Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 6 päivänä toukokuuta 2009 lähettänyt lakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten valtioneuvoston selvityksen komission suosituksesta neuvostolle komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut sopimuksesta yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamiseksi (patenttilitigaatiosopimus) (E 47/2009 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Heli Honkapää, työ- ja elinkeinoministeriö
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, oikeusministeriö
lainsäädäntöneuvos Alice Guimaraes-Purokoski, ulkoasiainministeriö
käräjätuomari Ari Wirén, Helsingin käräjäoikeus
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
Lakivaliokunta on aikaisemmin käsittelyt asiaa tunnuksilla U 54/2000 vp ja E 140/2005 vp (LaVL 20/2000 vp, LaVL 8/2002 vp, LaVL 12/2008 vp ja LaVL 7/2007 vp).
Komissio pyytää neuvostolta valtuutusta neuvottelujen aloittamiseksi sopimuksesta yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamiseksi. Yhdistetty patenttioikeudenkäyntijärjestelmä perustettaisiin Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja muiden Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioiden välisellä sopimuksella (patenttilitigaatiosopimus) EY-perustamissopimuksen 300 artiklan mukaista menettelyä noudattaen. Asiaan liittyy kiinteästi EY-perustamissopimuksen 300 artiklan 6 kohdan mukaisen lausunnon pyytäminen EY-tuomioistuimelta.
Patenttilitigaatiosopimuksesta ei ole toistaiseksi olemassa komission virallista ehdotusta, vaan keskusteluja on käyty eri puheenjohtajamaiden laatimien työasiakirjojen pohjalta. Patenttilitigaatiosopimuksella luotaisiin täysin uusi kansainvälinen tuomioistuin (patenttituomioistuin). Tavoitteena on nykyistä kustannustehokkaampi ja ennustettavampi patenttioikeudenkäyntijärjestelmä, joka samalla turvaa oikeuden saatavuuden. Kaavaillun patenttituomioistuimen tuomiovaltaan kuuluisi nykyisten eurooppapatenttien lisäksi myöhemmin sovittavia yhteisöpatentteja. Yhteisöpatenteista ei ole vielä yhteisön tasolla säädetty (U 54/2000 vp). Neuvottelut patenttilitigaatiosopimuksesta ja yhteisöpatenttiasetuksesta etenevät rinnakkain.
Valtioneuvoston kanta on pääpiirteissään seuraava:
Suomi kannattaa neuvottelumandaatin antamista komissiolle. Komission valtuuttaminen aloittamaan patenttilitigaatiosopimusta koskevat neuvottelut yhteisön ulkopuolisten Euroopan patenttisopimuksen (EPC) sopimusvaltioiden kanssa on edellytys työn jatkamiselle.
Suomi tukee sitä, että EY-tuomioistuimelta pyydetään EY-perustamissopimuksen 300 artiklan 6 kohdan mukainen lausunto patenttilitigaatiosopimusluonnoksen yhteensopivuudesta EY-perustamissopimuksen kanssa. Lausunto tulisi pyytää pikaisesti siitä riippumatta, että patenttilitigaatiosopimuksen oikeusperustamääräykset edellyttävät valtioneuvoston arvion mukaan vielä lisäselvitystä.
Suomi pitää tärkeänä, että patenttilitigaatiosopimuksen oikeusperustaviittauksia tarkastellaan työn edetessä esitettyä yksityiskohtaisemmin. Neuvottelumandaatissa esitetty EY 300 artikla ei näyttäisi olevan menettelyä koskevana oikeusperustaviittauksena riittävä. Tämän ohella komission tulisi määritellä litigaatiosopimuksen aineellinen oikeusperusta. Valtioneuvosto kannattaa sitä, että EY-tuomioistuinta pyydettäisiin lausunnossaan ottamaan kantaa aineelliseen oikeusperustaan.
Neuvottelumandaatin sisällöstä tulee myöhemmin käydä yksityiskohtainen keskustelu neuvoston patenttityöryhmässä. Suomi katsoo, että patenttilitigaatiojärjestelmän yleiset tavoitteet olisi hyvä sisällyttää neuvottelumandaattiin. Myös perustavanlaatuinen lähtökohta jäsenvaltioiden oikeudesta perustaa oma paikallisjaosto olisi tarpeen mainita neuvottelumandaatissa. Lisäksi, jotta patenttituomioistuimen perimmäinen tarkoitus toteutuisi, Suomi pitää tärkeänä varmistaa yksinomainen tuomiovalta eurooppapatentteja ja tulevia yhteisöpatentteja koskevissa riita-asioissa. Suomi suhtautuukin erittäin varauksellisesti neuvottelumandaatin (samoin kuin patenttilitigaatiosopimuksen) sisältämään mainintaan ns. opt-out-mahdollisuudesta. Toteutuessaan opt-out vesittäisi uuden patenttituomioistuimen perimmäisen tarkoituksen, sillä oikeudenkäynnit jatkuisivat useassa foorumissa samanaikaisesti. Lisäksi on syytä huomioida, että neuvottelumandaattiluonnos on laadittu varsin yleiseksi eikä se suinkaan sisällä mainintoja kaikista periaatteellisesti merkittävistä ratkaisuista, kuten esimerkiksi jäsenmaan oikeudesta perustaa aluejaosto, eri jaostojen välisestä toimivaltajaosta taikka oikeudenkäyntikieliregiimistä. Jo tästä syystä maininta opt-outista on mandaatissa tarpeeton. Mahdollista joustovaraa on pohdittava, jos Suomi olisi ainoa jäsenmaa tai jäsenmaiden selkeässä vähemmistössä, joka vastustaa opt-outin sisällyttämistä mandaattiin.
Lakivaliokunta on aikaisemmin käsitellyt perustettavaa eurooppalaista patenttituomioistuinjärjestelmää. Kyseiselle järjestelmälle asetettujen tavoitteiden suhteen valiokunta viittaa aikaisemmissa lausunnoissa esittämäänsä (mm. LaVL 12/2008 vp ja LaVL 7/2007 vp).
Lakivaliokunta kannattaa valtioneuvoston tavoin sitä, että EY-tuomioistuimelta pyydetään lausuntoa neuvoteltavan patenttilitigaatiosopimuksen yhteisön oikeudenmukaisuudesta. Niin ikään valiokunta kannattaa sitä, että komissio valtuutetaan käymään sopimusneuvotteluja yhteisön ulkopuolisten sopimusvaltioiden kanssa. Valtuutuksen antaminen on muodollinen edellytys sille, että EY-tuomioistuimelta voidaan pyytää lausuntoa. Neuvotteluvaltuutus ja sen liitteenä olevat neuvotteluohjeet ovat varsin yleisluontoiset. Saadun selvityksen mukaan neuvotteluvaltuutuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä päätetään vasta sen jälkeen, kun EY-tuomioistuimen lausunto on saatu. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin neuvotteluvaltuutuksen täsmentämistä tarpeellisena. Valiokunta myös edellyttää, että eduskuntaa myöhemmin informoidaan neuvottelujen edistymisestä mainituissa suhteissa.
Saadun tiedon mukaan patenttilitigaatiosopimusta koskevat neuvottelut ovat Suomen kannalta edenneet pääosin hyvin. Sopimusluonnokseen ja yleisluontoiseen neuvotteluvaltuutusluonnokseen sisältyy kuitenkin uutena elementtinä niin kutsuttu opt-out-mahdollisuus. Tämä antaa yksittäisille eurooppapatentin haltijoille mahdollisuuden jättäytyä uuden patenttilitigaatiojärjestelmän ulkopuolelle jopa 20 vuodeksi. Valiokunta suhtautuu kyseiseen opt-out-mahdollisuuteen varauksellisesti, koska se kaventaa patenttituomioistuimen yksinomaista toimivaltaa ja näin vaarantaa patenttilitigaatiojärjestelmän päätavoitteen poistaa päällekkäiset oikeudenkäynnit. Opt-out-mahdollisuuden antaminen yksittäisille patentinhaltijoille on myös poikkeuksellinen järjestely, sillä tällainen mahdollisuus on joissakin kansainvälisissä sopimuksissa annettu sopimusvaltioille. Jatkoneuvotteluissa on siten tarpeen selvittää, voidaanko opt-out- mahdollisuudesta luopua tai rajoittaa sitä esimerkiksi ajallisesti.
Sopimusneuvotteluissa myös EY-tuomioistuimen asema on selkeytynyt. Nykyisessä sopimusluonnoksessa EY-tuomioistuin antaisi sitovia ennakkoratkaisuja yhteisön oikeuden tulkinnasta ja pätevyydestä. Aikaisempien versioiden mukaan EY-tuomioistuin olisi oikeuskysymyksissä muutoksenhakuaste. Tällainen asema olisi valiokunnan mielestä useissa suhteissa ongelmallinen. Ensinnäkin se eroaisi huomattavasti ennakkoratkaisutuomioistuimen asemasta, sillä muutoksenhakutuomioistuimena EY-tuomioistuin käsittelisi yksityisten välisiä riita-asioita ja eurooppapatenttien osalta kansallisia patentteja. Lisäksi ratkaisu toisi patenttituomioistuinjärjestelmään toisen muutoksenhakuasteen, mikä lisäisi oikeudenkäyntien kestoa ja kustannuksia. Niin ikään on otettava huomioon, että patenttiriidat edellyttävät erityisasiantuntemusta, jota EY-tuomioistuimella ei välttämättä ole riittävästi.
Sopimusluonnoksen viimeisimmän version mukaan prosessisäännöt eivät enää tulisi sopimuksen liitteeksi, vaan niistä päätettäisiin myöhemmin erikseen. Tällainen ratkaisu korostaa valiokunnan mielestä tarvetta siihen, että keskeiset menettelylliset säännöt löytyvät itse sopimuksesta tai sen liitteestä. Esimerkiksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden noudattaminen on yksi keskeisistä menettelyllisistä säännöistä.
Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa edellä esitetyin huomioin valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Tuokila