Ehdotus

Neuvotteluja patenttituomioistuimen perustamiseksi on käyty vuodesta 2007. Unionin tuomioistuin katsoi 8.3.2011 antamassaan lausunnossa, että ehdotetussa muodossa sopimusluonnos ei ole sopusoinnussa EU:n perustamissopimusten määräysten kanssa.

Komissio antoi 18.5.2011 epävirallisen asiakirjan (non-paper), jossa se esitti alustavan näkemyksensä ratkaisuksi yhdistetyksi patenttioikeudenkäyntijärjestelmäksi unionin tuomioistuimen lausunnon valossa. Komission mukaan unionin tuomioistuimen lausunnossa esitetyt näkemykset voidaan ottaa huomioon perustamalla jäsenvaltioiden toimesta kansainvälisellä sopimuksella yhdistetty patenttituomioistuin jäsenvaltioiden yhteiseksi tuomioistuimeksi.

Unkari antoi puheenjohtajakautensa lopulla kesäkuussa 2011 ehdotuksen uutta yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevaksi sopimusluonnokseksi. Ehdotus perustui komission epävirallisessa asiakirjassa esitetyille näkemyksille.

Ehdotuksen tarkempi sisältö ilmenee valtioneuvoston kirjelmästä.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää tärkeänä patenttijärjestelmän kehittämistä Euroopassa. Tavoitteena on patenttijärjestelmä, joka vastaa yritysten tarpeita olemalla nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi, laadukkaampi ja oikeusvarmempi. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eurooppalainen patentti-infrastruktuuri säilyy korkeatasoisena ja elinvoimaisena. Patenttiuudistus sisältää useita osa-alueita, joista keskeisimmät ovat yhtenäisen patenttisuojan luominen ja yhdistetyn patenttituomioistuimen perustaminen. Vaikka niitä käsitellään neuvotteluissa yksittäin, ne muodostavat toisistaan erottamattoman kokonaisuuden.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että keskustelut tuomioistuinjärjestelmästä ovat tauon jälkeen alkaneet uudelleen. Patenttijärjestelmän kehittämistä koskevan kokonaisuuden kannalta patenttituomioistuimen perustaminen on Suomen ensisijainen tavoite. Yhtenäistä patenttisuojaa ja siihen liittyviä kielijärjestelyjä koskevien asetusten voimaantulo ja tuomioistuimen perustamisen liittäminen oikeudellisesti toisiinsa on tärkeää.

Patenttilitigaatiosopimuksen osalta tulee varmistua siitä, että sopimus on oikeudellisesti kestävä EU:n perussopimukset ja unionin tuomioistuimen lausunto (1/09) huomioon ottaen.

Patenttilitigaatiosopimuksen osalta Suomi pitää tärkeänä, että sillä on oikeus perustaa oma ensimmäisen oikeusasteen paikallisjaosto tai aluejaosto yhdessä muiden maiden kanssa. Patenttituomioistuimen ensimmäisen oikeusasteen jaostojen toimivaltasuhteiden tulee olla selvät ja tuomarikokoonpanojen (lainoppineet ja tekniset tuomarit) monikansalliset. Muutoksenhakuasteen on oltava keskitetty oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi. Oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen on turvattava oikeuden saavutettavuuden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen. Keskeisimmät menettelylliset säännöt olisi sisällytettävä itse patenttilitigaatiosopimukseen tai sen liitteisiin.

Patenttituomioistuinjärjestelmän kustannusrakenteesta ja rahoituksesta sekä sen budjettivaikutuksista on välttämätöntä saada riittävästi tietoa, ennen kuin tuomioistuimen perustamisesta voidaan päättää. Puhtaasti oikeudenkäyntimaksuilla rahoitettava tuomioistuinjärjestelmä ei ole Suomen hyväksyttävissä, sillä tämä todennäköisesti merkitsi oikeuden saavutettavuuden tosiasiallista estymistä erityisesti pk-yritysten kannalta.

Eurooppalaista patenttijärjestelmää koskevia lopullisia päätöksiä ei tule tehdä, ennen kuin kaikista osa-alueista on saavutettu ratkaisu. Suomen osallistuminen yhtenäistä patenttisuojaa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön ja/tai patenttilitigaatiosopimukseen päätetään lopullisesti siinä vaiheessa, kun yhteistyötä koskevien säädösten lopullinen sisältö ja patenttituomioistuimesta saavutettu neuvottelutulos ovat selvillä. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon näiden sisältö sekä se, ovatko Suomen kannalta keskeiset jäsenvaltiot osallistumassa yhteistyöhön ja tuomioistuinjärjestelmään. Tältä osin tärkeää on, että poliittinen ratkaisu on kokonaisuutena hyväksyttävissä.