01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoista noin kaksi kolmasosaa kohdistuu edustustoverkkoon, joka kattaa 98 toimipistettä, ja lisäksi Helsingistä toimii neljä kiertävää suurlähettilästä. Edustustoverkon toimintamenoista kiinteiden menojen osuus on yli 70 prosenttia. Käytännössä siis tekemisen puitteet maksavat huomattavasti enemmän kuin itse toimenpiteet.

Vuonna 2009 edustustojen kiinteistöistä oli 83 omistuksessa ja 97 vuokrattuja. Omistamisen ja vuokraamisen väliset ratkaisut ovat hyvin moninaisia sekä tilanne- ja maakohtaisia. Toimitilojen omistaminen vaatii merkittäviä kertainvestointeja, joita erityisesti valtion talouden kiristyessä on pyritty välttämään, ja vuokraus on tarjonnut tällöin vaihtoehdon hankkia tiloja ilman suuria pääomainvestointeja.

Valiokunta toteaa, että tilojen omistus- ja vuokrausvaihtoehtoja tulee tarkastella valtion kokonaisedun näkökulmasta. Niissä maissa, missä Suomi on paikalla edustustojensa kautta näillä näkymin pysyvästi, tulisi aina harkita omistuskiinteistön hankintaa. Vaikka toimitilojen ostaminen tai uudisrakentaminen edellyttää merkittäviä kertainvestointeja, taloudelliset resurssit niihin tulisi löytyä silloin, kun kiinteistön omistus arvioidaan pitkällä aikavälillä taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi.

Suomi toimii turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, missä länsimaihin, ja enenevässä määrin myös Pohjoismaihin, kohdistuva uhka on selkeästi kasvanut. Haasteellisin kohde on Kabul, jossa Suomen lähetystön toimitilat ja asunnot siirretään uusiin turvahuoneen sisältäviin tiloihin vuoden 2011 alkuun mennessä. Uudet tilat on valmisteltu yhdessä Ruotsin kanssa. Lisäksi henkilökunnan suojaus saatetaan vastaamaan nykyistä turvallisuustilannetta. Myös Pakistanin, erityisesti pääkaupunki Islamabadin, turvallisuustilanne on heikentynyt suhteellisen nopeasti. Sielläkin on vireillä yhteiskansliahanke Ruotsin kanssa. Toiminta uusissa tiloissa voisi käynnistyä vuonna 2012. Lisäksi molemmissa suurlähetystöissä joudutaan lisäämään panssaroituja ajoneuvoja ja henkilökohtaisia suojavälineitä sekä täydentämään turvallisuuskoulutusta. Tarvittavat turvajärjestelyt ovat väistämättä suhteellisen hintavia ja edellyttävät varmuutta niiden todellisesta tehokkuudesta.

Ulkoasiainministeriön näkökulmasta EU:n ulkosuhdehallinnon nähdään tässä vaiheessa rakentuvan Suomen oman edustustoverkoston rinnalle ja täydentävän merkittävällä tavalla omaa ulkosuhdehallintoamme. Sillä ei katsota olevan vaikutusta lähitulevaisuudessa itse edustustoverkostoomme.

Suomen ulkoasiainhallinnon määrärahataso ei ole kuitenkaan nykyisellään riittävä hallinnonalan tarpeisiin nähden, ellei myös edustustoverkon rakennetta tarkastella kriittisesti. Vaikka verkostoon kohdistuu jatkuvia poliittisia, kauppapoliittisia ja kansalaispalveluiden kysyntään liittyviä lisäyspaineita, edustustojen tehtäviä ja resursseja joudutaan analysoimaan tarkkaan, ja joidenkin edustustojen sulkeminen ajankohtaistunee lähitulevaisuudessa. Uusia edustustoja ei käytännössä voida perustaa ilman entisten sulkemista.

Säilytettävien ja uusien edustustojen valinnan lisäksi on tärkeää myös arvioida laajasti erityyppisten edustustojen toimivuutta yhden henkilön toimistosta kiertävään lähettilääseen sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden maiden kanssa. Valiokunta pitää myös hyvänä ulkoasiainministeriön ajatusta "House of Finland" -toimintakonseptista, jossa julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen (esim. UM-edustustot, Finpro, Tekes, kulttuuri-instituutit) päällekkäisyyksiä puretaan ja rakennetaan maksimaalista vaikuttavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä edustustoverkon uudistamisprosessia ja korostaa, että tulevista suunnitelmista tulee informoida myös eduskuntaa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lähetystöjen turvallisuuden parantamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 200 437 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 15 500 000 euron määrärahaa, joka on 4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Suomen lähialueyhteistyö Venäjän kanssa perustuu maiden välillä vuonna 1992 tehtyyn sopimukseen. Lähialueyhteistyö edesauttaa useilla sektoreilla viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä Venäjän kanssa. Yhteistyön tavoitteet on määritelty ennen kaikkea Suomen omien intressien pohjalta.

Valiokunta toteaa, että taloudellinen ja eri alojen turvallisuutta parantava yhteistyö on Suomen etujen mukaista. Taloudellisen yhteistyön tuloksena on syntynyt rajat ylittäviä liike-elämän kumppanuuksia ja suomalaisen osaamisen ja teknologian vientimahdollisuuksia on pystytty edistämään. Ympäristöalan yhteistyössä keskeisiä ovat Itämeren suojelun kannalta tärkeät jätevesi- ja maatalouden ympäristöhankkeet. Ydinturvallisuuden alalla on parannettu suomalaisasiantuntijoiden avulla paikallista osaamista ja siirretty hyviä käytäntöjä Venäjälle, mikä näkyy laitosten parantuneena turvallisuutena. Yhteistyötä tehdään myös mm. oikeudellisten asioiden parissa sekä tartuntatautien ja rikollisuuden torjunnassa ja huumeiden leviämisen ehkäisemisessä.

Talousarvioesityksen mukaan lähialueyhteistyötä kehitetään tasavertaiseen suuntaan ja Venäjän odotetaan lisäävän rahoitustaan niin, että yhteistyön kokonaisvolyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla. Tämä on erittäin toivottavaa, sillä valiokunnan määrärahalisäyksestä huolimatta Suomen määrärahojen väheneminen johtaa hanketoiminnan kaventumiseen.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

(Kuten HE 126/2010 vp)

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2011 yhteensä 1 073,8 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,58 prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille Varsinainen kehitysyhteistyö esitetään yhteensä 844,2 miljoonan euron määrärahaa, joka kasvaa yli 100 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 15 miljoonaa euroa. Arvio muiden hallinnonalojen ODA-osuudesta on 254,2 miljoonaa euroa.

Suomi on sitoutunut osana EU:ta Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen toteuttamiseen. Vuosina 2010—2012 tämä tarkoittaa Suomen osalta 110 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy arviolta 40 miljoonaa euroa sitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta.

Valiokunta korostaa, että Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka pystyvät kasvattamaan kehitysyhteistyön määrärahoja sekä suhteellisesti että absoluuttisesti taloudellisesta taantumasta huolimatta. Kehitysyhteistyön määrärahatasoa on kansainvälisten sopimusten mukaisesti sitouduttu edelleen nostamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Määrärahojen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteiden kasvaessa on pidettävä huolta myös ulkoasiainministeriön hallintoresursseista ja taattava osaavien ammattilaisten riittävä määrä sekä kotimaassa että kohdemaissa. Tarvittaessa on pystyttävä myös ylittämään asetettu 5 prosentin raja hallintokuluissa suhteessa kehitysyhteistyömäärärahoihin, jotta kyetään varmistumaan määrärahojen perillemenosta ja avun vaikuttavuudesta.

Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamisen kannalta on oleellista pitää kiinni sitoumuksista kaikkein köyhimpien maiden saaman tuen osuuden kasvattamisesta 0,15 prosenttiin bruttokansantulosta sekä siitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta kohdistetaan vähintään 50 prosenttia Afrikkaan.

Ulkoasiainministeriö on vuosittain tuottanut kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita. Valiokunta pitää tärkeänä myös kokonaisarviointia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteutuksesta ja sen onnistumisesta sekä edellyttää arvioinnin toimittamista eduskunnalle.

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Valiokunta kiinnittää huomiota (kuten VaVM 45/2009 vp) Kuurojen maailmanliiton avustamiseen. Kuurojen maailmanliitto on Suomessa sijaitseva kansainvälinen kansalaisjärjestö, jolla on jäseniä 130 maassa. Järjestö tekee merkittävää työtä kuurojen kielellisten oikeuksien ja kehitysmaiden kuurojen aseman parantamiseksi sekä kuurojen omien järjestöjen vahvistamiseksi. Se edustaa jäseniään myös YK:ssa, jossa sillä on virallinen asema. Kuurojen maailmanliitto kerää jäsenjärjestöiltään vuosittaisen jäsenmaksun. Suurin osa jäsenjärjestöistä sijaitsee kuitenkin köyhissä kehitysmaissa, joten jäsenmaksuilla pystytään rahoittamaan vain pieni osa organisaation toiminnasta. Valiokunta pitää Kuurojen maailmanliiton toimintaa erittäin tarpeellisena ja korostaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen ja turvaaminen sisältyy myös valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon linjauksiin.

Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkostolle (KATU) esitetään 70 000 euron avustusta. Verkostossa toimii 25 suomalaista konfliktien ehkäisemisen ja kehitysyhteistyön parissa toimivaa järjestöä ja organisaatiota. Yhdistys on mm. Itä-Timorin rauhanvälityshankkeen käynnistäjä ja hallinnollinen tukija. KATU on osoittanut asiantuntemuksensa rauhanvälitystoiminnassa. Suuremman avustuksen turvin yhdistys voisi hyödyntää asiantuntemustaan ruohonjuuritasolla entistä laajemmin.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuurojen maailmanliitolle ja 30 000 euroa Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkostolle (KATU).

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 870 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtioneuvosto teki 4.2.2010 periaatepäätöksen demokratian edistämisestä Suomessa. Periaatepäätökseen sisältyy useita demokratiatutkimuksen vahvistamista koskevia toimenpidelinjauksia, joilla halutaan turvata demokratian tilan ja kehityksen pitkäjänteinen seuranta. Demokratiaseurannan keskeinen osa on vaalien yhteydessä suoritettava vaalitutkimus sekä keskeisen vaaleihin liittyvän aineiston kokoaminen.

Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalien yhteydessä toteutettiin vaalitutkimukset, jotka rahoitettiin osin oikeusministeriön ja osin yliopistojen määrärahoilla. Ensi vuoden talousarvioon ei kuitenkaan sisälly resursseja vastaavan tutkimuksen tekemiselle.

Valiokunta pitää perusteltuna ja tärkeänä, että myös vuoden 2011 eduskuntavaaleista voidaan tehdä vaalitutkimus. Suomessa ei ole olemassa pitkiä demokratian kehitystä kuvaavia aikasarjoja, ja vaalitutkimuksen tekemättä jättäminen keskeyttäisi vasta alulle saadun demokratiaseurannan. Se olisi myös vastoin vastikään tehtyä valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa vaalitutkimuksen tekemiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 704 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan hyväksyttäväksi lokakuussa 2007 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Sopimuksen hyväksymiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2012. Ehdotuksen mukaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä käytettävään rikosrekisteriotteeseen merkittäisiin myös pornografia- ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tästä johtuvat tietojärjestelmämuutokset aiheuttavat Oikeusrekisterikeskukselle noin 280 000 euron kustannukset vuonna 2011. Uudistusta ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa ilman vastaavia lisäresursseja.

Valiokunta lisää momentille 280 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 129 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Raha-automaattiyhdistys on Rikosuhripäivystyksen päärahoittaja, minkä lisäksi toimintaa on avustettu myös oikeus- sekä sisäasiainministeriöiden määrärahoista. Rikosuhripäivystyksen toiminta on vaarassa supistua, sillä Raha-automaattiyhdistyksen tuki on vähenemässä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Rikosuhripäivystyksen toiminta turvataan. Valiokunta katsoo, että jatkossa on huolehdittava siitä, että Rikosuhripäivystyksen rahoitus saadaan kestävälle ja vakaalle pohjalle, mikä antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja sen jatkamiseen alueellisesti kattavana.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 621 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha alenee hieman kuluvan vuoden tasosta, sillä eduskunnan viime vuonna tekemää kertaluonteista korotusta ei ole otettu huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden määrärahatilanne on kuitenkin edelleen tiukka. Asiamäärät ovat nousseet, työtilanne on vaikeutumassa ja ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika on pitenemässä. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemät asiat liittyvät mm. verotukseen, kaavoitukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä julkisiin hankintoihin, joihin liittyvät intressit edellyttävät asioiden nopeaa käsittelyä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä on myös yleisempi hallintolainkäyttöä ja hallinnon toimivuutta ohjaava merkitys. Tämän vuoksi on tärkeää, että se pystyy toimimaan mahdollisimman joutuisasti.

Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 340 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 228/2010 vp)

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaan ehdotetaan miljoonan euron korotusta talousrikosasioiden käsittelyn tehostamiseksi sekä niin ikään miljoonan euron korotusta lähisuhdeväkivallan torjuntaan liittyvien asioiden käsittelemiseksi. Merkittävä päänavaus on myös tuomioistuimien ja syyttäjien asianhallintajärjestelmän uudistamishankkeen käynnistäminen, johon osoitetaan yhden miljoonan euron alkurahoitus. Tuottavuusohjelman toimeenpanon vuoksi momentilta vähennetään noin 1,4 miljoonaa euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuomioistuimien määrärahatilannetta koskevat ennusteet ovat synkistyneet kuluneen syksyn aikana. Menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän etenkin tietotekniikka- ja toimitilamenojen lisäännyttyä ja myös siksi, että tuottavuushankkeisiin liittyvät henkilöstömuutokset eivät ole kaikilta osin toteutuneet suunnitellussa aikataulussa.

Ensi vuotta koskeva määrärahavaje oli nousemassa jo neljään miljoonaan euroon, mikä olisi johtanut noin 100 henkilötyövuoden vähentämiseen. Tilanne on kuitenkin sittemmin helpottunut, sillä talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä sekä myös neljännessä lisätalousarviossa momentin määrärahaan on tehty yhteensä noin 3 miljoonan euron korotus.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa onkin noussut voimakkaasti esille huoli tuomioistuinten resurssien riittävyydestä ja toimintamahdollisuuksista. Tuomioistuinten työmäärät ovat monin paikoin kasvaneet ja juttujen luonne vaikeutunut. Talouden taantumasta johtuen esim. summaaristen velkomusasioiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti, ja myös velkajärjestelyasioiden määrän arvioidaan vielä nousevan tuntuvasti.

Työmäärän kasvu ja jatkuva kova työtahti uhkaavat henkilökunnan jaksamista. Esim. Helsingin käräjäoikeuden tekemässä työhyvinvointia kartoittaneessa selvityksessä todetaan, että erityisesti käräjätuomareiden työmäärä on niin suuri, ettei nykyisillä henkilöresursseilla saada riittävää työnhallintaa millään työjärjestelyllä. Myös juttujen vaikeutuminen asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoille. Lähivuosina suuri määrä tuomareita on jäämässä eläkkeelle, mikä kasvattaa entisestään henkilökunnan työtaakkaa ja hidastaa asioiden käsittelyä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinten toimintaedellytykset turvataan ja että käsittelyajat eivät pääse enää kasvamaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo antanut Suomelle useita kymmeniä langettavia ratkaisuja liian pitkien käsittelyaikojen vuoksi.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 235 579 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 228/2010 vp)

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeä edistysaskel on ulosoton erikoisperintään ja konkurssipesien valvontaan osoitettu 1,3 miljoonan euron pysyvä lisäys. Tarkoituksena on puuttua harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen koko maan kattavalla erikoisperintäorganisaatiolla ja tehostetuilla menetelmillä.

Ulosottolaitoksen määrärahatilanne on kuitenkin tiukka, sillä tuottavuusohjelman vuoksi määräraha alenee ensi vuonna noin miljoonalla eurolla. Kun tuottavuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet on nyt toteutettu, on virkoja vähennetty viiden viime vuoden aikana kaikkiaan noin 170. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näin voimakas virkojen supistaminen on johtanut siihen, että henkilöstöstä on tällä hetkellä suuri osa ikääntynyttä ja uupunutta.

Ulosoton perimistulos riippuu paljolti siitä, kuinka paljon henkilökuntaa on käytettävissä perintätyöhön. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön vähentäminen ei vaaranna perintätehtävän hoitamista ja siten pienennä valtion tuloja.

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitoksen määrärahatilanne on nyt viime vuotta parempi. Eduskunnan kuluvan vuoden talousarvioon tekemä 1,65 miljoonan euron lisäys on muutettu pysyväksi tasokorjaukseksi määrärahakehykseen. Lisäksi syyttäjälaitoksen resursseja vahvistetaan 500 000 eurolla harmaan talouden torjumiseksi sekä yhteensä noin 1,4 miljoonalla eurolla WinCapita-jutun käsittelyä ja lähisuhdeväkivallan torjuntaa varten.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan syyttäjälaitoksen henkilöstömäärä voidaan näin ollen säilyttää vuoden 2010 tasolla, mutta käsittelyaikojen lyhentämiseen ei ole mahdollisuuksia. Jutut ovat monimutkaistuneet, ja niissä on usein kansainvälisiä kytköksiä, jotka edellyttävät mm. oikeusapupyyntöjen tekemistä vastaajien saamiseksi Suomeen. Mikäli kokonaiskäsittelyaikoja halutaan lyhentää, on henkilötyövuosien määrää lisättävä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Haagissa toimivan Eurojustin Suomen osastolla on riittävät resurssit työn tulokselliseen ja tehokkaaseen hoitamiseen ja että tarvittaessa henkilöresursseja vahvistetaan.

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankimäärä on tänä vuonna edelleen jonkin verran alentunut, ja tämän suuntauksen arvioidaan jatkuvan myös ensi vuonna. Toiminnan painopistettä siirretään edelleen suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin. Ensi vuonna on tarkoitus ottaa käyttöön myös uusi valvontarangaistus, jossa lyhyt vankeustuomio suoritetaan sähköisessä valvonnassa, esimerkiksi jalkaan kiinnitetyn seurantalaitteen avulla.

Vankiloiden vuokramenoihin ja pienimuotoisiin korjaushankkeisiin esitetään noin 1 milj. euron lisäystä, mutta toimitila- ja tietotekniikkamenojen kasvu kiristää lähivuosina talousnäkymiä.

Valiokunta kiinnittää huomiota vankeinhoidon henkilökunnan jaksamiseen. Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaoloja oli 14,9 työpäivää/htv vuonna 2009, kun valtionhallinnon yleinen taso oli 8,6 työpäivää/htv. Erot johtuvat suurelta osin työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sairauspoissaolojen vähentämiseen etsitään uusia keinoja ja että varhaisen puuttumisen malli otetaan käyttöön kaikissa laitoksissa ja toimipisteissä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että seuraavassa kehyspäätöksessä on otettava huomioon Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmän uusimistarve. Nykyinen järjestelmä tulee elinkaarensa päähän viimeistään vuonna 2016, ja järjestelmien vanheneminen aiheuttaa merkittävän riskin täytäntöönpanon luotettavuudelle. Valiokunta toteaa, että nykyisen kehyspäätöksen puitteissa ei ole myöskään mahdollisuutta kaikkien ns. paljusellien poistamiseen.

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Siviilikriisinhallinta.

Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin 1,7 miljoonaa euroa, johon sisältyy 200 000 euron tasokorotus. Siviilikriisinhallinnan osallistumisen kustannukset, 18,348 miljoonaa euroa, maksetaan ulkoasiainministeriön pääluokasta (mom. 24.10.21). Esitetyt määrärahat mahdollistavat noin 160 asiantuntijan rekrytoinnin ja koulutuksen sekä pienen osallistumistason nousun.

Kansallisten valmiuksien toimintaa ja kehittämistä ohjaa valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymä siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia. Lisäksi kotimaan valmiuksia kehitetään valtioneuvoston linjausten mukaisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (2009), kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian (2009), kansallisen 1325-toimintaohjelman (2008) ja hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008) puitteissa. Siviilikriisinhallinnalla on siten vahva poliittinen viitekehys. Eurooppalainen asiantuntijayhteisö (ECFR) onkin vertailussaan arvioinut Suomen Euroopan parhaaksi maaksi siviilikriisinhallinnan valmiuksien kehittämisessä.

Suomen siviilikriisinhallinnasta 90 prosenttia kohdistuu EU:n operaatioihin. EU:n kriisinhallinnan rakenteet ja mekanismit ovat muuttumassa uuden ulkosuhdepalvelun myötä. Myös Suomen kotimaan valmiuksien osaamista on tarkoitus hyödyntää EU:n uuden siviilikriisinhallinnan konseptin kehittämisessä. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin perehtyneen asiantuntijan sijoittaminen EU-edustustoon vahvistaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja on myös siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaista.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa siviilikriisinhallinnan asiantuntijan lähettämiseksi Suomen pysyvään EU-edustustoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 025 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) tuottaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarvitsemia tieto- ja viestintäteknisiä palveluita.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa HALTIKin uuden toimitalon kalustamiseen ja muuttokustannusten kattamiseen. Talo valmistuu syksyllä 2011.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 471 000 euroa.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 685 553 000 euron määrärahaa, joka on 2,58 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Talousrikostorjuntaan, joka sisältää myös harmaan talouden vähentämisen, esitetään kohdennettavaksi 2 miljoonan euron lisärahoitus. Talousarvioesityksessä vahvistetaan myös muiden talousrikoksia käsittelevien viranomaisten, kuten syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosoton, resursseja. Määrärahalisäykset ovat valiokunnan edellisen talousarviomietinnön (VaVM 45/2009 vp) linjausten mukaisia.

Valiokunta pitää myös tarpeellisena suojelupoliisille esitettyä 850 000 euron lisämäärärahaa kansallisen terrorismin torjunnan strategian täytäntöönpanoon. Määräraha mahdollistaa vuonna 2010 käynnistetyn yhdysmiestoiminnan jatkumisen Suomen edustustoissa.

Poliisiasiaintietojärjestelmän kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen on kohdennettu 2 miljoonan euron määräraha. Uusi toiminnan tuottavuutta parantava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen yhteydessä toteutetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä mm. ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit.

Poliisin taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan tiukka, ja operatiiviseen toimintaan käytettävissä olevaa määrärahaa vähentävät mm. edellä mainitun Vitja-hankkeen lisäksi muut mittavat tietojärjestelmähankkeet (Kieku, Biometria, Brum), tietohallinnon palvelumaksut ja toimitilahankkeet. Kiinteistöjen kustannuspaineita lisää erityisesti käytössä olevien homevaurioisten tilojen suuri määrä. Myös lupapalvelujen kehittämishankkeet vaativat suurehkoja investointeja, joita ei ole mahdollista rahoittaa kokonaisuudessaan olemassa olevalla määrärahakehyksellä. Operatiivista toimintaa vaikeuttaa lisäksi siirtyvän erän pieneminen noin 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudelliseen tilanteeseen pyritään hakemaan aktiivisesti säästökohteita esimerkiksi priorisoimalla tietojärjestelmähankkeita ja etsimällä niihin ulkopuolista rahoitusta EU:n rahastoista. Jos rahoitusta ei kuitenkaan saada, hankkeita joko lykätään tai ne toteutetaan huomattavasti suppeampana kuin on suunniteltu.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin uudessa aselaissa määritellyn ns. ampuma-asekouluttajajärjestelmän (HE 106/2009 vp). Poliisin järjestämäksi määrätty kouluttajakoulutus on määritelty luonteeltaan maksuttomaksi viranomaistoiminnaksi. Valiokunta toteaa, että uuden järjestelmän luomisesta aiheutuu poliisille kustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioesityksessä. Huomioon ei ole otettu myöskään vuoden 2011 alussa voimaan tulevasta lähisuhdeväkivallan torjumista tukevasta lainsäädännöstä poliisille aiheutuvia rikostutkintamenoja, jotka johtuvat alaikäiseen, läheiseen ja työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistuvien lievien pahoinpitelyjen siirtymisestä virallisen syytteen alaisiksi (HE 78/2010 vp).

Poliisien määrä.

Poliisimiesten työllisyystilanne on parantunut vuosina 2009 ja 2010 myönnetyllä lisärahoituksella. Poliisien kokonaismäärä oli ennen työllistämistoimia 7 500 henkilötyövuotta, ja vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 7 718 henkilötyövuotta.

Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa työttömien poliisien työllistämiseen osoitetulla 3 miljoonan euron määrärahalla helpotetaan henkilöstön vähentämistä kehystasolle työllisyystilannetta huonontamatta. Vuoden 2011 eläke- ja muu poistuma on noin 180 henkilötyövuotta suurempi kuin valmistuvien poliisimiesten määrä. Lisämäärärahalla virkasuhteita voidaan tarpeellisin osin jatkaa vuoden 2011 aikana siten, että työttömien poliisien määrän arvioidaan vähenevän noin pariinkymmeneen ja tilanne saadaan tasapainotettua. Epävarmuutta valiokunnalle esitettyyn laskelmaan tuo se, että yhä useampi poliisihallinnon virkamies haluaa jatkaa palvelustaan aiempaa pidempään, mikä sinänsä on myönteistä.

Poliisin toimintamenojen rahoitus on kuluvalla kehyskaudella laskeva johtuen pääosin asetetuista valtion tuottavuusohjelman vähennystavoitteista. Vuoteen 2015 mennessä poliisitoiminnoilta edellytetään vielä 670 henkilötyövuoden vähennystä. Tuottavuusohjelman vaatimia henkilöstön vähennyksiä on tähän saakka pystytty tekemään organisaation ja prosessien muutosten kautta. Poliisin varsinaiseen toimintaan suunnattujen varojen pienentyessä ja mittavan tuottavuustavoitteen myötä on kuitenkin vakavasti uhattuna myös poliisimiesten määrä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tässä yhteydessä on myös huomioitava Poliisi 2020 -raportin keskeinen viesti, jonka mukaan poliisimiesten määrää tulisi päinvastoin lisätä hallitusti vuoteen 2020 mennessä.

Valiokunta korostaa, että määrärahojen pitää olla oikeassa suhteessa pitkäjänteiseen resurssipolitiikkaan ja tuottavuusohjelman vähennystavoitteet tulee saavuttaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentämättä, tarvittaessa asetettuja vähennystavoitteita tulee myös voida tarkistaa.

Keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin toimitilahanke.

Keskusrikospoliisin Vantaan toimitalo on rakennusteknisesti hyvässä kunnossa. Rakennus on kuitenkin alkujaan suunniteltu 400 henkilön työtilaksi, mutta siellä työskentelee yli 500 henkilöä. Hyväksytty kaavamuutos mahdollistaa lisärakentamisen käytössä olevan toimitalon viereen. Lisärakennukseen voisivat sijoittua keskusrikospoliisin lisäksi erityisesti liikkuva poliisi ja mahdollisesti myös Poliisihallitus, Tullin rikostorjunta sekä Poliisin tekniikkakeskuksen tilat pääkaupunkiseudulta. Valiokunta pitää tärkeänä toimitilojen suunnittelun aloittamista ja toteaa, että yhteiskäyttöön suunniteltujen tilojen avulla saavutetaan kustannustehokkuutta mm. työprosesseja tehostamalla.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa uuden aselain ja lähisuhdeväkivallan torjumista tukevan lainsäädännön aiheuttamiin lisätarpeisiin sekä poliisin operatiiviseen toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 687 053 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitos toimeenpanee vuosina 2009—2019 sisäisen 250—300 henkilötyövuoden voimavarasiirron, jonka seurauksena henkilöstön määrä vähenee valtakunnallisen painopistealueen ulkopuolella sijaitsevalla alueella Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanlahdella. Voimavaravähennystä kompensoidaan ja tuottavuutta parannetaan kehittämällä rajavalvonnan toimintamallia, jossa on keskeistä liikkuvuuden ja tietotekniikan hyödyntäminen.

Valiokunta pitää myönteisenä Rajavartiolaitoksessa jo toteutettuja mittavia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Tuleville vuosille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa suurimpana kysymyksenä on kuitenkin resurssien riittävyys ja se, miten paljon teknisillä valvontavälineillä ja -järjestelmillä voidaan todellisuudessa korvata henkilöstöä vaarantamatta rajaturvallisuutta.

Talouden taantuma vähensi tilapäisesti Rajavartiolaitoksen tarvetta kohdentaa lisäresursseja rajatarkastustehtäviin sekä antoi lisäaikaa rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin. Rajaliikenne on kuitenkin palautunut aiemmalle kasvu-uralle, ja kaakkoisrajalla sen arvioidaan kasvavan vuosikymmenen aikana noin kaksinkertaiseksi.

Kasvava rajaliikenne lisää myös riskiä rajat ylittävän rikollisuuden lisääntymisestä. Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan ja laittoman maahantulon estämiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä sekä kansainvälistä tiedonvaihtoa potentiaalisten lähtö- tai kauttakulkumaiden viranomaisten kanssa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan EU:n itärajan valvonnassa on puutteita, joista aiheutuu laitonta maahantuloa myös Suomeen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että muidenkin EU-jäsenmaiden rajavalvonta toimii vaaditulla tavalla ja että esiin tulleet puutteet otetaan avoimesti esiin EU-tason neuvotteluissa.

Valiokunta on huolestunut Rajavartiolaitoksen voimavaroista tehtävien lisääntyessä ja toteaa, että Rajavartiolaitokselle tulee turvata riittävät henkilöstö- ja muut resurssit rajaturvallisuuden takaamiseksi. Esitettyjä ilma- ja vartioalusten sekä partioveneiden hankintoja ja valvontalaitteiden uusimista valiokunta pitää tarpeellisena nykyisen kaluston teknisen käyttöiän tultua täyteen.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa teknisen valvonnan kehittämiseen Itärajalla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 221 071 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 18 643 000 euron määrärahaa. Siihen sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,88 miljoonaa euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (40 htv) palkkauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa. Esitykseen sisältyy myös miljoona euroa lisäyksenä muilta ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyohjelman (UMA) käyttäjiltä (poliisi, Rajavartiolaitos ja ulkoasiainministeriö).

Oleskelulupahakemukset.

Vireille tulleiden oleskelulupahakemusten määrä on vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä kasvanut 13 prosenttia ollen yhteensä lähes 18 000 kappaletta. Keskimääräiset käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti hakuperusteen mukaan. Esimerkiksi opiskelijan oleskelulupapäätöksen käsittely on kestänyt keskimäärin 25 vuorokautta, kun taas muun omaisen kuin aviopuolison, lapsen tai Suomen kansalaisen perheenjäsenen perheenyhdistämishakemuksen käsittely on kestänyt keskimäärin 533 vuorokautta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurin kasvu oleskelulupahakemusten osalta on ollut nimenomaan perhesidehakemuksissa, mikä on pidentänyt myös käsittelyaikoja. Hakemuksia on vireillä yhteensä noin 9 600 kappaletta. Hakemuksista yli puolet koskee luku- ja kirjoitustaidottomia hakijoita, joita joudutaan kuulemaan suullisesti. Heiltä puuttuu usein myös luotettava asiakirjanäyttö sekä henkilöllisyydestä että perhesiteestä. Maahanmuuttovirasto avustaa edustustoja perhesidehaastatteluiden suorittamisessa. Vuonna 2011 Addis Abebassa työskentelee kaksi haastattelijaa, jotka pystyvät hoitamaan viikossa saman verran kuulemisia kuin hakemuksia tulee päivässä. Nykyisillä resursseilla Maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään arviolta vain 1 000 henkilökohtaisen haastattelun vaatimaa hakemusta vuodessa, kun vuoden 2010 lopussa kyseisiä hakemuksia arvioidaan olevan vireillä noin 7 000 kappaletta.

Tilanne on erittäin ongelmallinen, sillä perheenyhdistämiselle on EU-direktiivin (2003/86/EY) ja ulkomaalaislain mukaisesti säädetty enintään 9 kuukauden käsittelyaika, vaikka poikkeuksellisissa olosuhteissa määräaika voidaan ylittää. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on jo antanut Maahanmuuttovirastolle huomautuksen ylitetyistä käsittelyajoista.Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella 20 henkilötyövuoden lisäresurssi nopeuttaisi perheenyhdistämishakemusten käsittelyä merkittävästi ja vähentäisi hakemusten ruuhkautumista.

Turvapaikkahakemukset.

Turvapaikanhakijoiden määrä on puolestaan kääntynyt laskuun. Vuonna 2010 arvioidaan saapuvan yhteensä noin 4 000 hakijaa, jota pidetään olettamana myös vuoden 2011 talousarvioesityksessä.

Valiokunta edellytti vuoden 2009 talousarviomietinnössään (VaVM 45/2009 vp), että Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat linjaukset ja käytännöt sekä hakijoille maksettavat korvaukset saatetaan mahdollisimman yhtenäisiksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa. Vuonna 2010 onkin tehty useita lakimuutoksia edellytettyyn tilanteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi EU-kansalaisten mahdollisuutta olla vastaanottopalveluiden piirissä rajattiin 1.7.2010 alkaen, ulkomaalaislakiin lisättiin säädökset hakijan iän selvittämiseksi oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella ja turvapaikkahakijoiden työnteko-oikeutta tiukennettiin. Myös toimeentulotuen rahana maksettavaa osuutta on pienennetty.

Valiokunta pitää tehtyjä toimenpiteitä tarpeellisina, ja saadun selvityksen mukaan ne ovat osaltaan vaikuttaneet myös turvapaikkaa hakevien määrän vähenemiseen. Turvapaikkaprosessia on onnistuttu myös kokonaisuudessaan tehostamaan vuonna 2010 poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettujen lisäresurssien ansiosta. Valiokunta korostaa edelleen koko ketjun (mukaan lukien maasta poistaminen) tiiviin yhteistyön merkitystä prosessin nopeuttamisessa. Nopea käsittely on osaltaan signaali, joka vähentää aiheettomia turvapaikkahakemuksia.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1 281 000 euron määrärahaa. Määrärahalla toteutetaan vuosina 2010—2013 poikkihallinnollista Osallisena Suomessa -ohjelmaa ja sitä kohdennetaan mm. kotouttamista edistävään tiedotukseen ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kansalaisyhteiskunnan rooliin maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Maahanmuuttajien omien järjestöjen kieli- ja kulttuuriosaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi omakielisten palveluiden, neuvonnan ja tiedon tarjoamisessa. Verkostojensa avulla järjestöt voisivat myös viranomaisia tehokkaammin tarjota tukea vaikeasti tavoitettaville kohderyhmille, kuten vanhusväestölle, luku- ja kirjoitustaidottomille sekä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Valiokunta pitää hyvänä sisäasiainministeriön ehdotusta maahanmuuttajien omien järjestöjen tukemisesta rahallisesti hanketoiminnan kautta. Erityisesti voitaisiin rahoittaa järjestöjen hankkeita, joissa kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä verkostot ovat toiminnan onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa ja joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimin, mutta ne kuitenkin tukevat sisäasiainministeriön tavoitteita.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa maahanmuuttojärjestöjen toteuttamaan hanketoimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 381 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—5. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(6. kohta kuten HE 228/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Kunnille esitetään korvattavaksi pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden aiheuttamia kustannuksia 100,066 miljoonaa euroa. Näistä noin 30 miljoonaa euroa on ns. laskennallisista korvauksista pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamiseksi. Laskennallisia korvauksia maksetaan kolmen vuoden ajalta kuntaan muutosta. Muut korvattavat kustannukset muodostuvat mm. toimeentulotuen maksamisesta, huomattavien ja pitkäaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tulkkauksen järjestämisestä.

Laskennallisia korvauksia korotettiin 10 prosentilla vuoden 2010 alusta. Tästä huolimatta kuntien halukkuus vastaanottaa pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on edelleen erittäin pieni. Maksettavien korvausten ei koeta riittävän kattamaan kunnille aiheutuvia menoja.

Lokakuun 2010 lopussa kuntasijoituspaikkaa odotti 296 kiintiöpakolaista ja vastaanottokeskuksissa asui lähes 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Vastaanottokeskuspaikan keskimääräiset kustannukset ovat noin 15 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi 400 oleskeluluvan saaneen henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 500 000 euroa kuukaudessa eli noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Oleskeluluvan saaneiden henkilöiden majoittaminen vastaanottokeskuksessa hidastaa kotoutumista ja on muutenkin epätarkoituksenmukaista sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vastaanottokeskuksia on tuettu ohjaamaan luvan saaneita muuttamaan itse kuntiin, ja näin on saatu yli 900 henkilöä siirtymään vapaaehtoisesti pois keskuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa maksusitoumuksen antamista asunnon takuuvuokraan.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan näiden omatoimisesti kuntiin asettuvien henkilöiden kotouttamisesta. He jäävät usein vaille kotouttamispalveluita, jolloin integroituminen muuhun yhteiskuntaan jää helposti toteutumatta. Valiokunta pitää tilannetta erittäin huolestuttavana ja pitää välttämättömänä, että kuntapaikkoja saadaan riittävästi.

Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 1 850 000 euroa pakolaisten kuntiin sijoittamisesta kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen 10 prosentilla yli 7 vuotta täyttäneiden osalta ja 140 000 euroa kiintiöpakolaisten laskennallisten korvausten piirissä oloajan pidentämiseen 1.9.2011 alkaen kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 102 056 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 2 853 miljoonan euron määrärahaa vuonna 2011, mikä on noin 5,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäys aiheutuu pääosin puolustusmateriaalin tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista, palkkausten sopimuskorotuksista sekä ennakollisista hinta- ja kustannustasotarkistuksista. Valuuttakurssien mahdollisista muutoksista aiheutuvat lisätarpeet eivät sisälly esitykseen, ja ne tulee tarvittaessa arvioida erikseen vuoden 2011 lisätalousarvioesitysten yhteydessä.

Materiaalin kunnossapidon edellytykset paranevat, mutta muuten vuosi 2011 on toiminnan kannalta puolustusvoimille haastavampi kuin vuosi 2010. Hallinnollisia ja henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöjä jatketaan vuoden 2010 mukaisesti. Varusmiesten maastovuorokausien osalta on tavoitteeksi asetettu 30 vuorokautta, kun koulutusjärjestelmä perustuu 40 maastovuorokauteen. Alusvuorokausien määrä on puolestaan vähennetty 1 700:sta 1 300:aan ja Hornet-kaluston lentotuntien määrä on laskettu 9 200:sta 8 900:een. Meno- ja kustannuspaineita aiheuttavat myös kunnossapitovajeen korjaaminen, räjähtävän materiaalin varastoinnin parantaminen sekä asevelvollisten etuuksien kehittäminen ja puolustusvoimien yhä kalliimpi henkilöstörakenne.

Kokonaisrahoituksen kannalta puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys, materiaalin vanheneminen vuosikymmenen puolivälissä ja asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen suuruista puolustusvoimien ylläpitoa.

Toimitilojen kunnossapito ja tyhjillään olevat kiinteistöt.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen yhteydessä todettiin, että puolustusvoimien käytettävissä olevat toimitilat ovat huonokuntoisia ja syntyneen huomattavan suuren korjausvelan poistamiseksi kunnossapidon tasoa tulisi nostaa. Valiokunta kiinnitti ongelmaan huomiota jo vuoden 2010 budjettimietinnössään (VaVM 45/2009 vp) ja toteaa asian olevan edelleen ajankohtainen. Tilanne on johtanut siihen, että kiinteistöjen korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi.

Valtion kokonaistaloudellisen hyödyn kannalta valiokunta pitää välttämättömänä, että valtion käyttökelpoisten tilojen kunnostamisesta huolehditaan ja turvataan valtion omaisuuden arvo kiinteistöuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön tulee keskinäisissä neuvotteluissaan löytää asiaan ratkaisu. Kiinteistöasioiden hoito ei voi kaatua siihen, etteivät valtion eri tahot pysty sopimaan, miltä valtion talousarvion momentilta tarvittavat määrärahat maksetaan.

Puolustusvoimilla on hallinnassaan myös tyhjiä kiinteistöjä, joiden vuokra-aika päättyy vuoden 2012 lopussa. Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisen puitesopimuksen mukaan puolustusvoimilla on oikeus vain huomattavan toiminnan supistamisen tai lakkauttamisen johdosta irtisanoa vuokrasopimus kokonaan tai yhteisesti sovittavin osin.

Tarpeettomista tiloista aiheutuu puolustusvoimille noin miljoonan euron kustannukset vuosittain, johon sisältyy myös ylläpitokustannuksia, koska rakennuskantaa ei omistajatahon linjauksen mukaisesti pidetä kylmillään. Kiinteistöjen jatkovuokraus ulkopuolisille tahoille ei ole useimmiten mahdollista syrjäisen sijainnin tai huonon kunnon takia. Varuskunta-alueen sisällä oleviin rakennuksiin puolestaan liittyy turvallisuusvaatimuksia alueen muun toiminnan johdosta.

Valiokunta toteaa, että valtiokonsernin tilahallintaa tulee yleisemminkin kehittää niin, että valtionhallintoon luotaisiin joustavat toimintatavat tarpeettomien toimitilojen ohjaamiseen mahdolliseen muuhun käyttöön ja että epätarkoituksenmukaisesta varallisuudesta voitaisiin luopua myös rakennuksia purkamalla. Purkukuntoisten toiminnalle tarpeettomien rakennusten tyhjillään pitäminen ja lämmittäminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Terveydenhuolto.

Valiokunta pitää hyvänä, että varusmiesten mielenterveysongelmiin saa moninaista keskustelutukea terveydenhuollon, sosiaalikuraattorien ja pappien avulla. Varuskuntien terveysasemat tekevät yhteistyötä myös sairaanhoitopiirien kanssa, ja Väestöliiton kautta on järjestetty tukipuhelin. Joukko-osastoissa toimii lisäksi monialaisia kriisiryhmiä äkillisten järkyttävien tilanteiden jälkeisen tuen järjestämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ongelmien tunnistamista ja ehkäisemistä helpottaisi mm. se, että kaikki varusmiehet kävisivät ennen varusmiespalveluksen aloittamista heille järjestetyissä terveystarkastuksissa.

Laissa puolustusvoimista (551/2007, 43 §) on säädetty, että ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa. Saadun selvityksen mukaan sekä kantahenkilökunnan että puolustusvoimien työterveyshuollon puolella on ilmennyt epätietoisuutta työterveyshuollon laajuudesta koskien lain vaatiman kunnon ylläpitämisen yhteydessä sattuneita tapaturmia. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilanne selvitetään nopeasti ja ettei mahdollisten vammojen hoito pitkity ainakaan epäselvän vastuujaon vuoksi.

Viime sotien aikaisten valokuvien digitointi.

Eduskunta osoitti 100 000 euron määrärahan vuodelle 2010 viime sotien aikaisten valokuvien digitoinnin aloittamiseen. Työ on sujunut hyvin, ja määrärahalla on tallennettu noin 11 000 talvisodan ja noin 15 000 jatkosodan kuvanegatiivia sekä liitetty kuviin käsinkirjoitetuissa kuvauspäiväkirjoissa olleet metatiedot. Valiokunta pitää tärkeänä jäljellä olevien noin 134 000 jatkosodan negatiivin ja kuvauspäiväkirjojen digitoinnin jatkamista. Historiatiedon säilyminen tuleville sukupolville tulee varmistaa ja saattaa kuva-arkisto samalla laajan yleisön käyttöön.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa varusmiesten maastovuorokausitavoitteen saavuttamiseksi ja 250 000 euroa jatkosodan aikaisten valokuvien digitoinnin loppuun saattamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 698 738 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuudet

(1.—6. kappale kuten HE 126/2010 vp)

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 737 755 000 euron määrärahaa. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on linjattu, että materiaaliseen ylläpitoon ja kehittämiseen tulisi käyttää keskimäärin noin kolmannes puolustusmäärärahoista. Valiokunta korostaa, että tavoitteeseen tulee edelleen pyrkiä.

Varaosavaje.

Valiokunta on useassa mietinnössään (kuten VaVM 33/2008 vp, VaVM 45/2009 vp) ottanut esiin puolustusvoimien kaikkia puolustushaaroja koskevan varaosavajeen. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella kunnossapito- ja varaosatarpeen on laskettu olevan jopa huomattavasti suurempi kuin vielä alkuvuodesta 2010 arvioitiin johtuen epäyhtenäisistä laskentaperusteista. Tästä syystä näyttää siltä, ettei asetettua tavoitetta varaosavajeen poistamisesta saavuteta aiemman suunnitelman mukaisesti vuoteen 2015 mennessä.

Puolustusvoimat valmistelee kehysehdotuksessaan vuosille 2012—2015 vajeen kattamista kohdentamalla edelleen materiaalihankintojen määrärahaa kunnossapitoon. Suunnitelma laaditaan voimassa olevan kehyspäätöksen mukaisesti, joka sisältää selonteon mukaisen vuosittaisen 2 prosentin tasokorotuksen sekä kustannustason nousun kompensoinnin.

Valiokunta pitää puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta välttämättömänä toteutettavissa olevaa suunnitelmaa varaosavajeen poistamisesta ja pitää myönteisenä, että puolustusvoimissa on ryhdytty määrätietoisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Kotimainen puolustusmateriaaliteollisuus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 ei ole näkyvissä suuria investointeja, joissa kotimainen puolustusmateriaaliteollisuus voisi olla merkittävässä määrin mukana. Asetettu tavoite puolustusmateriaalihankintojen 50 prosentin kotimaisuusasteesta voidaankin saavuttaa ainoastaan teollisen yhteistyön mekanismien eli vastakauppojen avulla. Samalla pystytään turvaamaan tarvittavan osaamisen saaminen ja kehittyminen Suomessa sekä varmistamaan sotilaallinen huoltovarmuus.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa vuonna 2011 hallituksen esitys, jolla toimeenpannaan kansallisesti puolustus- ja turvallisuushankintojen direktiivi. Sen kansallinen implementointi tulee vaikuttamaan myös nykyisiin vastakauppakäytäntöihin. Valtiovarainvaliokunta pitää puolustusvaliokunnan (PuVL 8/2010 vp) tavoin tärkeänä, että hallituksen esitystä valmisteltaessa painotetaan huoltovarmuudellisia näkökohtia. Oleellista on myös, että Suomi etenee puolustusmateriaalihankintojen avaamisessa ja toteutettavissa käytännöissä vastaavalla tavalla kuin muut EU:n jäsenvaltiot.

Kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden menestymisen ehtona ovat kansainvälistyminen ja uudistumiskyky, jotka edellyttävät riittävää panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yksittäisten osa-alueiden huippuosaamisen ohella yritysten osaamista tulee kyetä yhdistämään verkottuneeksi kansainvälisesti kilpailukykyiseksi osaamispohjaksi.

Puolustusvoimien keskeinen toimenpide teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi on mm. teollisuuden informointi puolustusvoimien tarpeista ja strategisista linjauksista. Tärkeää on myös osaamiskeskusten määrittely ja toteuttaminen sekä puolustusvoimien ja teollisuuden yhteistyön edelleen kehittäminen. Kansainvälistyminen edellyttää lisäksi aktiivista viennin edistämistä.

Kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketuotantokyvyn osalta turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että niitä pidetään yllä toistaiseksi ja että vuoden 2010 loppuun mennessä laaditaan selvitys puolustusvoimien käyttöön pitkällä aikavälillä hankittavien raskaiden ampumatarvikkeiden ja ruudin kotimaisesta tuotantotarpeesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksen tulokset raportoidaan myös kotimaiselle ruutiteollisuudelle.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 2 241 000 euron määrärahaa.

Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle 1,975 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitettävällä tuella, puolustusvoimien tilauksilla ja toiminnasta saatavilla tuloilla kyetään järjestämään asetettujen tavoitteiden mukainen koulutus.

Maanpuolustuksen Tuki ry anoo puolustusministeriöltä keskitetysti tukea neljän jäsenjärjestönsä (Suomen Reserviupseeriliitto ry, Reserviläisliitto — Reservin Aliupseerien Liitto ry, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry ja Naisten Valmiusliitto ry) toimintaan. Myönnetty tuki on ollut useita vuosia noin 150 000 euroa. Järjestöjen toiminta on kuitenkin merkittävästi laajentunut mm. naisten osallistumisen osalta. Myös uusi aselaki (HE 106/2009 vp) tuo lisävelvoitteita ampumaseuroina toimiville reserviläisyhdistyksille, joita on niin Reserviläisliitossa kuin Reserviupseeriliitossakin. Jatkossa käsiaseluvan voi saada vain kahden vuoden ennakkoharjoittelun jälkeen. Ampuma-asekouluttajajärjestelmän luominen aiheuttaa seuroille lisäkustannuksia, joihin tarvitaan lisärahoitusta.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa kohdistettavaksi Maanpuolustuksen Tuki ry:n kautta reserviläisjärjestöille ampuma-asekouluttajajärjestelmän aiheuttamiin kustannuksiin. Vastaavasti uudesta aselaista aiheutuvat lisäkustannukset tulisi ottaa huomioon myös ampumaurheilun seuratoiminnan osalta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 291 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 58 620 000 euron määrärahaa. Kosovon KFOR-operaation supistumisen myötä osallistumistaso sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa laskee vuoden 2010 loppuun mennessä noin 300 sotilaaseen. Huomioitava on, että kalusto- ja hallintomenoja joudutaan kohdistamaan operaation purkuun ja materiaalin huoltoon myös operaatioiden supistuessa tai niiden päätyttyä. Joukkojen ylläpitomenot, 58,332 miljoonaa euroa, maksetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalalta (mom. 24.10.20).

Vuonna 2011 Suomi valmistautuu lähettämään alusyksikön Somalian rannikkovesillä toimivaan Atalanta-operaatioon. Lisäksi valmistaudutaan asettamaan noin 300 sotilasta EU:n nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroihin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Mahdollisuuksia osallistua YK-johtoiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vuoden 2011 jälkipuoliskolla selvitetään.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan painetta rahoituksen riittävyyteen tuo kriisinhallinnan erityismateriaalin lisätarpeet. Erityisesti Afganistanin operaation vahvuuden nosto 195 sotilaaseen lisää panssaroiduista ajoneuvoista ja muusta suojatason parantamisesta johtuvia kustannuksia. Määrärahojen lisätarpeen arvioidaan kokonaisuudessaan olevan noin 10 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että suomalaisille kriisinhallintaan osallistuville sotilaille taataan kaikissa tilanteissa paras mahdollinen suojavarustus, ja lisää 1 000 000 euroa kriisinhallinnan erikoismateriaalin hankintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 59 620 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

88. Senaatti-kiinteistöt

Valtion liikelaitos saa antaa takauksia ensi vuoden alusta voimaan tulevan uuden valtion liikelaitoslain mukaan vain sen tytäryhtiöinä toimivien osakeyhtiöiden lainoista (HE 63/2010 vp — EV 146/2010 vp). Momentissa tulisi ottaa huomioon, ettei takausoikeus koske enää liikelaitoksen osakkuusyhtiöitä. Valiokunta on tehnyt momentin päätösosan Investoinnit-kohdan toiseen kappaleeseen tätä koskevan korjauksen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

(1. kappale kuten HE 228/2010 vp)

(2.—5. kappale kuten HE 126/2010 vp)

2. Investoinnit

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista (poist.) yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

(Kuten HE 126/2010 vp)

4. Valtuudet

(1. ja 2. kappale kuten HE 228/2010 vp)

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tärkeänä, että inarinsaamenkielisten ja koltansaamenkielisten oppikirjojen valmistamiseen osoitetaan riittävästi määrärahoja.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Teknologiakasvatus.

Perusopetuksen tuntijakotyöryhmän (OPM työryhmien muistioita 2010:1) muistiossa Perusopetus 2020 todetaan Ympäristö, luonnontieto ja teknologia -oppiainekokonaisuuden opetuksen tähtäävän erityisesti siihen, että oppilasta autetaan ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja teknologian merkitystä arkielämässä ja yhteiskunnassa sekä suunnittelemaan ja soveltamaan teknologiaa luovasti ja innovatiivisesti. Opiskelussa korostuvat aiempaa vahvemmin kokeelliset, tutkimukselliset ja toiminnalliset työtavat.

Teknokas-hankkeen keskeisiä toimintamuotoja ovat innovaatio- ja teknologiakasvatuksen opetusmateriaalien ja välineiden kehittäminen, opettajien täydennyskoulutus sekä innovaatiopajatoiminta. Hanke sai valtion rahoitusta vuonna 2008, ja vuosina 2008—2010 toiminta on saanut ESR-ohjelmarahoitusta.

Momentille lisätään 150 000 euroa teknologiakasvatuksen kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 791 917 000 euroa.

Momentin määrärahaa saa käyttää:

(1.—14. kohta kuten HE 126/2010 vp)

15) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen (poist.)

16) enintään 150 000 euroa teknologiakasvatuksen edistämiseen. (Uusi kohta)

(3. ja 4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Suomi-koulut.

Suomalaisyritysten kansainvälistyessä on Suomi-koulujen määrä kasvanut viime vuosina niin, että kouluja on noin 150 kaikkiaan 35 maassa. Yhteensä niissä on 3—8-vuotiaita oppilaita noin 3 800. Muun muassa komennustyöläisten määrän lisääntymisen myötä suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä on kasvanut nopeasti. Näiden oppilaiden äidinkielen säilyttäminen ja kehittäminen on Suomi-koulujen tärkeä ja vaativa tavoite.

Suomi-koulujen valtionavustus on jäänyt huomattavasti jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri maiden opettajien palkkakustannusten nousun vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 200 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 546 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämiseen on momentille ehdotettu 5 miljoonan euron määrärahaa. Viime vuosina ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä on lisätty huomattavasti. Ammatillinen opettajankoulutus ei ole laajentunut vastaavasti. Sen vuoksi valiokunta pitää tarpeellisena, että osa tehostamisohjelman määrärahoista osoitetaan ammatillisen opettajankoulutuksen lisäämiseen. Valiokunta ehdottaa tältä momentilta vähennettäväksi 1 miljoona euroa, ja määräraha ehdotetaan lisättäväksi momentille 29.40.20.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 685 339 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—5. kohta kuten HE 126/2010 vp)

6) enintään 4 000 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi.

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vapaan sivistystyön rahoitus.

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 toimeenpano on käynnissä. Ohjelma sisältää muun muassa vapaan sivistystyön tehtävien, toimintaedellytysten, rakenteellisen kehittämisen ja rahoituksen kehittämistä koskevat toimenpiteet. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi vapaan sivistystyön valtionavustusmuoto eli laatu- ja kehittämisrahoitus. Se jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina vapaan sivistystyön oppilaitosten laatu- ja kehittämistyöhön. Alkuvaiheessa rahoitus on kehittämistavoitteinen, ja tavoitteista on sovittu yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitoskenttää edustavien valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Valiokunta korostaa, että näin on voitu ottaa huomioon myös alueellisten koulutustarpeiden erilaisuus ja oppilaitosmuotojen erilaiset toimintamuodot ja painotukset.

Opintosetelit ovat hyvä rahoitustapa lisätä maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten oppimismahdollisuuksia ja aikuiskoulutukseen osallistumista.

Momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä vapaan sivistystyön kehittämisavustuksiin sekä kansalais- ja kansanopistoille lisäyksenä maahanmuuttajien ja erityisryhmien opintoseteliavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 167 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 126/2010 vp)

2) enintään 7 573 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.

(Taulukko kuten HE 126/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Eduskunta on lakialoitteen (LA 84/2010 vp) pohjalta hyväksynyt lain eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain muuttamisesta siten, että Monika-Naiset liitto ry kuuluu lakisääteisen valtionavun piiriin Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:n ja Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n lisäksi. Sen vuoksi momentille lisätään 50 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 670 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa myönnettäväksi avustuksina ammattikorkeakouluille ammatillisen opettajankoulutuksen laajentamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 23 536 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

4) Enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin (poist.)

5) enintään 1 000 000 euroa avustuksina ammatillisen opettajankoulutuksen laajentamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on myös harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Lisäksi ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Valiokunta toteaa, että näillä tehtävillä on merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen toiminta-alueiden pk-sektorin yritysten, julkisen sektorin ja alueen palvelutoiminnan kehittämisessä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan hankerahoituksena ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) 10,1 miljoonaa euroa. Momentille lisätään 600 000 euroa käytettäväksi soveltavan tutkimuksen rahoittamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 409 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 126/2010 vp)

2) enintään 10 700 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

(3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistojen rahoitus kasvaa vuonna 2011 merkittävästi tuottavuusohjelman vaikutuksista huolimatta. Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään yhteensä 160 miljoonan euron lisäystä. Tästä ensimmäistä kertaa sovellettava uuden yliopistolain mukaisen indeksikorotuksen (2.9) osuus on 45,5 miljoonaa euroa. Yliopistojen maksuvalmiutta turvataan kertaluonteisella 50 miljoonan euron määrärahalla, mikä on viimeinen osa yhteensä 150 miljoonan euron maksuvalmiuden turvaamisen rahoitusta muille kuin Aalto-yliopistolle. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon arvolisäverojen kompensaatio ja palkkojen tarkistukset. Tämän lisäksi budjettiin on varattu 211,25 miljoonaa euroa pääomasijoitusten vastikerahoitusta varten. Valiokunta pitää hyvänä hallituksen päätöstä yliopistojen pääomasijoitusten osalta siitä, että määräaikaa muiden rahoittajatahojen valtion vastinrahoitukseen kytkeytyville sijoituksille jatketaan 30.6.2011 saakka.

Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun tehtiin vuosille 2010 ja 2011 väliaikaisratkaisu siitä, että yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on alennettu eli 0,75 prosenttia. Vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksun kustannuksia varten eduskunta myönsi yliopistoille vuoden 2010 talousarvioon erillisen 6 miljoonan euron lisäerän.

Yliopistolain säätämisen yhteydessä tarkoituksena oli, että yliopistoille kompensoidaan oikeushenkilömuutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osalta saadaan pysyvä ratkaisu vuodesta 2012 lähtien.

Opettajankoulutus.

Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan kohdennetaan yliopistoille yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu pääosin laskennallisin perustein. Yliopistot päättävät omilla strategisilla valinnoillaan, miten yhteisesti sovitut tavoitteet saavutetaan ja mitä tämä edellyttää rahoituksen kohdentamiselta yliopiston sisällä eri aloille ja toiminnoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisissä sopimuksissa kaudelle 2010—2012 on sovittu kasvatustieteellisen alan tutkintotavoitteista, mutta ministeriö on lähtenyt siitä, että yliopiston päätösvallassa on, missä koulutus annetaan.

Sivistyspoliittinen ministeriryhmä edellytti kannanotossaan 23.6.2010 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamista. Linjausten mukaisesti korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan ja korkeakouluverkko säilyy alueellisesti kattavana. Osaavan työvoiman riittävyys turvataan, korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuria pidennetään ja huolehditaan siitä, että kaikki opiskelijat saavat laadultaan tasavertaisen koulutuksen. Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella eri puolilla maata alueiden tarpeen mukaan.

Valtion rahoitusohjaus voi tapahtua yliopistojen itsehallinnon määrittämissä rajoissa. Valiokunta painottaa, että maan eri alueiden opettajien saatavuuden lisäksi rahoitusta suunnattaessa on tärkeää ottaa huomioon muun muassa opettajankoulutuksen tehokkuus eri paikkakunnilla. Tämä koskee mm. opettajankoulutusyksiköiden opiskelijoiden valmistumisaikoja.

Valiokunnan mielestä opettajankoulutuksen kokonaistilanne tulisi selvittää. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia siitä, että yliopistot pidättäytyisivät opettajankoulutuslaitoksia koskevista ratkaisuista, kunnes selvitys on valmistunut.

Harjoittelukoulut.

Korkeatasoisen opettajankoulutuksen turvaamiseksi valiokunta pitää välttämättömänä kattavaa harjoittelukouluverkostoa.

Ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus.

Ruotsinkielisten lastentarhanopettajien saatavuus pääkaupunkiseudulla on huonontunut jatkuvasti. Esimerkiksi Espoossa ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista epäpäteviä oli 52 prosenttia vuonna 2009. Tilanteen helpottamiseksi ruotsinkielistä lastentarhanopettajakoulutusta on suunniteltu Helsingin yliopiston, Åbo Akademin ja Arcadan yhteistyönä niin, että koulutus voidaan aloittaa vuonna 2011 Helsingissä. Tämä tulee helpottamaan pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta ja auttaa varautumaan eläköitymisen aiheuttamiin varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeisiin.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään ruotsinkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 200 000 euroa, josta kohdennetaan Helsingin yliopistolle lisäyksenä 100 000 euroa ja Åbo Akademille 100 000 euroa.

EU:n Arktinen tiedotuskeskus.

EU:n komission vuonna 2008 julkaistussa ensimmäisessä arktisessa tiedonannossa ehdotettiin selvitettäväksi eurooppalaisen arktisen tiedotuskeskuksen perustamista yhdessä Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 2009 EU:n ulkoasiainneuvosto pyysi komissiota tutkimaan informaatiokeskuksen hyötyjä. Suomi on esittänyt Arktisessa strategiassa keskuksen perustamista Rovaniemelle Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen. Hanke vaatii yksityiskohtaisen valmistelun. Sen vuoksi talousarvioaloitteen TAA 541/2010 vp perusteella momentille lisätään 100 000 euroa Lapin yliopiston Arktiselle keskukselle EU:n arktisen tiedotuskeskuksen yksityiskohtaisen konseptin laatimiseen ja hankkeen edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 838 593 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

89. Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

Julkioikeudellisten yliopistojen varainhankinnan tavoitteena on saada yksityisiä pääomasijoituksia yhteensä 84,5 miljoonaa euroa. Sen vuoksi täydentävässä hallituksen esityksessä momentin määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi. Momentin päätösosan 2. kappaletta ehdotetaan muutettavaksi tämän mukaisesti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 228/2010 vp)

Määrärahaa saa käyttää julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että julkisoikeudellisiin yliopistoihin tehtyjen yksityisten rahoittajatahojen pääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään 84 500 000 euroa ja valtioneuvosto on hyväksynyt yksityiset pääomasijoitukset valtion vastinrahoitukseen oikeuttaviksi.

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tekijänoikeuspalkkioihin tarkoitetusta lisämäärärahasta huolimatta Näkövammaisten kirjaston määrärahakehys pienenee. Vuoteen 2011 mennessä kirjasto on mm. vähentänyt henkilöstöään 13 henkilötyövuotta ja toteuttanut siten valtion tuottavuusohjelman sille asettaman tavoitteen. Tämän vuoksi kirjasto myös pyrkii hidastamaan palvelujen käytön kasvua, joka on viime vuosina ollut erittäin voimakasta.

Valiokunta ei pidä oikeudenmukaisena sitä, että näkövammaisten mahdollisuutta kirjastopalveluihin heikennetään. Sen vuoksi momentille lisätään 250 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 697 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp.)

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana sellaiselle taiteilijalle, joka asuu tai on pysyvästi asunut Suomessa. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan varallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että eläkettä ei pääsääntöisesti ole voitu myöntää hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ovat korkeammat kuin kaksi kertaa täysi taiteilijaeläke.

1990-luvun alussa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä oli 65 eläkevuotta vuodessa ja hakijoita oli noin 300. Valtiontaloudellisista syistä eläkkeiden määrää vähennettiin niin, että nyt saajia on enää 35 vuosieläkettä. Hakijamäärät ovat lisääntyneet jo pitkään.

Valiokunta toteaa, että apurahansaajien sosiaaliturvaan tällä vaalikaudella tehdyt muutokset eivät korvaa taiteilijaeläkkeiden tarvetta, koska kaikki taiteilijat eivät saa apurahoja ja apurahansaajienkin kohdalla tilanne muuttuu vasta vuosien kuluttua. Momentille lisätään 350 000 euroa ja momentin perusteluja muutetaan niin, että vuonna 2011 ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään 16 uudella täyttä taiteilijaeläkettä vastaavalla eläkkeellä. Määrä nousee siten yhteensä 51:een.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 17 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 126/2010 vp)

2) enintään 1 145 000 euroa uusiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä.

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 29.80.52 perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään teknisenä siirtona 150 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 42 109 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa aiemmissa talousarviomietinnöissään Ihmisoikeusliiton toiminnasta ja rauhantyöstä todettuun.

Kulttuuri-instituutit.

Eduskunta on useasti joutunut lisäämään Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri-instituuttien toiminta-avustusta, mutta tämä lisäys ei seuraavana vuonna ole sisältynyt hallituksen talousarvioesitykseen. Valiokunta pitää välttämättömänä instituuttien perusrahoituksen pitämistä sellaisella tasolla, että jatkuvan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan toiminnan harjoittaminen ja instituuttien oman lisärahoituksen hankkiminen olisi mahdollista.

Momentille lisätään 400 000 euroa lisäyksenä kulttuuri-instituuttien tukemiseen, 100 000 euroa lisäyksenä Ihmisoikeusliiton toiminnan tukemiseen ja 100 000 euroa lisäyksenä rauhantyön edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 475 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa Konsertti joka kouluun -hankkeesta kuluvan vuoden talousarviomietinnössä lausumaansa. Hankkeen tavoitteena on pystyä tarjoamaan Suomen jokaiselle noin 600 000 peruskoululaiselle ainakin yksi elävän musiikin koulukonsertti vuonna 2014.

Momentille lisätään 150 000 euroa, mikä on tarkoitettu Konsertti joka kouluun -hankkeen avustukseen. Tämän johdosta kohdasta Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille siirretään teknisenä siirtona 150 000 euroa yleisen budjetin momentille 29.80.31. Konsertti joka kouluun -hankkeella tulisi olla yhteistyötä alueellisten musiikkioppilaitosten ja esim. Taikalamppu-verkoston kanssa.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää oikeana sitä, että täydentävässä talousarvioesityksessä esitetään 500 000 euron korotusta valtion taidemuseon taidehankintamäärärahaan. Näin palautettiin määräraha kuluvan vuoden tasolle. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja korostaa, että valtion taidemuseon taidehankinnoilla tuetaan erityisesti suomalaisia taiteilijoita. Sen vuoksi valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kokoelmien kartuttamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 939 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha)

Valiokunta on useasti talousarvion käsittelyn yhteydessä huomauttanut siitä, että liikunnan koulutuskeskusten valtionosuudet rahoitetaan pääosin veikkausvoittovaroista. Hallituksen esityksessä on entisestään lisätty veikkausvoittovarojen osuutta valtionosuuksien rahoituksessa. Valiokunta ei pidä tätä hyväksyttävänä, vaan katsoo, että lakisääteiset valtionosuudet tulee rahoittaa yleisen budjetin varoilla.

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Täydentävässä talousarvioesityksessä on lisätty etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan määrärahoja. Lisäys on tärkeä nuorten aktivoinnin kannalta. Työpajojen asiakkaat eivät pääsääntöisesti kuulu siihen ryhmään, jotka suhdanteiden parantuessa työllistyvät nopeasti tai hakeutuvat koulutukseen. Työpaja on erinomainen paikka yhdistää toimintaa, yhteisöllisyyttä, valmennusta ja monialaisia viranomaispalveluja. Sen vuoksi valiokunta lisää momentille 800 000 euroa lisäyksenä nuorten työpajatoiminnan tukemiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 323 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126//2010 vp)

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 9 668 000 euron määrärahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Määrärahalla on tarkoitus turvata tasokas sekä alueellisesti että sisällöllisesti kattava neuvontapalvelu, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiseen koko maassa.

Neuvontajärjestöt ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa edistäneet elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Esimerkiksi ProAgria-keskusten palveluita on käyttänyt vuosittain yli 30 000 tilaa ja 3 000 maaseutuyritystä.

Maatalouden kilpailukykyyn vaikuttaa entistä enemmän tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu, joka edellyttää entistä tiiviimpää yrityksen tilanteen ja tulosten seurantaa sekä riskien hallintaa. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi tarvitaan myös panostusta maaseudun pienyritystoiminnan lisäämiseen. Vuonna 2011 neuvontajärjestöjen toiminnassa onkin tavoitteena painottaa mm. yrityskohtaisten liiketoimintamahdollisuuksien analysointia.

Valiokunta pitää tarpeellisena maaseutuneuvontajärjestöjen toimintaa ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen osoitettavaa valtionapua. Määrärahojen tehokkaan käytön kannalta on myönteistä, että järjestöjen välistä yhteistyötä on tiivistetty ja että sitä on tarkoitus jatkaa vuonna 2011. On myös välttämätöntä, että ProAgria tehostaa ja kehittää edelleen toimintaansa.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa neuvontajärjestöille maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. Lisäyksestä ProAgria Keskusten Liitto ry voi kohdentaa määrärahaa mm. Suomen Hevostietokeskus ry:lle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 668 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 4 820 000 euron määrärahaa, joka on 180 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa.

4H-kerhoja on 2 900 kappaletta, ja toiminnan piirissä on 70 000 lasta ja nuorta. Vuodessa on noin 650 000 kerhokäyntiä. Kerhotoiminnan käytännön toteutuksesta vastaa noin 3 500 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi tarvitaan myös palkattua työvoimaa mm. yrittäjyys- ja työelämäkasvatukseen ja -neuvontaan. Yleensä 4H-yhdistyksessä onkin päätoiminen toiminnanjohtaja. Valtionavun lisäksi myös kunnat osallistuvat 4H-yhdistystensä rahoitukseen.

Valiokunta toteaa, että 4H-toiminta valmentaa nuoria työelämään ja korostaa samalla työkyvyn ja -halun sekä yritteliään elämänasenteen tärkeää merkitystä. Kerhoissa omaksutaan mm. vuorovaikutustaitoja, viestintää sekä monia käytännön elämän taitoja ja tietoja. Harrastajan iän karttuessa nuori voi osallistua työelämää valmentavaan koulutukseen. Koulutusta hyödynnetään siten, että nuori työskentelee esimerkiksi vanhuspalvelussa, lastenhoitajana tai taimikonhoitotehtävissä. Paikallisen yhdistyksen asiakkaina ovat kotitaloudet, kunnat, yritykset ja yhteisöt. Toiminta on markkinaehtoista, ja nuoret saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkan. 4H-yhdistykset työllistävät vuosittain noin 8 000 nuorta.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 020 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa 850 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Määräraha on 160 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Viidennessä Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2009—2013 esitettiin kylätoiminnan vaiheittaista valtionavun nostoa 500 000 eurolla vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä ja että voidaan palkata pysyvästi maakunnalliset kyläasiamiehet. Myös valtioneuvoston Maaseutupoliittisessa selonteossa on sitouduttu valtionavun vaiheittaiseen nostoon.

Valiokunta toteaa, että kylätoiminta on vastuullista kansalaistoimintaa yhdessä julkisen vallan kanssa, ja pitää tärkeänä maakunnallisen kyläasiamiesjärjestelmän rahoitusta sekä kylätoiminnan järjestelmällisen työskentelytavan vahvistamista. Valtionapu lisää kylien edellytyksiä osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen ja lähipalveluiden uudelleen järjestämiseen. Kyläyhdistykset kokoavat tehokkaasti yhteen paikalliset asukkaat ja voimavarat. Maaseudun kehittämistyötä tehdään useissa kehittämishankkeissa, joiden toteuttamiseen käytetään myös merkittävästi yksityistä rahoitusta ja vapaaehtoistyötä.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa kylätoiminnan kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 273 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston Kestävät hankinnat -periaatepäätöksen (VNP 4/2009) mukaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa tulee olla tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kahdesti viikossa vuoteen 2015 mennessä. Tarkoituksena on ruoan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruoan käytön edistäminen.

Tavoitteiden saavuttamista on edesauttanut mm. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman toteuttaminen, joka on yhdistänyt eri ruoka-alan organisaatioita ja jonka avulla on luotu uusia toimintamalleja. Se on tehnyt ruokakulttuuria arjen asiaksi ja yleiseksi puheenaiheeksi sekä nostanut ruokakulttuurin arvostusta. Ohjelmaan sisältyneissä kouluruokahankkeissa on mm. lisätty kasvisten kulutusta ja otettu käyttöön ruokakasvatuksen uusia menetelmiä (kuten makukoulu). Kouluruokailulla ja kotitalousopetuksella on merkittävä rooli suomalaisten ruokatottumusten ohjaamisessa ja tulevaisuuden kestävien hankintojen edistämisessä.

Jotta kuntien ja valtionhallinnon keittiöt edelleen lisäisivät lähiruoan, sesonkiruoan ja luomutuotteiden hankintaa sekä käyttöä, tarvitaan konkreettista neuvontaa ja opastusta päätöksentekijöille, ruokapalvelupäälliköille ja alan kouluttajille. Tätä työtä on tehnyt erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta Savon ammatti- ja aikuisopiston alainen EkoCentria maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella ja eduskunnan vuosittain lisäämällä määrärahalla. Valiokunta toteaa, että julkisten ruokapalveluiden kestävien valintojen edistämisessä on entistä tärkeämpää myös kansainväliseen toimintaan osallistuminen ja sitä kautta vaikuttaminen sekä hyvien käytäntöjen siirtäminen.

Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa EkoCentrialle kestävien elintarvikevalintojen ja lähiruoan käytön edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 781 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi elintarvikelain sekä eläinlääkintähuoltolain 15 ja 23 §:n muuttamisesta (HE 293/2010 vp). Valiokunta toteaa, että käsiteltävälle momentille tulee tehdä vuoden 2011 lisätalousarviossa lakimuutosten mukainen määrärahavähennys ja lisätä vastaava määräraha momentille 30.30.01 (Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot).

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1 705 000 euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Paliskuntain yhdistys on porotalouden ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edistää poronhoitoa ja sen tutkimusta, hoitaa porotalouden suhteita muuhun yhteiskuntaan, hyväksyy uudet poromerkit ja ylläpitää poromerkkirekisteriä. Neuvonnan tarve porotalouden toimijoiden keskuudessa kasvaa jatkuvasti mm. suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ja maankäyttöön liittyvien kysymysten osalta. Myös yhdistyksen tietotekniikka tarvitsee uudistusta.

Paliskuntain yhdistys vastaa lisäksi poroesteaitojen rakentamisesta ja kunnostuksesta. Suomen kunnossapitovastuulla on poroesteaitaa Venäjän ja Norjan vastaisilla rajoilla yhteensä 1 200 kilometriä.

Valiokunta lisää momentille 60 000 euroa Paliskuntain yhdistyksen tukemiseen ja 40 000 euroa poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaisevien poroaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 805 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on enää noin 7 prosenttia. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella ammattikalastajien määrän ennakoidaan selvästi vähenevän kuluvalla vuosikymmenellä, mikä puolestaan vähentää entisestään kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutusta.

Kotimaisen kalastuselinkeinon vahvuutena ovat sitoutuneet yrittäjät. Toimintaedellytysten koetaan kuitenkin koko ajan heikkenevän. Rannikkokalastuksessa suurin ongelma on edelleen hylkeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyljevahinkojen korvaamisen lisäksi etsitään edelleen uusia keinoja vahinkojen vähentämiseksi. Myös merimetsokantojen kasvu on vähentänyt monilla paikkakunnilla kaupallisesti tärkeitä kalakantoja.

Valiokunta toteaa, että kalastuselinkeinoon kohdistuu suuria paineita ja toiminnan kehittämiseen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Erityisen tärkeää on kalastuselinkeinon itsensä harjoittama elinkeinokalatalouden edistämistoiminta. Valiokunta lisää talousarvioaloitteen TAA 47/2010 vp perusteella momentille 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle kehittämistoimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 303 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Määrärahasta osoitetaan 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)

(4. ja 5. kappale kuten 3. ja 4. kappale HE 126/2010 vp)

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Poistokalastus

Itämeren ja monien Suomen järvien suurin yksittäinen ongelma on vesien rehevöityminen. Tämän kehityksen seurauksena särkikalakannat ovat runsastuneet ja heikentäneet vesien virkistysarvoa ja arvokkaiden kalakantojen elinmahdollisuuksia.

Valiokunta osoitti vuoden 2010 talousarviossa määrärahan Säkylän Pyhäjärven ja Onkamojärvien hoitokalastukseen elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseksi. Molemmissa kohteissa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan onnistuttu parantamaan järvien vedenlaatua ja etsimään särkikalalle jatkojalostuskohteita.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on puolestaan käynnistetty maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta vähäarvoisen kalan käytön edistämistä koskeva pilottihanke pohjoisella Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Kalamateriaalin hyödyntämistä testataan bioenergia-, eläinrehu- ja elintarvikekäytössä. Hankkeen alustavat tulokset ovat rohkaisevia, ja näyttää siltä, että särkikalojen taloudelliselle hyödyntämiselle olisi edellytyksiä tulevaisuudessa.

Tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta on todettu, että särkikalojen tehokkaalla kalastuksella pystytään vaikuttamaan positiivisesti veden laatuun. Tuhannen tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravinnekierrosta poistuu 7—8 tonnia fosforia ja 27—28 tonnia typpeä. Esimerkiksi 10 000 tonnin särkikalasaaliilla voitaisiin poistaa puolet Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelmassa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta.

HELCOMin toimintaohjelman antaman suosituksen mukaan vesienhoitotoimenpide on kustannustehokas, mikäli poistetun fosforitonnin hinta alittaa 150 000 euroa, ja tällaiset toimet tulisi toimeenpanna välittömästi. Särkikalojen tehopyynnin kautta fosforitonnin poistamisen hinnaksi tulisi arviolta 50 000 euroa, joten toimenpidettä voidaan pitää erittäin kustannustehokkaana.

Vesiensuojelullisten näkökohtien lisäksi poistokalastus lisää kotimaisen kalaraaka-aineen markkinoille tuloa ja monipuolistaa ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Sekä rannikko- että sisävesien kalastajat ovat erittäin kiinnostuneita poistokalastuksen toteuttamisesta, mutta eivät ole valmiita ilman varmuutta sen jatkuvuudesta investoimaan pyynnin kehittämiseen. Kokemuksen myötä on myös varmistunut, ettei poistokalastusta voida pitää kertaluontoisena kunnostustoimenpiteenä, vaan saavutettujen hyvien tulosten ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa ylläpitokalastusta tai ainakin valmiutta kalastuksen toteuttamiseen. Käynnistystuen tulisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan olla pitkäjänteistä ja kestää vähintään 3—5 vuotta.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää perusteltuna laajamittaisen sekä sisävesillä että merialueella toteutettavan poistokalastuksen käynnistämistä. Poistokalastuksen tavoitteena on olla pitkällä aikavälillä markkinalähtöistä, ilman valtion tukea tapahtuvaa toimintaa. Siihen liittyy oleellisesti kalaraaka-aineen jatkojalostus ja taloudellinen hyödyntäminen. Samalla tulee varmistaa toiminnan jatkuvuus ja sitä kautta saavutettavat pysyvät tulokset.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa. Lisäyksestä osoitetaan 1 000 000 euroa Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä 400 000 euroa sisävesillä (ml. tekoaltaat), esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä, Onkamonjärvillä sekä Lokan tekoaltaalla, toteutettavaan poistokalastukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 15 778 000 euroa.

(2.—6. kappale kuten HE 126/2010 vp)

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 16 158 000 euron määrärahaa, joka on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Määrärahalla tuetaan vesistö- ja vesihuoltotoimenpiteitä avustuksena tai valtion työnä. Vesistöhankkeiden arvioitu osuus on noin 4 miljoonaa euroa. Seudullisiin yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeisiin on tarkoitus käyttää 2,2 miljoonaa euroa ja vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen 9,6 miljoonaa euroa. Tästä 3 miljoonaa euroa on lisäystä viemäriverkostojen laajentamisen tukemiseen haja-asutusalueilla, minne on aiemmin valtion tuella rakennettu runkovesijohto. Viemäriverkostojen rakentamista tuetaan muilta osin ympäristöministeriön pääluokasta (mom. 35.10.77). Valtion tuella toteutettavat vesihuoltohankkeet edistävät etenkin vesihuollon alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuollon kehittämistä, jossa lähivuosina painotetaan vesiensuojelullisesti tarpeellisia haja-asutusalueiden viemäröintihankkeita.

Määräraha on tarkoitus osoittaa keskeneräisten töiden jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen. Uusia hankkeita ei esitetä rahoitettavaksi, vaikka valiokunnan saaman selvityksen perusteella tarve niiden käynnistämiseen on suuri. Rahoitusta odottaa 55 uutta vesistö- ja vesihuoltohanketta.

Valiokunta lisää momentille 4 000 000 euroa keskeneräisten hankkeiden jatkamiseen ja myös uusien vesistö- ja vesihuoltohankkeiden aloittamiseen vuonna 2011 määrärahan puitteissa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 20 158 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 40 816 000 euron määrärahaa, joka on 2,639 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2010. Suurin vähennys aiheutuu tuottavuusohjelman toteuttamisesta, joka edellyttää yhteensä 63 henkilötyövuoden vähentämistä vuonna 2011.

Metsäntutkimuslaitos on käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut henkilötyövuosien vähentämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Neuvottelut koskevat mm. talous- ja henkilöstöpalveluiden, perustietotekniikka- ja käyttö- sekä kiinteistö-, huolto- ja vahtimestaripalveluiden ulkoistamista sekä tutkimusta avustavan henkilöstön vähentämistä. Irtisanomistarve on noin 40—50 henkilötyövuotta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella toimintojen ulkoistaminen ei tuo ainakaan alkuvaiheessa määrärahasäästöjä. Esitetyt määrärahat eivät myöskään mahdollista kaikkien ulkoistettavien palveluiden ostamista vuonna 2011. Määrärahavajeen kattaminen vaatiikin toimintojen ulkoistamisen ja irtisanomisten lisäksi koko henkilöstön lomauttamisen määräajaksi.

Metsäntutkimuslaitoksen tilanne on erittäin huolestuttava. Edellytettyihin tuottavuusohjelman säästöihin ei ole päästy, koska Metsäntutkimuslaitoksen esittämiä alueellisten toimipaikkojen sulkemisia ei hyväksytty poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä. Asetetut tuottavuusohjelman vaatimukset on kuitenkin pidetty ennallaan.

Tilanne on jo johtanut siihen, että tuottavuusohjelman toteuttaminen ja määrärahojen vähentäminen ovat lähes keskeyttäneet uuden osaamisen rekrytoinnin. Tämä hankaloittaa omalta osaltaan tulevien vuosien toimintaa sekä tutkimustoiminnan suuntaamista uusille painopistealueille ja sitä kautta metsäsektorin uudistamiseen.

Valiokunta toteaa, että Metsäntutkimuslaitoksella on keskeinen rooli metsätaloudellemme asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa mm. tiedon tuottajana biotalouden edistämisessä, metsätalouden kannattavuuden parantamisessa, metsäenergian ja puurakentamisen edistämisessä sekä metsien monimuotoisuuden säilyttämisessä. Metsäntutkimuslaitoksen toiminta tulee turvata ja mahdolliset toimintojen ulkoistamiset tulee tehdä harkiten siten, että niillä saavutetaan myös todellista tuottavuuden lisäystä.

Syksyllä 2010 valmistui selvitystyö metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustamisesta. Selvitys esittää Suomen metsäbioenergia 2020 -visioksi, että Suomi:

• on kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten metsäbioenergiaratkaisujen edelläkävijä ja tuottaja
• tunnetaan metsäbioenergiassa metsien kestävän hoidon ja käytön osaajamaana
• on biotalouden asiantuntija siten, että luonnonvarat tuovat mahdollisimman suuren lisäarvon ja pysyvät mahdollisimman kauan talouden kierrossa.

Visiota edistämään ehdotetaan perustettavaksi Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus (työnimeltään METTI), joka profiloituu kansainvälisenä metsäbioenergian toimijana ja kehittää innovaatiota globaalista näkökulmasta.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 610 000 euroa. Lisäyksestä 1 500 000 euroa kohdistetaan Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan turvaamiseen ja 110 000 euroa Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen verkostomaisen toimintamallin käynnistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 426 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Eduskunta on hyväksynyt kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (544/2007, jäljempänä Kemera) muutokset, joilla poistetaan tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen, sekä uuden pienpuun energiatukea koskevan lain. Lait on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella, sen jälkeen kun myös Euroopan komissio on hyväksynyt uuden tukijärjestelmän.

Vuodelle 2011 energiapuun korjuuseen ja haketukseen on siten esitetty määrärahaa sekä voimassa olevan Kemera-lain (544/2007) nojalla noin 13 miljoonaa euroa momentille esitettävästä yhteensä 76,03 miljoonan euron määrärahasta että uudelle pienpuun energiatukimomentille (30.60.47) 13,5 miljoonaa euroa.

Vuodelle 2011 arvioidaan siirtyvän tukimaksatuksia vuodelta 2010 noin 19 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa esitetystä määrärahasta. Määrärahojen niukkuus vuonna 2010 johtui metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärien säilymisestä korkealla tasolla ja vuodelta 2009 siirtyneistä 19 miljoonan euron maksatuksista. Tuen tarvetta lisäsivät myös vuoden 2008 ennätykselliset myyrätuhot ja niistä aiheutunut taimikoiden uusimistarve sekä heinä-elokuussa 2010 sattuneista myrskytuhoista seuranneet metsänuudistustyöt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2011 määrärahatarpeeksi arvioidaan 100 miljoonaa euroa.

Valiokunta toteaa, että Kemera-tukien maksatuksessa on rakenteellinen ongelma. Vuosittain tukien maksatukseen joudutaan käyttämään seuraavan vuoden määrärahaa, joka ei ole tarkoituksenmukaista. Momentin määrärahataso on ollut selvästi riittämätön. Maksatusten viivästyminen vaikeuttaa lisäksi kohtuuttomasti metsänhoito- ja perusparannustöiden pitkäjänteistä suunnittelua. Esimerkiksi vuonna 2010 useimmissa metsäkeskuksissa energiapuun korjuuseen tarkoitetut tuet loppuivat jo kesän aikana, mikä vaikeuttaa osaltaan myös uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 4 663 000 euron määrärahaa, joka on 1,550 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa.

Merkittävin vähennys aiheutuu noin 1,0 miljoonan euron tasomuutoksesta. Muita vähennyksiä ovat mm. saimaannorpan 0,36 miljoonan euron sopimuspalkkioiden siirtäminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (mom. 30.40.52) ja noin 0,1 miljoonan euron tuottavuusvähennys. Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä vastaavan luontopalvelut-yksikön toimintaan vaikuttaa myös ympäristöministeriön hallinnonalalta esitettävän määrärahan pieneneminen noin 3 miljoonalla eurolla. Valiokunta käsittelee asiaa siltä osin myöhemmin kyseisen momentin (mom. 35.10.52) kohdalla.

Pääosa luontopalvelujen menoista on kiinteitä kustannuksia. Esitetyn suuruisia leikkauksia ei pystytä toteuttamaan supistamatta luontopalveluiden ydintoimintoja. Metsähallitus on käynnistänyt talousarvioesityksen johdosta yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstön vähentämistarpeeksi arvioidaan noin 60 henkilötyövuotta.

Toimintamäärärahojen raju pudotus vaikeuttaa myös hankerahoituksen saantia, koska omarahoitusosuutta ei ole saatavilla. Myöskään työllisyysperusteisia määrärahoja ei voida käyttää, jos lomautukset ja irtisanomiset toteutuvat.

Määrärahaleikkaukset johtavat väistämättä retkeily- ja muiden luontomatkailua tukevien palveluiden vähentämiseen. Mikäli luontokeskuksia joudutaan sulkemaan ja luopumaan retkeilykohteiden ylläpidosta tai rajoittamaan niiden käyttöä, joutuvat myös Metsähallituksen alueisiin ja palveluihin tukeutuvat matkailuyrittäjät vähentämään tarjontaansa. Yhteistyösopimuksia on noin 300 matkailuyrityksen kanssa.

Valiokunta toteaa, että Metsähallituksen luontopalveluilla on erittäin suuri merkitys kansalaisille, ja pitää niihin kohdistettuja määrärahavähennyksiä kohtuuttomina. Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 763 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on lähes 900 miljoonaa euroa, ja sillä rahoitetaan sekä tienpidon, radanpidon että myös vesiväylänpidon kustannukset. Perusväylänpidon rahoitus säilyy nimellisesti vuoden 2010 tasolla, mutta kun määrärahasta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin, määrärahan reaalinen taso alenee kustannustason nousun myötä.

Samalla perusväylänpidon velvoitteet ovat kasvaneet. Muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamat keliolosuhteet tuovat yhä enemmän haasteita kunnossapidolle, sillä poikkeukselliset sääilmiöt vaurioittavat usein myös tie- ja rataverkon rakenteita. Lisäksi tie-, rata- ja vesiväyläverkot teknistyvät jatkuvasti, jolloin esimerkiksi ratojen sähköistäminen ja kulunvalvonta sekä meriliikenteen ohjausjärjestelmät nostavat väylien ylläpidon kustannuksia.

Sekä teiden, ratojen että vesiväylien kuntoa on 2000-luvun aikana monin osin parannettu, mutta perusväylänpidon rahoitustason alentuessa ylläpitotoimia on jouduttu vähentämään. Korjausvelkaa on vähitellen kertynyt jo niin paljon, ettei sitä voida paikata nykyisten määrärahakehysten mukaisella rahoituksella. Korjausvelan kasvaessa on vaarana, että jossain vaiheessa väyläverkon kunnossapitoon joudutaan satsaamaan suuria kertainvestointeja. Väyläverkon heikko kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta, aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttaa väylien käyttöä.

Valiokunta korostaa, että perusväylänpidon rahoitustarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavassa määrärahakehyksessä.

Tienpidon nettomenoihin on tarkoitus käyttää 533 miljoonaa euroa. Puunkuljetusreittien parantuessa huonokuntoisten sorateiden määrän arvioidaan vähenevän ensi vuonna noin 200 kilometriä. Myös huonokuntoisten päällystettyjen teiden kilometrimäärä on useina vuosina vähentynyt, mutta nyt niiden määrä on taas kääntynyt nousuun. Huonokuntoisten siltojen määrä on niin ikään kasvamassa, eikä myöskään alueellisiin investointeihin ole juuri mahdollisuuksia. Käytännössä esim. kevyen liikenteen väylien rakentaminen jää yhä enemmän kuntien vastuulle.

Radanpidon osuus perusväylänpidon menoista on 353 miljoonaa euroa ja nettomenot 299 miljoonaa euroa. Määrärahojen niukkuudesta huolimatta rataverkon kuntoa on viime vuosina parannettu. Esim. nopean rataverkon (yli 160 km/h) pituus on kasvanut kuluvan vaalikauden aikana noin 200 kilometriä (873 km v. 2011) ja 25 tonnin akselipainon sallivien rataosien pituus samassa ajassa noin 400 kilometriä (790 km v. 2011). Myös radan huonosta kunnosta johtuvat nopeusrajoitukset ovat vähentyneet.

Rataverkon rahoituksen taso ei kuitenkaan enää riitä nykyisen kunnon parantamiseen eikä sen ylläpitoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rataverkon nykykunnon ylläpito edellyttäisi 190—200 miljoonan euron vuosittaisia korvausinvestointeja, mutta ensi vuodelle niihin on käytettävissä vain 114 miljoonaa euroa. Käytännössä korjausvauhti hidastuu ja rataverkon kunto heikkenee, mikä heikentää henkilö- ja tavaraliikenteen täsmällisyyttä sekä VR:n kilpailukykyä. Esim. viime talven aiheuttamista routavaurioista johtuvia nopeusrajoituksia oli enimmillään lähes 1 000 km. Rataverkon ongelmat heikentävät myös joukkoliikenteen palvelutasoa ja suosiota.

Vesiväylänpitoon osoitetaan 66 miljoonaa euroa, joka käytetään mm. kauppamerenkulun tarvitsemien vesiväylien kunnostamiseen ja merenkulun turvallisuuden parantamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös sisävesiväylien kunnosta huolehditaan ja että niiden toimintamahdollisuuksia edistetään. Sisävesiliikenne on energiataloudellisesti edullinen kuljetusmuoto, jonka avulla voidaan vähentää maantiekuljetuksia ja liikenteen päästöjä.

Valiokunta lisää momentille 9 680 000 euroa. Määrärahan käytössä on erityisesti huomioitava kaivosten ja muun elinkeinotoiminnan sekä kaupunkien välisten yhteyksien valmiina olevien suunnitelmakohteiden toteuttaminen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 907 577 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

40. Avustus Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen vilkkaimpia lentoasemia, ja sillä on myös merkittävä määrä kansainvälistä lentoliikennettä. Kentän keskeinen ongelma on sen kakkosterminaalin riittämätön kapasiteetti; terminaali on myös huonokuntoinen, eikä se vastaa nykyisiä matkustus- ja palveluvaatimuksia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan terminaalin korjausinvestointien kustannusarvio on 3,3 miljoonaa euroa, josta Tampereen kaupunkiseutu on valmis maksamaan kolmanneksen ja Finavia kolmanneksen. Valtion kustannusosuudeksi jäisi näin kolmannes eli 1,1 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentamisaikaisten työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan 50 henkilötyövuotta. Terminaalin kapasiteetin kasvaessa lentotoiminnan odotetaan kasvavan ja lisäävän välillisesti uusien työpaikkojen syntymistä.

Talousarvioaloitteen TAA 874/2010 vp perusteella valiokunta lisää talousarvioon uuden momentin, jolle osoitetaan 1 100 000 euroa.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

Momentille myönnetään 1 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Tampere-Pirkkala-lentoaseman kakkosterminaalin korjausinvestoinnin toteuttamiseksi Finavia Oyj:lle.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille osoitetaan 23 miljoonaa euroa, josta on tarkoitus käyttää 10 miljoonaa euroa puunkuljetusten kannalta tärkeiden yksityisteiden kunnostukseen. Yksityisteiden avustustarve on selvästi määrärahaa suurempi. Valiokunta katsookin, että mikäli puunkuljetusten käyttämien teiden kunnostukseen ei ole akuuttia tarvetta, määrärahaa tulee ohjata suunniteltua enemmän muiden yksityisteiden kunnossapitoon haja-asutusalueilla.

Tiekuntien opastamista on tehostettu kolmevuotisella vuosina 2008—2010 toteutetulla neuvontahankkeella. Hankkeessa pilotoitiin neuvontapuhelimen toimintamallia ja tuotettiin opasmateriaalia yksityisen tien perusparantamishankkeen läpiviemiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilu onnistui hyvin ja siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Kokeilun päättyessä kuluvan vuoden lopussa toiminnan jatkamiseen ei ole rahoitusta, sillä momentin päätösosan mukaan määrärahaa ei voida enää jatkossa käyttää tiekuntien neuvontaan ja opastukseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintaa voidaan jatkaa, ja lisää momentin päätösosaan tätä koskevan maininnan. Tieyhdistyksen hoitamalla puhelinpalvelulla voidaan myös vähentää ELY-keskusten henkilöstön työkuormaa. Valiokunta toteaa, että kolmivuotisen neuvontahankkeen päättyessä on huolehdittava siitä, että tiekuntien neuvontaan ja opastukseen luodaan pysyvä toimintamalli.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Määrärahaa saa käyttää:

1) (poist.) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen. (Uusi 2. kohta)

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kehittämishankkeiden rahoitus.

Valtiovarainvaliokunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota liikennehankkeiden budjetointiin liittyviin epäkohtiin. Valiokunnan mielestä suurten investointimenojen käsittelyä kehyksessä on arvioitava uudelleen ja pyrittävä löytämään toimintatapa, joka antaa mahdollisuuden hankkeiden toteuttamiseen kokonaistaloudellisesti nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksen niukkuus ja lyhytjänteisyys nostavat hankkeen kokonaiskustannuksia tuntuvasti. Tiukka menokehys on myös lisännyt ns. aikaistamisrahoituksen käyttöä. Se on toisaalta tuonut joustavuutta investointeihin, mutta toisaalta menojen siirtämisellä kavennetaan seuraavien hallitusten taloudellista liikkumavaraa.

Liikennepoliittisen selonteon myötä liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on saatu pitkäjänteisyyttä, mutta edelleen suunnittelun aikajänne on lyhyt ja väylärakentamisen vuosittainen volyymi on epätasainen. Etenkin vaalikauden taitteessa hankkeiden määrä laskee, sillä uuden hallituksen päättämät hankkeet käynnistyvät yleensä aikaisintaan hallituskauden puolivälissä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakentamisen volyymi on tasainen myös hallituskausien taitteessa. Tämä edellyttää siirtymistä käytäntöön, jossa hallituksen päättämät hankkeet ulottuvat aina seuraavan hallituskauden puoliväliin saakka. Uuden hallituksen investointiohjelma käynnistyisi siten vaalikauden puolivälissä ja ulottuisi seuraavan hallituskauden puoliväliin saakka.

Valiokunta korostaa, että budjettitekniikka ei saa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Valiokunta pitääkin hyvänä uudistusta, jossa kehittämishankkeisiin osoitetut määrärahat (mom. 31.10.77 ja 31.10.78) muuttuvat kolmevuotisiksi siirtomäärärahoiksi. Näin voidaan vähentää sitä hallinnollista työtä, mitä on vuosittain jouduttu tekemään mm. käyttämättä jääneiden määrärahojen uudelleen budjetoimiseksi.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todettuun.

Uudet ja käynnissä olevat kehittämishankkeet.

Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää kuusi uutta kehittämishanketta, kolme tiehanketta, (E18 Haminan ohikulkutie, Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie), kaksi ratahanketta (Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamisen toinen vaihe ja Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys) sekä yksi vesiväylähanke (Uudenkaupungin meriväylä). Hankkeiden kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 423 miljoonaa euroa, ja ensi vuoden määrärahatarve on 51,7 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden myötä kaikki liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 3/2008 vp) sisältyvän investointiohjelman hankkeet on käynnistetty, lukuun ottamatta Tampereen rantaväylää, jonka suunnittelua vielä jatketaan.

Aiempina vuosina jo käynnistettyjä, mutta vielä kesken olevia hankkeita on kaikkiaan 23. Niiden rahoitustarve on ensi vuonna noin 250 miljoonaa euroa ja sen jälkeen noin 647 miljoonaa euroa.

Yhteensä edellä mainituista hankkeista aiheutuu ensi vuoden jälkeen vielä noin miljardin euron kustannukset. Lisäksi elinkaarirahoituksella toteutettavista neljästä hankkeesta aiheutuu ensi vuoden jälkeen noin 1,9 mrd. euron kustannukset. Kehittämishankkeisiin liittyviä sitoumuksia siirtyy näin ollen myöhemmille vuosille yhteensä noin 3 mrd. euron edestä.

Tällä vaalikaudella on käynnistetty poikkeuksellisen paljon kehittämishankkeita, joista aiheutuvat kustannukset supistavat seuraavan hallituksen liikkumavaraa aloituspäätösten ja määrärahojen käytön suhteen. Seuraavassa määrärahakehyksessä ei olekaan varauduttu uusien kehittämishankkeiden aloittamiseen. Valiokunta katsoo, että seuraavalla kehyskaudella on oltava valmius käynnistää tarvittaessa ripeästikin esim. kaivoshankkeisiin liittyviä väylähankkeita, jotka parantavat selvästi tuottavuutta tai jotka ovat välttämättömiä tuottavan toiminnan käynnistämiseksi. Talouden tiukka tilanne huomioon ottaen kokonaan uusien hankkeiden aloittamiseen on muutoin syytä suhtautua varauksella.

Vt 2 Karkkila—Humppila-välin parantaminen.

Valtatie 2:n perusparannustyö valmistui keväällä 2009, mutta määrärahojen niukkuudesta johtuen hanketta ei voitu toteuttaa suunnitellussa laajuudessa. Tekemättä jäivät Ulasoorin eritasoliittymä Porissa sekä Karkkila—Humppila-välin korjaustoimet.

Valiokunnan saaman arvion mukaan kiireellisten korjaustoimien kustannusarvio on Karkkila—Humppila-tieosuudella noin 10 miljoonaa euroa. Korjaustoimia voidaan toteuttaa useammassa eri osassa. Valtatie 2 on pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välinen tieyhteys, joka yhdistää Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Satakunnan. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä, sillä tie on yhteys Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Onkin tärkeää, että tien liikenneturvallisuutta parannetaan.

Talousarvioaloitteiden TAA 64/2010 vp ja TAA 290/2010 vp perusteella valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa kaikkein tärkeimpien liikenneturvallisuutta parantavien toimien toteuttamiseen tieosuudella Karkkila—Humppila. Valiokunta katsoo, että loppuosa hankkeesta tulee toteuttaa keskeytyksettä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 54 700 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia

1) tiehankkeiden E18 Haminan ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 180,0 milj. euron määrästä, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 55,0 milj. euron määrästä, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 63,0 milj. euron määrästä, vt 2 Karkkila—Humppila toteuttamiseksi enintään 3,0 milj. euron määrästä.

(2. ja 3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitykseen sisältyi alunperin Kemi—Äkäsjoki-radan perusparannushanke ja Muonionjoen ylittävän rajasillan rakentamishanke. Hankkeet kuitenkin poistetaan talousarviosta, koska niiden perusteluina olevat kaivoksen malmikuljetukset eivät tule kaivosyhtiön päätöksen mukaan toteutumaan Suomen satamien kautta.

Valiokunta katsoo, että suunnitelmien tulee olla Suomen puolella tarvittavien malmi- ja mineraalikuljetusten osalta siinä valmiudessa, että kuljetustarpeisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

Vuonna 2007 käynnistyneen Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 800 miljoonaa euroa, josta budjettirahoituksella rahoitetaan 550 miljoonaa euroa. Alun perin hankkeen arvioitiin valmistuvan vuonna 2014, mutta sen rahoituksesta puuttuu vielä noin 300 miljoonaa euroa. Hankkeen vaikeaa rahoitustilannetta kuvaa mm. se, että ensi vuodelle kaavailtiin aluksi vain 5 miljoonan euron rahoitusta, mutta kohdentamalla pääluokan määrärahoja uudelleen ensi vuodelle voidaan osoittaa 40 miljoonan euron rahoitus.

Mikäli rahoitusta ei jatkossa selvästi lisätä, hankkeen valmistuminen uhkaa siirtyä aina 2020-luvulle saakka. Hankkeen nopeammasta toteutuksesta saataisiin kuitenkin jopa 200 miljoonan euron säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa hanke valmistuu vasta 2020-luvulla. Valiokunta korostaa, että hankkeen rahoitusta on tehostettava ja huolehdittava sen toteuttamisesta kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen kehittämistarpeita on painotettu hallitusohjelmassa sekä liikennepoliittisessa selonteossa, mutta kehysten mukainen tiukka määrärahataso on hidastanut joukkoliikenteen kehittämistä. Joukkoliikennemäärärahat ovat edelleen vähenemässä, sillä momentille ehdotettu määräraha (62,7 milj. euroa) on miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki nousee aiempien kaavailujen mukaisesti 7,7 miljoonasta eurosta 10 milj. euroon. Määräraha on kuitenkin varsin vähäinen verrattuna siihen, että suurten kaupunkien omat joukkoliikennepanostukset ovat vuosittain noin 240 miljoonaa euroa. Lisäksi tuen piiriin on nyt lisätty Oulun kaupunki sekä kaikkien tukea saavien kaupunkien ympäristökunnat.

Hallitus esittää alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin 800 000 euron vähennystä, jonka arvioidaan vähentävän linja-autovuoroja noin 10 prosentilla.

Vähäisen väestöpohjan vuoksi haja-asutusalueille on vaikea järjestää kannattavaa liikennettä. Joukkoliikenteen tarve on kuitenkin suuri esim. vanhusten ja opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat muita useammin julkisen liikenteen varassa. Onkin tärkeää, että joukkoliikennetuella turvataan muun muassa kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien väliset työ- ja opiskelumatkat. Valiokunta katsoo, että jatkossa tulisi huolehtia myös siitä, että kuntaliitokset eivät heikennä joukkoliikennettä ja alueen mahdollisuuksia joukkoliikennetuen saamiseen.

Mikäli joukkoliikennettä ei voida järjestää tuettunakaan, on välttämättömien kuljetusten turvaamiseen pyrittävä kehittämään muita vaihtoehtoja. Valiokunta korostaa toimia, joilla yhteiskunnan kustantamiin kuljetuksiin saadaan joustavuutta ja mahdollisuuksia kuljetusten yhdistämiseen. Valtion tiukka määrärahatilanne huomioon ottaen palvelutason nostaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä, panostusta palvelutason nostamiseksi sekä rakenteellisten epäkohtien korjaamista.

Hallitus esittää junien lähiliikenteen ostoihin 1,5 miljoonan euron vähennystä, mikä johtaisi lähiliikenteen junavuorojen karsimiseen joko rantaradalla tai oikoradalla. Junavuorojen karsiminen olisi valitettavaa, sillä esimerkiksi oikoradalla on päästy asiakaslähtöiseen liikennöintiin tasatunneittain varhaisesta aamusta pitkälle iltaan.

Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen sekä junien lähiliikenteen nykyisen palvelutason turvaamiseen. Lisäyksestä kohdennetaan 1 000 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja 800 000 euroa junien lähiliikenteen palvelujen ostoihin.

Lentoliikenteen palvelujen ostoon hallitus ehdottaa 1 miljoonan euron määrärahaa, joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen.

Lentoliikenteen lähtökohtana on, että lentoyhteydet järjestetään kaupallisin perustein ilman julkista tukea. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenne ei kuitenkaan ole kannattavaa, mutta se on alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Tästä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Savonlinnan ja Varkauden säännölliselle lentoliikenteelle julkisen palvelun velvoitteen.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennettä koskevan sopimuksen lähtökohta on, että valtion maksuosuus on vuoden 2013 loppuun asti ulottuvalla sopimuskaudella yhteensä 3 miljoonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliikenteen kokonaishinnasta.

Valiokunta toteaa, että kuntien maksuosuudet ovat nousemassa kohtuuttoman suuriksi, ja lisää siksi momentille 200 000 euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lentoasemaverkon palvelutasosta huolehditaan ja että lentoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehditaan alueellisesti kattavasti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 64 675 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaksi esitetään 7 867 000 euroa, joka on 800 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuoden rahoitustarve on kuitenkin aiempaa suurempi, noin 9,5 miljoonaa euroa. Menojen kasvu aiheutuu mm. yleisestä kustannustason noususta sekä yhteysalusliikenteen lipputulojen poistumisesta. Lisäksi kustannuksia kasvattaa siirtyminen uuteen palvelusopimusmalliin, joka on aiempia aikarahtisopimuksia kalliimpi ja joka edellyttää myös arvonlisäveron maksamista; pelkästään arvonlisäverosta aiheutuu noin 200 000 euron lisämenot.

Yhteysaluksilla on suuri merkitys asutun saariston elävänä pysymisessä, sillä saariston asukkaiden monet viranomaispalvelut, päivittäinen asiointi ja turvallisuus ovat alusten varassa. Saaristoliikenteen määrärahan alimitoitus tuo myös epävarmuutta saaristossa toimivien yritysten toimintaan ja haittaa saariston kehitystä.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 367 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Junien kaukoliikenteen ostoihin ehdotetaan 31,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 100 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän. Junaliikenteen kustannukset ovat kuitenkin nousseet, ja nykyisen laajuinen liikenne tuottaa VR:lle noin 4 miljoonan euron tappion vuonna 2011. Tästä johtuen junavuoroja on tarkoitus ensi vuonna supistaa. Kaukoliikenteen palvelutason turvaamiseksi valiokunta lisää momentille 2 200 000 euroa, jolla on tarkoitus turvata erityisesti työmatka- ja opiskelijaliikennettä palvelevia junavuoroja. Samalla momenttiin sisältyvää valtuutta korotetaan vastaavalla summalla.

Junien kaukoliikenteen ostot ovat jatkossa kuitenkin vaarassa vähentyä tuntuvasti, sillä vuosia 2011—2014 koskevan kehyspäätöksen mukaan kaukojunaliikenteen ostoihin on varattu vuodesta 2012 eteenpäin laskennallisesti 20 miljoonaa euroa vuosittain, kun nykyinen määrärahataso on 31,5 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tarkoittaisi ostoliikenteen vähentämistä noin kolmanneksella nykyisestä, mikä merkitsisi käytännössä kymmenien junavuorojen ja kokonaisten reittien lakkauttamista.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 33 700 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR Osakeyhtiön kanssa sopimus junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta vuosina 2006—2011 vuoden 2007 talousarviossa myönnetyn enintään 156 100 000 euron sijasta enintään 158 300 000 euron määrästä.

66. Yhteysaluspalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Kuluvan vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältyi yhteysaluspalvelujen ostosopimuksiin tarkoitettu valtuus, jonka mukaan vuonna 2010 saadaan tehdä 10-vuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 42,6 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteysalusliikenne on kilpailutettu vuoden 2010 aikana. Saatujen tarjousten perusteella nykyinen valtuus ei ole kuitenkaan riittävä, vaan se tulisi korottaa 52,6 miljoonaan euroon.

Alusten suunnittelun ja rakentamisen on tarkoitus ajoittua vuosille 2011—2012, ja sopimuksen mukainen kokonaispalvelu koskisi vuosia 2013—2022.

Valiokunta lisää momentin myös ensi vuoden talousarvioon ja korottaa momenttiin sisältyvän valtuuden 52,6 miljoonaan euroon.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus. Vuoden 2010 lisätalousarviossa myönnettyä 42,6 milj. euron valtuutta 10-vuotisen kokonaispalvelusopimuksen tekemiseksi saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta tarkistetaan 52,6 milj. euroon.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Viestintävirastossa aloitti kuluvan vuoden alusta toimintansa uusi tietoturvaviranomainen, NCSA (National Communications Security Authority), jonka tehtävänä on huolehtia Suomen kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista sekä tukea suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusien tehtävien hoitaminen edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista sekä noin 450 000 euron lisäystä määrärahoihin.

Viestintäviraston talousarvioon ei sisälly mainittua lisäystä. Ns. nettobudjetoituna virastona Viestintävirasto ei voi myöskään käyttää esim. erilaisten maksujen kautta kerättyjä varoja uuteen tehtäväänsä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Viestintävirasto pystyy hoitamaan sille määrätyt uudet tehtävät ja täyttämään kansainväliset tietoturvavelvoitteet. Tästä johtuen valiokunta lisää momentille 300 000 euroa. Valiokunta korostaa, että Viestintävirastolle on turvattava uuden tehtävän edellyttämät voimavarat tarvittaessa seuraavassa lisäbudjetissa.

Viestintävirasto hoitaa valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa. Rahastoon arvioidaan kertyvän tuloja noin 462 miljoonaa euroa, josta Yleisradio Oy:n julkiseen palveluun osoitetaan noin 451 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Yleisradio Oy:n rahoitus turvataan oikeudenmukaisella tavalla siten, että se pystyy huolehtimaan sille asetetusta palvelutehtävästä ja että valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan jatkuvuus voidaan turvata.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 806 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston 4.12.2008 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tavoitteena on, että lähes kaikki suomalaiset ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta viestintäverkosta vuoteen 2015 mennessä. Määrärahakehyksissä on varattu 66 miljoonaa euroa vuosille 2009—2015 kaikkein harvimpaan asuttujen alueiden valokuituyhteyksien kehittämiseen. Ensi vuoden talousarvioesityksessä hankkeelle ehdotetaan 9,8 miljoonan euron määrärahaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnat ovat vaikeasta taloustilanteestaan huolimatta budjetoineet hankkeen toteutukseen, mutta on myös kuntia, jotka eivät pysty osallistumaan hankkeen toteutukseen suunnitellulla tavalla. Tuesta huolimatta liittymismaksut voivat myös loppukäyttäjän näkökulmasta nousta varsin korkeiksi, mikä heikentää halukkuutta liittymän hankkimiselle. Saadut tarjoukset ovat olleet osittain ennakoitua suurempia, mutta ongelmana on ollut myös se, että palveluntarjoajat eivät ole joillakin alueilla jättäneet lainkaan tarjouksia ensimmäisen hakukierroksen aikana.

Ensi vuoden rahoitustarve riippuu siitä, kuinka monta hankealuetta valmistuu ja tulee maksatukseen ja mitä hankkeiden toteutus todellisuudessa maksaa. Valiokunnan saamien arvioiden mukaan kehysten mukainen 66 miljoonan euron määräraha on riittämätön koko maan tarpeita ajatellen.

Valiokunta korostaa, että nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä mm. alueellisen tasavertaisuuden ja maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Jatkossa onkin tärkeää seurata kokonaiskustannusten kehittymistä sekä myös kuntien mahdollisuuksia selviytyä laajakaistahankkeisiin liittyvistä velvoitteistaan.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 100 000 euroa nuorten Yrittäjyysteko-tunnustuspalkintojen myöntämiseen. Sen pohjalta käynnistettiin Timangi 2010 -kilpailu, jossa haettiin innovatiivisella ja rohkealla toiminnalla yrityksensä kasvuun nostaneita nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä. Kilpailuun tuli määräajan puitteissa noin 90 osallistujaa.

Kilpailun saaneen suuren suosion sekä myös erittäin korkeatasoisten esimerkkien pohjalta on pääteltävissä, että tämänkaltaiselle kilpailulle on jatkossakin kysyntää ja tarvetta. Kilpailun jääminen ainutkertaiseksi tai vain harvoin toteutetuksi vähentäisi myös sen kannustavaa vaikutusta.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Timangi-kilpailun järjestämiseen myös vuonna 2011.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälinen EISCAT-järjestö on mitannut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tutkilla yläilmakehää jo 30 vuoden ajan. EU:n tutkimusinfrastruktuurikartalle on hyväksytty EISCAT3D-hanke, jota EU on jo tukenut 2 miljoonalla eurolla ja tulee tukemaan vuosina 2010—2014 vielä 4,5 miljoonalla eurolla.

Myös kansallisessa rahoituksessa on päästy alkuun, sillä Oulun yliopisto / Sodankylän Geofysiikan Observatorio on saanut rahoitusta yhden pienen vastaanottoaseman rakentamiseksi. Saadun selvityksen mukaan kyseessä saattaa olla koko laajuudessaan satojen miljoonien eurojen eurooppalainen hanke, mutta edetäkseen se vaatii vielä lisärahoitusta.

Valiokunta katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriön tulisi yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston Sodankylän observatorion kanssa selvittää tarkemmin hankkeesta Suomelle koituvat tutkimukselliset ja teknologian kehittämisen edut, joiden pohjalta voidaan arvioida, missä määrin Suomi voi olla jatkossa mukana rahoittamassa hanketta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 182 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) potentiaalinen toimintakenttä on laaja, ja kaivannaissektorin merkityksen odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. GTK:lla on keskeinen rooli geologisen pohjatiedon tuottamisessa, mutta sen toimintaedellytykset uhkaavat heiketä henkilöstön supistamisen vuoksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosina 2005—2015 GTK:n henkilötyövuosien vähenemä on noin 230.

Valiokunta pitää tärkeänä, että GTK:n rooli keskeisen geologisen perustiedon tuottajana otetaan huomioon ja että sen toimintaedellytyksistä huolehditaan.

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Matkailun edistämiskeskus on käynyt läpi mittavan rakennemuutoksen, jossa sen ulkomaantoimistot on lopetettu ja myös kotimaan toimintaa on supistettu.

Valtiovarainvaliokunnan pyynnöstä työ- ja elinkeinoministeriö laati viime keväänä selvityksen Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevan uudistuksen vaikutuksista. Selvityksen mukaan 88 prosenttia vastaajista piti MEKin budjetin supistamista suurena ongelmana. MEK sai vastaajilta kouluarvosanan 6,53, kun edellisessä arviossa se sai yhteistyökumppaneiltaan arvosanan 8,2. Kriittisimpiä olivat suuret asiakkaat, jotka antoivat arvosanan 6,0.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä myös matkailuelinkeinon on osallistuttava aiempaa enemmän matkailun markkinointiin ulkomailla. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että MEKillä on realistiset mahdollisuudet huolehtia Suomen maakuvaa koskevasta markkinoinnista. Valiokunnan mielestä MEKin nykyinen määrärahataso on liian alhainen, jotta se pystyisi kilpailemaan tasavertaisesti kansainvälisillä markkinoilla esim. Ruotsin ja Norjan kanssa.

Jotta niukoista resursseista saadaan suurin mahdollinen hyöty, on olennaista hakea toimintaan vaikuttavuutta keskittymällä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkityksellisiin hankkeisiin. Myös Finpron kautta tehtävä markkinointi edellyttää vielä tehostamista ja toimintatapojen kehittämistä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että valtiolla on valmius osallistua World Design Capital -hankkeen rahoitukseen. Hankkeen tuomalla julkisuudella voidaan edistää matkailua myös valtakunnallisesti.

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Teknologiakasvatus. Valiokunta korostaa teknologiakasvutuksen merkitystä eräänä osaamispohjaa ja yrittäjyyttä vahvistavana toimintana.

Valiokunta on aiemmin (VaVM 25/2007 vp) lisännyt momentille 150 000 euroa, joka suunnattiin Keksintösäätiön kautta tehtävään teknologiakasvatukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Keksintösäätiö panostaa teknologiakasvatusta edistäviin toimiin ja osoittaa niihin vastaavan rahoituksen myös ensi vuonna.

Yrityskummitoiminta. Etenkin nuorten ja aloittavien yritysten toiminnassa tarvitaan virallisten tukiorganisaatioiden ohella myös ulkopuolista ja riippumatonta tukea mm. käytännön liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yrityskummitoiminta on Suomessa vielä pienimuotoista, mutta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa on yhä enemmän tarvetta kokeneiden yrittäjien antamaan neuvontaan. Valtio ei ole tukenut yrityskummitoimintaa, vaan sitä ovat rahoittaneet mm. kunnat, seudulliset elinkeinoyhtiöt ja yritykset. Valiokunta pitää tärkeänä, että yrityskummitoimintaa kehitetään ja että se laajenee koko maan kattavaksi toiminnaksi.

Talousarvioaloitteen TAA 148/2010 vp perusteella valiokunta lisää momentille 200 000 euroa yrityskummitoiminnan kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 40 052 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 228/2010 vp)

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Yritysten kansainvälistymisavustuksille on ollut jatkuvasti suurta kysyntää, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi edistää etenkin aloittavien yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Valiokunta viittaa myös edellä lukuperusteluissa esitettyyn ja pitää tärkeänä, että etenkin nuoria yrittäjiä tuetaan kansainvälistymisessä ja myös uudentyyppissä innovatiivisissa kokeiluissa.

Puurakentaminen on ollut viime vuosina paljon esillä, mutta käytännössä Suomi ei ole kyennyt nousemaan sellaiselle tasolle, johon maamme lähtökohdat antavat mahdollisuuden. Suomessa on vankkaa osaamista sekä laadukkaat ja riittävät raaka-ainevarat, mutta puurakentamisen ja puutuotealan monet mahdollisuudet ovat jääneet hyödyntämättä.

Valiokunta korostaa, että puurakentamisen keinoin voidaan vastata moniin energia-, ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Puun käytön lisäämisellä voidaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, rakentamisen ja rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä sekä energiankulutusta. Puuta voitaisiin myös käyttää nykyistä monipuolisemmin erilaisissa rakennuksissa ja sen käyttöä voitaisiin lisätä korjausrakentamisessa.

Valiokunta katsoo, että puurakentamisen osaamistasoa on edelleen nostettava. Puurakentamista koskevat palo- ym. määräykset eivät myöskään saa perusteettomasti jarruttaa puurakentamisen kehittymistä.

Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edelläkävijämaaksi. Tämä edellyttää, että koko metsäklusteri sitoutuu aiempaa selvemmin puurakentamisen määrätietoiseen kehittämiseen ja lisäämiseen.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa, jolloin avustusvaltuus nousee kahdella miljoonalla eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 27 710 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus. Uusia avustuksia saa vuonna 2011 myöntää 25 628 000 euroa. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2011. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Äkillisen rakennemuutoksen hoitoon osoitettua määrärahaa on tarkoitus jatkossa kohdistaa myös toimialoille, ei vain nimetyille maantieteellisille alueille. Momentille tehdään määrärahan käyttötarkoitusta koskeva tarkennus.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 228/2010 vp)

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuudesta varataan

1) 12 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla

(2. ja 3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(3. ja 4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan noin 535 miljoonan euron määrärahaa, joka perustuu työttömyyden kehitystä koskeviin arvioihin ja joka on noin 17 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvion määrärahaa pienempi.

Talouden taantuma oli odottamattoman jyrkkä, mutta työttömyys ei kuitenkaan päässyt nousemaan kovin korkeaksi, sillä yritykset pystyivät lomautuksilla ja muilla työaikajoustoilla selviämään vaikeimman tilanteen yli. Työttömyys nousi alkuvuodesta jo yli 9 prosenttiin, mutta on sen jälkeen alentunut; lokakuussa työttömiä oli 7,4 prosenttia. Myös avointen työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuodesta noin 26 prosenttia. Ensi vuoden työttömyyden arvoidaan jäävän alle kahdeksaan prosenttiin.

Taantuma vaikutti eniten nuorten asemaan työmarkkinoilla. Nuorisotyöttömyys kääntyi selvään kasvuun heti talouskriisin alettua syksyllä 2008, ja se lisääntyi voimakkaasti lähes kahden vuoden ajan. Nuorten työllistymiseen suunnattiin kuitenkin selkeitä lisäresursseja, joilla lisättiin mm. koulutuspaikkoja, ohjaus- ja neuvontapalveluja, palkkatuettua työtä sekä työpajatoimintaa. Työttömyys alkoi laskea alkukesällä 2010, ja lokakuussa nuoria oli työttömänä yli 5 000 eli n. 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jatkossa on tarkoitus tukea erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaa työllistymistä sekä nuorten yrittäjyyttä.

Valiokunta pitää tehtyjä toimia hyvinä, mutta muistuttaa, että parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa vielä yli 28 000. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nuorten työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia jatketaan edelleen määrätietoisesti ja että jatkossa varaudutaan osoittamaan vielä lisäresursseja nuorten työllistymiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että useita tuhansia nuoria arvioidaan olevan kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolella ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Erityisesti näitä nuoria uhkaa pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen. Valiokunta korostaa monipuolisten, kattavien ja poikkihallinnollisten toimien tärkeyttä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi lokakuussa 2009 kasvuun useita vuosia kestäneen laskun jälkeen, ja lokakuussa pitkäaikaistyöttömiä oli lähes 57 000. Työttömistä lähes neljännes (23 %) on pitkäaikaistyöttömiä, ja myös kouluttautuneiden osuus pitkäaikaistyöttömistä on noussut. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun arvioidaan hidastuvan, mutta jatkuvan kuitenkin vielä useiden kuukausien ajan.

Valiokunta toteaa, että pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ei onnistu ilman tehokkaita ja riittäviä toimia. Tällaisia ovat etenkin tukityöllistäminen ja palkkatuki, joiden riittävyydestä tulee huolehtia. On myös tärkeää, että pitkään työmarkkinoilta poissa olleita työnhakijoita ohjataan sellaisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ylläpitävät ja lisäävät heidän ammattitaitoaan.

Myös korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut. Tähän ovat vaikuttaneet talouden taantuma sekä myös yliopistojen tutkintouudistus, jonka myötä vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava loppuun viimeistään vuonna 2008.

Valiokunta korostaa, että otetaan käyttöön uusia toimintamalleja, joilla korkeasti koulutettujen osaamista hyödynnetään aiempaa paremmin niin julkisen kuin yksityisen sektorin kehittämisessä. Tavoitteena tulee olla myös akateemisen yrittäjyyden vahvistuminen.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa, jolloin valtuutta korotetaan 2,5 miljoonalla eurolla.

Valiokunta viittaa momentin 32.30.45 kohdalla todettuun ja toteaa, että momentille tehdään äkillisen rakennemuutoksen hoitoon osoitetun määrärahan käyttötarkoitusta koskeva tarkennus.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 17 700 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus. Vuonna 2011 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta tehdä enintään 15 500 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2010 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2011.

Valtuudesta varataan 5 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla .

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 4,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Vuoden 2010 neljännessä lisäbudjetissa momentin määrärahaan tehtiin kuitenkin yhden miljoonan euron korotus, joka antaa mahdollisuuden jatkaa lisätyövoiman palkkaamista.

Velkaneuvonnan tarve on kasvamassa, sillä taantuman vaikutukset alkavat näkyä mm. lisääntyvinä maksuvaikeuksina. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asiakasmäärät ovat jo selvästi kasvaneet, jonotusajat ovat pidentyneet ja myös asiakkaiden ongelmat ovat vaikeutuneet. Palvelutarjonta on myös alueellisesti epätasaista, sillä kuntien rahoitusosuudet vaihtelevat huomattavasti.

Eräs keskeinen syy velkaneuvonnan jatkuvalle kasvulle on pikavippitoiminta, joka on lisännyt etenkin nuorten velkaneuvonnan tarvetta.

Valiokunta korostaa toimia, joilla puututaan velkaantumisen syihin ja joilla tiukennetaan pikavippitoimintaa ja sen valvontaa. On myös tärkeää tehostaa palvelujen hankkimista yksityisiltä palveluntuottajilta.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 711 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yleissitovista työehtosopimuksista ei ole virallisia käännöksiä ruotsiksi, sillä niiden kääntämiseen ei ole voimassa olevien säännösten mukaan velvollisuutta millään ministeriöllä eikä myöskään sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalla työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnalla.

Asiaa selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti 17.8.2010 valmistuneessa muistiossaan, että yleissitovien työehtosopimusten kääntäminen ja julkaiseminen säädettäisiin em. vahvistamislautakunnan tehtäväksi ja että kielilakiin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisesta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset. Työryhmä arvioi, että jo olemassa olevien sopimusten kääntämisestä aiheutuu kolmen vuoden ajan noin 230 000 euron vuosittaiset kustannukset, minkä jälkeen käännösten päivittämisestä aiheutuisi vuosittain noin 100 000 euron kustannukset. Tarvittavia lainmuutoksia ei ole kuitenkaan tuotu eduskunnan käsiteltäväksi, koska määrärahakehyksissä ei ole varauduttu käännöskustannuksiin.

Valiokunta viittaa työryhmän muistioon, jonka mukaan perustuslaki, kielilaki, Ahvenanmaan itsehallintolaki sekä yleissitovien työehtosopimusten yleisesti velvoittava luonne edellyttävät, että yleissitovat työehtosopimukset tulee saada ruotsinkielisinä. Saadun selvityksen mukaan noin 160 yleissitovasta työehtosopimuksesta on käännetty ruotsiksi vain noin 30.

Talousarvioaloitteiden TAA 37/2010 vp ja TAA 556/2010 vp perusteella valiokunta lisää momentille 230 000 euroa. Hallituksen on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsäädäntöä koskevan muutosesityksen antamiseksi eduskunnalle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 261 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

(1.—4. kohta kuten HE 126/2010 vp)

5) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin (poist.)

6) yleissitovien työehtosopimusten kääntämiseen ruotsiksi. (Uusi kohta)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lautakunnan työ on ollut alusta lähtien ruuhkautunutta ja käsittelyajat pitkiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keskimääräinen käsittelyaika on nyt kuitenkin saatu alenemaan: kuluvan vuoden tammikuussa keskimääräinen käsittelyaika oli vielä 17 kk, mutta syyskuuhun mennessä se oli alentunut 14 kuukauteen. Arvioiden mukaan käsittelyajat lyhenisivät vuoden loppuun mennessä vielä 12 kuukauteen; kuuden kuukauden käsittelyaikatavoite saavutettaisiin vuosina 2011—2012.

Lautakunnan toimintaa on vahvistettu vuoden 2010 neljänteen lisäbudjettiin sisältyneellä 0,7 miljoonan euron lisärahoituksella, mikä antaa mahdollisuuden ruuhkan purkuun tarkoitetun henkilöstön palkkaamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lautakunnan tilannetta seurataan ja että sille osoitetaan resurssit, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Valitukset koskevat keskeisiä perusturvaan liittyviä kysymyksiä, ja valitusajat ovat kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta edelleen liian pitkiä.

20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeuslääkinnän viranomaistoimintaan liittyy vakavia ongelmia, jotka liittyvät oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suureen määrään sekä oikeuslääkäreiden eläköitymiseen.

Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia on tehty vuodessa keskimäärin n. 650 oikeuslääkäriä kohden, kun kansainvälinen suositus on 300—350 avausta. Suuren työkuorman seurauksena lausuntoja ja kuolintodistuksia ei ole pystytty antamaan kolmen kuukauden määräajassa. Myös oikeuslääkinnän erikoistumisvirkoja on liian vähän, mistä johtuen virkojen täyttäminen on vaikeaa nykyisten oikeuslääkäreiden eläköityessä. Oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyn selvityksiä ja ruumiinavauksia joudutaan jo nyt tekemään paljon ylitöinä ja hoitamaan ostopalveluna, mikä nostaa kokonaiskustannuksia tuntuvasti.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että mahdollisuudet oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten vähentämiseen ja oikeuslääketieteellisen erikoislääkärikoulutuksen lisäämiseen selvitetään ja että oikeuslääkinnän tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen kiinnitetään muutoinkin huomiota.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Päihdeäitien hoidon järjestäminen.

Raha-automaattiyhdistys on vuodesta 1998 rahoittanut Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja heidän perheilleen. Päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus on kuitenkin tarkoitus siirtää vähitellen kokonaan kuntien vastuulle. Raha-automaattiyhdistys supisti jo tänä vuonna päihdeäitien kuntoutukseen myönnettyä avustusta 400 000 eurolla, mutta eduskunnan lisättyä vastaavan määrärahan kuluvan vuoden talousarvioon toiminnan volyymi on toistaiseksi säilynyt ennallaan.

Ensi vuonna Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus supistuu edelleen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa ensi vuonna 1,5 miljoonalla eurolla, kun tämän vuoden tuki oli vielä noin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuen määräksi on kaavailtu 750 000 euroa, minkä jälkeen toiminnan rahoitus jää kokonaan kuntien vastuulle.

Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi hallitus esittää 3 miljoonan euron määrärahalisäystä kuntien valtionosuuksiin momentille 28.90.30. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta, mistä johtuen toimintaa on tarkoitus supistaa jo ensi vuonna. Päihdeäitien ensikotipaikat ovat tästä syystä vaarassa vähentyä puoleen nykyisestä, jolloin hoitoa vaille jäisi arvioiden mukaan noin sata päihdeongelmaista äitiä ja lasta.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa Pidä Kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on opiskelupaikkakunnan vastuulla toisin kuin yliopisto-opiskelijoiden, joiden terveydenhuolto on sopimusten perusteella siirretty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tehtäväksi. Kunnat eivät kuitenkaan pysty huolehtimaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tarpeeksi kattavasti.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä on selvitetty mm. sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka ehdotti, että YTHS huolehtisi myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta (STM:n selvityksiä 2009:49). Uudistuksen toteuttamiseksi on suunniteltu kolmivuotista kokeilua, jossa YTHS-mallin mukaisesti tuotetut palvelut laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita aluksi kahdella paikkakunnalla.

Valiokunta pitää kokeilun järjestämistä perusteltuna ja lisää talousarvioon talousarvioaloitteen TAA 915/2010 vp perusteella yhteensä 750 000 euroa mainitun kokeilun järjestämiseksi.

Nyt kyseessä olevalle momentille lisätään 570 000 euroa kustannuksiin, jotka aiheutuvat ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämistä kahdella paikkakunnalla koskevasta kolmivuotisesta pilottihankkeesta. Tällä määrärahalla on tarkoitus rahoittaa menot, jotka aiheutuvat mm. tila- ym. hankkeen käynnistämiseen liittyvistä kustannuksista.

Kansaneläkelaitoksen osuus hankkeesta rahoitetaan sairaanhoitovakuutuksesta, joka rahoitetaan puoliksi valtion ja vakuutettujen kesken. Valtion osuuden arvioidaan olevan ensi vuonna 180 000 euroa ja sen jälkeen vuositasolla 330 000 euroa. Nämä menot maksetaan sairausvakuutusmomentilta 33.30.60, jolle lisätään 180 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.63 kohdalla todettuun ja lisää momentille 180 000 euroa ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvän kokeilun aiheuttamiin sairausvakuutuslain mukaisiin kustannuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 252 780 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sotainvalidien ja veteraanien erityisetuuksiin ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 350,8 miljoonan euron määrärahaa, joka on veteraanien määrän vähenemisestä johtuen vajaat 20 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitetut määrärahat alenevat 30,6 miljoonaan euroon, joka on noin 3,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Veteraania kohden määrärahoja on kuitenkin käytettävissä jonkin verran aiempaa enemmän. Kymmenen viime vuoden aikana rintamaveteraanien kuntoutukseen talousarviossa osoitettu määräraha on kolminkertaistunut veteraania kohden, mikä on antanut mahdollisuuden palvelujen lisäämiseen.

Ensi vuonna rintamaveteraanien palveluja parannetaan ottamalla käyttöön uusi kotihoitomalli, jonka toteutukseen esitetään 2,3 miljoonan euron määrärahaa. Hoitomallilla tuetaan veteraanien omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä kotona ja sen avulla veteraaneille voidaan räätälöidä aiempaa yksilöllisempää kuntoutusta. Palvelut voivat liittyä mm. ateria-, kuljetus- tai kotisairaanhoidon tarpeisiin.

Valiokunta pitää uutta hoitomallia hyvänä, sillä tehokkailla kotipalveluilla voidaan parantaa toimintakykyä ja vähentää laitoshoitoon joutumista. Valiokunta korostaa, että kunnan peruspalvelut ovat myös veteraanien palvelujen perusta ja että nyt käynnistettävän hoitomallin avulla tulee luoda toimiva tuki- ja palvelukokonaisuus, joka edistää kotona selviytymistä. On niin ikään tärkeää huolehtia uudistuksen tiedottamisesta koko kuntakentälle.

Veteraanikuntoutuksen tavoitteena on, että veteraaneilla on joka vuosi mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Veteraanikuntoutuksen määrärahojen riittävyyden varmistamiseksi on välttämätöntä, että kunnat toimivat kuntoutusta koskevien ohjeiden mukaisesti ja että vähintään puolet kuntoutusjaksoista toteutetaan avo- ja päiväkuntoutuksena.

Kuntoutusmäärärahojen riittävyyden turvaamiseksi valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 008 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesityksen ja alan tulossopimusten mukaan työsuojelun aluehallinnossa on 456 henkilötyövuotta, minkä pohjalta on asetettu myös toiminnan tuloksellisuutta koskevat tavoitteet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuottavuusohjelman vuoksi henkilöstömäärää vähennetään kuitenkin vuoden 2015 loppuun mennessä 25 henkilötyövuodella eli 431 henkilötyövuoteen.

Saadun selvityksen mukaan määrärahakehyksestä johtuen vuoden 2011 määrärahat (noin 25 milj. euroa) eivät riitä tulossopimusten mukaisiin palkkausmenoihin. Tästä johtuen henkilötyövuosien määrää on jouduttu alentamaan tuottavuusohjelman tasoa alhaisemmaksi siten, että ensi vuonna henkilötyövuosien määrän arvioidaan olevan 413. Jo tänä vuonna henkilötyövuosien määrä aleni 423:een.

Tilanne on vaikea ja huolestuttava. Työsuojelun vastuualueiden valvontakenttä on erittäin laaja ja monipuolinen, ja työsuojelutehtävät ovat viime vuosina laajentuneet ja muuttuneet vaativammiksi. Työsuojeluviranomaisten uutena haasteena ovat harmaan talouden estämiseen liittyvät monipuoliset tehtävät. Resurssien supistuminen vähentää nimenomaan viranomaisaloitteista valvontaa, vaikka se on yhteiskunnallisesti tuloksekasta. Osaamisen ja ammattitaidon kannalta olisi myös välttämätöntä, että eläkkeelle jäävien tilalle voidaan palkata ajoissa uutta henkilöstöä.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 648 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 5,2 miljoonaa euroa, mutta terveyden edistämiseen liittyviä toimia rahoitetaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen budjetista sekä Raha-automaattiyhdistyksen varoista. Terveyden edistämistä on kuluvalla hallituskaudella kehitetty myös nimenomaisella terveyden edistämisen politiikkaohjelmalla. Sen strateginen painopiste on ollut vaikuttaa terveyden edistämisen rakenteiden vahvistumiseen ja alue- ja paikallishallinnon toimintatapoihin siten, että periaate "terveys kaikissa politiikoissa" omaksuttaisiin.

Valiokunta pitää näitä tavoitteita keskeisinä, sillä etenkin kunnat ovat merkittäviä toimijoita terveyden edistämisessä. Terveyden edistäminen on kuntien talouden kannalta kannattavaa ja siitä myöhempinä vuosina saatavat hyödyt mittavia.

Myös uusi terveydenhoitolaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia vahvistavaa työtä. Merkittävää on, että lakiin sisältyy velvollisuus järjestää asukkaiden terveystarkastukset, mikä parantaa mm. työttömien mahdollisuuksia päästä säännöllisiin terveystarkastuksiin. Terveyden edistämisen kannalta on niin ikään tärkeää, että terveyden edistäminen otetaan huomioon poikkihallinnollisesti kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioksi esitetään 316,8 miljoonaa euroa ja toimintamenoiksi 74,9 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Esitykseen on tehty 3 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna. Muita hallinnonaloja pienemmässä budjetissa tehdyt leikkaukset aiheuttavat suhteellisesti vaikeampia ongelmia. Huomattava on myös, että samanaikaisesti paineet tehtävien laajentamiseksi kasvavat erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Tuottavuusohjelman osalta ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ovat tähän asti pystyneet toteuttamaan asetetut vähennystavoitteet. Vuonna 2011 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa kuitenkin sinänsä positiivisena pidettävä eläköitymisen myöhentyminen. Tuottavuusohjelmien seurauksena myös aluehallinnon ympäristötehtävistä on poistumassa noin 15 prosenttia henkilöstöstä vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsee tarvetta turvata osaamisen säilyminen keskeisissä tehtävissä sekä lisärahoitusta ulkopuolisten palvelujen ostamiseen.

Valiokunta korostaa lisäksi kehittämis- ja suunnittelurahoituksen tärkeää merkitystä, jotta ilmasto- ja muussa ympäristöpolitiikassa voidaan aktiivisesti vaikuttaa kansainväliseen päätöksentekoon ja osataan valita vaikuttavia sekä kustannustehokkaita toimenpiteitä. Oikea-aikaisilla selvityksillä voidaan saada aikaan jopa monikymmenkertainen kustannussäästö.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2 000 000 euron määrärahaa, joka on eduskunnan tekemän lisäyksen, 50 000 euroa, verran vähemmän kuin vuonna 2010. Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan.

Saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tuesta suurin osa on osoitettu viime vuosina Pidä Saaristo Siistinä ry:lle. Yhdistys on kyennyt veneilijöille suunnatuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedotuksella merkittävästi vähentämään meri- ja järviluonnon kuormitusta. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota toiminnalle välttämättömän uuden huoltoaluksen hankkimiseen ja toteaa, että aluksen rahoitusvaihtoehtoja tulee tarkastella laajasti, myös Öljynsuojarahaston käyttömahdollisuudet ja käytön laajentaminen tulee selvittää.

Tunturialueiden jätehuoltoa edistää Pidä Lappi Siistinä ry mm. kunnostamalla taukotupia ja laavuja sekä rakentamalla jätehuoltopisteitä ja kuivakäymälöitä. Yhdistyksen toiminta on tarpeellista, ja toiminnan laajentamiselle on ilmeistä tarvetta.

Valiokunta pitää tärkeänä kansalaisjärjestöjen tekemää työtä. Hyvin kohdistetulla pienelläkin avustuksella järjestöt pystyvät hoitamaan koko yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä erittäin tehokkaasti.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa ympäristöjärjestöjen avustamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 050 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Ympäristövahinkojen riskiä Itämerellä kasvattavat lisääntyvä merenkulku mahdollisine öljyonnettomuuksineen ja laivaliikenteen aiheuttamat päästöt. Ympäristövahinkojen, erityisesti öljyvahinkojen, torjuntavalmiuden kehittäminen on määritelty valtioneuvoston Itämeri-selonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisestä vuosina 2009—2018.

Torjuntavalmiuteen tarvittavien investointien on laskettu olevan valtiolla noin 200 miljoonaa euroa ja pelastuslaitoksilla noin 100 miljoonaa euroa. Valtion investointeja on jo toteutettu tai päätetty yli sadan miljoonan euron osalta ja pelastuslaitoksien materiaalista valmiutta on ryhdytty kohottamaan. Uusien torjunta-alusten lisäksi myös avomeritorjunnassa käytettävää muuta kalustoa on kehitettävä ja hankittava uhkakuvaa vastaavasti. Suurin tarve kohdistuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan avomeripuomien hankintaan.

Suomen torjunta-aluskalustoa ylläpidetään kustannustehokkaasti monitoimiperiaatetta hyödyntäen. Valtion merelliset toimijat, kuten Merivoimat, Rajavartiolaitos ja valtionyhtiö Meritaito Oy, osallistuvat torjuntavalmiuteen muun toimintansa ohessa. Öljyntorjunnan rinnalla Suomen on kehitettävä myös valmiutta torjua aluskemikaalionnettomuuksia. Valiokunta pitää lisäksi erittäin merkittävänä EU:n ja Itämeren maiden merellisten viranomaisten yhteistyön kehittämistä ja sitä kautta saatavia kustannussäästöjä.

Inhimillisen tekijän arvioidaan olevan suurin yksittäinen syy merionnettomuuksiin. On myönteistä, että Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on saatu kesäkuussa 2010 valmiiksi alusten miehistön pätevyyttä ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus. Osaaminen ja riittävän suuri miehistö ovat erityisen tärkeitä Suomen kapeilla saaristoväylillä.

Valiokunta lisää momentille 800 000 euroa avomeripuomien hankintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 228/2010 vp)

(2. ja 3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

23. Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v)

Itämeren suojelukomission (HELCOM) vuonna 2007 hyväksymässä toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Suomen osalta keskeisiä ohjelmia tavoitteeseen pääsemisessä ovat Suomen Itämeren suojeluohjelma, Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Valtioneuvoston selonteko Itämeren suojelusta (2009), Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia sekä toimintaohjelma. Keväällä 2010 Baltic Sea Action -huippukokouksessa Suomi sitoutui lisäksi erityisesti Saaristomeren tilaa parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Itämeren ravinnepäästöjä on onnistuttu vähentämään ajanjaksolla 1990—2006 fosforin osalta noin 45 prosenttia ja typen osalta noin 30 prosenttia. HELCOMin toimintaohjelman toimeenpanosta Suomessa tehdyn tilannekatsauksen mukaan pistelähteiden (yhdyskuntien jätevedet, teollisuus) rehevöittävien päästöjen vähentämisessä on onnistuttu hyvin. Sen sijaan hajapäästöjen (maa- ja metsätalous, haja-asutus, ilmalaskeuma), erityisesti fosforin, vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi.

Tehdyistä suojelutoimenpiteistä huolimatta Itämeren tila on edelleen heikko. Suurin uhka on rehevöityminen, joka vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen, esimerkiksi taloudellisesti tärkeiden kalakantojen vähentymiseen. Rehevöitymisen torjunnassa keskeisin ratkaisu on edelleen ravinnepäästöjen vähentäminen. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan (mom. 30.40.62) käsittelyn yhteydessä esiin nostettuun särkikalojen poistokalastukseen, jota voidaan pitää yhtenä keinona fosforin ja typen poistamiseen vesien ravinnekierrosta.

Itämeren ongelmat ovat moninaisia, ja niihin pyrkivät vastaamaan omalta osaltaan kaikki Itämeren valtiot. Kokonaiskuormituksen vähentämiseksi on välttämätöntä käyttää laajaa toimenpidevalikoimaa ja kehittää myös uusia kustannustehokkaita toimenpiteitä.

Uuden momentin käyttöönottoa voidaan pitää perusteltuna ja sille osoitettua 3 miljoonan euron määrärahaa erittäin tarpeellisena, vaikkakin tarpeisiin nähden melko vaatimattomana. Määräraha on tarkoitus kohdistaa erityisesti maatalouden vesiensuojelua tehostavaan hankkeeseen (TEHO Plus), turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen (TASO-pilottihanke) sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden selvittämiseen (VELMU). Samalla on myös todettava, että Itämeren suojeluun käytettävissä olevaa vuosittaista talousarviorahoituksen täsmällistä määrää on erittäin vaikea arvioida, koska Itämeren tilaan vaikuttavat monet toimenpiteet myös välillisesti. Itämeren suojeluohjelmien lähtökohtana on ollut, että toimet ja tavoitteet otetaan huomioon toimialavastuun mukaisesti kullakin hallinnonalalla. Valiokunta korostaa eri hallinnonaloilla tehtävien toimien koordinointia sekä erityyppisten toimenpiteiden ja tukien vaikuttavuuden arviointia parhaan mahdollisen kokonaishyödyn saavuttamiseksi.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 23 367 000 euron määrärahaa, joka on 2 924 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa.

Luontopalvelut vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä. Sen vuosittainen rahoitus on ollut noin 50 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia on tullut ympäristöministeriön eri momenteilta ja 15 prosenttia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Näiden päärahoituslähteiden osuutta esitetään leikattavaksi yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Jos myös vuoden 2010 lisätalousarviot otetaan huomioon, ero on 6,7 miljoonaa euroa.

Luontopalveluissa työskenteli 397 vakinaista ja 470 määräaikaista työntekijää vuonna 2009. Yhteensä tehtiin 513 henkilötyövuotta. Määräaikaisten työntekijöiden joukossa on erityisesti opiskelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja nuoria työttömiä. Työntekijät sijoittuvat ympäri maata, vain 5 prosenttia työskentelee ohjausyksikössä Vantaalla.

Esitetyn suuruisia leikkauksia ei pystytä toteuttamaan supistamatta luontopalvelujen ydintoimintoja. Metsähallituksessa on käynnistetty yhteistoimintaneuvottelut enintään 60 henkilötyövuoden vähentämiseksi. Jos vakinaista henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan, on huomioitava, ettei myöskään työllistämisvaroja voida hyödyntää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Esitetyt leikkaukset johtavat väistämättä retkeily- ja muiden luonnon virkistyskäytön palvelujen karsimiseen, mikä puolestaan heikentää samalla alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kansallispuistojen perusrahoituksen turvaamiseen. Esimerkiksi Merenkurkun saariston, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006, käyntikohteiden ylläpito ja opastusviestintä edellyttävät saadun selvityksen mukaan pysyvää 300 000 euron vuosittaista perusrahoitusta valtiolta.

Vuonna 2009 kansallispuistoissamme oli lähes 2 miljoonaa käyntiä ja kaikissa Metsähallituksen hoidossa olevissa virkistyskohteissa yhteensä 4,7 miljoonaa käyntiä. Kävijämäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen selvityksen mukaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palveluihin sijoitetut rahat palautuvat suosituimmissa kohteissa jopa 20-kertaisena takaisin paikallistalouteen.

Valiokunta pitää aluetalouden ja koko maan vetovoimaisuuden kannalta tärkeänä, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palvelurakenteet pidetään kunnossa eikä luontopalveluiden henkilöstöä jouduta määrärahavähennysten vuoksi irtisanomaan tai lomauttamaan.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa luontopalveluiden turvaamiseen. Valiokunta pitää samalla myös tarpeellisena miettiä erilaisia vaihtoehtoja vapaaehtoisten maksujen käyttöön ottamiseksi kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 25 867 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään kehyspäätöksen mukaisesti 10 000 000 euron määrärahaa, joka on yli kolmanneksen alempi kuin vuonna 2010. Esitykseen ei sisälly yhtään uutta siirtoviemärihanketta, vaan määrärahat suuntautuvat keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattamiseen.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota monesti aiemminkin (mm. VaVM 33/2008 vp, VaVM 45/2009 vp) siirtoviemäreiden rakentamisen tarpeellisuuteen. Useissa pienissä ja keskikokoisissa kunnissa nykyinen jätevedenpuhdistamo ei enää täytä uusia vaatimuksia. Keskittämällä jätevesien käsittely isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin päästään sekä vesiensuojelullisesti että taloudellisesti parhaaseen lopputulokseen. Siirtoviemäreihin osoitetun valtion tuen avulla voidaan välttää kuntien turvautuminen epätarkoituksenmukaisiin ja lyhytaikaisiin ratkaisuihin. Siirtoviemäreiden ansiosta saadaan yleensä myös runsaasti niiden varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jätevedenpuhdistuksen piiriin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ELY-keskusten esitysten ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien mukaan tulisi vuosina 2011—2015 käynnistää yli 30 uutta siirtoviemärihanketta sekä yli 20 muuta ympäristötyökohdetta, lähinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita, jotka vaikuttavat osaltaan pohjavesien suojelemiseen.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa keskeneräisten hankkeiden jatkamiseen ja myös uusien hankkeiden aloittamiseen vuonna 2011 määrärahan puitteissa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtäväksi määrätään vuoden 2011 alusta alkaen valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeita ja niistä annettavia tietoja (HE 120/2010 vp).

Valiokunta lisää momentille 60 000 euroa henkilön palkkaamiseksi kyseiseen tehtävään.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 634 000 euroa.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Erityisryhmien asumisen tukeminen

Erityisryhmien investointiavustusvaltuudeksi esitetään 110 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että eduskunnan vuosille 2009 ja 2010 lisäämät valtuudet on otettu esityksessä huomioon.

Erityisryhmien investointiavustusta on alustavan laskelman mukaan haettu vuodelle 2011 noin 250 miljoonan euron edestä, joka on yli 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Hakemuksista suuri osa koskee vanhushankkeita. Investointiavustusta myönnetään myös mm. asunnottomuus- ja kehitysvammaishankkeisiin sekä opiskelija-, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntohankkeisiin.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen (21.1.2010) ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi vuosina 2010—2015. Ohjelman toteuttaminen edellyttää vuosittain keskimäärin 600 asunnon rakentamista. Valiokunta pitää myönteisenä, että periaatepäätös linjasi myös kehitysvammaisten henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamisen ja siirtymisen yksilöllisempiin asumisratkaisuihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehitysvammaisten intressejä on ollut vaikea sovittaa yhteen mm. hankintalain vaatimusten kanssa. Tulisikin miettiä tapoja, joilla yksilöt voisivat todella vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toteutetun henkilökohtaisen budjetointimallin avulla on pystytty lisäämään henkilön omaa kontrollia ja yksilökeskeisen elämän suunnittelua. Asiantuntijakuulemisen perusteella mallin käyttäminen ei ole lisännyt kustannuksia perinteiseen toimintatapaan verrattuna.

Pitkäaikaisasunnottomat ovat asumisen suhteen syrjäytynein ryhmä. Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosille 2008—2011 asettama asuntomäärällinen tavoite näyttää toteutuvan. Sen sijaan asunnottomuuden puolittamistavoitteen osalta tilanne on epävarmempi, koska uusien pitkäaikaisasunnottomien määrä on samanaikaisesti noussut. Taloudellinen taantuma lisäsi erityisesti nuorisotyöttömyyttä, joka puolestaan lisää nuorten asunnottomuutta. Lyhytaikainen asunnottomuus uhkaa usein pitkittyä, ja nuoret ovat pitkäaikaisasunnottomuuden potentiaalisin ryhmä. Valiokunta pitää tästäkin syystä tarpeellisena, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ja siihen sisältyvän nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen projektia jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella.

Investointiavustuksen tarvetta nostaa tulevina vuosina erityisesti muistisairaiden vanhusten määrän kasvu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä arviolta 9 000—24 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa 75 vuotta täyttäneille henkilöille. Koska tarvetta on jonkin verran myös nuoremmille, on arvioitu, että kyseiseen tarkoitukseen tulisi vuosittain rakentaa noin 600—1 600 palveluasuntoa.

Valiokunta pitää tärkeänä erityisryhmien asumistarpeisiin vastaamista ja toteaa, että investointiavustusvaltuutta tulee tarvittaessa korottaa lisätalousarvion kautta.