuttamishankkeet tavoitteineen
on kuvattu jatkokirjelmän kohdassa Pääasiallinen sisältö.
Hallituksen avaintavoitteet tuleville vuosille määritellään
aina edeltävän vuoden lopulla. Ne ovat myös
yleinen kannanotto komission seuraavan vuoden työohjelmaan.
Sektorikohtaisista hankkeista hallintovaliokunnan toimialaan
liittyvät erityisesti alue- ja rakennepolitiikka, oikeus-
ja sisäasiat sekä avoimuus ja hyvä hallinto.
Alue- ja rakennepolitiikka
Suomi korostaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan modernisointia.
Painopisteen tulee olla elinkeinotoiminnan ja rakenteiden uudistumisessa
sekä innovaatioiden tukemisessa, mikä edistää myös myönteistä työllisyyskehitystä.
Hyvissä ajoin ennen seuraavia rahoituskehysneuvotteluja
on arvioitava, miten koheesiopolitiikan rahoitusta voidaan uudistaa
niin, että se nykyistä paremmin palvelee kasvua
tukevia rakennemuutoksia ja innovaatiolähtöistä taloutta. Koheesiorahoituksen
vaikuttavuutta tulee parantaa nykyisestä ja menettelyjä edelleen
yksinkertaistaa.
Oikeus- ja sisäasiat
Suomi on toiminut aktiivisesti edistääkseen omia
näkemyksiään oikeus- ja sisäasioiden
kehittämiseksi vuodesta 2015 alkaen (E 119/2013 vp
E
37/2014 vp). Komission lisäksi olennaista on
vaikuttaa myös kesäkuun Eurooppa-neuvostossa hyväksyttäviin
OSA-sektorin strategisiin suuntaviivoihin, jotka ohjaavat tulevan
komission työtä.
Oikeussektorilla Suomi tähtää erityisesti
lainsäädännön laadun parantamiseen
ja tehtyjen päätösten implementointiin
sekä siihen, että oikeusalan lainsäädäntö perustuu
ensisijaisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.
Uuden komission tulee tehdä ehdotuksia EU:n perusoikeusviraston
viraston ulkoisen evaluaation ja uudistusehdotusten toteuttamiseksi. Suomi
ajaa viraston mandaatin selkeyttämistä ja vahvistamista.
Suomen tavoitteena on, että seuraava komissio jatkaa
nyt luodun korruptioseurantamekanismin hyödyntämistä täysimääräisesti
ja raportoi EU:n korruptiotilanteesta kahden vuoden välein (2016,
2018, 2020). Suomen tavoitteena on myös EU:n liittyminen
Euroopan neuvoston korruptionvastaiseen elimeen Grecoon, mikä edellyttää tulevalta
komissiolta ehdotusta neuvottelumandaatiksi.
Suomi ajaa viimeistään seuraavalta komissiolta
ehdotusta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka koskee
matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtämistä kolmansiin
maihin. Tässä tarvitaan nimenomaan EU-tason ratkaisu,
jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin samoja sääntöjä koko
unionin alueella.
Sisäasioissa yhtenä prioriteettina on, että EU:n
ulkosuhdeulottuvuutta syvennettäisiin välttämättömänä osana
sisäisen turvallisuuden aluetta. Sisäisen turvallisuuden
kannalta keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee sopia yhteisistä strategisista
tavoitteista ja käytännön yhteistyön
prioriteeteista. Tavoitteena on operatiivisen yhteistyön
kehittäminen kolmansien maiden kanssa erityisesti järjestäytyneen
ja rajat ylittävän rikollisuuden, kyberrikollisuuden
sekä terrorismin alalla.
Palauttamispolitiikan tehostamiseksi takaisinottokysymyksiä tulisi
käsitellä osana laajempaa yhteistyötä kolmansien
maiden kanssa ja tässä yhteydessä pohtia
mahdollisia linkityksiä ja kannustimia (esim. kauppaneuvottelujen
yhteydessä). EU:n ulkosuhdepolitiikan välineitä tulee
mahdollisuuksien mukaan hyödyntää palauttamiseen
liittyvien EU:n tavoitteiden edistämiseksi.
Tulevan komission ohjelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota
myös ns. hallinnollisen lähestymistavan kehittämiseen
rikostentorjunnassa niin, että lainvalvonta-, oikeus- ja
hallinnolliset viranomaiset sekä yksityinen sektori voisivat
vaihtaa tietoja rikosten torjumiseksi.
Avoimuus ja hyvä hallinto
Seuraavan komission työohjelmaan tulee sisältyä säädösehdotus
hyvästä eurooppalaisesta hallinnosta, jota koskeva
uusi oikeusperusta lisättiin Lissabonin sopimuksella SEUT
298 -artiklaan. Suomi pyrkii edistämään
myös EU:n hallinnollisten valmistelu- ja raportointiprosessien, kuten
Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien hallinnollisten velvoitteiden,
virtaviivaistamista. Lisäksi Suomi jatkaa vaikuttamistyötään
asiakirjajulkisuuden alalla avoimuusasetuksen soveltamisalan laajentamiseksi
Lissabonin sopimuksen vaatimusten mukaisesti.