30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomen edellinen hallitus oli sitoutunut hallitusohjelmassaan ja vuonna 2004 hyväksymässään kehityspoliittisessa ohjelmassa mahdollistamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nousun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin bktl-tasolle. Vielä edellisen hallituksen ohjelmassa todettiin tavoitteena olleen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen tavoitetasolle vuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys huomioon ottaen. Määräaika siirrettiin vuoteen 2015. Muista Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo vuosia sitten saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen ja ovat sen jopa ylittäneet.

Hallitus esittää kehitysyhteistyöhön talousarvioesityksessään määrärahaa, joka vastaa noin 0,46 prosenttia bruttokansantulosta.

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään siten, että YK:n suositukset voidaan saavuttaa mahdollisimman pian. Lisäystä esitetään nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Tämä talousarvioaloite on osa vaihtoehtobudjettiamme, johon liittyvässä lakialoitteessa esitetään myös kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeutta kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi.

Maailman kuudestamiljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. YK:n yleiskokous määritti yhteisten kehityspäämäärien keskeisimmäksi tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisen maailmasta. Pyrkimyksenä on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015 mennessä. Köyhien määrä on kasvanut tilastollisesti 400 miljoonalla, kun Maailmanpankki syyskuussa nosti köyhyysrajan 1,25 dollariin päivässä.

Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten ja naisten — tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 354/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen tuomioistuimissa on tällä hetkellä hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä palvelemaan oikeuslaitoksen asiakkaita tyydyttävästi. Oikeusistuimet joutuvat painimaan yhä monimutkaisempien ja pidempään kestävien juttujen kanssa. Keskimääräinen käsittelyaika esimerkiksi hallinto-oikeuksissa piteni vuonna 2007 noin kuukaudella yli yhdeksään kuukauteen. Pitääkin muistaa, että Suomi on saanut kansainvälisiä huomautuksia tuomioistuinprosessin liiallisesta kestosta. Jotta kansalaisten tyytyväisyys oikeuslaitosta kohtaan säilyisi, on tärkeää varata riittävästi varoja sen toimintaan. Vaikka hallituksen esityksessä määrärahoja lisätäänkin, ei lisäys ole vielä riittävä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 147/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa tuomioistuinten toiminnan tehostamiseen.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tämän päivän vankeinhoidon todellisuus on korutonta kertomaa: vankiloiden vankimäärät ja vankien ongelmat sekä vankiloissa että niiden ulkopuolella ovat vaikeutuneet vuosi vuodelta, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä loppua tulevaisuudessakaan. Toimintaresurssit ja henkilöstö eivät vankeinhoidossa eivätkä kriminaalihuollon vankilan ulkopuolisessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa ole lisääntyneet samassa tahdissa kasvavien haasteiden kanssa.

Erityinen kriminaalihuollon haaste on kuntouttaa vangit osaksi kalterien ulkopuolista yhteiskuntaa. Haasteeseen vastaaminen on kuitenkin vaikeaa: samoilla resursseilla ei ole mahdollista hoitaa suurempaa määrää ja vaikeampaa kriminaalihuollon asiakaskuntaa. Tämä asettaa kriminaalihuollon asiakastyölle yhä suurempia vaatimuksia. Kriminaalihuolto on joutunut ottamaan entistä enemmän vastuuta vapautuneiden vankien terveydenhuollosta, kuntoutuksesta ja päihdehoidosta.

Resurssipula näkyy kriminaalihuollon mahdollisuuksissa suorittaa perustehtäväänsä eli ennalta ehkäistä uusintarikollisuutta. Vankilan jälkeen siviilissä selvitäkseen entinen vanki tarvitsee vankilassa aloitetun hoidon ja kuntoutuksen jatkoa, joka ei nykyisin aina toteudu, vaikka monenlaisia projekteja asian tiimoilta on aloitettukin.

Lisäksi vain harvalla vangilla on vapautuessaan työpaikka ja useilta puuttuu myös vakituinen asunto. Arkielämän perusasioiden kuntoon saattaminen on edellytyksenä negatiivisen kierteen loppumiselle. Askel takaisin rikolliseen elämäntapaan on erittäin todennäköinen, mikäli vankilajakson jälkeiseen elämään ei löydy riittävää tukea perusasioiden järjestämisessä. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Vanki tarvitsee vankeusajan jälkeen todellisia mahdollisuuksia päästä irti rikoskierteestä. Tämän toteuttamiseen tarvitaan lisää resursseja kriminaalihuollolle, jotta se voi hoitaa vapautuvien vankien fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta tarvetta vastaavalla tasolla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 692/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Avoinna olevien poliisin virkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talous- ja huumerikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. Suuri osa suomalaisista luottaa poliisiin hyvin paljon tai melko paljon. Tätä luottamusta ei tule horjuttaa liian pienillä resursseilla.

Viiden miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 100 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi. Osoitettu määräraha ei riitä pitämään poliisien määrää nykyisellä tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa poliisien virkojen lisäämiseen.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Varusmiehille maksettiin aiemmin kotiuttamisraha. Säästösyistä se kuitenkin poistettiin. Kotiuttamisrahan tarkoitus oli varusmiesten perustoimeentulon turvaaminen kotiutumisen jälkeen. Sekä perheellisille että yksinäisille kotiutuville taloudellisen tuen antaminen on tärkeää, koska monille varusmiespalvelus merkitsee taloudellisesti vaikeaa aikaa. On kohtuutonta, että palveluksesta seuraa tällainen tilanne sekä nuorelle itselleen että usein myös hänen perheelleen.

Aloitteessa, joka perustuu kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin, ehdotetaan, että tulevana vuonna alettaisiin maksaa 100 euron suuruinen kotiutumisraha. Summaa on syytä jatkossa korottaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 179/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 27.10.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa varusmiesten kotiutumisrahan budjettiperusteiseen maksamiseen.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaitten osuus jatkaa yhä kasvuaan. Erityisoppilaita on yli 43 000 eli yli seitsemän prosenttia peruskoululaisista. Kymmenen vuotta sitten erityisopetuksessa oli noin 17 000 oppilasta eli alle kolme prosenttia peruskoululaisista. Määrän kasvu johtuu paljolti lisääntyneestä herkkyydestä havaita oppilaiden erityisiä tarpeita, mutta määrä on yhtä kaikki noussut ja resurssitarpeet sen mukaisesti.

Peruskouluihin tarvitaan lisää resursseja, sekä taloudellisia että opetuksellisia resursseja, joilla tukea lapsia heidän erityistarpeissaan. Samalla olisi mietittävä, miten jo yleisopetukseen saataisiin riittävät opetuksen tukipalvelut, jolloin tarve erityisopetukseen siirtoihin lääketieteellisin ja psykologisin perustein vähenisi. Oppilashuollon merkitys on koulupolun sujuvassa etenemisessä myös merkittävä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 693/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa erityisopetukseen.

Koulunkäyntiavustajat mahdollistavat erityisopetuksen toteutumisen yhdessä opettajien kanssa. Koulunkäyntiavustajia tarvitaan oppilaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteutumiseksi. Avustajan tulee olla myös pitkäaikainen, jotta vuorovaikutus ja tavoitteisuus oppilaan kanssa työskentelyssä olisivat mahdollisia — erityistukea eri syistä tarvitsevat oppilaat tarvitsevat usein paljon aikaa tutustumiseen ja yhteisen kommunikaation yms. löytämiseen. Tämä näkyy erityisesti vammaisten, mutta myös muiden erityistukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Koulunkäyntiavustajan avulla erityistukea tarvitsevat oppilaat voivat opiskella integroidusti muiden oppilaiden kanssa ja saada luokkatilanteessa sitä erityistukea, jota he opetuksessa tarvitsevat.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 694/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa koulunkäyntiavustajien lisäämiseen.

Opintojen ja urasuunnittelun ohjaus on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä, lyhentää koulutusaikoja, nostaa koulutustasoa ja lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Laaja valinnaisuus, nopea koulutusohjelmien uudistuminen ja opintojen kansainvälistyminen tuovat lisää haasteita opinto-ohjaukselle. Noin viisi prosenttia peruskoulun keväällä päättäneistä nuorista ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan epärealistiset hakutoiveet ja toisaalta jo peruskouluaikana alkanut syrjäytymiskehitys.

Opinto-ohjaus on pakollinen oppiaine peruskoulussa, lukiossa, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin esimerkiksi lukiolaisista vain joka kolmannella oli viime vuonna pakollisia opinto-ohjauksen kursseja. Opintojen ohjauksen resurssit tulee mitoittaa suositusten mukaan siten, että yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti on enintään 250 oppilasta kaikilla kouluasteilla. Siten oppilaat ehtivät saada tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta, jonka tarve on merkittävästi lisääntynyt. Opinto-ohjaukseen panostaminen säästää tulevaisuuden kustannuksia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 695/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa opinto-ohjauksen lisäämiseen.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistolain muutoksessa painotettiin yliopiston perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, lisäksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämistä. Yliopistot halutaan kytkeä entistä tiiviimmin yhteiskuntaan; niiden halutaan nähdä tuottavan osaamista, jonka varaan Suomen tuleva menestys rakentuu.

Yliopistot ovat keskeisessä asemassa, kun luodaan ja hankitaan osaamista. Yliopistojen on seurattava ympäristön muutoksia ja reagoitava niihin. Samalla perustehtävät on hoidettava laadukkaasti ja tuloksellisesti.

Yliopistoilta vaaditaan yhä enemmän. Tämä on osin oikeutettua, mutta samalla on mietittävä, annetaanko yliopistoille mahdollisuus selviytyä haasteista ja kehittää toimintaansa. Yliopistoille ohjattu julkinen rahoitus on viime vuosina käytetty yliopistojen laajentamiseen, ei niiden tason nostamiseen.

Yliopistojen perusopetus on resurssipulan vuoksi kärsinyt. Tämä näkyy massaluentoina, kirjatentteinä ja henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Opettajien määrää ei voi vähentää opetuksen tason laskematta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 760/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa yliopistojen perustoiminnan kehittämiseen.

Vaikka lääkäreitä on maassamme enemmän kuin ikinä, on julkisen sektorin lääkäreistä paikoin pulaa. Lääkäriliiton tietojen mukaan keskimäärin n. 10 prosenttia terveyskeskusten lääkäriviroista oli vuonna 2007 täyttämättä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tietojen mukaan erikoissairaanhoidon osalta vaje oli 8,5 prosenttia. Paikoin tilanne on katastrofaalinen; mm. Kainuussa lääkärivaje on paikoin jopa 30 prosenttia. Yli 20 prosentin lääkärivajeesta kärsii 28 prosenttia terveyskeskuksista. Niiden palveluiden piiriin kuuluu 900 000 asukasta. Vaikein tilanne on pienissä, alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa, joissa joka neljäs lääkärintehtävä on ilman kunnallista viranhaltijaa.

Lääkärien työtilaisuuksien määrä on viime vuosina kasvanut selvästi. Lääkäreitä on siirtynyt kuntien palveluksesta mm. ulkomaille, yksityissektorille, tutkimustyöhön ja osa-aikaeläkkeelle. Julkiseen terveydenhuoltoon on kehnojen työolojen ja palkkauksen takia syntynyt rekrytointiongelma. Tästä syystä olisi lääkärien koulutuspaikkojen määrää lisättävä ja lisäksi huolehdittava siitä, että julkisen puolen työelämä saataisiin lääkäreitä houkuttelevammaksi, jottei joukkopako jatku entisellään. Myöskään koulutuksen taso ei opiskelijamäärän lisäyksen vuoksi saa laskea.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa lääkärien koulutuspaikkojen lisäämiseksi.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on varsin korkea, 28 vuotta. Merkittävä lastenhankintaa viivyttävä tekijä on opiskelu. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen (2004) mukaan vain 8 prosentilla alle 29-vuotiaista opiskelijoista on lapsia, kun muulla vastaavanikäisellä naisväestöllä Suomessa prosenttiosuus on 38. Samaan aikaan opiskelijaterveystutkimuksesta käy ilmi, että korkeakouluopiskelijoista 88 prosenttia toivoisi enemmän lapsia.

Opiskelijat siis haluaisivat lapsia, mutta opiskelijaperheen tuet pahimmillaan heikkenevät lapsen syntyessä, vaikka tulot pysyisivät samana, sillä perheelliset opiskelijat siirretään opintorahan asumislisältä tiukemman tuloharkinnan alaisen yleisen asumistuen piiriin.

Tästä syystä opintorahan huoltajakorotus, joka poistettiin vuonna 1992, olisi syytä palauttaa voimaan. Suomi on Pohjoismaista ainoa maa, jossa opintotuessa ei ole huoltajakorotusta. Myös Ahvenanmaalla jokaista lasta kohden maksetaan 64 euron korotus opintorahaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 76/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 12 000 000 euroa opintotuen huoltajakorotukseen.

90. Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Erityisesti lasten ja nuorten ohjaaminen urheiluharrastuksiin on tärkeää. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on viime vuosina huolestuttavasti heikentynyt, koska vain kolmannes heistä liikkuu kehityksensä kannalta riittävästi. Liikuntaharrastukset ehkäisevät myös nuorten syrjäytymistä ja auttavat itsetunnon kehittymisessä. Liikunnalla on selkeä merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle terveydelle ja sosiaalisuudelle.

Liikuntajärjestöjen toiminta ja kasvavat kustannukset (mm. kuntien perimät liikuntapaikkavuokrat) on jouduttu yhä enemmän rahoittamaan tavallisten perheiden kukkarosta sillä seurauksella, että monissa perheissä lapsilla ei ole taloudellisia edellytyksiä harrastaa haluamiaan urheilulajeja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 359/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.90.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa liikunnan edistämiseen.

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun kehitysnäkymät ovat heikentyneet jatkuvasti. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa hallitus leikkaa valtionapua maaseudun elinkeinojen kehittämiseen. Tätä ei voi pitää kohtuullisena. Määrärahaa on syytä kasvattaa, jotta kehityksen suuntaa voidaan kääntää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 184/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.10.50 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa maaseudun elinkeinojen kehittämiseen.

Maaseudun elinkeinoneuvonnan tarpeet kasvavat, kun EU:n maatalouspolitiikka monimutkaistuu ja vaikeutuu. Myös eräiden tuotantosuuntien, mm. sokerin, alasajo aiheuttaa uusia ongelmia. Maaseutuyritysten kilpailukyky ja kehittäminen, ympäristökysymykset ja vuorovaikutus maaseudun ja taajamien välillä ovat tärkeitä. Niihin tarvitaan tukea ja vahvaa panostusta.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikka ei sisällä maaseudun osalta riittäviä kehityspanoksia. Tämä näkyy myös siinä, että maaseutuelinkeinojen neuvontaan tarkoitettu määräraha ei ole riittävän suuri.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 183/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.10.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa maaseudun elinkeinojen kehittämisneuvontaan.

20. Maatalous

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus osoittaa Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) siirrettäväksi riittämätöntä määrärahaa. Tämä ei riitä lain edellyttämiin tarpeisiin. Määrärahaa tulee kasvattaa, jotta maatalouden ja muiden rakennepoliittisesti perusteltujen hankkeiden rahoitus voidaan turvata. Näin voidaan maatalouden ja maaseudun alasajoa estää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 185/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.61 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

10. (31.24, 25, 30, 40, 52, 60, osa ja 99, osa) Liikenneverkko

21. (31.24.21) Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maanteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on hallituksen talousarvioehdotuksessa varattu määräraha, joka on pienempi kuin kuluvana vuonna. Alemmanasteisen tiestön hoito ja kunnossapito kärsivät. Kustannustason nousu aiheuttaa lisäongelmia. Alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että elinkeinoelämää. Erityisesti puunkuljetukset kärsivät. Liikenneturvallisuus vaarantuu yhä enemmän heikon tiestön takia.

Perustienpidon määrärahaa tulee lisätä 30 000 000 euroa. Tällä lisäyksellä tiestön kohtuullinen kunnossapito voidaan turvata, mutta tarpeelliseen perusparantamiseen se ei riitä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 697/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.21 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa perustienpitoon.

22. (31.40.21) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa 2007: "Rataverkon liikennerajoitukset lisääntyvät nopeasti, jolloin rautatieliikenteen kilpailukyky kuljetusmuotona heikkenee. Ensi vuonna rataverkon kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä nousee jo noin 630 kilometriin, kun se vielä viime vuonna oli noin puolet vähemmän."

Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus pitää suunnitelmallisesti liikennöitävässä kunnossa pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteiset radat.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 368/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.22 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

50. (31.25.50) Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Metsäauto- ja muut paikallistiet ovat metsätalouden verisuonisto. Ne palvelevat myös matkailun ja maatalouselinkeinon tarpeita. Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella 34 miljoonan euron määrärahalla, mutta lamavuosina avustukset alenivat niin, että vuonna 2000 valtion osuus oli 8,4 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksessä vuodelle 2009 määrärahaksi esitetään 23 miljoonaa euroa. Vaikka yksityisteiden määrärahoja on viime vuoden talousarviosta jo korotettu, tulee puuhuollon turvaamiseksi ja maatalouden muiden kuljetusten varmistamiseksi yksityisteiden valtionapua vielä lisätä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 698/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.50 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa yksityisten teiden valtionavun lisäämiseen.

78. (31.24.78, 30.78, 40.78 ja 99.78) Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)

Helsinki—Hämeenlinna—Tampere-pääradan välityskyvyn lisääminen on edellytys liikennepalvelujen tarjonnalle ja niiden tason nostolle kysyntää vastaavaksi. Kiireellisimmät osahankkeet ovat pullonkaulojen poistaminen Kerava—Riihimäki-rataosalla ja Riihimäen aseman kohdalla.

Rataosa Helsinki—Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Se on neliraiteinen Helsingistä Keravalle, mutta Keravan ja Riihimäen välinen rataosa on Järvenpään kohtaa lukuun ottamatta kaksiraiteinen.

Ilman lisäraiteen mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä ei lähiliikennejunien tarjontaa voida lisätä eikä Vuosaaren tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosan kapasiteetti on hyvin häiriöille herkkää ja vähentää raideliikenteen ja kuljetusten luotettavuutta.

Hankkeen kustannusarvio on 185 000 000 euroa (MAKU-indeksi 150). Se sisältää ohitusraiteen rakentamisen pääradalla tarvittaville osille ja kapasiteetin parantamisen toteuttamalla liikennepaikkojen asemalaiturijärjestelyjä ja lisäraiteita. Helsingin ja Riihimäen ratapihojen välityskyvyn varmistamiseksi tehdään tarvittavat toimenpiteet.

Hankkeella on hyvin merkittävät vaikutukset liikennejärjestelmään ja aluerakenteeseen. Lähiliikenteen säännöllistä junatarjontaa voidaan kasvattaa kolmeen junapariin Helsingin ja Riihimäen välillä. Paremmalla junatarjonnalla luodaan mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen. Junaliikenteeseen siirtyy merkittävä määrä matkustajia tieliikenteestä, jolloin liikenteen ulkoiset haittavaikutukset vähenevät.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 31.10.78 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa ja että momentin perusteluihin lisätään maininta 185 000 000 euron tilausvaltuuden myöntämisestä rataosan Helsinki—Riihimäki välityskyvyn parantamishankkeen käynnistämiseen.

30. (31.32 ja 60, osa) Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. (31.60.63) Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut edistämään joukkoliikennettä ja sen käyttöä ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Joukkoliikenne näyttää nyt elävän nosteessa. Kyselyissä sitä pidetään kuntavaalien kolmanneksi tärkeimpänä kysymyksenä heti terveydenhuollon ja vanhustenhuollon jälkeen. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksessa reilu kymmenes kyselyyn vastanneista autoilijoista kertoi alkaneensa käyttää julkista liikennettä viime vuotta enemmän. Myös harvoin tai ei koskaan käyttävien määrässä on tapahtunut merkittävä muutos julkisen liikenteen suuntaan.

Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa tietysti kiinnostukseen joukkoliikennettä kohtaan. Toinen seikka on ympäristötietoisuus: henkilökohtaiset mahdollisuudet toimia ilmastonmuutosta vastaan. Sekä valtion että kuntien on nyt ymmärrettävä kehittää joukkoliikennettä. Ratkaisevaa on valtion tuki. Jos paikallisliikenteelle ja haja-asutusalueiden linjaliikenteelle ei heru riittävästi tukea, ei ole liikennettäkään.

Maaseudulla pelkkien asiakastulojen varassa toimivaa bussiliikenteen vuorotarjontaa on jouduttu supistamaan jo useana vuonna peräkkäin noin 10 prosentin vuosivauhtia. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset haja-asutusalueilla ovat vaikeutuneet ja matkustaminen kallistunut. Joukkoliikennepalvelun tukeminen ja kehittäminen auttaa maaseudun säilymistä asuttuna ja elävänä.

Vuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyy määrärahan myöntäminen valtionapuna Helsingin seudun kunnille ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle sekä Tampereen ja Turun seutujen kunnille joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen. Kristillisdemokraattien mielestä tätä valtionapua tulee myöntää laajemminkin keskeisille maakuntakeskuksille. Sujuva joukkoliikenne on edellytys kaupunkiseudun talouden ja työllisyyden myönteiselle kehitykselle ja uusien yritysten syntymiselle.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 919/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon.

30. (32.01, osa, 32.30, osa, 32.80 ja 32.90, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. (32.80.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi, jonka laajempi käyttö kannattaa vakinaistaa. Ensi vuonna on tulossa pysyväksi käytännöksi starttirahan myöntäminen työttömien lisäksi myös opiskelusta, kotityöstä tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyville. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut tänäkin vuonna alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei sen loppuminen ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntämisen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 701/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa starttirahaan ja että momentin perusteluihin lisätään maininta, että määrärahasta osoitetaan starttirahaan 35 000 000 euroa.

Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Työllistämismäärärahojen painopiste siirretään avoimille työmarkkinoille yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. On kuitenkin lyhytnäköistä samaan aikaan ajaa alas toimiva kolmannen sektorin työllistämistoiminta.

Monet yhteisöt järjestävät kolmannen sektorin työtä vaikeasti työllistettäville erittäin ansiokkaasti. Hallituksen suunnan muutos merkitsee näiden yhteisöjen toiminnalle suuria vaikeuksia. Kansalaisjärjestöt ja sosiaaliset yritykset tekevät arvokasta työtä auttamalla vaikeimmin työllistyviä. Valtiolle koituvat tukikustannukset ovat olleet pienet verrattuna siihen, että nämä henkilöt olisivat jääneet pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen ja kuntien sosiaalitoimistojen asiakkaiksi.

Vaikeasti työllistettävien työllistämistoiminta eri yhteisöissä ei ole "tempputyöllistämistä". Päinvastoin se on arvokasta toimintaa yksilöihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta, ja sen ajaminen ahtaalle tulee sekä aineellisesti että henkisesti erittäin kalliiksi niin näille työttömille kuin koko yhteiskunnalle. Hallituksen tulee kantaa vastuunsa ja tähän tarkoitukseen tulee osoittaa varat edelleen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 920/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa vaikeasti työllistettävien erikoistoimiin.

60. Energiapolitiikka

20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Monet kansalaiset joutuvat pohtimaan kotiensa lämmitys- ja muita energiaratkaisujen muutoksia. Tehtävä on vaikea ja monimutkainen. Kansantaloudellisesti on perusteltua, että ratkaisut olisivat teknistaloudellisesti mahdollisimman järkeviä. Kotitalousvähennys kotien energiaratkaisuihin ei johda parhaisiin ratkaisuihin ilman asiantuntija-apua. Siksi tarvitaan lisää energianeuvontaa.

Energianeuvontaverkoston tehtävänä olisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä neuvonta. Verkoston antama neuvonta palvelisi kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa jalkauttaen sen tavoitteet koko yhteiskuntaan.

Ilmastokysymyksen lukuisten haasteiden ratkaisuun tarvitaan puolueetonta asiantuntijatietoa. Vaihtoehtoja ilmastopäästöjen vähentämiseksi on suuri määrä. Näistä tulisi löytää jokaiselle sopivin toteutustapa niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Pelkästään kaupallisin ja toimialajärjestöjen voimin tai sähköisen tiedonvälityksen, kuten nettisivujen tai tv-kampanjoiden keinoin tämä ei ole mahdollista. Energianeuvontaverkosto vaatisi 10—12 uuden alueellisen tai paikallisen neuvontapisteen perustamista. Nykyiset kahdeksan kunnallista ja maakunnallista energiatoimistoa yhdistettäisiin samaan konseptiin pitkäaikaisella toimeksiannolla. Valtio vastaisi toimistojen toiminnan kustannuksista.

Neuvontapisteet toimisivat tiiviissä yhteistyössä kuntien ja yritysten sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Näin taattaisiin tiedonsaanti myös kuntalaisille. Toiminta voi tukeutua kuntien ohella esimerkiksi teknologiakeskuksiin, oppilaitoksiin tai keskeisiin sidosryhmiin, kuten TE-keskuksiin ja maakuntiin. Verkosto keskittyisi neuvontaan, eikä sillä olisi valvontatehtäviä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 381/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.20 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa energianeuvontaverkoston kehittämiseen.

40. (32.60.40 ja 32.60.45) Energiatuki (arviomääräraha)

Ilmastomuutos ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistavoite edellyttävät voimakkaita panostuksia uusiutuvan energian tutkimukseen ja käyttöönoton edistämiseen. Tavoitteisiin tulee pyrkiä monipuolisin keinoin. Valtion tulee panostaa tähän tarkoitukseen. Myös tukea energian loppukäyttäjien hankkeisiin tulee lisätä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 198/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa uusiutuvan energian teknologian edistämiseen.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

Lapsiperheiden asema on viime vuosina heikentynyt osittain siitä syystä, ettei lapsilisiin ole tehty indeksikorotuksia. Lapsilisän merkitys on pientuloiselle perheelle merkittävä, ja sen johdosta sen reaaliarvon säilyminen on pientuloiselle erityisen tärkeä.

Lapsilisäjärjestelmä on suomalaisen perhepolitiikan selkäranka. Sen tarkoituksena on tasata lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien välisiä tuloeroja. Lapsikohtaista, kaikille lapsiperheille maksettavaa lapsilisää maksetaan perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lapsia syntyy vuosittain noin 60 000, heidän äideistään enemmän kuin joka neljäs saa minimiäitiyspäivärahaa. Äitiyspäivärahan pienuutta on perusteltu lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja. Sitomalla lapsilisä kansaneläkeindeksiin turvataan sen reaaliarvon säilyminen nykyisellä tasolla.

Lapsilisien reaaliarvo on kolmen vaalikauden aikana pudonnut yli 10 prosenttia. Ensi vuodelle tehtävät lapsilisien korotukset 10 eurolla alkaen kolmannesta lapsesta eivät poista sitä ongelmaa, että lapsilisien taso edelleen heikkenee. Pieni tasokorotus on nykyisillä, juuri perustoimentuloon kohdistuvilla hinnankorotuksilla riittämätön. Inflaation yhä kiihtyessä perhe-etuudet tosiasiallisesti reaaliarvoltaan edelleen leikkaantuvat valtaosalla lapsiperheistä. Lapsilisien tason säilyminen turvataan parhaiten sitomalla lapsilisät indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.10 perusteluissa lausutaan:

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Hoitomuodon tavoitteena on tarjota mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Perhehoitoon sijoitetaan yleensä nuorimmat sijoitusta tarvitsevat, ja monet lapset kasvavat sijaisperheissään vauvasta aikuisiksi asti.

Perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen perusteella kodissaan alle yksivuotiaalle lapselle perhehoitoa antavalle henkilölle tulee antaa oikeus vanhempainpäivärahaan, ja alle 3-vuotiasta sijoitettua lasta hoitavalle perhehoitajalle tulee antaa oikeus kotihoidon tukeen. Aloitteen tavoitteena on lisätä sijaisvanhempana toimimisen kannustavuutta ja vähentää lasten hoitamista laitoksissa. Aloitteen toteuttaminen vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia laitoshuollon vähentyessä.

Sijaisperheistä on pulaa, ja samaan aikaan yhä pienempien lasten tarve pitkäaikaiseen perheenomaiseen hoitoon on kasvanut. Noin kolmannes perhehoitajista jää eläkkeelle seuraavien viiden vuoden aikana. Sijaisperheitä tarvitaan pikaisesti lisää, ja niiden saaminen on mahdollista vain parantamalla vaativaa hoitotyötä tekevien sijaisvanhempien asemaa, arvostusta ja palkkaa.

Lapsella tulee olla oikeus samanlaisiin tukimuotoihin riippumatta siitä, miten hänen biologiset vanhempansa ovat omasta kasvatustehtävästään suoriutuneet. Oikeuksien hoitovapaaseen ja sen perusteella maksettavaan kotihoidon tukeen tulee määräytyä sille henkilölle, joka tosiasiallisesti hoitaa lasta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 806/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.10.52 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa perhehoitajien etuuksien parantamiseen.

20. Työttömyysturva

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus myös työnhakijalla, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöiden sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Edelleen oikeus on myös työnhakijalla, joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, sekä työnhakijalla, jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyys-päivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Päivärahan määrittely uudelleen tuottaa paljon hallinnollista työtä ja usein myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Työttömän soviteltuun päivärahaan tulee määritellä 200 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahan laskennassa huomioon. Tämän toimenpiteen kustannukset ovat työttömyysturvajärjestelmässä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton laskelmien mukaan 20 miljoonaa euroa. Nettokustannukset julkiselle vallalle ovat kuitenkin vain 10 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 807/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.20.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa työttömän sovitellun päivärahan suojaosuuteen.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Palvelujen omavastuuosuudet ovat Suomessa jo nykyisellään kansainvälisesti vertaillen korkeita. Julkisen terveydenhuollon maksujen omavastuuosuutta tulee alentaa lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. Terveydenhuollon erillisille maksuille tulee luoda yksi yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto ja jakaa näin sairauden potilaalle aiheuttamaa taloudellista taakkaa aiempaa yhteisvastuullisemmin.

Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia kaikista terveyspalveluista. Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Pitkäaikaissairaat pienituloiset maksavat suurimman osan asiakasmaksuista. Sairauden toteamisen ja hoidon välisen ajan viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi.

Viime vuosina terveydenhuollon on todettu Suomessa suosivan hyvätuloisia. Esimerkiksi sairaalahoidon, Kela-korvattavien lääkkeitten ja matkakustannusten yhteenlaskettu maksukatto ylittää 1 300 euroa, mikä on huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Maksukattojen yhdistäminen voitaisiin toteuttaa 1.10.2009 alkaen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 33.30.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 30 000 000 euroa terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen.

Vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja- järjestelmä on ihmisoikeuskysymys. Vaikeavammaisille henkilöille se on kaikkein tärkein tukimuoto, koska vain sillä voidaan turvata rehellinen mahdollisuus tehdä omakohtaisia elämänvalintoja peruselämäntoiminnoissa. Henkilökohtainen avustaja avustaa vaikeavammaista henkilöä asioissa, joista hän ei selviydy ilman toisen henkilön apua. Avustajajärjestelmän kehittämiseen tulee ryhtyä heti ensi vuoden alusta, ja valtion on huolehdittava uudistuksen riittävästä rahoituksesta. Hallituksen esityksessä ei näin ole.

Vaikeavammaisen toimiessa itse työnantajana avustajan työ ei myöskään aiheuta investointi- ja hallinnointikustannuksia. Avustajapalvelu myös osaltaan vapauttaa varoja muista palveluista, joita ei välttämättä avustajan ansiosta enää tarvita.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin vammaispolitiikan linjauksiin. Suomi on hyväksynyt viime vuoden lopulla vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen. Em. tavoitteena on syrjinnän poistaminen, vammaisten henkilöiden täyden osallistumisen mahdollistaminen sekä vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kaikkialla yhteiskunnassa. Samoista lähtökohdista laadittiin myös Valtioneuvoston vammaispoliittinen selonteko. Vaikeavammaisia on vain 0,07 prosenttia väestöstä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 374/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.30.60 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen.

50. Veteraanien tukeminen

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi kunnioittaa sotaveteraanejaan. Yksi esimerkki tästä on pysyväksi perinteeksi muodostunut veteraaniviikko. Kunnioitus on tärkeä asia heille, jotka ovat joutuneet tämän maan puolesta taistelemaan. Pelkkä kunnioitus ei kuitenkaan riitä, ja siksi budjettiin on varattu valtionapua rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan.

Täysin väärään suuntaan ollaan kuitenkin menossa, kun vähennetään sotaveteraanien kuntoutustoimintaan varattuja määrärahoja neljällä miljoonalla eurolla. Jo nyt kesken loppuvien määrärahojen voi olettaa loppuvan tällä keinolla aivan yhtä aikaisin kuin aikaisempinakin vuosina ellei jopa vieläkin aikaisemmin. Tämä ei ole oikein veteraanejamme kohtaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 153/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.50.56 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Vanhustenhoidon laajuuteen ja laatuun on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Asia on vakava, eikä sen korjaamista pidä lykätä.

Lasten köyhyyden lisääntyminen on hälyttävää. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on heikentynyt, mutta kehitys on ollut hyvin erilaista lapsiperheiden välillä. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Köyhyysrajan alittaneiden lapsiperheiden määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003 yli kaksinkertaiseksi 28 000 perheestä 63 000 perheeseen. 120 000 lasta elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan 750 euroa kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella esitän,

että luvun 33.60 perusteluissa lausutaan:

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lapsiperheille suunnattua ennalta ehkäisevää kotipalvelua vähennettiin kunnissa voimakkaasti viime vuosikymmenellä. Määrä on laskenut kolmasosaan reilun kymmenen vuoden aikana ja on tällä hetkellä 20 000. Määrä on tästä edelleen hieman laskenut, vaikka laskuvauhti onkin pysähtynyt.

Lapsiperheiden kotipalvelussa kodinhoitaja tukee ja ohjaa vanhempia ja perhettä kotona arjen toiminnoissa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa ja laskujen hoitamisessa. Monissa perheissä ei ole enää isovanhempia tai muita sukulaisia auttamassa tilanteissa, joissa kotiapua tarvitaan. Perheillä ei ole myöskään sitä samaa tukiverkostoa, joka sillä on aiemmin ollut sukulaisten keskellä. Siksi kotipalvelu toimii ennalta ehkäisevänä järjestelmänä perheille, joilla ei vielä ole suuria ongelmia.

Lastensuojelun puolella ongelmat koko ajan lisääntyvät ja vaikeutuvat, ja lastensuojeluasiantuntijoiden mukaan lapsiperheiden hätään usein puututaan vasta sitten, kun ongelmat ovat jo vaikeutuneet ja monimutkaistuneet. Vuosien ajan lastensuojelun työntekijät ovat viestittäneet tarpeesta aloittaa ennalta ehkäiseviä toimia lapsiperheille, jotta lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ei tarvitsisi turvautua. Näin estettäisiin monien inhimillisten tragedioiden synty.

Samaa ehdotetaan myös Kansallisessa sosiaalialan kehittämisprojektissa, jossa ehdotetaan sosiaalipalveluiden valikkoon lisättäväksi lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä, varhaisen puuttumisen ja tuen mahdollistava kotipalvelu. Nykyisen talousarvioesityksen puitteissa tämä ei toteudu, vaan tarvitaan lisärahoitusta, jolla ennalta ehkäisevä kotipalvelu voidaan järjestää sitä tarvitseville.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 703/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.30 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa lapsiperheiden ennalta ehkäisevään kotipalveluun.

Perusterveydenhuolto on maassamme lähes kriisitilassa. Perusterveydenhuoltoon ei ole lisätty resursseja eikä juuri perustettu uusia lääkärinvirkoja 10 vuoteen. Vastaavasti sairaaloihin on tänä aikana lisätty 1 300 lääkärinvirkaa. Joka toinen terveyskeskus kärsii lääkäripulasta: terveyskeskusten lääkärivaje on lähes 10 prosenttia. Reilusti yli puolet terveyskeskuslääkäreistä sanoo, että heillä ei ole riittävästi aikaa varsinaiseen vastaanottotyöhön eli potilaan kohtaamiseen, taudin diagnosointiin ja hoidon tarpeen määrittelyyn. Jatkuvasta kiireestä ja tekemättömien töiden paineesta kärsii lähes 80 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä. Jopa puolet terveyskeskuslääkäreistä on valmiita vaihtamaan työpaikkaa.

Terveyskeskuspalvelujen saatavuus on monin paikoin heikko, eikä hoitotakuu ole nopeuttanut kiireettömään hoitoon pääsyä lainkaan. Kansallinen terveyshanke ei onnistunut perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisyä koskevissa tavoitteissaan, vaan parannukset jäivät vaatimattomiksi. Arviointiryhmän mukaan edellytykset toimivan perusterveydenhuollon aikaansaamiseksi ovat jopa huonontuneet. Pääsy terveyskeskuslääkäreille on entisestään vaikeutunut, ja terveyskeskusten vetovoima on vähentynyt.

Perusterveydenhuolto on palautettava takaisin keskeiseksi osaksi maamme terveydenhuoltojärjestelmää. Perusterveydenhuollon elvyttämiseksi tarvitaan pikainen ohjelma, jonka käynnistäminen ei onnistu ilman lisärahoitusta. Hallituksen oman arvion mukaan verotulojen kasvu hidastuu ja valtion rahoitusosuus alentuu samalla, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä ja haasteet kasvavat. Kuntien velkaantuminen syvenee edelleen. Pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen arvioidaan kasvavan vuosina 2008—2011 noin 570 miljoonaa euroa. Kuntapäättäjät tuskailevat vuosittain kohoavien erikoissairaanhoidon kustannusten vuoksi. Nämä kulut johtuvat siitä, että pohja vuotaa. Jos perusterveydenhuolto ei toimi, paine kasaantuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina, mielenterveyspalveluiden puute näkyy erikoissairaanhoidon psykiatristen osastojen ruuhkautumisena ja päihdehoidon puute vie potilaita sairaaloihin. Kansalaisten suuri enemmistö on vakavasti huolissaan julkisen terveydenhuollon ongelmista. Kuitenkin Vanhasen hallituksen budjettiesitys osoittaa, että hallituspuolueilla ei ole edelleenkään aikeita lunastaa lupauksiaan terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tason kohentamisesta. Perusterveydenhoidon kuntoon saattaminen ei onnistu ilman merkittävää lisäpanostusta terveyskeskusten toimintaan. Kansalaisen oikeudet saada terveydenhuollon palveluja tulee turvata riittävillä resursseilla. Terveyspalvelujen parantamista ei tule nähdä jakopolitiikkana, vaan investointina kansalaisten terveyteen ja työkykyyn ja siten myös panostuksena talouskasvuun.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 809/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.30 otetaan lisäyksenä 60 000 000 euroa terveyskeskusten toiminnan tason parantamiseen.

Lapset ja nuoret jonottavat psykiatrista hoitoa liian kauan. Mielenterveysasetuksen mukaan lasten ja nuorten pitäisi päästä hoitoon kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi yliopistosairaaloissa hoitoa joutuu odottamaan keskimäärin miltei puoli vuotta. Varsinaista hoitoa edeltävään psykiatriseen tutkimukseen alaikäisen tulee päästä kolmessa viikossa. Tämä toteutuu paremmin useimmissa yliopistosairaaloissa, vaikka siinäkin on puutteita joissakin sairaaloissa.

Ongelmana ovat lisäksi osastohoidon äärimmilleen ajetut resurssit, kun potilaita on miltei jatkuvasti ylipaikoilla. Nykyiset jonotusajat ovat edelleen liian pitkiä — vaikka tämän vuoden aikana ovatkin hieman lyhentyneet — varsinkin psykiatrista hoitoa tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä osalta. Tarpeet ovat usein akuutteja, ja ongelmia pystytään nykyisillä resursseilla hoitamaan usein vasta sitten, kun ne ovat kärjistyneet.

Hoitojonoja on kasvattanut osaltaan se, että lasten ja nuorten psyykkiset pulmat ovat yleistyneet Suomessa selvästi. Joka neljäs suomalainen lapsi ja nuori kärsii jonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä. Pahimpia väliinputoajia ovat ne psykoottiset tai vaikeasti häiriöiset lapset, jotka joutuvat odottamaan kohtuuttoman kauan laitospaikkaa. He ovat myös syrjäytymiskehityksen riskialttein ryhmä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 768/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.30 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa lasten ja nuorten psykiatriseen hoidon kustannuksiin.

Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Suomen vanhustenhuollossa sinnitellään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan tutkijoiden arvion mukaan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa 98 prosentille vanhuksista, kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Työterveyslaitoksen kesällä julkistetun tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät toissa vuonna selvään nousuun ja nousu jatkuu edelleen. Nousu on ollut erityisen jyrkkä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kohdalla. Tämän vuosikymmenen alkupuolen aikana on menetetty sairauspoissaoloina jo 24 000 työvuotta sairastamisiin. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 154/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.30 otetaan lisäyksenä 120 000 000 euroa hoitajien palkkaamiseksi vanhustenhuoltoon.

Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja usein se on myös ikääntyneiden oma tahto.

Suomessa on arviolta 60 000 omaishoitajaa, jotka ovat lain kriteerien mukaan oikeutettuja saamaan omaishoidontukea. Kuitenkin heistä vain puolet sitä saa. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole lainsäädännössä määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee määrätietoisesti kasvattaa, ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 769/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.30 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa omaishoidon ja tukipalvelujen laajentamiseen.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Hallitus on leikkaamassa valtion korvauksia terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta. Koulutustoiminnan kustannuksiin suoritettava korvaus perustuu erikoistumiskoulutuksen osalta tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettava korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumäärään ja julkaisuille annettuihin pisteisiin.

Hallitus, joka kehuu keskeiseksi tavoitteekseen edistää tutkimusta ja innovaatioita, aikoo leikata lääketieteen yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimuksesta merkittävän osan, 8,7 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon tutkimustyön erityisvaltionosuudella rahoitetaan merkittävä osa suomalaista sairaanhoidon tutkimusta ja mahdollistetaan lukuisia tutkimusprojekteja vuosittain. Leikkaus näihin määrärahoihin sekä vähentää tätä tärkeää tutkimusta että hidastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden valmistumista työelämään.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 810/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.32 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Monet perheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävä asian tila. On tärkeää nostaa lapsen perusosan tasoa toimeentulotuessa. Monilapsisten perheiden lapsilisän korottamisella jätetään korotuksen ulkopuolelle suurin osa perheistä. Toimeentulotuen varassa elävät perheet joutuvat elämään hyvin niukoilla tuloilla etenkin elinkustannusten noustessa. Pitkään jatkuvalla köyhyydessä elämisellä on lapsia ja lapsiperheitä syrjäyttävä vaikutus. Siksi lapsen perusosan tasoa on nostettava nopeasti.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 33.60.35 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa lapsen perusosan nostamiseksi.

90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Alkoholinkulutuksen kasvu on lisännyt entisestään suuria päihdehaittoja. Yhteiskunnan kannattaa panostaa päihteiden käytön vähentämiseen, koska tähän tarkoitukseen käytetyt varat tulevat moninkertaisesti takaisin.

Liian suuri alkoholiveron alennus on kuitenkin johtanut voimakkaasti kasvaneeseen päihdeongelmaisten hoitotarpeiden kasvuun. Monet järjestöt tekevät alalla tuloksellista työtä, mutta niiden voimavarat ovat riittämättömät kasvaneisiin tarpeisiin nähden. Tarkoitusta varten on varattava lisää määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 774/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.90.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa päihdetyötä tekevien järjestöjen tukemiseen.

10. Muut verot

Kristillisdemokraatit ovat valmiita eräiden pääomaliikkeiden tuntuvamman verottamisen avulla rahoittamaan peruspalvelujen ja heikompiosaisten eduksi tulevia parannuksia. Ryhmä ehdottaa edelleen pörssissä noteerattujen osakkeiden myyntiin kohdistettavan 0,1 prosentin suuruisen veron käyttöönottoa (LA 104/2008 vp).

Esitämme myös, että luovutusvoitto omaisuudesta, joka perustuu lyhytaikaiseen, alle kuuden kuukauden omistukseen, joutuisi kireämmän verotuksen kohteeksi ja voitto, joka perustuu yli kahdenkymmenen vuoden omistukseen, vastaavasti lievemmän verotuksen kohteeksi (LA 76/2007 vp).

Ne ihmiset, jotka saavat vähentää verotuksessaan ainoastaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen, ovat huomattavan eriarvoisessa asemassa muihin veronmaksajiin verrattuna. Riippuen tulolajista veroprosentti vaihtelee samansuuruisista tuloista nollasta noin 20 prosenttiin. Esimerkiksi 6 000 euron vuositulosta eläkeläinen maksaa veroa parisen prosenttia, palkansaaja noin kuusi, omaishoitaja noin 10 ja työtön 20 prosenttia. Työtön ei kuitenkaan ole sen vähempää rahan tarpeessa kuin omaishoitaja tai palkansaajakaan. Epäoikeudenmukaista veroa voidaan korjata perusvähennyksen huomattavalla korottamisella. Nykyistä perusvähennystä, 1 480 euroa, ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Hallituksen suunnitelmiin kuuluu korottaa perusvähennystä 2 000 euroon vuodesta 2010 lähtien. Mielestämme tähän edellä mainittuun epäoikeudenmukaisuuteen on puututtava heti ja korotettava perusvähennyksen määrää jo ensi vuodesta lähtien 2 500 euroon (LA 103/2008 vp).

Lapsen huoltajan ansiotulovähennys suosii pienituloisia lapsiperheiden tulonsaajia kohdistamalla heille erityisen ylimääräisen ansiotulovähennyksen. Puolisoista vain jompikumpi voisi saada vähennyksen verotuksessaan. Myös yksinhuoltaja saisi saman edun. Aloitteen kustannusvaikutukset vuoden 2009 tasolla ovat noin 175 miljoonaa euroa (LA 95/2008 vp).

Tuloverolakiin sisältyvä kotitalousvähennys ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti. Lainsäätäjän tahto ei voi olla se, että lähes identtisissä tapauksissa toiset verovelvolliset saavat kotitalousvähennyksen ja toiset jäävät sitä ilman. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon asunnon putkiremontti, jonka työkustannuksista omakotitalon omistaja on oikeutettu vähennykseen, mutta asunto-osakkaalla ei ole tätä oikeutta. Asiallisia eroja omakotitalon ja asunto-osakeyhtiön putkiremontin välillä ei ole. Epäoikeudenmukaisuus tulisi korjata niin, että asunto-osakkaan suoritukset asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen samoin edellytyksin kuin omakotitalon omistajalla on oikeus vastaavaan vähennykseen (LA 77/2008 vp).

Ilmasto- ja energiapolitiikka edellyttää pikaisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Liikenne on yksi merkittävä ns. kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Päästöttömien autojen käyttöönottoa tulee edistää.

Markkinoilla on saatavissa ympäristöystävällisiä hybridi- ja sähköautoja. Niiden hankintaa tulee lisätä asteittain. Yksi tapa on alentaa niiden ajoneuvoveroa (TAA 178/2008 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 11.10 perusteluissa lausutaan:

10. (24.99, osa) Kriisinhallinta

20. (24.99.21) Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Siviilikriisinhallintaa tarvitaan niin ennakoinnissa kuin jälkihoidossakin. Määrärahojen taso ei ole oikea. Sotilaallinen kriisinhallinta painottuu siviilikriisinhallinnan kustannuksella.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 24.10 perusteluissa lausutaan:

21. (24.99.22) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Siviilikriisinhallinnan merkitys konfliktien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa on viime vuosina korostunut entisestään. Samaan aikaan siviilikriisinhallinnan taloudellinen resursointi on selkeästi jäänyt jälkeen sotilaallisesta kriisinhallinnasta.

Katsomme ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että siviilikriisinhallintaa on tulevina vuosina määrätietoisesti kehitettävä. Mutta, kuten ulkoasiainvaliokunta omassa budjettilausunnossaan toteaa, siviilikriisinhallintaan osoitetut määrärahat eivät nykyisellään ole oikeassa suhteessa käytännön todellisiin tarpeisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.10.21 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa käytettäväksi uusiin siviilikriisinhallintaprojekteihin tai käynnissä olevien siviilikriisinhallintaprojektien laajentumiseen.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksessä vuodeksi 2009 hallitus vahvistaa, että se on yhä sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen nostossa YK:n asettamaan tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut vuonna 2005 myös Eurooppa-neuvoston päätökseen, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta ja vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttiin.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan kuitenkin olevan vain 0,46 prosenttia BKTL:sta. Tällä osuudella Suomi ei tule saavuttamaan Eurooppa-neuvoston Suomen päätöksentekoa sitovaa 0,51 prosentin osuutta vuonna 2010.

Viite: TAA 519/2008 vp (Lapintie).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa käytettäväksi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

01. Ministeriö ja hallinto

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Saamelaisten oikeuksia ja etuja puolustava ja saamelaiskulttuuria kehittävä Saamelaiskäräjät joutuu toimimaan erittäin niukoilla resursseilla. Valtion osoittamien toimintarahojen vähäisyys on johtanut siihen, että jopa tulkkaus sen omassa toiminnassa inarinsaameksi ja koltansaameksi on ollut rajallista. Saamelaiskäräjien edunvalvonnan tehostaminen ja saamelaiskulttuurin kehittäminen edellyttävätkin lisärahoitusta.

Viite: TAA 921/2008 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Saamelaiskäräjiä varten.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistujen asioiden käsittelyaika on keskimäärin 9,9 kuukautta. Käsittelyajat ovat pisimmät taloudellista toimintaa koskevissa asioissa ja elinkeinoasioissa.

Vuoden 2008 aikana saapuvien asioiden määrä on lisääntynyt erityisesti ympäristölupia, huostaanottoasioita, julkisia hankintoja ja tulo- ja varallisuusverotusta koskevien asioiden osalta.

Koska näiden asioiden käsittelyllä on keskeinen vaikutus sekä lasten oikeusturvaan että julkisiin hankkeisiin, on tarvetta nopeuttaa käsittelyaikoja. Jotta käsittelyajat lyhenisivät, korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan lisähenkilöstöä, panostusta tietojärjestelmän kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen sekä tutkimustoimintaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.02 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa käsittelyaikojen nopeuttamiseen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriön ensimmäinen oikeuspolitiikan strategia vuodelta 2003 sisältää hallinnonalan tärkeimmät linjaukset asioissa, joissa kehittämistarve on suurin. Tavoitteet ulottuvat vuoteen 2012. Strategiasta annetuissa lausunnoissa muun muassa Suomen Lakimiesliitto ry katsoi, että oikeuspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on oltava oikeusturvan toteutumisen edellytysten turvaaminen niin, että koko oikeuslaitokselle taataan riittävät taloudelliset ja henkilöstölliset resurssit.

Vastoin hyvää tuomiokäytäntöä hallituksen talousarvioesitys lähtee siitä, että hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden jo nykyiselläänkin liian pitkät keskimääräiset käsittelyajat pysyvät samana kuin vuoden 2008 tavoitetaso. Käräjäoikeuksien osalta talousarvioesitys puolestaan on pudottamassa ratkaistujen asioiden tavoitemäärää lähes kolmellakymmenellätuhannella. Vakuutusoikeuden tavoitetason osalta pudotus on suhteessa vielä rajumpi.

Harmaan talouden vastaisessa toiminnassa puolestaan sekä Markkinaoikeudella että työtuomioistuimella on merkittävä rooli. Tämän roolin vahvistamiseen talousarvioesitys ei vastaa.

Viite: TAA 847/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa käytettäväksi käsittelyaikojen nopeuttamiseen hallinto-oikeuksien, hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, Vakuutusoikeuden, Markkinaoikeuden sekä työtuomioistuimen käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen.

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriö on viime vuosina tietoisesti kehittänyt syyttäjien ja tuomareiden toimintamahdollisuuksia sekä resursseja. Oikeusaputoimistoihin ei kuitenkaan ole taattu riittäviä resursseja tarpeeseen nähden.

Tuloerojen kasvaessa ja oikeudenkäyntikulujen noustessa matalan kynnyksen oikeusavun tarve on selkeästi kasvanut. Lisäksi oikeusavun henkilöstö ei ole viime vuosina saanut samassa mitassa mahdollisuutta maksullisiin alan koulutuksiin kuin esimerkiksi tuomarit tai syyttäjät.

Kuluttajariitalautakunnan käsittelyajat ovat edelleen kohtuuttoman pitkät. Kuluttajariitalautakunta on muun muassa joutunut viime aikoina ratkomaan lisääntyvässä määrin telepalvelusopimuksen purkuperusteita koskevia kiistoja. Nämä kiistat ruuhkauttavat Kuluttajariitalautakuntaa myös tulevana vuonna. Lisäksi Kuluttajariitalautakunnan jutturuuhkan uskotaan hallituksen itsensäkin mielestä kasvavan entisestään myös lautakunnan toimialan laajentuessa asuntojen vuokra- ja asumisoikeusasioihin.

Viite: TAA 848/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.04 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa oikeusaputoimistojen ja Kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen voimavarojen tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä esitetyn määrärahan lisäyksen ohella myös muita toimia, kuten lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista.

Tarvitaankin tehokas toimenpideohjelma harmaan talouden torjumiseksi. Siinä keskeistä tulisi olla:

• tilaajan tai teettäjän velvoitteiden ja todellisen tilaajavastuun (mm. työsuhdesaatavien suoritusvastuu laiminlyöntitilanteessa) vahvistaminen
• arvonlisäveron käännetty verovelvollisuus
• työmarkkinajärjestöjen kanneoikeus
• luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien valvonta-, tiedonsaanti-, neuvotteluoikeuksien ja työsuhdeturvan parantaminen
• ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävien yritysten reaaliaikainen ilmoitusvelvollisuus henkilöstöstään verottajalle
• ulkomaisen työvoiman työehtojen tarkastusresurssien lisääminen työsuojelupiireissä
• työsuojeluviranomaisten ja verohallinnon kiinteä yhteistyö, tietojen vaihto ja molemminpuolinen havaittujen laiminlyöntien oma-aloitteinen ilmoittaminen.

Viite: TAA 1082/2008 vp (Yrttiaho).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan sekä vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeuslaki edellyttää selkeää lisäystä vankeinhoidon henkilöstöön. Vaje on noin 80 henkeä.

Silti esitys ja valiokunta vähentävät jälleen 30 työntekijää ensi vuoden aikana. Vankiloidemme henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet hälyttävästi. Ylitöiden määrä on noussut yli 50 prosentilla. Laittomia ylityövuoroja teetetään lähes kaikissa vankiloissa lähes koko ajan. Pahimmillaan ylityövuorot tarkoittavat vuorokauden mittaisia työrupeamia, joilla yritetään paikata niitä puutteita, mitä riittämätön rahoitus vankiloille on aiheuttanut. Tätä työaikalakirikkomusta hallitus haluaa jatkettavan. Tällä henkilöstömäärällä ei kyetä uuden lainsäädännön hengen mukaisesti lisäämään vankien osallistumista toiminta- ja päihdeohjelmiin. Aktivointitoimet edellyttäisivät riittävää lisäresursointia. Myös vankien terveydenhuollossa on selviä puutteita.

Hallitus tullee esittämään rajuja leikkauksia, jopa Pelson ja Konnunsuon sulkemista, säästökohteita etsiessään. Sitä emme pidä perusteltuna.

Viite: TAA 849/2008 vp (Sirnö), TAA 334/2008 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa, josta osoitetaan 2 000 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin ja 3 000 000 euroa henkilöstön lisäresursointiin ja vankien aktivointitoimiin sekä nykyisen vankilaverkoston säilyttämiseen.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vankeuslainsäädännön tarkoitus on muuttaa toimintatapoja ja -voimavaroja siihen suuntaan, että ennalta ehkäistään uusintarikollisuutta ja erilaisin aktivointitoimin kannustetaan rikoksettomaan elämään. Tavoitteena on, että vankien osallistumista työtoimintaan pyritään lisäämään nykyisestä. Lain hengen mukainen lisäpanos tuottaisi pysyviä säästöjä yhteiskunnalle.

Valiokunta ei ole suostunut korjaamaan talousarvioesitystä, joka vaarantaa lain keskeisimmät tavoitteet. Tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään on parannettava lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on myös turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä taata taloudelliset voimavarat vankien työtoiminnalle.

Viite: TAA 23/2008 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.74 otetaan lisäyksenä 600 000 euroa avolaitosten toimintaan.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hädässä avun saamisen nopeus ja ammattitaitoisuus ovat avainasemassa. Jotta oikein suunnattu apu voidaan nopeasti ja kitkattomasti toimittaa avuntarvitsijalle, kaikissa Suomen hätäkeskuksissa ilmoituksien vastaanottamiseen on oltava riittävä henkilöstö.

Hätäkeskukset ovat kärsineet ammattitaitoisen työvoiman pulasta. Hallituksen esittämä lisäkoulutusmääräraha on riittämätön. Valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää kaiken lisäksi laitoksen 31 viran vähentämistä vuoden 2015 loppuun mennessä.

Emme hyväksy hätäkeskuslaitoksiin kohdistuvia henkilöstövähennyksiä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa riittävien henkilöstöresurssien takaamiseksi hätäkeskuksiin kestävällä tavalla.

40. Maahanmuutto

Suomella on taloudellisten vastoinkäymistenkin hetkellä mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia. He tulevat aikanaan antamaan myös oman panoksensa maamme, uuden kotimaansa, kehittämiseen. Pakolaisia vastaanottavien kuntien saamaa korvausta on kuitenkin tarpeen korottaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 26.40. perusteluissa lausutaan:

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Maahanmuuttovirasto on viimeisen vuoden aikana panostanut asiakaspalveluunsa. Silti asiakkaiden tasapuolisuuden kannalta tilanne ei ole täysin helpottunut. Kun kyse on oikeudesta oleskella Suomessa tai Suomen kansalaisuudesta, asiakkuuteen liittyy merkittäviä seikkoja, jotka puoltavat hyvää, saavutettavissa olevaa, riittävästi aikaa antavaa ja monikielistä asiakaspalvelua.

Helsingin pilotti keskitetyistä neuvonta- ja viranomaispalveluista yhteispalvelupisteessä on oikeansuuntainen, mutta palvelee ainoastaan pääkaupunkiseutulaisia. Muualla asuvat maahanmuuttajat joutuvat pääosin tyytymään tarkoin rajattuihin puhelinaikoihin. Hyvään hallintokulttuuriin kuuluu myös kattava neuvonta, joka auttaa vaikeissa asioissa.

Maan kattavat neuvontapisteet ja monikielinen valtakunnallinen neuvontapuhelin ovat myös avainasemassa, kun etsitään keinoja nopeuttaa oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten käsittelyä Maahanmuuttovirastossa. Helsingin pilotti onkin mahdollisimman nopeasti vakinaistettava ja monistettava seutukunnalliseksi palveluksi niihin kuntiin, missä on merkittävässä määrin maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Lahdessa toteutetaan palveluneuvontaa kokeiluna maahaanmuuttajayksikössä maahanmuuttajatyöhön liittyen. Kokeiluajan perusteella neuvonnalle on osoittautunut selkeä tarve.

Viite: TAA 222/2008 vp (Kauppila), TAA 850/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa maahanmuuttajien neuvontapalveluiden järjestämiseen maan kattavasti sekä valtakunnallisen, monikielisen neuvontapuhelimen käyttöönottoon.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Puolustusministeriön aikaisempien hankintojen indeksitarkistukseen on varattu viisi miljoonaa euroa. Emme voi hyväksyä, että lapsilisiä ja opintotukea ei ole sidottu indeksiin, mutta asehankinnat ovat indeksisidonnaisia.

Emme pidä tarkoituksenmukaisena varustaa Hornet-hävittäjiä rynnäkkökyvyllä, mikä muuttaa niiden alkuperäistä tarkoitusta.

Viite: TAA 312/2008 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.18 vähennetään 95 000 000 euroa materiaalihankintoihin ehdotetusta määrärahasta.

50. Eläkkeet ja korvaukset

16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Suuret taiteilijaikäluokat ovat tulossa lähivuosina eläkeikään. Uusien valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää ei ole kuitenkaan viime vuosina nostettu. Vuodesta 1995 lähtien eläkkeitä on voitu jakaa vain 35. Tänä vuonna täysi taiteilijaeläke on 1 199,24 euroa kuukaudessa.

Ylimääräinen taiteilijaeläke on erittäin tärkeä taiteilijoille, koska useat heistä ovat eläneet ja työskennelleet apurahoilla ja vähäisillä keikkatuloilla, joista ei ole kertynyt lainkaan eläkettä. Niiden henkilöiden määrä, joille vuosittain maksetaan valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä, on 2000-luvulla ollut vain runsaat 1 000 henkilöä.

Lisärahan tarkoituksena on nostaa vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä 35:stä 45:een sekä korottaa ylimääräisen eläkkeen tasoa. Opetusministeriön arvion mukaan lisäkustannukset nykytasoisesta yhdestä taiteilijaeläkkeestä olisivat ensi vuonna noin 14 800 euroa.

Viite: TAA 704/2008 vp (Paloniemi), TAA 19/2008 vp (Alanko-Kahiluoto), TAA 908/2008 vp (Tabermann).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.50.16 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa ylimääräisten taitelijaeläkkeiden lukumäärän nostamiseen ja tason ylläpitämiseen budjettiperusteisesti.

90. Kuntien tukeminen

Verotulojen ehtyessä kuntien talous ajautuu vaikeuksiin, mikä johtaa investointien lykkäämiseen ja henkilöstön rekrytointikieltoihin ja lomautuksiin. Moni kunta joutuu vähentämään palveluja, nostamaan kunnallisveroastettaan tai lisäämään palvelumaksuja. Jotta jokaisella kuntalaisella olisi vaikeinakin taloudellisina aikoina käytettävissään kattava tukiverkko, valtion rahoitusta kunnille on lisättävä.

30. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Valiokunnan enemmistön hyväksymä määrärahataso ei ole riittävä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 40 000 000 euroa kuntien yleiseen valtionosuuteen.

32. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valiokunnan enemmistön hyväksymä määrärahataso ei ole riittävä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.32 otetaan lisäyksenä 25 000 000 kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

40. Tuki työnantajille (arviomääräraha)

Lakia väliaikaisesta työnantajien matalapalkkatuesta sovelletaan määräaikaisena vuosina 2006—2010. Työnantajille suunnattu vastikkeeton matalapalkkatuki on kallis ja tehoton tapa työllistää. Maksuperusteena on se, että työnantaja maksaa työntekijälleen riittävän pientä palkkaa, eli tuki vääristää normaaleja palkkamekanismeja. Näistä syistä määräaikaisesta matalapalkkatukikokeilusta on luovuttava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 28.91.40 vähennetään 90 000 000 euroa matalapalkkatukeen ehdotetusta määrärahasta.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtion talousarvioesitys ei lupaa kunnille riittävästi rahoitusta perusopetuksen laadukkaaseen toteuttamiseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Tämä johtaa pienten koulujen, erityisesti kyläkoulujen, lakkauttamiseen ja pienten koululaisten koulumatkojen pidentymiseen alueilla, joissa on jo nyt pitkät matkat.

Peruskoulun luokkakoot ovat kasvamassa liian suuriksi, mikä heikentää erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Lisäksi se vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistarpeet. Peruskoulun keskeyttäneiden määrä on huolestuttava. Tukiopetukseen ja oppilashuoltoon kohdistettuja voimavaroja on viime vuosina leikattu tuntuvasti. Erityisen voimakkaasti leikkaukset ovat kohdistuneet erityisopetukseen. Säästöjen vuoksi luokkiin on myös integroitu erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia.

Kuntien taloudellisten vaikeuksien takia on pelkona, että useissa kunnissa joudutaan opetusryhmäkokoja kasvattamaan entisestään. Kunnille on turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta. Laadukas opetus- ja kasvatustyö, turvallinen koulu ja riittävät voimavarat mahdollistavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen.

Vaikka lukiokoulutus on lain mukaan maksutonta, joutuvat lukiolaiset ja heidän perheensä vuosittain maksamaan huomattavia summia oppikirjoista. Lisäksi kursseilla käytettävistä materiaaleista peritään lisämaksuja. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mukaan oppikirjakustannukset nousevat jatkuvasti. Tällä hetkellä lukiokirjat maksavat yhteensä 1 300—1 600 euroa, mikä on varsin suuri summa lukiolaisten maksettavaksi. Maksuttoman koulutuksen perusperiaate ei toteudu lukiokoulutuksessa myöskään ylioppilastutkintomaksujen osalta. 123—344 euron hintaisen tutkinnon suorittaminen on kallista varsinkin niille lukiolaisille, jotka eivät syystä tai toisesta saa taloudellista apua perheeltään. Yhdistetyssä ammatti- ja lukiokoulutuksessa kustannukset ovat vielä suuremmat: oppilas joutuu maksamaan sekä lukion että ammattikoulun kirjoista.

Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa viime vuosina kaksinkertaistunut. Köyhissä lapsiperheissä elää jo yli 120 000 lasta. Oppikirjojen kalleus on todellinen rasite kaikille, mutta etenkin pienituloisille perheille.

Viite: TAA 24/2008 vp (Arhinmäki), TAA 224/2008 vp (Kauppila), TAA 313/2008 vp (Kuoppa), TAA 382/2008 vp (Laakso), TAA 964/2008 vp (Uotila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 75 000 000 euroa, josta osoitetaan 25 000 000 euroa kuntien opetustoimen valtionosuuksiin ja luokkakokojen pienentämiseen ja 50 000 000 euroa lukiolaisten oppikirjojen kustantamiseen.

34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Lukuisten oppilaitosten kiinteistöt alkavat olla todella huonossa kunnossa. Kiinteistöjen huono kunto aiheuttaa monenlaisia oireita käyttäjilleen, oppilaille ja henkilökunnalle. Varsinkin kasvavissa määrin esiintyvä kiinteistöjen homeongelma maksaa yhteiskunnallemme vuositasolla miljoonia euroja erilaisina hoitokuluina ja sairaslomina, eikä inhimilliselle oireilulle voida edes asettaa hintalappua.

Erityisesti nyt taantuman ja rakennusalan työllisyysnäkymien jyrkän pudotuksen aikana valtion pitää mielestämme panostaa elvyttäviin toimenpiteisiin. Kipeästi tarvittavat koulujen korjaukset ovat sitä parhaimmillaan. Valtiovarainvaliokunta on omassa lausunnossaan kantanut myös huolta siitä, että home- ja kosteusvaurioisten koulujen korjaukset vaatisivat nykyistä enemmän rahoitusta.

Viite: TAA 336/2008 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa yleissivistävien oppilaitosten peruskorjaushankkeiden rahoitukseen.

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on viime vuosina ollut kasvussa. Vaikka ammatillinen koulutus on pääosin maksutonta, joutuvat ammattikoululaiset ja heidän perheensä vuosittain maksamaan useita satoja euroja oppikirjoista. Yhdistetyssä ammatti- ja lukiokoulutuksessa kustannukset ovat vielä suuremmat: oppilas joutuu maksamaan sekä lukion että ammattikoulun kirjoista.

Oppikirjojen kalleus on todellinen rasite kaikille, mutta etenkin pienituloisille perheille. Kirjojen hankintakulut ovat suuria myös suhteessa siihen opintotukeen, jota ammattikoululaisille voidaan myöntää. Opiskelijajärjestöt ovat olleet huolissaan tilanteesta, jossa suurin osa täysi-ikäisistä opiskelijoista joutuu käymään ansiotyössä kattaakseen opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Oppimateriaalien maksullisuus on ristiriidassa opetuksen maksuttomuusperiaatteen kanssa ja koulutuksen tasa-arvoperiaatteen vastainen syrjien pienituloisten perheiden lapsia ja heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan.

Viite: TAA 314/2008 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan lisäyksenä 60 000 000 euroa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden kirjojen kustantamiseen.

30. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vapaan sivistystyön oppilaitoksille (kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille) osoitetaan vuosittain valtion budjetissa kehittämisavustuksia. Vuonna 2006 kehittämisavustusten kokonaismäärä oli 2 910 000 euroa ja vuonna 2008 ainoastaan 1 323 000 euroa.

Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tarve kehittää ja uudistaa toimintaansa.

Kansalais- ja työväenopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja saavat toimintaansa tuntiperusteista valtionosuutta. Opistot vastaavat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vuodesta 1992 lähtien kansalaisopistot ovat järjestäneet taiteen perusopetusta, ja opistojen tehtävä taiteen perusopetuksen järjestäjänä on vakiintunut.

Kansalaisopistot eivät ole toistaiseksi oikeutettuja taiteen perusopetuksen tuntiperusteiseen valtionosuuteen, vaan kansalaisopistot järjestävät taiteen perusopetusta ylläpitäjien tahdon mukaisesti vapaan sivistystyön rahoituksella. Tämä kuluttaa varsinaiseen vapaan sivistystyön opetukseen käytettävissä olevia resursseja, joiden määrä on pysynyt samana 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Viite: TAA 1/2008 vp (Ahonen), TAA 756/2008 vp (Rantakangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa opintokeskusten toimintaan, 500 000 euroa vapaan sivistystyön oppilaitoksille kehittämisavustuksina alueellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseen sekä 500 000 euroa kansalais- ja työväenopistoille lasten, nuorten ja aikuisten taiteen perusopetuksen järjestämiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ovat keskeisiä edellytyksiä maatamme ravistavassa rakennemuutoksessa. Kouluttautumisella myös vastataan eläköitymisen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Nuorten lisäksi jo työelämässä mukanaolevien ammatillinen osaaminen on avainasemassa. Erityisesti taantuman ensimmäisenä koettelemissa kriisikunnissa on kasvava tarve jo työelämässä olleiden uudelleenkouluttamiseen sekä ammattitaidon uusintamiseen. Työmarkkinoilla selviytymisen vähimmäisvaatimuksena tulee pitää ammatillisen perustutkinnon suorittamista etenkin, kun osalta jo työelämässä olevia puuttuu täysin ammatillinen koulutus.

Vanhasen II hallitus on toki kiitettävästi huomannut työelämän haasteet koulutukselle. Valitettavasti vain hallituksen resursointiesitykset eivät vastaa edes hallituksen omia linjauksia.

Viite: TAA 851/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.31 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa ammatilliseen lisäkoulutukseen.

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Oppisopimuskoulutus sopii sekä nuorille että vanhemmille oppijoille. Oppisopimuskoulutus on erityisen tärkeä väylä työelämään niiden nuorten kohdalla, joille ammattitutkinnon suorittaminen oppilaitoksessa on vaikeaa. Pitkäaikaistyöttömälle oppisopimuskoulutus voi olla ainoa tie päästä kiinni työhön.

Oppisopimuskoulutetuista työllistyy noin 90 prosenttia. Koulutusmuoto on tehokas myös työnantajapuolelle: yritys voi kouluttaa ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti niihin tehtäviin, joihin se kaipaa lisätyövoimaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi koettu tapa siirtää työpaikalla eteenpäin niin kutsuttua hiljaista tietotaitoa.

Oppisopimuskoulutukseen osoitettu määräraha vuoden 2009 talousarviossa on pienentynyt hieman viime vuodesta. Sitä tulisi kuitenkin lisätä työllistymisen helpottamiseksi.

Viite: TAA 162/2008 vp (Kangas), TAA 226/2008 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.32 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa oppisopimuskoulutukseen.

40. Ammattikorkeakouluopetus

21. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003—2008 on todettu, että ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan nykyistä kannustavammaksi ja nykyistä paremmin ammattikorkeakoulun koko toiminnan huomioivaksi. Perusrahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon opiskelijamäärän lisäksi myös suoritettujen tutkintojen määrä ja ammattikorkeakoulujen aluekehitystä tukeva tutkimus ja kehitystyö.

Ammattikorkeakouluille on ammattikorkeakoululaissa määrätty uusia perustehtäviä, kuten tutkimus- ja kehitystyö. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan esitä riittävää rahoitusta ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiseen. Tämä siitäkin huolimatta, että lisärahoitustarve on tuotu esille sekä selvitysmies Jorma Rantasen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvityksessä (2004) että opetusministeriön omassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Viite: TAA 852/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistoverkostomme on suurten muutosten edessä. Samaan aikaan koveneva globaali kilpailu asettaa yliopistoille uusia laadullisia ja määrällisiä haasteita. Valitettavasti suomalaisten korkeakoulujen nousua maailman huippuyliopistojen rinnalle estää jatkuva rahoituksen alimitoitus.

Muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto on todennut seuraavaa: "Tuottavuusohjelman vaatimusten poistuminen yliopistojen osalta on yksi yliopistouudistuksen perusedellytyksistä. Yliopistot eivät jatkossa ole osa valtionhallintoa, joten henkilötyövuosien vähentämisvaatimuksista tulee luopua. Valtion kehysbudjetin mukaan tehokkuus- ja tuottavuustavoitteet kuitenkin sisällytetään uudenmuotoisten yliopistojen valtionapuperusteisiin ja talousohjaukseen. Tämä heikentäisi yliopistojen mahdollisuuksia suunnitella ja päättää toiminnastaan.

Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto lausui keväällä hallituksen kehysselonteosta seuraavaa: "Hallitus on luvannut huolehtia kaikkien yliopistojen perusrahoituksesta. Yliopistojen rehtorien neuvosto on huolissaan siitä, että kustannustason nousu kuluttaa kehyksissä esitetyn lisärahoituksen. Erityinen huolenaihe on, ettei 17 muun yliopiston reaalinen rahoitustaso kasva. Kysymys on 10 monialaisesta tiedeyliopistosta, kolmesta taideyliopistosta, kahdesta tekniikan alan yliopistosta ja kahdesta kauppakorkeakoulusta. Koulutus- ja tutkimusaloja tarkastellen asia koskee muun muassa perusluonnontieteitä, lääketieteitä, hoitotieteitä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja taidealoja.

Toimintamenojen rahoituksen reaalitaso vaikuttaa muun muassa opetukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tutkimuksen laatuun. Sillä on suorat vaikutukset pitkällä aikavälillä hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen."

Viite: TAA 854/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 27 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää eri tavoin. Näitä ovat esimerkiksi:

• Opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi; kustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
• Vanhempien tuloihin perustuva opintorahan tarveharkinnan poistaminen itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta.

Viite: TAA 972/2008 vp (Valpas), TAA 973/2008 vp (Valpas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 42 000 000 euroa, josta osoitetaan 20 000 000 euroa opintorahan asumislisän maksamiseen koko kalenterivuodelta ja 22 000 000 euroa toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan.

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ateriatuen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille terveellinen ja ravitseva ateria kerran päivässä kohtuulliseen hintaan. Opiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen aterian hinnasta ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Tuki maksetaan suoraan ravintoloitsijalle, joka saa pyytää opiskelijalta lounaasta määrättyä enimmäishintaa.

Keväällä 2008 valtioneuvosto nosti yksipuolisesti opiskelija-aterian enimmäishintaa 25 sentillä 4,27 euroon ilman ateriatuen korotusta. Tämä kaikki tulee opiskelijoiden maksettavaksi, ja syksystä 2008 eteenpäin opiskelijan maksama hinta nousee 2,60 euroon. Enimmäishinnan korotusta perusteltiin ateriantuottajien kohonneilla raaka-aine- ja palkkakustannuksilla. Ateriatuen ja enimmäishinnan korotusten on kuitenkin kuljettava käsi kädessä.

Ateriatuen piirissä oli vuonna 2007 yli 250 000 opiskelijaa ja opiskelija-aterioita syötiin noin 14 miljoonaa. Kyseessä on siis yksi parhaiten kohdistuvista opiskelijoiden tukimuodoista.

Viite: TAA 974/2008 vp (Valpas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.57 otetaan lisäyksenä 3 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen.

80. Taide ja kulttuuri

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kirjastoilla on suuri merkitys kansalaisten tasavertaisuuden ja demokratian edistämisessä. Kirjastojen kautta voidaan osaltaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen ja siihen osallistumiseen kaikille. Kirjastoissa on oltava riittävästi internetyhteydellisiä tietokoneita asiakkaiden käytettävissä asiantuntevan palvelun kera.

Kunnalliset kirjastot ovat aikoinaan saaneet valtiolta varoja koneiden ja internetyhteyksien hankintaan, mutta jatkuvasti kehittyvä teknologia ja ohjelmistot vievät nyt suhteettoman suuria summia kirjastojen vuosittaisista budjeteista.

Jotta kansalaisten mahdollisuudet kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia taitojansa sekä hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia olisivat myös todellisuudessa olemassa, on myös kirjastoverkkomme oltava osa tätä hanketta.

Viite: TAA 25/2008 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.30 otetaan lisäyksenä 8 500 000 euroa, josta osoitetaan 4 000 000 euroa tietoyhteiskuntahanketta tukevien ja kansalaisten tasa-arvoisuutta lisäävien julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin, 4 000 000 euroa kirjastojen henkilöstöresursseihin ja aineistohankintoihin ja 500 000 euroa valtionosuuksien korotukseen.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton mielestä kulttuuri on olennainen osa ihmisten elämää. Siksi kaikilla suomalaisilla on oltava asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta mahdollisuus kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuri on inhimillistä kasvua, ihmisenä olemista.

Kunnat ovat merkittävä kulttuurin rahoittaja. Kuntien talouden ollessa tiukalla on jo nyt ollut huomattavissa, etteivät kunnat palkkaa tai avusta ammattimaisia kulttuurintuottajia, mikä on myös toimeentulokysymys kulttuurialan ihmisille. Samalla vaarantuu myös valtion tukeman kulttuurin toimintakyky. Juuri nyt on aika panostaa yhteisesti omistamiemme kulttuuripalveluiden laatuun, sisältöön ja saatavuuteen. Siksi esitämme lisäystä kuntien kulttuuritoimintaan osoitettuihin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.

Viite: TAA 856/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.33 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa kuntien kulttuuritoimintaan.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus on kuitenkin vähentämässä valtionosuutta yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja siten heikentämässä kirjastolaitoksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kirjastojen perustamiskustannusten myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät. Erityisesti Pirkanmaalla on suunnitteilla useita kirjastohankkeita, jotka näillä määrärahoilla lykkääntyvät kohtuuttomasti. Tämä asettaa myös eri kunnissa asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Viite: TAA 319/2008 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan lisäyksenä 4 600 000 euroa yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja samalla perusteluja muutetaan siten, että perustamishankkeita koskevia valtionosuuden myöntämispäätöksiä saa tehdä vuonna 2010 enintään 10 000 000 eurolla.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Kaikkialla maailmassa, etenkin maissa, joissa kansalaisjärjestöjen rooli on ollut olematon eikä kansalaisyhteiskuntaa tässä mielessä ole ollut, korostetaan nyt järjestöjen merkitystä.

Rauhanjärjestöjen avustusta on lisättävä olennaisesti, onhan suomalainen rauhanliike 100-vuotisen olemassaolonsa aikana osoittanut tarpeellisuutensa.

Viite: TAA 909/2008 vp (Tabermann).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa rauhantyön edistämiseen.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1.1.2009 lukien 1 525 euroa kuukaudessa sisältäen taiteilijalle tulevan maksun MYEL:n mukaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen. Kuitenkaan valtion taiteilija-apuraha ei edelleenkään ole edes sillä reaalisella tasolla, jolla se oli vuonna 1970, kun taiteilija-apuraha otettiin käyttöön.

Myönnettyjen taiteilija-apurahavuosien määrä on edelleen tuntuvasti jäljessä aiemmista sitoumuksista. Apurahojen merkitys taiteen ammattilaisten työskentelymahdollisuuksille on selkeästi lisääntynyt.

Apurahan saajien määrää on kasvatettava ja apurahoja on korotettava.

Viite: TAA 26/2008 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 5 000 000 euroa taiteilijoiden apurahojen tason ja määrän nostamiseen.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Perinteisesti suomalainen ammattiteatterikenttä on ollut hyvin monipuolinen. Teatteri- ja orkesterilain turvassa toimivien valtionosuutta nauttivien teattereiden rinnalla on toiminut moni-ilmeinen ja usein rohkeasti teatteri-ilmaisua ja tarjontaa kehittävä vapaa teatterikenttä, joka toimii lähinnä satunnaisilla ja epävarmoilla avustuksilla. Henkilötyövuosien vähäinen määrä estää uusien ryhmien nostamisen teatterilain piiriin, vaikka ryhmien määrä lisääntyykin jatkuvasti.

Vapaiden ryhmien tukemisella on suora vaikutus alan taiteilijoiden työllistymiseen. Tämä teatterilain ulkopuolinen vapaa ammattiteatterikenttä työllistää satoja teatterialan ammattilaisia, mutta saa vain 2,5 prosenttia valtion teatterimäärärahoista. Tämä siitäkin huolimatta, että näiden vapaiden ryhmien osuus puheteattereiden katsojamääristä on 17,5 prosenttia ja esityksistä 23,5 prosenttia. Tuen puute on johtanut siihen, että palkattoman työn osuus on 2/3 työajasta ja palkattoman työn arvo oli vuonna 2006 noin 3,5 miljoonaa euroa.

Vapaiden teatteriryhmien tukisumma on säilynyt pitkään samana. Silti kuluvana vuonna tuen piiriin lisättiin kaksi uutta sirkusryhmää, mikä vähensi entisestään muille ryhmille jaettavia avustuksia.

Tämän määrärahaesityksen tarkoituksena on nostaa vapaan teatterikentän tuki tasolle, josta jo teatterilain valmistelun yhteydessä vuonna 1993 sovittiin siten, että kustannuskehitys sekä palkkojen nousu on huomioitu määrärahan tasossa. Myös veikkauksen arvioitua tuloutusta tulee vastaavasti korottaa.

Viite: TAA 859/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.52 otetaan lisäyksenä 2 800 000 euroa näyttämötaiteen edistämiseen ja erityisesti vapaiden tanssi- ja teatteriryhmien tukeen.

10. Maaseudun kehittäminen

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määräraha on ollut riittämätön, ja kaiken lisäksi vuodeksi 2009 hallitus esitti pienempää määrärahaa kuin täksi vuodeksi. Investointiavustushakemukset ovat tänä vuonna ylittäneet selvästi määrärahat, ja niinpä hakemuksia siirtyy ensi vuodelle.

Viite: TAA 227/2008 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.10.63 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa maaseudun rakenteen kehittämiseen.

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Eläinkokeet aiheuttavat koe-eläimille huomattavaa kärsimystä. Vuonna 2007 Suomessa käytettiin 167 000 koe-eläintä. Eläinsuojelutyön ansiosta vaihtoehtoisten kokeiden määrä on lisääntynyt ja pitkällä aikavälillä eläinkokeiden käyttö on vähentynyt. Eläinkokeiden mahdollisimman pieneen määrään ja eläinkokeiden korvaamiseen muilla menetelmillä sitoudutaan myös hallitusohjelmassa.

Vuonna 2006 voimaan tullut uusi koe-eläinlainsäädäntö paransi osaltaan tilannetta, vaikka se ei poistanutkaan kaikkia ongelmia. Koe-eläinlaista antamassaan lausunnossa maa- ja metsätalousvaliokunta piti erityisen tärkeänä, että eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävää tutkimusta edistetään entistä voimakkaammin ja että alan tutkimustoimintaa varten perustetaan valtakunnallinen keskus.

Saman esityksen on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä, joka esitti vuonna 2006 Kansallisen vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamista yhtenä tapana edistää vaihtoehtomenetelmien käyttöä. Myös Euroopan unionin kemikaaliviraston sijainti Helsingissä tekee Suomelle luontevaksi profiloitua eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien osaajana.

Työryhmän esityksen mukaan vaihtoehtomenetelmäkeskuksen vastuualueena olisi koordinoida vaihtoehtoisten eläinkokeettomien menetelmien tutkimusta, opetusta, käyttöönottamista ja niistä tiedottamista. Työryhmän mielestä keskuksen voimavaroista olisi huolehdittava pitkäjänteisesti valtion budjettipäätöksellä. Keskus sijoittuisi luontevimmin Tampereen yliopiston yhteyteen, jossa toimintaa on jo nyt harjoitettu olemassa olevissa yksiköissä, erityisesti Tampereen Solututkimuskeskuksessa.

Viite: TAA 846/2008 vp (Sinnemäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.30.20 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa Kansallisen vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamiseen.

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Määräraha on riittämätön. Kotimaan hakkuumahdollisuuksista kyetään nykyään hyödyntämään vain 85 prosenttia. Alueellisista metsäohjelmista laskien määrärahan pitäisi olla selvästi suurempi.

Viite: TAA 230/2008 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.60.44 otetaan lisäyksenä 17 000 000 euroa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen.

10. (31.24, 25, 30, 40, 52, 60, osa ja 99, osa) Liikenneverkko

21. (31.24.21) Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Liikenteen kasvun myötä tiestön palvelutaso laskee jatkuvasti, ja perustienpitomäärärahoihin kohdistuneiden leikkausten takia tiestön kunto on jo laskenut paikoin hälyttävän huonolle tasolle. Erityisesti alempiasteinen tieverkko on kärsinyt riittämättömistä määrärahoista ja on osittain rapautunut pahasti. Kunnossapitovelka on kasvanut vuosittain. Ilman tuntuvaa määrärahojen lisäystä kunnossapitokustannukset tulevat kohoamaan entistä suuremmiksi. Liikenneturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että kevyen liikenteen väyliä voidaan rakentaa nykyistä huomattavasti enemmän. Esitetyillä määrärahoilla kevyen liikenteen väylien rakentaminen lähes loppuu.

Tieinvestointien elvyttävä vaikutus taloudellisen laskusuhdanteen aikana puoltaa myös määrärahojen lisäystä.

Viite: TAA 167/2008 vp (Matti Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.21 otetaan lisäyksenä 70 000 000 euroa perustienpitoon ja kehittämishankkeisiin.

22. (31.40.21) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Ilmastomuutoksen hillitseminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen tuntuvaa vähenemistä. Siksi raide- ja muun joukkoliikenteen osuutta liikenteestä on selkeästi nostettava. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluontoisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Jos riittävää rahoitusta korvausinvestointeihin ei saada, uhkaa useiden rataosuuksien perusparannustöiden valmistuminen lykkääntyä vuosilla. Lisäksi rahoituksen puute kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Heikkokuntoisille rataosuuksille joudutaan asettamaan paino- ja nopeusrajoituksia.

Panostaminen perusradanpitoon on järkevää talouden taantumassa.

Viite: TAA 338/2008 vp (Merja Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.22 otetaan lisäyksenä 70 000 000 euroa perusradanpitoon.

50. (31.25.50) Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella 34 000 000 eurolla. Tälle vuodelle hallitus esittää vain 23 000 000 euroa, mikä on täysin riittämätön avustuksiin, sillä avustuksiin oikeutettuja yksityisteitä on noin 55 000 km. Avustettavia kohteita on vuosittain noin 1 000. Keskimääräinen avustus on noin 20 000 euroa. Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen metsäteollisuuden puuhuollon kannalta. Valtion avustus on entistä tärkeämpi, koska kunnat kireästä rahatilanteesta johtuen ovat pienentäneet yksityisteille myönnettäviä avustuksia.

Viite: TAA 1020/2008 vp (Erkki Virtanen), TAA 323/2008 vp (Mikko Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.50 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen.

30. (31.32 ja 60, osa) Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. (31.60.63) Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ilmastomuutoksen torjumiseksi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja houkuttelevuutta on parannettava lisäämällä joukkoliikenteen rahoitusta valtion toimesta. Koko maan joukkoliikenteen matkoista noin 70 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudun YTV-alueella, Tampereella ja Turussa. On selvitettävä myös muiden suurten kaupunkien joukkoliikennetuen tarve. Suomessa isojen kaupunkien joukkoliikenne perustuu pääosin hallituksen esityksen jälkeenkin joukkoliikenteen lipputuloihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitää olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Viite: TAA 27/2008 vp (Paavo Arhinmäki), TAA 965/2008 vp (Kari Uotila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa, josta osoitetaan 20 000 000 euroa Helsingin seudun kunnille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle sekä Tampereen ja Turun seutujen kunnille joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen ja 5 000 000 euroa maakuntien joukkoliikenteen turvaamiseen.

01. (32.01, osa, 32.30, osa ja 32.90) Hallinto

20. (32.90.20) Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Uusi siviilipalveluslaki tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Uuden lain myötä siviilipalvelusmiesten majoituskustannukset siirtyivät osittain valtion korvattavaksi. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta tarkoitukseen varattu määräraha on kuitenkin liian pieni todelliset asumiskustannukset huomioon ottaen.

Viite: TAA 28/2008 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.01.20 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen.

30. (32.01, osa, 32.30, osa, 32.80 ja 32.90, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. (32.80.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Palkkaperusteisia työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla erittäin paljon. Kun palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja 193 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat puolittuneet 95 miljoonaan euroon. Tälle vuodelle valtion talousarviossa annettiin työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille enää 61 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle esitetään enää 40,2 miljoonaa euroa.

On perusteltua edelleenkin ylläpitää aktiivista työllistämistä kunnille ja kuntayhtymille julkisen palvelutason turvaamiseksi varsinkin, kun suhdanteet nyt heikentyvät nopeasti.

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien suurimmaksi esteeksi kotoutua ovat muodostuneet puutteet suomen kielen taidossa, asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä kiinnittyminen työelämään. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osalta erot siinä, kenelle muun muassa tarjotaan kielenopetusta, riippuvat liikaa myös siitä, millä statuksella maahanmuuttajat Suomessa elävät.

Puuttuva kielitaito hankaloittaa viranomaisasiointia, karsii alan ammattilaisia työnhakutilanteessa jo ennen haastattelua ja ylläpitää maahanmuuttajien syrjäytymistä. Kansalaisuuslaki edellyttää myös suomen tai ruotsin kielen taitoa, ja tältä osin kielitaidon puute tekee maahanmuuttajasta osattoman ja ulkopuolisen maassamme.

Työllistymisen, kotoutumisen ja sitoutumisen kannalta onkin keskeistä lisätä maahanmuuttajille annettavan kieli- ja kotouttamiskoulutuksen määrää ja samalla myös laajentaa sitä maahanmuuttajien joukkoa, joka on oikeutettu kyseistä koulutusta saamaan.

Vuonna 2007 palkkatukena maksettiin päivää ja henkilöä kohti vähintään palkkatuen perustuki, joka oli tasoltaan noin 513 euroa kuukaudessa (23,89 euroa/päivä). Tämän lisäksi voidaan myöntää lisäosaa, joka on enintään 60 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä eli 821 euroa. Vaikeasti työllistyvän työllistämiseksi voidaan myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla, jonka määrä on enintään 90 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä eli noin 975 euroa kuukaudessa.

Viite: TAA 721/2008 vp (Puhjo), TAA 865/2008 vp (Sirnö), TAA 932/2008 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 91 400 000 euroa, josta osoitetaan 34 000 000 euroa työllistämiseen kunnille ja kuntayhtymille, 6 000 000 euroa maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen lisäämiseen, 26 400 000 euroa vaikeimmin työllistettävien palkkatuen lisäosan maksamiseen ja 25 000 000 euroa työllistämiseen valtion hallintoon.

40. (32.40, 32.20, osa, 32.30, osa ja 32.90, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Velkaneuvonnan ongelmana ovat riittämättömät voimavarat. Siksi esimerkiksi Itä-Lapissa palvelua on saanut vain kahtena päivänä viikossa. Ei voi olla niin, että pahassa tilanteessa oleva velkaantunut joutuu odottelemaan neuvontaan pääsyä kohtuuttomasti ja velkaneuvonnan työntekijät nääntyvät valtavan työtaakan alle. Resursseja onkin ryhdyttävä lisäämään merkittävällä tavalla jo ensi vuoden budjetissa.

Viite: TAA 933/2008 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa velkaneuvonnan voimavarojen lisäämiseen.

50. (32.50 ja 32.70) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy myönteinen kirjaus: "Maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan tehdään tasokorotus".

Hallitus ei lupauksestaan huolimatta ole tehnyt tasokorotusta, vaan määräraha on jäämässä samalle tasolle. Sitomattoman määrärahan korotus on tarpeellinen maakuntien tärkeiden kehityshankkeitten rahoittamiseksi. Paikallisesti on paras tieto nopeasti eteen tulevien uusien hankkeiden rahoittamisesta.

Viite: TAA 934/2008 vp (Tennilä), TAA 705/2008 vp (Paloniemi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.43 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osuuteen.

01. Hallinto

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kaksi vuotta sitten lakkautettiin viidellä paikkakunnalla toimineet sosiaaliturvan alueelliset muutoksenhakulautakunnat ja niiden tehtävät siirrettiin Helsinkiin perustetulle sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Keskittämisen ja liian vähäisten voimavarojen seurauksena muutos on johtanut muutoksenhakujen jo aiemminkin kohtuuttomien käsittelyaikojen vielä kohtuuttomampaan edelleen pitenemiseen. Tämä on johtanut erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vähävaraisten ihmisten oikeusturvan ja taloudellisen aseman kestämättömään heikkenemiseen.

Viite: TAA 1021/2008 vp (Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 350 000 euroa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin.

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

04. (33.03.01 ja 02) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenten tai lähisuhteessa elävien välistä voiman ja vallan käyttöä. Se sisältää uhkaa tai tekoja, jotka voivat aiheuttaa vammoja, kuoleman, psyykkisiä ongelmia, kehityshäiriöitä tai taloudellista, vapauden tai ihmisarvon riistoa. Lähisuhdeväkivallan kohteena voi olla puoliso, kumppani, ikääntynyt vanhempi, vammainen perheenjäsen tai lapsi. Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia, vaan Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia.

Väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä väkivaltaa kohdanneiden auttamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panosta ja entistä tehokkaampia toimia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen tulee perustaa lähisuhdeväkivaltayksikkö, joka toimii pysyvänä asiantuntijaelimenä ja koordinoi lähisuhdeväkivallan vastaista työtä.

Viite: TAA 966/2008 vp (Uotila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.03.04 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisiä maksetaan arvioidusti vuonna 2009 keskimäärin 1 010 000 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 154 900. Yksinhuoltajille lapsilisä maksetaan korotettuna. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan olevan noin 556 150. Lapsiperheiden köyhyyden torjumiseksi lapsilisää tulee korottaa 15 euroa kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta lähtien. Stakesin tutkimusten mukaan köyhien lapsiperheiden lukumäärä on lisääntynyt. Eriarvoisuus lisääntyy, kun köyhien lapsiperheiden lapsilla ei ole muun muassa samanlaisia harrastusmahdollisuuksia kuin paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, joten niiden reaaliarvo on pudonnut ja tämä on osaltaan lisännyt lapsiperheiden köyhyyttä.

Viite: TAA 324/2008 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan lisäyksenä 195 000 000 euroa lapsilisien budjettiperusteiseen korotukseen.

20. Työttömyysturva

Työttömyys on yhä koko Suomea koskettava ongelma erityisesti nyt, kun lomautus- ja irtisanomisilmoituksia tulee satoja päivittäin. Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt vastaamaan haasteeseen, mutta vaikutukset ovat tähän mennessä olleet useilta osin riittämättömiä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia keinoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantamiseksi ja työttömien kannustamiseksi ottamaan vastaan kaikki tarjolla oleva työ.

Työttömyysturvalain mukaan voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, mikäli henkilö on lyhytaikaisissa työsuhteissa. Usein syntyy kuitenkin tilanne, että työstä saatava tulo yhdessä sovitellun päivärahankin kanssa on pienempi kuin kokoaikaisesti työttömänä olevan nettotulo. Tähän vaikuttaa usein sekä tulonhankkimiseen vaikuttavat kustannukset että työajan tai työsuhteen lyhyys.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo, että soviteltu päiväraha on osa perusturvaa, joka kaiken kaikkiaan vaatii yhtenäistämistä ja korottamista täyden kansaneläkkeen suuruiseksi. Soviteltua päivärahaa — kuten kansaneläkettäkin — on lisäksi korotettava sadalla eurolla kuukaudessa 1.7.2009 lukien. Päiväraha on maksettava verottomana. Korotuksen jälkeen päiväraha olisi 682 euroa kuukaudessa.

Pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen aikana työttömyysturvaan ei ole tehty sentinkään tasokorotusta. Näin siitäkin huolimatta, että työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy. Työttömyys uhkaa ensi vuoden aikana lisääntyä.

Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös maahanmuuttajien tilanne vaatii erityistoimia. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena kymmeniätuhansia työttömiä on sysätty toimeentulotuen varaan. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Arvioimme ehdotuksemme työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotuksesta siten, että korotus kokonaisuudessaan mukaan lukien vaikutukset koulutus- ja aktivointipäivien kustannuksiin nostaa valtion menoja yhteensä noin 250 miljoonaa euroa, josta työmarkkinatuen korotuksesta aiheutuu arviolta 133 miljoonaa euroa lisämenoja ja työttömyysturvan peruspäivärahan korotuksesta 15 miljoonaa euroa sekä näistä korotuksista lakisääteisesti johtuvina koulutus- ja aktivointipäivien lisäkustannuksina 102 miljoonaa euroa.

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Työkuntoutuksen ja muun sosiaalista vuorovaikutusta edistävän aktiivisen toiminnan merkitys mielenterveyskuntoutujille on erittäin suuri.

Ohjattu, säännöllinen ja yksilöllisesti suunniteltu työkuntoutus lisää mielenterveyskuntoutujien voimavaroja ja toimintakykyä, arjen hallintaa ja omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamista sekä edistää kuntoutumista ja sosiaalista kehittymistä.

Työpajoilla tehtävistä töistä voidaan tällä hetkellä korvata verovapaasti enimmillään 12 euroa/työpäivä. Korvaus ei yleensä kata edes työhön osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia. Monelle kuntoutujalle korvauksella on kuitenkin suuri merkitys.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 33.20.31 perusteluissa lausutaan:

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Viittaamme edellä tätä menolukua koskeviin perusteluihimme.

Viite: TAA 383/2008 vp (Laakso), TAA 539/2008 vp (Mustajärvi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa, josta osoitetaan 15 000 000 euroa työttömyysturvalain mukaisen sovitellun työttömyysetuuden budjettiperusteiseen uudistamiseen ja 15 000 000 euroa työttömyysturvalain mukaisen perusturvan budjettiperusteiseen korottamiseen 2,60 eurolla 1.1.2009 lukien ja 4,65 eurolla 1.7.2009 alkaen.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Viittaamme edellä tätä menolukua koskeviin perusteluihimme.

Viite: TAA 540/2008 vp (Mustajärvi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä 133 000 000 euroa työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen 2,60 eurolla 1.1.2009 lukien ja 4,65 eurolla 1.7.2009 alkaen.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tähtää toimeentuloturvan vähimmäisetuuksien yhtenäistämiseen ja tuloköyhyyden vähentämiseen. Vähimmäisturvan osalta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa perusturvan etuuksien yhtenäistämistä ja korottamista täyden kansaneläkkeen tasolle verottomana. Lisäksi ehdotamme, että näin korotettuja vähimmäisturvaetuuksia ja kansaneläkettä edelleen korotettaisiin 100 eurolla kuukaudessa 1.7.2009 lukien.

Ensi vaiheessa vuoden 2009 alusta sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahat, kuten sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäiväraha sekä erityishoitoraha tulee korottaa 582,86 euroon kuukaudessa. Vuoden alusta korotus olisi 8,11 euroa päivässä.

Toisessa vaiheessa, 1.7.2009 lukien, ehdotamme kaikkien toimeentuloturvan vähimmäisetuuksien korottamista 100 eurolla.

Sairaus- ja vanhempainpäivärahaa pitää nostaa huollettavien lasten lukumäärän mukaan porrastetulla lapsikorotuksella. Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 4,21 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 6,18 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 7,97 euroa.

Lisäksi esitämme lisämäärärahaa Kelan kustantaman psykoterapian korvauksiin koskien aikuisten mielenterveyskuntoutusta.

Viite: TAA 722/2008 vp (Puhjo).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 60 000 000 euroa, josta osoitetaan 58 000 000 euroa valtionosuuteen sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahoihin ja 2 000 000 euroa aikuisten mielenterveyskuntoutukseen, ja

että momentin 33.30.60 perusteluissa lausutaan:

40. Eläkkeet

60. (33.40.55 ja 60) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Ehdotamme määrärahaa kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansaneläkkeiden budjettiperusteisen 100 euron suuruisen kuukausikorotuksen toteuttamiseksi 1.7.2009 lukien ja kansaneläkkeen puolisovähennyksen poistamiseen.

Talousarvioesityksemme on osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän suuntaviivoihin perustuvaa oikeudenmukaisuutta lisäävää vaihtoehtobudjettia. Kansaneläke tulee korottaa kahdessa vaiheessa ensi vuoden aikana 682,86 euroon kuukaudessa.

Ehdotamme lisäksi avio- ja avoliitossa olevien eläkesyrjinnän lopettamista. Voimassa olevassa kansaneläkelaissa avio- ja avoliitossa olevien puolisoiden eläke on 63 euroa kuukaudessa pienempi kuin yksinäisellä henkilöllä. Suomessa työeläkevähenteistä kansaneläkettä arvioidaan saavan vuonna 2008 noin 652 600 eläkkeensaajaa. Vuonna 2006 pelkän kansaneläkkeen varassa eli 94 449 eläkeläistä (Kelan tilasto 2006). Kansaneläkkeen määrä on riippuvainen siviilisäädystä. Kansaneläkelain mukaan puolison kansaneläke on alhaisempi kuin yksin elävän kansaneläke. Yksin elävä eläkeläinen saa täyttä kansaneläkettä 558,46 ja puoliso 495,35 euroa kuukaudessa.

On tarpeen lieventää eläkkeensaajan asumistuen tukiehtoja ja tarkistaa omavastuuosuuksia.

Viite: TAA 868/2008 vp (Sirnö), LA 81/2008 vp, TAA 384/2008 vp (Laakso).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.40.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 381 300 000 euroa, josta osoitetaan 350 000 000 euroa kansaneläkkeen korottamiseen 100 eurolla kuukaudessa 1.7.2009 alkaen ja kansaneläkkeen puolisovähennyksen poistamiseen ja 31 300 000 euroa asumistukiehtojen lieventämiseen ja omavastuuosuuksien alentamiseen pienimpiä eläkkeitä saavilla.

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntien tuottamat, julkisin varoin rahoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoavat kaikille suomalaisille tuloista ja varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden saada riittävää apua ja tukea sitä tarvitessaan. Näin kunnalliset peruspalvelut muodostavat keskeisimmän julkisen vallan tasa-arvotyökalun. Kunnat eivät kuitenkaan pysty tuottamaan näitä palveluita ilman riittävää rahoitusta.

Kuntien keskeisin rahoituslähde on kunnallisvero, mutta valtionosuuksien merkitys on huomattava. Viime vuosina useimpien kuntien talous on merkittävästi heikentynyt. Keskeinen syy tähän on ollut se, että valtio on antanut kunnille lainsäädännöllään enenevästi lisää tehtäviä, mutta ei vastaavasti riittäviä valtionosuuksia. Tämän seurauksena kunnat ovat joutuneet vähentämään tarjoamiensa palvelujen määrää ja heikentämään niiden laatua. Tämä puolestaan on seurauksellisesti aiheuttanut yhteiskunnallisen ja taloudellisen tasa-arvokehityksen heikkenemistä, koska kuntien palvelujen heikkeneminen heikentää eniten heikompiosaisten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan peruspalveluita. Tämä kehitys on johtamassa huolestuttaviin ilmiöihin, joista vakavimpina esimerkkeinä ovat sosiaalis-taloudellisten terveyserojen kasvu ja nuorten mielenterveysongelmien kasvu kaikkine vakavine seurausvaikutuksineen.

Tämän kehityksen pysäyttämiseksi kunnat tarvitsevat lisää voimavaroja palvelutuotantoonsa. Vuoden 2009 valtion talousarvio ei tähän vaatimukseen riittävästi vastaa.

Ikääntyneet tarvitsevat lakisääteisen oikeuden kotihoitoon, kotisairaanhoitoon sekä kotipalvelun tukipalveluihin hoivatakuun muodossa. Ikääntyneiden oikeus hoivaan ehdotetaan toteutettavaksi vastaavalla tavalla kuin terveydenhuollon hoitotakuu perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Muun muassa kodin siivouspalvelut tulee saada osaksi kotihoidon asiakasmaksujen säänneltyä piiriä (enimmäismaksutaulukko). Tällä hetkellä tukipalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa (734/1992) tai -asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun.

Arvioimme valtion noin hiukan kolmanneksen osuuden uudistuksen kokonaiskustannuksista olevan 100 miljoonaa euroa.

Vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmä on vaikeavammaisille henkilöille ensisijaisin ja kaikkein tärkein tukimuoto elämän keskeisten perusedellytysten ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Voimassa oleva vammaispalvelulaki säätää henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi tukitoimeksi.

Vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittäminen on ollut jo toistakymmentä vuotta eri hallitusten ohjelmissa. Myös vuoden 2009 talousarvioon on kirjattu, että avustajajärjestelmää kehitetään vaiheittain. Tämä ei riitä, vaan hallituksen on varattava avustajajärjestelmän kehittämiseksi ensi vuodelle erillinen riittävä määräraha, jolla varmistetaan myös se, ettei kuntien taloudellista tilannetta uudella lainsäädännöllä entisestään vaikeuteta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 8/2005 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (HE 3/2005 vp, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) valiokunta kiinnitti huomiota yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutukseen. Vaikeavammaisen oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutukseen päättyy hänen täyttäessään 65 vuotta, jolloin vastuu kuntoutuksesta siirtyy kunnan terveystoimelle. Yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille Kansaneläkelaitos voi myöntää lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena kuntoutuksena.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esimerkiksi vuonna 2003 tehdyllä kyselyllä selvittänyt yli 65-vuotiaiden kuntoutuksen toteutumista. Selvitys osoitti, että terveyskeskukset huolehtivat kuntoutuksesta käytettävissä olevien resurssien mukaan, mutta kuntoutussuunnitelma tarkistetaan ja kuntoutustarve arvioidaan usein uudelleen. Useimpien vaikeavammaisten kohdalla vastuun siirtyminen Kansaneläkelaitokselta kunnille on merkinnyt joko kuntoutuksen määrän tai laadun laskua siitä huolimatta, että kuntoutustarve sinänsä ei ole muuttunut.

Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvoitteen laajentaminen merkitsisi sairausvakuutusmenojen hienoista nousua, mutta vastaavasti kuntien taloudellinen rasitus vähentyisi. Vaikeavammaisten kuntoutuksen huono tilanne kunnissa johtaa usein epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen, koska kuntoutuksen puuttuessa tai sen laadun ja määrän heikentyessä vaikeavammaiset joutuvat ennen pitkää kalliiseen laitoshoitoon ja menettävät mahdollisuutensa selviytyä arjesta omin neuvoin tuettuna. Määrärahaesitykseen liittyy syksyllä annettava lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta.

Omaishoidon kehittämisen toimenpideohjelmassa vuodelta 2004 arvioidaan omaishoitajia olleen jo yli 300 000. Tuen ja tukipalveluiden tarve kasvaa. Selvitysmies Elli Aaltosen monet, keskeiset ehdotukset ovat edelleenkin toteuttamatta. Tänä vuonna vain noin 33 000 omaishoitajaa saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki on edelleenkin kuntien harkinnanvarainen etuus, minkä seurauksena omaishoitajat ja hoidettavat ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Monissa kunnissa omaishoidon tuen tarve alibudjetoidaan, minkä vuoksi määrärahat loppuvat kesken vuotta eikä uusia sopimuksia tehdä. On myös kuntia, joissa omaishoidon tukea ei haluta lisätä, vaan uusia sopimuksia tehdään vain päättyvien sopimusten määrän mukaan.

Kuitenkin omaishoito on taloudellinen ja usein myös hoidettavien oman tahdon mukainen tapa huolehtia omaisen hyvinvoinnista. Omaishoidon tukea ja tuen saajien määrää tulisi määrätietoisesti lisätä ja tukea omaishoitajien työtä riittävien kotihoidon ja kotisairaanhoidon palvelujen avulla. Omaishoitajien fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta on huolehdittava. Omaishoitajille on järjestettävä kuntoutusta ja taattava neljä vapaapäivää kuukaudessa nykyisen kolmen tilalle. Vapaapäivistä tulee tehdä maksuttomia. Nyt kunnat perivät omaishoitajien vapaapäivinä järjestetystä hoidosta kohtuuttomia tulosidonnaisia asiakasmaksuja.

Omaishoidon tuen tarve kasvaa voimakkaasti. Väestön ikääntyminen ja kuntien heikentyneet laitoshoivapalvelut lisäävät painetta kotihoidossa. Tiedon lisääntyminen omaishoidon tuesta lisää myös omaishoidon tuen kokonaistarvetta. Oikeudesta omaishoidon tukeen on säädettävä lailla. Tuen taso ja maksamisperusteet on yhtenäistettävä ja etuuden maksatus siirrettävä Kelan hoidettavaksi.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että kouluterveydenhuollossamme on suuria aukkoja eikä hoitotakuu tai edes kansanterveyslain henki toteudu lasten ja nuorten kouluterveydenhuollossa. Vasemmistoliiton mielestä kouluterveydenhuoltopalvelut on taattava kaikille koululaisille pysyvinä ja helposti saavutettavina lähipalveluina.

Viite: TAA 1022/2008 vp (Virtanen), TAA 284/2008 vp (Korhonen), LA 54/2008 vp (Virtanen), TAA 342/2008 vp (Kyllönen), TAA 342/2008 vp (Kyllönen), TAA 1085/2008 vp (Yrttiaho), TAA 173/2008 vp (Kangas), TAA 174/2008 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 800 000 000 euroa, josta osoitetaan 600 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, 100 000 000 euroa ikäihmisten lakisääteisen hoivatakuun toteuttamiseen, 50 000 000 euroa vaikeavammaisten avustajapalvelujen kehittämiseen, 5 000 000 euroa kouluterveydenhuollon vahvistamiseen, 5 000 000 euroa yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten ja monisairaiden kuntoutukseen ja 40 000 000 euroa omaishoidon tuen ja tukipalvelujen lisäämiseen.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2009 on vähennetty huomattavasti valtion korvausta erikoissairaanhoitolain mukaisesta tutkimustoiminnasta terveydenhuollon yksiköille aiheutuviin kuluihin.

Vähennys on toteutettu lähes 9 miljoonan euron vähennyksenä, josta osa, eli 5 miljoonaa euroa, toki on siirtoa sinänsä tärkeään ja lisäystä kipeästi tarvitsevaan määrärahaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta terveydenhuollon yksiköille aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan varsinaiseen kustannustason noususta johtuvaan jälkeenjääneisyyteen tämä lisäys ei tuo korjausta. Talousarvioesitys siis siirtää terveydenhuollon yksiköissä rahaa 5 miljoonaa euroa kuntayhtymien omasta taskusta toiseen ja 4 miljoonaa euroa muiden taskuihin.

Viite: TAA 1023/2008 vp (Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Suomalainen yhteiskunta on vauraampi kuin koskaan. Huolestuttavaa on, että vaurastuminen ei näy lainkaan kaikkein pienituloisimpien kansalaisten tuloissa.

Toimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2009 olevan noin 220 000. Suurin osa on yhden hengen kotitalouksia, mutta yksinhuoltajat ovat taloudellisesti haavoittuvimpia: Stakesin mukaan toimeentulotukea saa joka neljäs suomalainen yksinhuoltajaperhe, yhteensä 27 500 perhettä. Kaikkiaan toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on lähes 50 000 (STAKES 2006).

Lapsilisällä kompensoidaan perheille lasten kasvattamisesta aiheutuvia kuluja. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, ja lapsilisien reaaliarvon lasku pakottaa köyhät perheet turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita kuitenkin muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan huomioon perheen toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä lapsilisien mahdolliset korotukset vähennetään aina toimeentulotuesta. Tämä on räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman lapsiköyhyyden vähentämiseen pyrkivien tavoitteiden kanssa.

Lapsilisä on muutettava etuoikeutetuksi tuloksi, joka ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Lapsilisiin viime vuosina tehdyt pienet parannukset eivät muuten auta kaikkein suurimmassa ahdingossa olevien perheiden tilannetta lainkaan. Kaikkiin toimeentulotukea saaviin lapsiperheisiin soveltaen tämä tietäisi valtiolle korkeintaan 35 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Olemme tehneet tätä asiaa koskevan lakialoitteen.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Elinkustannukset ovat viime aikoina nousseet merkittävästi, mutta toimeentulotuen tasoa ei ole vastaavasti tarkistettu. Toimeentulotuki on liian alhainen, eikä se nykyisen suuruisena pysty täyttämään sille asetettuja tavoitteita toimeentulon turvaamisesta ja itsenäisestä selviytymisestä. Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 399,10 euroa. Se tulisi nostaa 499,10 euroon. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2009 olevan noin 220 000.

Viite: TAA 520/2008 vp (Lapintie), TAA 326/2008 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 85 000 0000 euroa, josta osoitetaan 35 000 000 euroa toimeentulotuen myöntämisperusteiden muuttamiseen lapsilisän osalta ja 50 000 000 euroa toimeentulotuen perusosan nostamiseen 499,10 euroon kuukaudessa.

38. Valtionavustus lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (Uusi)

Valtion talousarvioihin on vuodesta 2000 lähtien varattu vuosittain määräraha sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Hallitus esittää talousarviossaan vuodelle 2009 kyseistä momenttia poistettavaksi kokonaan. Kuluvan vuoden aikana momentilla ohjattiin rahaa lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen kulujen kattamiseen kunnissa. Tähänkään tarkoitukseen ei raha riittänyt. Kunnissa odotetaan valtion korvaavan ensi vuonna sataprosenttisesti kuntien lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset kyseessä olleen momentin ulkopuolisella rahalla.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen suunnattu rahoitus on ollut kunnissa erittäin tarpeellista vakavasti puutteellisen psykiatrisen hoidon rahoituksen lisänä, ja sillä on konkreettisesti voitu palkata apua antavia henkilöitä, niin että karmaisevan kauas ministeriön suosituksista pudonneita vakanssien määriä esimerkiksi koulupsykologien osalta on voitu kunnissa lisätä ja näin kehittää varhaisen vaiheen puuttumista. Näin pahimmillaan inhimillisiin katastrofeihin ja parhaimmillaan kalliisiin erikoishoitoihin päätyvien lasten lukumäärää on saatu hieman pienennettyä.

Hallitus on yrittänyt esittää momentin poistamista edellisinäkin vuosina, mutta eduskunnan voimakkaan vastustuksen takia määräraha on säilynyt.

Kyseisen erityisvaltionavustuksen turvin maamme sairaanhoitopiirit ovat voineet toteuttaa alueillaan hyvin tarpeellista palvelujärjestelmän rakennemuutosta, jota voimakkaasti muuttunut lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja tutkimuksen tarve on edellyttänyt. Eri puolilla maata on jatkettu lasten ja nuorten nuorisopsykiatrian hankkeita ylivuotisilla rahoilla. Onnistuneet hankkeet ovat kuitenkin monesti saaneet kunnat mukaan jatkamaan esimerkiksi hankerahoilla aloitettuja koulupsykologien virkoja omalla rahallaan. Näitä kovin tarpeellisia uusia hankkeita ei voida suunnitella eikä toteuttaa ilman kyseistä määrärahaa.

Lasten mielenterveysongelmat lisääntyvät koko ajan. Stakesin koululaisten hyvinvointia selvittäneiden tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista 15—20 prosentilla on psyykkisiä häiriöitä ja noin 7—8 prosentin arvioidaan olevan psykiatrisen hoidon tarpeessa. Vakavasti masentuneita lasketaan olevan jopa 5—10 prosenttia nuorista. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan psyykkiset ongelmat ovat valitettavan yleisiä jo alle kouluikäisillä.

Hallitus väittää ohjelmassaan, että "erityishuomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen".

Hallitusohjelma esiintyy kovin falskina hallituksen lopetettua jo tänä vuonna erityisen momentin kautta jaetun kehittämisrahoituksen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Pienuuttaan nolostuva summa on katastrofaalisen riittämätön edes kuntien lasten ja nuorten mielenterveystyön huutavan tarpeen hätäpaikkauksena. Tämä tuleekin korjata erillisellä momentilla tarkoitukseen suunnatulla rahoituksella.

Viite: TAA 175/2008 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentti 33.60.38 palautetaan ja sen nimi muutetaan kuulumaan "Valtionavustus lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin" ja että momentille osoitetaan 15 000 000 euroa lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Laajasti hyväksytyn arvion mukaan maapallon keskilämpötilan noustessa yli kahdella asteella seuraukset ympäristölle ja ihmiskunnalle tulevat olemaan tuhoisat. Välttääksemme ilmastokatastrofin on teollisuusmaiden kyettävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 laskennallisesta lähtötasosta vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt syyskuussa 2008 lakialoitteen, jossa ehdotetaan säädettäväksi ilmastolaki, johon sisällytetään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi välttämättömät kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet Suomessa vuosina 2010—2050. Tavoitteiden saavuttamiseksi on ehdotettu säädettäväksi laki viiden prosentin vuotuisesta kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteesta.

Ilmastolain toteuttaminen vaatii kirjattujen viiden prosentin päästövähennystavoitteiden lisäksi myös konkreettisia toimia, kuten panostuksia uusiutuvaan energiaan, erilaisia, osin jo olemassa olevia, ohjauskeinoja (päästökauppa, laki, alemmat normit, julkinen tuki) ja uusia tukimuotoja muun muassa joukkoliikenteeseen.

Käytössä olevien keinojen lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa valitut keinot tukevat päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönottoa ja markkinoita.

Viite: TAA 949/2008 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa ilmastolain toteuttamiseksi.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen ympäristökeskuksen määrärahat eivät anna riittäviä mahdollisuuksia päätöksenteon taustaksi tarvittavien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen. Päätöksenteon laatu heikkenee, jos mahdollisuutta teettää tarpeellisia ostoselvityksiä ja vaikutusarvioita ei ole. Valtiovarainvaliokunnan enemmistö ei silti halunnut lisätä ympäristökeskuksen toimintamenojen määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.04 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöjärjestöt tekevät merkittävää työtä ympäristötietouden lisäämiseksi ja käytännössä myös käytännön ympäristötyötä erityisesti saariston ja sisävesien jätehuollossa. Määräraha on ollut samansuuruinen kustannusten noususta huolimatta, ja toiminnan jatkaminen entisessä laajuudessa edellyttää määrärahan korottamista valiokunnan lisäysesitystä enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.65 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa ympäristöjärjestöjen tukemiseen.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Suomenlahden öljyntorjunnassa käytetty kalusto on vanhentunutta, ja lisäksi puutteet koskevat alueellisten pelastuskeskusten valmiutta selviytyä kemikaali- tai öljyonnettomuudesta. Uudenkaupungin telakalta on valmistumassa avomerellä öljyntorjuntaan kykenevä monitoimialus. Suomenlahti tarvitsee toisen samanlaisen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.20 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa Suomenlahden öljytorjuntakaluston uusimiseen ja kehittämiseen.

61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Laki edellyttää haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakentamista. Arvioidaan, että tehostamistoimia jätevesien käsittelyyn tarvitaan noin 200 000—250 000 kiinteistössä. Muutostyöt tulevat kustantamaan kiinteistöä kohden noin 3 000—7 000 euroa. Ympäristökeskusten investointiavustusten enimmäismäärä on 2 000 euroa kiinteistöä kohden. Näille investointiavustuksille ei ole ensi vuoden talousarviossa osoitettu riittäviä määrärahoja.

Viite: TAA 345/2008 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.61 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen haja-asutusalueilla.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

METSO-suojeluohjelman toteutusvaihe vaatii lisävaroja. Ohjelman tavoitteena on nykyistä paremmin turvata metsäisille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille tärkeitä ympäristöjä ja metsien rakennepiirteitä. METSO-kokeilujen tulokset ovat selvät, metsien monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu on pysyvä suojelu ja näiden alueiden hankkimiseen tarvitaan lisää varoja. Nykyinen puun korkea hinta vaikuttaa suojelukorvausten hinnan nousuun ja siten kasvattaa määrärahojen tarvetta.

Viite: TAA 29/2008 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan lisäyksenä 20 000 000 miljoonaa euroa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Itämeren ja Suomenlahden rehevöityminen vaatii ympäristötöiden voimakasta lisäämistä. Ympäristötyöt ovat myös paikallisesti työllistäviä. Saastuneiden maa-alueiden ohjelma etenee aivan liian hitaasti, ja haja-asutusten siirtoviemäritarve on kasvanut. Ilman määrärahan lisäämistä viemäriverkon rakentamisen tavoitteita ei saavuteta.

Viite: TAA 957/2008 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa ympäristötöihin

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on siirretty Lahteen. Asumisen energiansäästön ja ihmisten terveellisen asumisen tutkimukseen tarvitaan lisätutkimusta ja -rahoitusta. On löydettävä nykyisiä rakennuskustannuksia edullisempia ratkaisuja erityisesti vuokra-asuntotuotantoon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa asumisen kehittämisen tutkimustoimintaan.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen esityksessä ei huomioida suhdannevaihtelua riittävästi asuntojen peruskorjaustoimintaan. Asuntojen ikä ja rakennustekniset puutteet, hissien puute, kosteus ja homehaitat ynnä muut kärjistävät ongelmia. Väestön ikääntyminen asettaa asuinrakennusten tekniselle varustetasolle uusia vaatimuksia. Hissien puute estää usein vanhusten kotona asumisen ja voi johtaa kalliiseen ja epäinhimilliseen laitoshoitoon.

Hallitus esittää 2 000 000 euroa pienituloisten omakotiasujien energia-avustuksiin. Määräraha on riittämätön. Siirtyminen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön edellyttää usein taloudellisesti merkittäviä investointeja. Lisäksi pientalojen energiainvestointeja on ympäristösyistä syytä tukea esitettyä enemmän Suomen päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Viite: TAA 967/2008 vp (Uotila), TAA 958/2008 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa, josta osoitetaan 20 000 000 euroa asuntojen peruskorjauksiin ja hissien rakentamisavustuksiin ja 10 000 000 euroa pientalojen energiaa säästävien investointiavustusten myöntämiseen.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Suomessa asumiskustannukset ovat kohonneet voimakkaasti ja edelleen on odotettavissa huomattavia asumiskustannusten nousuja. Erityisesti vuokrataloissa vuokrat ovat nousseet niin korkeiksi, ettei tavallisella keskituloisella ole mahdollisuutta niissä asua. Valtion tukemassa uustuotannossa vuokrataso muodostuu asukkaiden tulotasoon nähden kohtuuttomaksi. Korkotukilainoitetun omavastuukoron alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä alentaa vuokraa noin 2 euroa/m² kuukaudessa. Rakennusalan heikentynyt työllisyys edellyttää yhteiskunnan tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluissa lausutaan:

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kehitysavun osuus kansantaloudesta ei ole noussut tasaisesti kohti EU:ssa sovittua 0,51 prosentin minimitasoa vuoteen 2010 mennessä. Näin Suomi vaarantaa EU:n asettamat tavoitteet eikä täytä muille unionin jäsenmaille antamiaan lupauksia.

Suomen on pidettävä kiinni kansainvälisestä sitoumuksestaan maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämiseksi. Kehitysyhteistyömäärärahoja on nostettava tasaisen kasvun periaatteella vuosittain, jotta 0,51 prosentin tavoite bruttokansantulosta saavutetaan vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 28 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitusohjelmassa todetaan, että vaativien rikosasioiden tutkimista tulee tehostaa ja nopeuttaa. Erityisen resurssi-intensiivistä on monimutkaisten talousrikosasioiden selvittäminen sekä esitutkinta- että syyteharkintavaiheessa. Poliisin ja syyttäjän riittävän aikainen ja kiinteä yhteydenpito esitutkinnassa edistää korkealaatuista tutkintaa ja asioiden laadukasta valmistelua tuomioistuimia varten. Kiinteä esitutkintayhteistyö ja syyttäjän aseman korostuminen vaativissa talousrikosasioissa niiden tutkinnasta pääkäsittelyn valmisteluun ja asian oikeuskäsittelyyn sitoo runsaasti syyteharkinnan resursseja.

Syyttäjätoimen resurssit ovat hallituksen esittämällä tasolla vakavissa talousrikoksissa riittämättömät. Talousrikosten osuus kaikkein vaativimmista rikosasioista on huomattavan suuri, ja talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia vahinkoja sekä horjuttaa yleistä luottamusta niin elinkeinoelämään kuin hallintoon ja oikeuslaitokseen. Sosialidemokraattien talousarvioaloitteella esittämämme poliisin talousrikostutkintaan käytettävien resurssien lisääminen merkitsisi talousrikosten ruuhkautumista syyteharkintaan ilman kohdistettua vastinparia syyttäjäpuolella. Talousrikosten tehokkaan selvittämisen turvaamiseksi viranomaisketjun kaikilla tasoilla tulee syyttäjälaitoksen resursseja lisätä vastaavasti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin vaikeiden talousrikosten selvittämiseksi.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Uudehko vankeuslaki (767/2005) edellyttää, että jokaiselle vangille laaditaan yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten. Suunnitelman tavoitteisiin voi kuulua esimerkiksi koulutus ja kuntoutus, ja sillä pyritään tukemaan vangin vapauteen siirtymistä. Todellisuudessa vankeinhoidon resurssipulan vuoksi riski- ja tarvearvioita tehdään vain murto-osalle vangeista. Riski- ja tarvearviointia pystytään tällä hetkellä soveltamaan pääsääntöisesti vain pitkäaikaisvankeihin. Vangeille laadittavan henkilökohtaisen suunnitelman toteutumisella on myös havaittu olevan merkittäviä alueellisia eroja.

Vangit ovat vankilaan tulleessaan yhä huonommassa kunnossa. Heistä päihdeongelmaisia on lähes 80 prosenttia, joista yli puolet on huumeriippuvaisia. Merkittävällä osalla vangeista on myös jokin psykiatrista hoitoa vaativa sairaus. Vankeinhoidon resurssien puute on johtanut siihen, että vain noin kolmasosalle vangeista tehdään tulotarkastus terveydentilan ja työkyvyn selvittämiseksi. Vankien terveydenhuollosta on huolehdittava nykyistä paremmin. Vankiloissa tulee olla riittävästi päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityön erityisosaamista. Vankeusajan tulisi tukea vangin siirtymistä päihteettömyyteen. Nykyisellä määrärahatasolla päihde- tai mielenterveyskuntoutusta ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville vangeille.

Väkivaltarikollisille ja seksuaalirikollisille on olemassa erilaisia toimintaohjelmia, joilla rikolliseen käyttäytymiseen voidaan tutkitusti vaikuttaa. Esimerkiksi seksuaalirikollisille suunnatun STOP-ohjelman ja väkivaltarikollisille suunnattujen väkivaltakäyttäytymistä vähentävien toimintaohjelmien määrärahat on turvattava. Tämä ennaltaehkäisisi osaltaan uusintarikollisuutta, joka tulee yhteiskunnalle monin verroin kalliimmaksi.

Suomessa on edelleen useita vankiloita, joissa osasta asuinsellejä puuttuvat wc-tilat ja joissa vangit tekevät tarpeensa ämpäreihin. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä useita huomautuksia asiasta, viimeksi asiasta on pyytänyt selvitystä eurooppalainen kidutuksen vastainen komitea CPT. Suomen vastauksessa komitealle 17.9.2008 tyydytään toteamaan, että esimerkiksi Helsingin vankilan kahden sellirakennuksen asunto-osastojen peruskunnostus lähitulevaisuudessa ei käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta johtuen näytä todennäköiseltä. Tarvittavat määrärahat vankiloiden peruskorjauksiin on löydettävä.

Myös henkilökunnan riittävä määrä on edellytys vankien oikeuksien toteutumiselle. Vangilla on lakisääteinen oikeus vapaa-ajan viettoon ja kirjastopalveluihin vankeusaikana. Vangilla on myös oikeus työntekoon tai opiskeluun. Resurssipulan vuoksi mainittuun lakisääteiseen toimintaan voi kuitenkin osallistua vain alle 60 prosenttia vangeista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta noin puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista. Lisäksi harmaaseen talouteen liittyvä pimeä työ vastaa noin 80 000 henkilötyövuotta. Vahinkojen määrän voidaan olettaa nopeasti kasvavan mm. globalisaation ja tietotekniikan kehittymisen mukanaan tuomien laajentuvien rikoksentekomahdollisuuksien johdosta. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit korvautuvat moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä.

Sosialidemokraattien hallitusaikana panostettiin merkittävästi harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseen. Sisäasiainministeriö osoitti vuosina 2004—2006 varat useisiin kymmeniin talousrikostutkijoiden virkoihin ja alan palkkauksen parantamiseen. Tämä istutettu siemen ei saa lisäpanostuksia vuoden 2009 talousarvioesityksessä vaikka selvitysosassa yleisellä tasolla todetaan, että poliisi jatkaa talousrikostorjunnan tehostamistoimia.

Sisäasiainministeriön talousarviokehyksissä esitettiin lisäksi kahdeksan miljoonan euron panostusta sähköisen asioinnin kehittämiseen. Valtioneuvoston talousarvioesityksessä tämä panostus on kuitenkin poistettu. Sähköisen asioinnin kehittäminen tapahtunee siten poliisin perusrahoituksesta, mikä on pois muusta poliisitoiminnasta. Samalla tuottavuusohjelman henkilötyövuosileikkaukset vähentävät poliisitoimen resursseja. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarvitsemaa lisärahoitusta ei myöskään sisälly talousarvioon. Poliisitoimen nykyisellä määrärahatasolla kaikkien työttömien poliisien työllistäminen ei ole mahdollista vuonna 2009. Sosialidemokraattien mielestä on selkeällä määrärahalisäyksellä turvattava, että poliisien määrä ja työllistyminen koulutusta vastaaviin töihin voidaan taata. Samoin liikennevalvonnan ja rikostutkinnan voimavarat on turvattava liikkuvan poliisin ja keskusrikospoliisin lisämäärärahoin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa poliisitoimen toimintamenoihin.

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallintovaliokunta esitti valtion vuoden 2009—2012 talousarvion kehyksistä antamassaan lausunnossa (HaVL 9/2008 vp), että kehysmäärärahoilla ei voida täysimääräisesti toteuttaa hallitusohjelman rajaturvallisuutta keskeisesti määrittäviä osia mukaan lukien rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen, toimintakykyinen kansallinen ulkorajavalvonnan rajaturvallisuusjärjestelmä sekä osallistuminen EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen muuttuvissa olosuhteissa. Valiokunnan mukaan rajavalvonnan kehittämiseen tarvittava lisämääräraha on kokonaisuudessa tulevalla kehyskaudella 6 miljoonaa euroa jakautuen kehysvuosien välillä 1—2 miljoonaan euroon vuotta kohti.

Rajavartiolaitoksen strategian 2015 rajavalvontaa koskevana tavoitteena on turvata riskianalyysia vastaava tehokas ja reagointikykyinen rajavalvonta valtakunnallisella painopistealueella Kaakkois-Suomessa ja Suomenlahdella. Muilla rajaosuuksilla rajavalvonta toteutetaan nykyistä vähäisemmillä voimavaroilla. Rajavartiolaitoksen toimintakyky on kuitenkin pystyttävä säilyttämään myös kuluvana vuonna, mikä edellyttää lisäpanostusta henkilöstövoimavarojen lisäämiseen.

Rajavartiolaitos on myös toteuttanut tuottavuusohjelman asettamat ankarat velvoitteet etupainotteisesti vähentämällä 162 henkilötyövuotta. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi kalustohankintojen lykkäämistä. Lisäksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisen määrärahatason niukkuus aiheuttaisi vielä runsaan 50 henkilötyövuoden vähentämistä vuonna 2009. Jotta EU:n asettamat velvoitteet rajaturvallisuuden hoitamisessa voitaisiin hoitaa, Schengen-rajan valvontaan on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.

40. Maahanmuutto

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Kotouttamislainsäädännön keskeinen tavoite on maahanmuuttajien mahdollisimman hyvä sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotouttamispolitiikan vakava epäkohta on resurssien riittämättömyys. Kunnille maksettavat pakolaisten kotoutumisesta aiheutuvien kustannusten korvaukset ovat pysyneet euromääräisesti yksittäistä pakolaista kohden samoina vuodesta 1993, vaikka tilastokeskuksen julkisten palvelujen hintaindeksin mukaan vuodesta 1993 vuoteen 2007 mennessä palvelujen hintataso on kohonnut 45,6 prosentilla. Tämä on johtanut siihen, että kunnille pakolaisten kotouttamisesta on muodostunut resurssikysymys, eikä tehokkaita ja laadukkaita kotouttamispalveluja aina pystytä turvaamaan.

Eduskunnassa on paraikaa käsiteltävänä kotouttamislain toimeenpanoa koskeva selonteko. Hallituksen selonteossa todetaan auliisti, että kuntakorvaukset ovat jälkeenjääneitä, mutta ei tarjota määrärahapanostuksia niiden nostamiseksi. Selonteossa silti todetaan, että kunnille maksettavia korvauksia tulisi nostaa 20 prosentilla. Määrärahataso on hallituksen talousarviossa vuoden 1993 taksoilla laskettu 61 352 000 euroon. Selonteossa esitetty tarkistus edellyttäisi 12,7 miljoonan euron korotusta määrärahoihin. Määrärahaa on nostettava siten, että palvelujen indeksikorotukset otetaan huomioon, jotta usein vaikeista oloista saapuvalle pakolaistaustaiselle maahanmuuttajalle pystytään tarjoamaan riittävät ja tehokkaat kotouttamispalvelut. Määrärahapanostuksen voidaan katsoa maksavan itsensä takaisin aikaisempana työllistymisenä ja lisääntyvänä hyvinvointina sekä maahanmuuttajien että valtaväestön kohdalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.63 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tehokkaan kotoutumisen turvaamiseksi.

50. Eläkkeet ja korvaukset

16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taiteilijaeläkkeen määrää on alennettu asteittain vuodesta 1992 silloisesta 65:stä nykyiseen 35 uuteen vuosittaiseen eläkkeeseen. Eläkettä hakevien määrä on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut samana aikana. Taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittäneen toimikunnan seurantatyöryhmä on ehdottanut, että taiteilijaeläkkeiden määrä palautettaisiin asteittain aiempaan 65 vuosittaiseen uuteen eläkkeeseen. Tätä ehdotusta on tuettu myös eduskunnassa.

Iso joukko eläkeikään tulevista taiteilijoista on yhä vailla riittävää eläketurvaa. Tarve ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin on ilmeinen, mutta määrärahaa siihen ei esitetä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.50.16 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden myöntämiseksi.

90. Kuntien tukeminen

32. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Kuntatalous on nyt käännekohdassa. Tänä vuonna vuosikatteessa päästäneen vielä kolmen miljardin tuntumaan, mutta ensi vuonna ollaan jo alenevalla uralla. Erityisen nopea muutos on verotuloissa, kun runsaan seitsemän prosentin vuosikasvun tasosta pudotaan alle prosentin kasvuun.

Kuntien kustannus- ja menotaso pysyy väestön ikääntymisen, kustannusten nousun ja lisääntyneiden velvoitteiden vuoksi korkealla tasolla. Tulevina vuosina tästä ja huonosta tulokehityksestä muodostuu kunnille kestämätön paikka.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.32 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Tasa-arvoinen perusopetus koko Suomessa edellyttää ammattitaitoisia opettajia niin kouluissa kuin varhaiskasvatuksessa, riittävää erityis- ja tukiopetusta sekä oppilashuoltoa. Kuntien saamat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on oltava palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tasolla.

Kuntien saamat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet eivät kasva talousarvioesityksessä vuodelle 2009 palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tavalla. Hallituksen esitys ei myöskään riittävästi tarkastele rahoituksen riittävyyttä erityyppisissä kunnissa.

Sosialidemokraatit esittävät, että kunnille myönnetään lisämäärärahaa, jotta kuntien järjestämä perusopetus, tukiopetus, erityisopetus ja kouluterveydenhuolto ja muut koululaisten tukitoiminnot voitaisiin turvata.

Koululaitos ja erityisesti perusopetus ovat viime vuosina eläneet niin kovien säästöpaineiden alla, että hallituksen osoittama tuki opetusryhmien pienentämiseen on riittämätön. Erityisesti oppilashuollosta, peruskoululaisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista on huolehdittava nykyistä huomattavasti paremmin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin budjettiperusteisena lisäyksenä 190 000 000 euroa, josta 30 000 000 euroa kohdennetaan perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja 30 000 000 euroa oppilas- ja opiskelijahuoltoon.

34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Taloudellinen taantuma ja työllisyystilanne vaativat nyt voimakkaita julkisia investointihankkeita. Eri puolilla Suomea on tärkeitä ja työllistäviä hankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisärahoitusta. Tällaisia ovat mm. julkisten rakennusten korjaukset. Näillä investoinneilla voidaan sekä parantaa työllisyystilannetta että alueen hyvinvointia sekä kuntataloutta. Panostamalla työllisyysperusteisiin investointeihin tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ja voidaan ottaa huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, joilla on jouduttu nopeasti pahenevaan työttömyyteen.

Suomessa on esimerkiksi edelleen hälyttävän paljon kosteus- ja homevaurioista kärsiviä koulurakennuksia, jotka pitäisivät pikaisesti kunnostaa. Teknillisen korkeakoulun muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa selvisi, että 90 prosentissa kouluista on homevaurioita ja 15 prosentissa ne ovat vakavia.

Valtion tuki on korjaamisten aloittamiseksi välttämätön. Vaikein tilanne on niissä kunnissa, joissa väestön ikääntyminen ja muuttoliike kaupunkeihin rajoittavat taloudellista liikkumavaraa entisestään. Monien kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista koulurakennusten pikaista korjaamista, vaan korjauksia siirretään vuosi toisensa jälkeen. Oppilaiden ja koulujen henkilökunnan terveyden pitää olla ykkössijalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa oppilaitosten perustamiskustannuksiin ja homekoulujen kunnostamiseen ja että valtuutta lisätään 40 000 000 eurolla.

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus painottaa talousarvioehdotuksessaan osaamista, kannustamista ja välittämistä. Tänä keväänä ammatilliseen koulutukseen oli ensisijaisesti hakijoita 11 000 enemmän kuin on aloituspaikkoja ja peruskoulun päättäneestä ikäluokasta haki ensimmäisen kerran useampi ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon.

Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneen työvoiman tarve ja ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä, jotta suomalaisen elinkeinorakenteen muutokseen, väestön ikääntymiseen ja alakohtaiseen työvoimapulaan kyetään vastaamaan. Hallitus alimitoittaa aloituspaikkojen määrän jälleen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan lisäyksenä 21 500 000 euroa ammatillisen perusopetuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

30. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Aikuiskoulutusresurssien kehitys ei vastaa niitä mittavia ja merkittäviä tavoitteita, jotka korostuvat entisestään väestön ikääntymisen, kansainvälistymisen ja teknisen kehityksen myötä. Korkea osaaminen auttaa selviytymään työelämän muutoksissa ja parantaa tuottavuutta, mutta nykyinen aikuiskoulutus suosii jo entuudestaan paljon koulutusta saaneita. Taloudellisessa tilanteessa, jossa irtisanomiset ja lomautukset ovat arkipäivää, hallituksen on välttämätöntä panostaa huomattavasti enemmän lisäkoulutukseen ja ammatissa kehittymiseen niin työelämässä kuin lomautettuna tai työttömänä oleville. Tarvitsemme NOSTE II-toimenpiteitä taantuman lievittämiseksi. Myös työssä olevien ja työttömäksi jäävän korkeakoulutetun henkilöstön opintoihin ja täydennyskoulutukseen on löydyttävä lisää voimavaroja.

Eri ammateissa vaaditaan yhä monipuolisempia osaajia ja jatkuvaa uudelleenkouluttautumista. Myös muuttuva työelämä ja sen vaatimukset asettavat työntekijöille suuria haasteita. Ammattitaitonsa säilyttänyt ja osaamistaan uudistanut ihminen jaksaa työssä pitempään kuin sellainen, jonka koulutus ei vastaa työelämän vaatimuksiin. Suomeen tarvitaankin kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja uusimisen. Kaikki eri väestöryhmien lahjakkuusresurssit tulee saada käyttöön.

Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä, kun etsitään ratkaisuja työttömyyteen ja toisaalta työvoimapulaan. Tarvitaan monipuolisia toimia. Työvoiman osaamistason parantaminen on tärkeä osa työelämän muutosturvaa. Sosialidemokraattien mielestä aikuisten osaamisen parantamiseen työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi on panostettava enemmän kuin hallitus on esittänyt.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.21 otetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lisäkoulutukseen lisäyksenä 50 000 000 euroa, josta 10 000 000 kohdennetaan mm. työttömyysuhan alla olevien korkeakoulutettujen henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden turvaamiseen.

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tarve kehittää ja uudistaa toimintaansa. Tämä edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja. Opetusministeriössä valmisteilla oleva vapaan sivistystyön kehittämisohjelma ja sen toimeenpano edellyttävät myös kasvavia kehittämispanoksia koko toimialalta.

Kansalais- ja työväenopistot vastaavat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opistot toimivat kaikissa Suomen kunnissa ja edistävät toiminnallaan sivistyksellistä tasa-arvoa myös taidekasvatuksessa. Kohtuuhintaiset kurssimaksut mahdollistavat kaikkien osallistumisen taiteen perusopetukseen varallisuuden sitä estämättä. Opistot eivät ole toistaiseksi oikeutettuja taiteen perusopetuksen tuntiperusteiseen valtionosuuteen vaan järjestävät taiteen perusopetusta ylläpitäjien tahdon mukaisesti vapaan sivistystyön rahoituksella.

Järjestöllistä sivistystyötä tekevillä opintokeskuksilla on hyvät toiminnalliset edellytykset tarttua erityisiin opinnollisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi erityisryhmien aktivoimiseen. Uudet haasteet ja uudenlaisten toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät kuitenkin myös rahallista resursointia. Opintokerho-opiskeluun myönnetty valtion tuki on kuitenkin viime vuosina jäänyt vähäiseksi. Myös opintokeskuksille osoitettu valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan on riittämätön kansalaisjärjestöjen tarpeisiin nähden.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa vapaan sivistystyön oppilaitoksille kehittämisavustuksina alueellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseen, 500 000 euroa kansalais- ja työväenopistoille lasten, nuorten ja aikuisten taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja 500 000 euroa opintokeskusten opintokerhotoimintaan.

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimus on tehokas työkalu. Sen käyttö on 80-prosenttisesti aikuispainotteista. Oppisopimuskoulutus on yksi elinikäisen oppimisen aikuisväestölle mahdollistava toimintamalli, jossa työelämän tarpeet ovat keskeisessä asemassa. Hallitus muutti oppisopimuskoulutuksena toteutetun ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan siten, että oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnan määräytymisprosentti ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta laskee 77 prosentista 63,13 prosenttiin. Katsomme, että se merkitsee huomattavaa rahoituksen muutosta ja johtaa oppisopimuskoulutuksen leikkauksiin.

Tutkinnon järjestäjälle lainsäädännön muutoksen vaikutus yksikköhintaan on kohtuuttoman suuri ja vaikuttaa ratkaisevasti oppisopimuksena toteutetun peruskoulutuksen järjestämiseen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen oppisopimuskoulutuksena on olemassa selkeä tarve. Se soveltuu erityisesti ammatinvaihtajille tai kokonaan tutkintoa vailla oleville, joista maahanmuuttajat ovat yksi keskeinen kohderyhmä. Koulutuksen toteutuksessa nuorille korostuu erityisesti työssä oppimisen merkitys ja työpaikan sitoutuminen työssä oppimisen toteutukseen ja ohjaukseen. Näille kohderyhmille suunnattava tutkinto ja siihen liittyvä valmistava koulutus ja sen ohjaus edellyttävät turvattua rahoituspohjaa.

Mielestämme oppisopimuskoulutuksen perustutkintojen valtionosuuden leikkaamista ei voi perustella joidenkin koulutuksenjärjestäjien epäasiallisella toiminnalla. Yksikköhinnan alennus oli kohtuuton erityisesti niitä koulutuksen järjestäjiä kohtaan, jotka ovat järjestäneet koulutuksen asianmukaisesti ja koulutuksen laatuun panostaen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.32 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 15 000 000 euroa oppisopimuskoulutukseen.

40. Ammattikorkeakouluopetus

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakoulut toimivat erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Ne ovat merkittävä työelämän asiantuntijoiden kouluttaja sekä alueensa työelämän kehittäjä. Ammattikorkeakoulut tuottavat teknologisten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia ja järjestelmäinnovaatioita.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENEn mukaan ammattikorkeakouluille suunnatut resurssit eivät nykytilanteessa riitä edes kustannustason nousuun ja se tarkoittaa käytännössä määrärahan pienenemistä. Tämä ei vastaa hallitusohjelmassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007—2012 esitettyjä tavoitteita.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tukemiseen.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen vuoden 2009 budjetissa yliopistoille suuntaamat määrärahat eivät eri asiantuntijoiden mukaan käytännössä kasva, vaan lisäresurssit riittävät vain kustannusten nousun kompensointiin. Hallituksen esittämällä 20 miljoonalla eurolla ei pystytä vastaamaan kovenevan kilpailun haasteisiin.

Kaikkien yliopistojen pitää erikoistumisen kautta tehdä kansainvälistä huippututkimusta. Yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä kaikkien yliopistojen osalta tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti eli 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana.

Suomalainen yliopistojärjestelmä toimii sivistysyliopistoihanteen pohjalta. Yliopistojen tutkimus on riippumatonta, ja toiminta on rahoitettu pääosin julkisista varoista. Tärkeä lähtökohta on yliopistojen ja eri tieteenalojen välinen tasa-arvo. Maan yliopistoja on kohdeltu samojen periaatteiden mukaisesti. Hallitus aikoo nyt uudistustyössään luopua näistä periaatteista.

Tulevaisuudessakin on turvattava alueellisesti tasa-arvoinen, julkinen korkeakoululaitos koko maassa. Se edellyttää, että yliopistojen rahoitus on turvattu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 27 000 000 euroa yliopistojen toimintamenoihin.

70. Opintotuki

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ateriatuen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille terveellinen ja ravitseva ateria kerran päivässä kohtuulliseen hintaan. Opiskelijaruokailu on tehokkain tapa edistää opiskelijoiden ruokavalion terveellisyyttä. Reilusti yli puolet opiskelijoista syö pääateriansa opiskelijaruokalassa. Kyseessä on siis yksi parhaiten kohdistuvista opiskelijoiden tukimuodoista.

Keväällä 2008 valtioneuvosto nosti yksipuolisesti opiskelija-aterian enimmäishintaa 20 sentillä 4,27 euroon ilman ateriatuen korotusta. Tämä kaikki tulee opiskelijoiden maksettavaksi, ja syksystä 2008 eteenpäin opiskelijan maksama hinta nousi 2,55 euroon. Enimmäishinnan korotusta perusteltiin ateriatuottajien kohonneilla raaka-aine- ja palkkakustannuksilla.

Ateriatukea on korotettu edellisen kerran vuoden 2007 alusta lähtien. Saman vuoden alkupuolella nostettiin myös aterian enimmäishintaa. Sosialidemokraattien mielestä opiskelija-aterian enimmäishinnan korotus tulisi kompensoida ateriatuen korotuksena, jotta opiskelijalounaan hinta pysyisi kohtuullisena opiskelijoille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.57 otetaan lisäyksenä 3 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen.

80. Taide ja kulttuuri

34. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Julkinen, laadukas ja maksuton kirjastolaitos on taannut jokaiselle suomalaiselle mahdollisuudet sivistää itseään ja osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Erityisen tärkeää on pitää kiinni periaatteesta, jossa eri kuntien alueella asuvat ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa kirjastopalveluiden suhteen. Uusien kirjastojen rakentamiseen tai vanhojen kirjastorakennusten korjaamiseen pitää varata riittävästi varoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa kirjastojen perustamiskustannuksiin ja että valtuutta lisätään 2 000 000 eurolla.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Suomea pidetään kansalaisyhteiskuntana. Tämän taustalla on yli vuosisatainen vahva kansalaisjärjestöperinne. Tätä pidetään siinä määrin tärkeänä, että sekä valtio että kunnat ovat järjestelmällisesti taloudellisesti tukeneet merkittävää osaa kansalaisjärjestökentästä. Raha-automaattiyhdistyksen ja veikkauksen kautta sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja urheilualan järjestöt saavat varsin säännöllisen ja vakaanakin pidettävän tuen. Maallemme tärkeää kansainvälistä työtä tekevää järjestökenttää puolestaan tuetaan paljolti valtion budjetista.

1990-luvun taloudellisessa taantumassa järjestöjen tukia supistettiin pääsääntöisesti noin 10 prosentilla. Merkittävä ja häkellyttävä poikkeus tästä oli rauhanjärjestöjen valtionapujen vähentäminen varoituksetta ja kerralla peräti 70 prosentilla vuoden 1992 budjetissa. Näiden järjestöjen työ kattaa paitsi yleisen aseidenriisunnan edistämisen sekä joukkotuhoaseiden ja pienaseiden vastaisen kansainvälisen toiminnan myös ihmisoikeuksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn. Niillä on ollut myös suuri merkitys kokonaisen sukupolven, kohta jo toisenkin, kouluttamisessa järjestelmällisesti tukemaan väkivallatonta toimintaa ja omaksumaan sille myötämielinen maailmankatsomus. Järjestöjen julkaisutoiminta ja myös kansainvälinen verkosto- ja kokoustoiminta on mittavaa. Järjestöt ovat tukeneet maamme rauhanomaista ulkopolitiikkaa varsin vahvasti ja johdonmukaisesti. Tämän vaiheen jälkeen valtionapua on saatu lisättyä vain erittäin vähän.

Rauhanjärjestöjen avustusta on lisättävä olennaisesti, onhan suomalainen rauhanliike 100-vuotisen olemassaolonsa aikana osoittanut tarpeellisuutensa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa rauhantyön edistämiseen.

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Valtion omistamat, kansalliseen rakennusperintöön luettavat rakennukset, kiinteistöt ja linnat, linnoitukset ja rakennelmat ovat Museoviraston hallinnassa. Näiden kohteiden säilyminen on turvattava niiden kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa vastaavalla tavalla. Perusparannusmäärärahojen jatkuvan riittämättömyyden vuoksi osa kohteista on rappeutumassa. Tämä määräraha on pienentymässä 1,1 miljoonalla eurolla vuoteen 2008 verrattuna. Näiden kohteiden peruskorjaus- ja entistämishankkeisiin on voitu käyttää vuosittain keskimäärin noin 1—3 miljoonaa euroa TE-keskusten myöntämiä työllisyysperusteisia investointiavustuksia. Tämä rahoitusmuoto on kuitenkin päättymässä. Myös valtiovarainvaliokunta on yksimielisesti kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta määrärahan osoitus ei vastaa tätä yhteistä tahtoa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.75 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa kiinteistövarallisuuden perusparannuksiin ja kunnossapitoon.

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Eläinkokeet ovat perusteltuja usein lääketieteellisistä syistä. Velvoite eläinkokeen korvaamisesta muulla menetelmällä aina kun mahdollista on kirjattu useisiin Suomea sitoviin kansainvälisiin säädöksiin (mm. direktiivi 86/609/ETY). Myös eduskunta on useaan kertaan ottanut kantaa vaihtoehtoisten menetelmien puolesta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.30.20 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa eläinkokeiden vaihtoehtojen tukemiseen.

40. Kala-, riista- ja porotalous

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) harjoittaa ja järjestää tärkeää työtä mm. lapsi- ja nuorisotyön piirissä ylläpitämällä kalastusharrastusta ja kehittämällä sitä sekä parantaa siten Suomen vesistöjen kalakantoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.40.51 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa kalatalouden edistämiseen.

50. Vesitalous

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Haja-asutusalueiden vesihuolto on monelta osin puutteellinen ja vaatisi kiireisiä toimenpiteitä sekä lisää määrärahoja. Nykyisten määrärahojen taso vastaa yhden maakunnan tarpeita. Vesihuollon suunnittelu on korostanut suurten vesihuoltotöiden tarvetta. Haja-asutusalueiden vesihuollon parantamisella voidaan kohentaa maaseudun vetovoimaisuutta ympärivuotisena asuinpaikkana, kun sekä puhtaan veden saanti että jätevesien asianmukainen käsittely on varmistettu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa vesistö- ja vesihuoltotöihin.

60. Metsätalous

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Metsäntutkimuksen ja metsäsektorin toimintaa ollaan vaikeuttamassa Metlan toimintayksiköiden lakkautuksella. Nyt tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä, joka turvaa metsätalouden tulevaisuuden.

Laajojen tuottavuustoimien kohdistaminen Metlan toimintaan on ristiriidassa sen kanssa, että nykyisessä tilanteessa pitäisi edistää päinvastoin tutkimusta ja kehitystyötä tärkeillä elinkeinoaloilla. Nykyisten Metlan Punkaharjun ja Kannuksen tutkimuslaitosten toiminnan turvaamiseksi esitetään 1 000 000 euron määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.60.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenoihin.

10. (31.24, 25, 30, 40, 52, 60, osa ja 99, osa) Liikenneverkko

21. (31.24.21) Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Kuten yleisperusteluissa jo mainitsimme, hallituksen erityisesti perusväylänpitoon osoittamat määrärahat ovat täysin ristiriidassa eduskunnan yksimielisesti esittämien vaatimusten kanssa. Sosialidemokraatit edellyttävät liikenteen pitkäjänteistä, ennustettavaa, luotettavaa ja ympäristöystävällistä investointipolitiikkaa. Epävarmuus vaikuttaa kielteisesti joka taholle ja käy kalliiksi kaikille sekä heikentää liikenneturvallisuutta merkittävästi. Pitkäjänteisyyden perusehto on uskottavuus ja määrärahojen riittävyys, siten kuin eduskunta on jo pitkään hallitukselta edellyttänyt. Toimiva infraverkosto on välttämätön myös alueellisen tasapainon sekä maamme kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Viime vuosina tiestön kunnossapidon kustannukset ovat kasvaneet noin 25—30 miljoonaa euroa vuodessa, ja asiantuntijoiden mukaan vuotuisia perustienpidon määrärahoja tarvittaisiin huomattavasti lisää. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja maa- ja vesirakennusalan yrittäjien ja yritysten etujärjestö Infra ry ovat todenneet perustienpidon määrärahat täysin riittämättömiksi. Infra ry:n mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta vähintään 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkään panostus ei vielä poista olemassa olevaa yli 1,5 miljardin kunnossapitovelkaa.

Korjauksen tarpeessa on 1 500 kilometriä pääteitä ja noin 1 000 siltaa. Hallitus on kuitenkin leikkaamassa perustienpidon määrärahoja peräti 14 miljoonaa euroa. Perustienpidon määrärahojen ostovoima on romahtanut myös maanrakennusalalla nopeasti tapahtuneen noin 20 prosentin kustannusten nousun vuoksi. Suhdannetilanteen takia juuri nyt jos koskaan olisi oikea aika tehdä tarvittavat päätökset työllisyyttä tukevista infrahankkeista. Satsaamalla perusväylänpitoon saadaan aikaan välittömiä vaikutuksia.

Eduskunnan viime keväänä yksimielisesti hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa todettiin, että edellisellä vaalikaudella käyttöön otettu teemahankekonsepti on osoittautunut toimivaksi.

Teemahankkeet koostuvat useista pienistä, samaan suuntaan vaikuttavista investoinneista, joilla voidaan tehokkaasti pureutua liikennejärjestelmän ongelmakohtiin. Järkevää niitä olisi kohdentaa erityisesti pääteiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävässä keskikaideohjelmassa sekä kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen.

Vaikka hallitus omassa selonteossaan sitoutui teemahankkeiden toteuttamiseen, se ei niihin vuoden 2009 budjetissa osoita yhtään rahaa. Hankkeilla on jo nyt kymmenien vuosien jonot.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.21 otetaan lisäyksenä 70 000 000 euroa perustienpitoon ja 50 000 000 euroa kevyen liikenteen väylien ja keskikaideohjelman teemahankkeisiin.

22. (31.40.21) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Raideliikenteen suurin ongelma on koskenut jo pitkään perusradanpitoa. Maamme radat on pääosin peruskorjattu 1950- ja 1960-luvuilla. Liikennerajoituksia on 600 kilometrin matkalla. Raideliikenteen kilpailukyky, jota on pidettävä yllä myös liikenteen päästöjen vähentämiseksi, edellyttää ratojen nopeaa peruskorjausta. Tästä huolimatta hallitus leikkaa perusradanpidon määrärahoja yli 24 miljoonalla eurolla.

Perusradanpidossa joudutaan keskittymään koko rataverkon pitämiseen liikennöitävässä kunnossa, kun taas palvelutasoa parantavat hankkeet jäävät toteutumatta. Rataverkon yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät riitä, kun samaan aikaan laiminlyödään muun rataverkon palvelutason kehittäminen. Ratojen peruskorjaustason laiminlyönti on todettu jopa erääksi suurimmista riskeistä VR:n sisäisissä riskianalyyseissa. Tämä tarkoittaa ongelmia liikenteen täsmällisyydessä ja liikennerajoitusten määrän kasvua. Heikkokuntoinen rataverkko sisältää myös turvallisuusriskejä, joihin kuuluu muun muassa tasoylikäytävien suuri määrä.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut yksimielisesti kehyslausunnossaan, että rataverkon ylläpitäminen tehokkaana ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä hallituksen liikennepoliittisen selonteon tavoitteiden mukaisesti edellyttää jopa 80 miljoonan euron vuosittaista lisäystä kehykseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.22 otetaan lisäyksenä 70 000 000 euroa perusradanpitoon.

78. (31.24.78, 30.78, 40.78 ja 99.78) Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)

Toimiva liikennejärjestelmä ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka tukevat elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä sekä sitä kautta talouskasvua. Erityisen tärkeää on luoda edellytykset sujuvalle ja kustannustehokkaalle logistiikalle. Sujuvat liikenneyhteydet ja -palvelut edustavat myös alueiden myönteistä kehitystä.

Erityisesti tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeää ja suhdannepoliittisesti viisasta panostaa uusiin väylähankkeisiin. Uusia hankkeita on lähdössä liikkeelle, mutta niissä töiden painopiste osuu vasta vuoden 2010 puolelle, kun hallitus aloittaessaan myöhensi useita edellisen hallituksen jo sopimia hankkeita.

Sosialidemokraattien mielestä seuraavat hallituksen heti kautensa alussa lykkäämät hankkeet pitää käynnistää aikaisemmin:

Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti, jossa liikenne ruuhkaantuu pahoin erityisesti työmatkaliikenteen aikana. Parannetaan moottoritieksi noin kymmenen kilometrin osuudella; hankkeen aloitus olisi vuonna 2009.

Valtatie 14 Savonlinnan keskustan järjestelyt aloitettaisiin myös vuonna 2009. Valtatie rakennetaan 4-kaistaiseksi Mirrilän ja Savontien liittymien välillä. Keskustan pohjoisrannalle rakennetaan uusi kaksikaistainen valtatie katujärjestelyineen. Kyrönsalmeen rakennetaan toinen silta ja valtatie muutetaan nelikaistaiseksi Miekkoniemeen asti. Laitaatsalmeen rakennetaan uusi syväväylä.

Sen lisäksi liikennepoliittisen selonteon ykköskorissa olevat seuraavat hankkeet on käynnistettävä aikaisemmin:

Valtatie 5 Päiväranta—Vuorela, joka sijaitsee Kuopion pohjoispuolella, noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen, alkaen Päivärannan eritasoliittymästä jatkuen noin kuuden kilometrin matkan Toivalan—Vuorelan yhdystien liittymään. Aloitettaisiin vuonna 2009.

Valtatie 6 Joensuun kohta, aloitus vuonna 2009. Kehätie parannetaan nelikaistaiseksi 6 kilometrin matkalla. Valtatielle rakennetaan kaupungin keskustan puolelle toinen ajorata, uusi silta Pielisjoen yli toista ajorataa varten ja nykyiset neljä eritasoliittymää. Kevyen liikenteen väylästöä täydennetään.

E18 Haminan kohta, aloitus vuonna 2009. Haminan ohikulkutien rakentaminen poistaa maamme alueella E18-tien ainoan kaupungin läpimenon ja liikenteellisen pullonkaulan.

Seinäjoki—Oulu- ja Pieksämäki—Kuopio-ratahankkeet. Seinäjoki—Oulu-ratahanke tulee kokonaisuudessaan kestämään aivan liian kauan, sen toteutusaikataulua on vauhditettava. Pieksämäki—Kuopio-osuudella uhkaavat liikennerajoitukset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.78 otetaan lisäyksenä 350 000 000 euroa eräiden väylähankkeiden aientamiseen.

30. (31.32 ja 60, osa) Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. (31.60.63) Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen toimenpiteet vastaavat heikosti ilmastonmuutoksen liikennepolitiikalle asettamiin vaatimuksiin. Muun muassa joukkoliikenteen toimenpiteissä jäädään lähtökuoppiin.

Joukkoliikenteen peruspalvelutason lähtökohtana tulee olla jokaisen suomalaisen jokapäiväisen arkielämän liikkumisen turvaaminen sekä paremman ilmastopolitiikan noudattaminen. Joukkoliikenteeseen panostamisen pitää noudattaa eduskunnan aikaisemmin linjaamia päätöksiä, ja tavoitteena tulee olla joukkoliikenteen käytön lisääminen.

Joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen on tärkeä keino leikata liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Sosialidemokraatit kannattavat tukea suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen, mutta myös koko maan joukkoliikenteen toimivuudesta on pidettävä huolta. Suurissa asutuskeskuksissa tehdään yli 70 prosenttia Suomen joukkoliikenteen matkoista. Useissa Euroopan suurissa kaupungeissa valtio tukee joukkoliikennettä 50—60 prosentilla, mutta Suomessa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tulot perustuvat lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen.

Joukkoliikenteen rahoitukseen tarvitaan selkeä tasokorotus. Laadukasta joukkoliikennettä ei voida ylläpitää pelkillä asiakastuloilla ja kuntien rajallisella rahoituksella, vaan joukkoliikenteen turvaaminen riittävällä valtion tuella on välttämätöntä. Tuen pitää näkyä lippujen hinnoissa siten, että joukkoliikenteestä tulee nykyistä kilpailukykyisempi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa joukkoliikenteen tukemiseen.

30. (32.01, osa, 32.30, osa, 32.80 ja 32.90, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Hallituksen riittämättömät toimet ovat syventäneet metsäteollisuuden kriisiä, joka on kärjistynyt uusina tuotannon alasajoina sekä tehtaiden lopettamisina. Puutullien voimaanastumisen siirrosta huolimatta tilanne säilyy alalla vaikeana. Korotetut tullit lopettavat käytännössä puukaupan Venäjältä Suomeen. Suomessa kesällä tehdyt puun myyntiverotuksen keventämispäätökset sotkivat kotimaista puukauppaa loppukesästä.

Metsäteollisuuden vaikeudet jatkuvat ensi vuonna, mikä tietää vaikeita aikoja monille metsäteollisuuspaikkakunnille. Kun lisäksi kansainvälisen talouden näkymät ovat vain synkentyneet viime aikoina, heikkenevät monen muunkin toimialan tulevaisuudennäkymät niin, että tuotannon ja työpaikkojen leikkauksilta ei voida välttyä. Hallitus on täysin ummistanut silmänsä näiltä talouden realiteeteilta ja toimii vasta silloin, kun on pakko. Pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus taloudenhoidossa eivät ole kuuluneet tämän hallituksen tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. Korvaavien työpaikkojen synnyttämiseen olisi pitänyt ryhtyä jo aiemmin ja huomattavasti ponnekkaammin. Me olemme vaatineet hallitukselta toimia äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tilanteen helpottamiseksi vajaan kahden vuoden ajan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen.

51. (32.80.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Hallitus leikkaa määrärahoja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämisestä merkittävästi ja näin vähentää työvoimapolitiikan aktiivitoimiin osallistuvien määrää lähes 10 000 hengellä. Käsillä olevassa taloustilanteessa tällaiset leikkaukset ovat täysin virheellinen toimenpide. Nykyisellään työvoimapoliittiseen koulutukseen pääsee vain puolet halukkaista. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten työttömyys on kääntynyt nousuun.

Kokemukset viime vuosikymmenen lamasta ja työttömyyden kasvun seurauksista ovat varoittavia. Kaikkia silloin työttömiksi jääneitä ei ole vieläkään saatu kunnolla takaisin työmarkkinoille. Valtiovallan toimenpitein tulee huolehtia, ettei avoin työttömyys tällä kertaa pääse nousemaan korkealle tasolle. Työllisyystilanteen heikentyessä työvoimakoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä julkisen sektorin työllistämisresursseja tulee lisätä, ei vähentää.

Irtisanottujen muutosturvaan kuuluvat toimet tulee ulottaa myös lomautettuihin, ja lomautetuille ja työttömille on annettava mahdollisuus päästä myös omaehtoiseen koulutukseen työvoimakoulutuksen ohella. Työttömyysturvaa tulee kehittää aktiivisuutta tukevaan suuntaan.

Myös hallituksen uudistus, jossa työllisyysmäärärahoja suunnataan yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen, on haasteellinen linjaus, sillä valtio ei voi päättää yritysten puolesta, että ne tukityöllistävät. Kuntien ja valtion palkkatuettua työtä vähennettäessä ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät eivät pääse aktiivitoimien piiriin. Kuntien ja valtion laitosten työpaikat ovat esimerkiksi monissa syrjäseudun kunnissa olleet pääasiallisesti niitä työpaikkoja, joihin työttömiä on voitu tukityöllistää. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen edellyttää monesti pitkää työllistymispolkua ja monenlaisia toimia. Kun nyt sekä valmentava koulutus että julkisen sektorin tukityöllistäminen vähenevät, mahdollisuudet tällaisten työllistämispolkujen rakentamiseen voivat heiketä. Valmentavan koulutuksen asiakkaista myös suuri osa on maahanmuuttajia — suurissa kaupungeissa lähes puolet. Ilman kielikoulutusta ja yhteiskuntaan integrointia maahanmuuttajien työllistyminen on lähestulkoon mahdotonta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 70 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

64. (32.80.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Hallituksen riittämättömät toimet ovat syventäneet metsäteollisuuden kriisiä, joka kärjistyi syyskuussa uusina tuotannon alasajoina sekä tehtaiden lopettamisina. Stora Enso ja UPM ilmoittivat sulkevansa useita sellu- ja paperitehtaita. Stora Enson lakkautus- ja seisokkilistalla ovat Uimaharjussa, Imatralla, Varkaudessa, Karhulassa ja Kemissä sijaitsevat laitokset. UPM puolestaan sulkee tehtaita Kajaanissa ja Valkeakoskella.

Ensi vuonna tulevat voimaan korotetut puutullit Venäjältä tuotavalle puulle. Korotetut tullit lopettavat käytännössä puukaupan Venäjältä Suomeen. Suomessa kesällä tehdyt puunmyyntiverotuksen keventämispäätökset vauhdittivat kotimaista puukauppaa loppukesästä, mutta viimeaikaiset tiedot osoittavat puukaupan hidastuneen jälleen.

Metsäteollisuuden vaikeudet jatkuvat ensi vuonna, mikä tietää vaikeita aikoja monille metsäteollisuuspaikkakunnille. Kun lisäksi kansainvälisen talouden näkymät ovat vain synkentyneet viime aikoina, heikkenevät monen muunkin toimialan tulevaisuuden näkymät niin, että tuotannon leikkauksilta ei voida välttyä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.64 otetaan lisäyksenä 28 000 000 euroa työllisyysperusteisiin investointimenoihin.

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talouden elvytyksen ohella tarvitaan yritysrahoituksen tukemisen vahvistamista. Hallitus teki marraskuussa hyvän ja kannatettavan yrityksen rahoitusta tukevan päätöksen. Näitä toimia on edelleen jatkettava ja laajennettava, koska pankkien riskinottohalukkuus yritysrahoituksessa on tällä hetkellä hyvin vähäistä, mikä näkyy luottojen vähyytenä, kiristyneinä vakuusvaatimuksina sekä luottomarginaalien kasvuna.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.88 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa pääomasijoituksena Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle.

89. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n pääomittamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Tarkoituksena on lievittää niitä rahoitukseen liittyviä ongelmia, jotka ovat syntyneet finanssikriisin jälkiseurauksena. Aloitusrahasto Vera Oy on aikaisen vaiheen pääomasijoitusrahasto. Rahaston tavoitteena on sijoitustoiminnallaan mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa sijoituskohteen kasvua sekä kehittää sijoituskohteita kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille ja teolliselle partnerille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.89 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa pääomalainana Finnvera Oy:lle aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen.

60. Energiapolitiikka

40. (32.60.40 ja 32.60.45) Energiatuki (arviomääräraha)

Energiapolitiikan keskeinen päämäärä on ilmastonmuutoksen hallinta ja Kioton sopimuksen täyttäminen niin, että samalla huolehditaan energiajärjestelmien toiminnasta ja teollisuuden tasapuolisista kilpailuedellytyksistä. Tärkeää on myös energian säästön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Tämän vuoksi on tärkeää, että määrärahatasoa korotetaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa energiatukiin.

01. Hallinto

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin. Muutoksenhakulautakunnan valitusajat ovat olleet kohtuuttoman pitkiä, mikä on vaarantanut valittajien toimeentulo- ja oikeusturvaa.

Muutoksenhakulautakunnan henkilöstöresursseja on tänä vuonna lisätty, mutta resursseja ja työskentelytapojen tehostamista tarvitaan, jotta lautakunta saavuttaa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydyissä, vuosia 2008—2011 koskevissa tulossopimusneuvotteluissa sovitun tavoitteen, jonka mukaan keskimääräinen käsittelyaika tulisi vuonna 2011 olla kuusi kuukautta.

Rahoitusta käsittelyaikojen lyhentämiseen edellä mainituin tavoin tarvitaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan oman arvion mukaan enemmän kuin mitä hallitus esittää. Henkilöstön työhyvinvointiin ja palkkaukseen panostaminen on myös keino turvata lautakunnan vakinaisen henkilöstön pysyvyys ja työhyvinvointi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan esittelijöiden ja notaarien määrän lisäämiseen.

02. Valvonta

20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

Kuolinsyytodistuksen saaminen saattaa tällä hetkellä kestää jopa vuoden, vaikka lain mukaan todistus tulisi antaa kolmessa kuukaudessa henkilön kuolemasta. Esimerkiksi Etelä-Suomen lääninhallituksen lääninoikeuslääkärikapasiteetilla ei pystytä suorittamaan virkatyönä tarvittavia oikeuslääkinnän toimenpiteitä. Jotta kansalaisten oikeusturva ei vaarantuisi, on osa jouduttu ostamaan kalliistikin palkkiotaksoilla. Tosin myös ostopalveluiden saatavuus on vaikeutunut. Kyseinen toiminta tulisi tehdä virkatyönä. Oikeuslääketieteessä on lääkäripula, jonka syitä ovat työn liiallinen kuormittavuus sekä erikoistumispaikkojen ja -virkojen puute. Suomessa työskentelee nyt 26 oikeuslääkäriä, joista yli 58-vuotiaita on kymmenen. Selvitystyöryhmän mukaan Suomessa tarvitaan 33 päätyönään ruumiinavauksia tekevää oikeuslääkäriä. Virkojen määrää on lisättävä. Käytännössä virkojen lisääminen ei juuri tuota lisäkustannuksia, sillä kulut saadaan katettua määrärahoilla, jotka tällä hetkellä kuluvat palveluiden tuottamiseen palkkioperusteisina. Siksi emme esitä lisämäärärahaa tähän tarkoitukseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että mietinnön perustelutekstiin lisätään:

Hallituksen tulee ryhtyä pikaisesti toimiin uusien oikeuslääkäreiden virkojen perustamiseksi ja momentille kuuluvien määrärahojen suuntaamiseksi tähän tarkoitukseen.

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Elinluovutusten ja elinsiirtojen määrät Suomessa ovat romahtaneet vuonna 2008 koko 2000-luvun alhaisimmiksi, ja voidaan jo puhua koko toiminnan kriisistä. Elinsiirtoa odottavien potilaiden määrä on entisestään kasvanut. Elinsiirron saaneiden elinaika on jatkuvasti pidentynyt, ja yli puolet potilaista on elossa 20 vuoden kuluttua siirrosta.

Vuonna 2006 tehtiin ennätykselliset 294 elinsiirtoa, ja elinluovuttajia oli tuolloin 109. Viime vuonna elinluovuttajia oli vain 91, ja uuden elimen sai 259 eli 35 potilasta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Mikäli alamäki jatkuu, elinsiirtojen määrä jää tänä vuonna noin kahteensataan, ja vuoden 2006 tulokseen verrattuna noin 100 kriittisesti sairasta elinsiirtoa tarvitsevaa jää ilman uutta siirtoelintä. Yhä useamman potilaan odotusaika venyy liian pitkäksi.

Vaikka hoitohenkilökunnan asenne ja osaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä elinluovutustoiminnan toteutumisessa mahdollisimman sujuvasti, lähes yhtä merkittäviä ovat niiden rinnalla elinluovutustoiminnan kustannusten korvaukset ja rahoitus. Tällä hetkellä toiminnan rahoitus kuuluu pelkästään kunnille. Elinsiirto- ja luovutustoiminnan kustantamisella valtion varoin olisi merkitystä erityisesti pienten kuntien taloudelliselle kestokyvylle. Se vähentäisi näiden kuntien äkillisten sairaanhoitomenojen vaihteluja, joita tasausjärjestelmäkään ei täysin kykene poistamaan.

Vuoden 2003 hallitusohjelmaan kirjattiin lupaus selvittää mahdollisuuksia siirtää erityisen kalliita hoitoja valtion rahoitusvastuulle. Voimassaolevassa vuoden 2007 hallitusohjelmassa ei kirjauksia ole, mutta asian voisi selvittää uutta terveydenhuoltolakia valmisteltaessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.03.63 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa elinluovutuksista ja elinsiirroista aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevan selvityksen laatimiseen.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Korottaessaan ainoastaan monilapsisten perheiden lapsilisiä hallitus jättää noin 80 prosenttia lapsiperheistä ilman lapsilisän korotusta. Sosialidemokraatit haluavat korottaa 1. lapsen lapsilisää 10,50 eurolla. Näin kaikki perheet hyötyisivät korotuksesta. Kuluttajatutkimusten mukaan perheen ensimmäisestä lapsesta aiheutuvat myös suurimmat kustannukset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 70 000 000 euroa ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamiseen.

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Asumistukijärjestelmän kehittäminen on yksi keskeinen osa köyhyyden vähentämistä ja elämisen mahdollisuuksien rakentamista. Asumisen tukemisessa on myös huomattavasti parannettavaa. Erityisesti lapsiperheiden asumista on tuettava nykyistä paremmin. Siksi esitämme lisärahoitusta asumistuen parantamiseen. Näin voidaan tukea pienituloisimpien perheiden toimeentuloa ja vähentää toimeentulotukiriippuvuutta, sillä asumistuen saajissa on useita, joilla asumistuen vähäisyyden vuoksi on oikeus toimeentulotukeen.

Lapsiperheiden asumistuen määräytymisessä täysimääräinen asumistuki ei yllä toimeentulotuen perusosaan oikeuttavien bruttotulojen tasolle, minkä vuoksi asumistuen omavastuun takia syntyy toimeentulotuen tarvetta. Pikaisena parannuksena tulee asumistuesta annettua valtioneuvoston asetusta tuen määräytymisperusteista muuttaa nostamalla enimmäisasumistukeen oikeutetut tulot tasolle, joka vastaa toimeentulotuen perusosan ja asumismenojen omavastuuosuuden yhteistä määrää. Kustannukset tästä muutoksesta ovat vuositasolla noin 50—60 miljoonaa euroa.

Asumistuen perusteena olevia asumistukimenoja ja huomioon otettavien tulojen enimmäismääriä tulee korottaa ja turhista asunnon ikä- ja pinta-alavaatimuksista tulee luopua. Niin ikään asumistukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa. Asumistuen parantamisella olisi myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyskehitykseen, sillä se kannustaisi ihmisiä muuttamaan kasvukeskuksiin työn perässä. Työmatkojen lyhentyessä vähennetään myös ns. pendelöintiä, millä taas on myönteisiä ilmastovaikutuksia. Asumistukeen tehdyt rahalliset panostukset tukevat myös osaltaan sosialidemokraattien elvytyspakettia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.54 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 120 000 000 euroa yleisen asumistuen parantamiseen.

20. Työttömyysturva

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Pienituloisimpien aseman kohentamiseksi ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi esitämme niin ikään työmarkkinatuen korottamista kahdella eurolla päivässä. Olemme aiemmin esittäneet 1,5 euron korotusta. Taloustilanteen rajuun heikkenemiseen on kuitenkin nyt reagoitava paitsi tehokkailla elvytystoimilla, myös korottamalla aiemmin esittämäämme enemmän työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen suunnattuja määrärahoja. Korotettaessa työmarkkinatukea ja työttömän peruspäivärahaa 2 eurolla näiden päivärahojen määrä nousisi 26,51 euroon päivässä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä 120 000 000 euroa työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Monikkoperheiden isyysloma

Voimassaolevan sairausvakuutuslain mukaan vanhempainrahan suoritusaika on kahden tai useamman lapsen syntyessä kerralla 60 arkipäivää pidempi lasta kohti toisesta lapsesta alkaen (kaksosista 60 arkipäivää, kolmosista 120 arkipäivää jne.). Tämä pidennysjakso on mahdollista käyttää osittain tai kokonaan äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana tai heti sen jälkeen. Näin monikkoperheen isä ja äiti voivat olla yhtä aikaa hoitamassa lapsia.

Isyysloma sen sijaan on raskauskohtainen, joten monikkoisällä on nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus saada isyysraha vain yhdestä kerralla syntyvästä lapsesta. Toisena, kolmantena jne. syntyvä lapsi jää vaille isälle myönnettyä isyysvapaata. Monikkoperheet eivät siten ole tasavertaisessa asemassa yhden lapsen kerrallaan saaneiden kanssa.

Isällä ja jokaisella lapsella tulee olla oikeus keskinäisen isä-lapsisuhteen tukeen yksilökohtaisesti — monikkoperheessä isä luo erikseen suhteen jokaiseen syntyvään lapseen. Isän mahdollisuus osallistua lasten päivittäiseen hoitoon on myös hyvin tärkeää koko perheen jaksamiselle ja selviytymiselle. Siksi isyysvapaa on monikkoperheiden isien kohdalla säädettävä pidennetyksi. Mikäli kaikki monikkoperheiden isät käyttäisivät isyysvapaauudistuksen hyväkseen, koskisi se vuodessa noin 910 isää ja merkitsisi noin 920 uutta isyysvapaata (olettaen, että kaksosia syntyy 900 paria vuodessa ja kolmosia kymmenen ja isyysvapaa myönnettäisiin jokaisesta lapsesta erikseen).

Kelan harkinnanvarainen psykoterapiakuntoutus

Kelan harkinnanvaraiseen psykoterapiakuntoutukseen varatuissa määrärahoissa ensi vuodelle on kahden miljoonan euron vaje. Vaarana on, että yhä useampi psykoterapiakuntoutusta tarvitseva jää vaille hoitoa, pärjäämään omillaan ongelmissaan. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on jatkuvasti kasvanut.

Mielenterveyskuntoutukseen panostaminen tuottaa myös säästöä sairauspäivärahoihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan lisäyksenä 2 350 000 euroa, josta 1 500 000 euroa osoitetaan Kelan psykoterapiakuntoutuksen määrärahoihin ja 850 000 euroa monikkoperheiden isyyslomien budjettiperusteiseen pidentämiseen.

40. Eläkkeet

60. (33.40.55 ja 60) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Pelkän kansaneläkkeen varassa elää noin 110 000 eläkeläistä, ja pienen työeläkkeen rinnalla kansaneläkettä saa noin 550 000 eläkeläistä. Heidän toimeentuloonsa tulisi saada selkeä parannus. Elinkustannusten noustessa on monen pienituloisen eläkkeensaajan asema vaikeutunut. Asumistuella voidaan taloudellista tukea kohdentaa tehokkaasti sitä tarvitseville.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.40.60 otetaan lisäyksenä 55 000 000 euroa eläkkeensaajien asumistuen parantamiseen.

50. Veteraanien tukeminen

51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Viime sodissa pysyvän vamman saaneista sotainvalideista on elossa noin 12 500 henkilöä. Valtaosa heistä haluaa asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Haitta-asteeltaan 20—100 prosentin sotainvalideilla on oikeus kuntien järjestämiin ja valtion korvaamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten kodinhoitoon, pyykki- ja ateriapalveluun, kylvetykseen sekä kotisairaanhoitoon. Vaikka kunnille maksetaan täysi korvaus palveluiden järjestämisestä, kaikki tarvitsevat eivät niitä saa, ainakaan riittävästi.

Palveluiden saatavuuden ohella ongelmana on, että 10—15 prosentin sotainvalidit eivät saa sotilasvammalain mukaan yllä mainittuja palveluita lainkaan. Kuitenkin heitä on noin puolet kaikista sotainvalideista, ja heidän palvelutarpeensa kasvaa iän karttumisen myötä. Sotainvalidit ovat kantaneet vammaansa vuosikymmenten ajan, ja he ovat kaikki jo reilusti yli 80-vuotiaita. On kohtuullista, että avohoidon palveluiden haitta-asterajaa lasketaan tässä vaiheessa 10 prosenttiin vuoden 2009 alusta lähtien.

Sotainvalidien avohoidon tuen parantamisella voidaan myös vähentää sotainvalidien laitoshoidon tarvetta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 72/2008 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.50.51 otetaan lisäyksenä 38 000 000 euroa sotilasvammalain nojalla kunnille korvattavien avopalvelujen järjestämiseen budjettiperusteisesti myös 10—15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille.

52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Sotainvalidien laitoshoitoon on 25 prosentin haitta-aste. Näin lähes puolet maamme sotainvalideista jää valtion korvaaman laitoshoidon ulkopuolelle. Kun erityisesti sotavammaisia varten rakennetuissa sairaskodeissa ja kuntoutussairaaloissa on vapautumassa luonnollisen poistuman kautta paikkoja vaikeavammaisilta, tulee vapautuva kapasiteetti käyttää laitoshoitoa tarvitsevien lievävammaisten sotainvalidien hyväksi. Myös heille tulee antaa oikeus valtion korvaamaan pitkäaikaishoitoon. Laitoshuolto tulee korvata myös 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideille vuoden 2009 alusta lähtien.

Esitämme sotainvalidien laitoshuollon korvaamista myös 20 prosentin sotainvalideille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 73/2008 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.50.52 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa sotainvalidien laitoshuollon korvaamiseen budjettiperusteisesti myös 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideille.

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Sosialidemokraatit haluavat parantaa julkisten palveluiden toimivuutta merkittävästi. Hallituksen osoittamat valtionosuudet ovat riittämättömät tämän ajan palveluiden riittävyyden ja laadun varmistamiseksi. Kunnat saavat hallitusohjelman mukaista korotusta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin vain 21,3 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen tarve perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon sekä lapsiperheiden palveluiden vahvistamiseen, vammaisten palvelutarjontaan (mm. henkilökohtaisen avustajapalvelun parantamiseen), mielenterveyspalveluihin, omaishoitajien palveluihin ja päihdepalveluihin on kuitenkin merkittävästi suurempi. Pelkät kehittämishankkeet eivät riitä: sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan mm. työhyvinvoinnin parantamista, työn kuormituksen vähentämistä ja lisää henkilökuntaa. Palvelujen parantamiseen tarvitaan pikaisesti lisää rahaa.

Perusterveydenhuoltoon tarvitaan laaturemontti. Terveyserojen kasvu on pysäytettävä. Ei ole oikein, että terveyskeskuspalveluissa, joita käyttävät erityisesti pienituloiset, ei palveluiden saatavuus ole riittävä, kun taas parempituloiset voivat käyttää työterveyshuoltoa ja yksityisiä terveyspalveluita. Terveyserojen kaventamiseksi tulisi terveyden edistämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Hallitus kuitenkin päinvastoin vähentää määrärahaa esim. terveyden edistämisen hankkeista.

Perheiden hyvinvointia tukevien ja ongelmia ennalta ehkäisevien palveluiden saatavuutta on parannettava ja niitä on vahvistettava yli sektori- ja erityis- ja peruspalvelurajojen. Nyt esimerkiksi lasten huostaanottojen määrät sekä psykiatriset jonot kasvavat, eikä perheitä siis pystytä auttamaan riittävän varhain. Erityisesti neuvolatoimintaa tulee kehittää moniammatillisten hyvinvointineuvoloiden suuntaan, ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä oppilashuoltoa tulee parantaa muun muassa turvaamalla riittävät resurssit sekä tiukentamalla niitä säänteleviä normeja.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan selkeitä rahallisia investointeja, jotta erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluiden vakavat puutteet voidaan korjata. Tällaisia investointeja sosialidemokraatit ovat luottamusbudjetissaan esittäneet. Vastikään uudistetun lastensuojelulain toimeenpanon ongelmat on ratkaistava. Päteviä sosiaalityöntekijöitä tarvitaan lisää. Kunnissa tulee hyväksyä lastensuojelulain 12 §:n mukaiset lasten hyvinvoinnin suunnitelmat. Useimmat kunnat eivät ole vielä näin tehneet, vaan siirtäneet niiden laadinnan uusille valtuustoille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslisäys sisältää noin 2,2 miljoonan euron lisärahan vammaislainsäädännön uudistamiseen, muun muassa vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun kehittämiseen 1.9.2009 alkaen. On hyvä, että vammaisten henkilökohtaisen apujärjestelmän parantamisessa päästään eteenpäin. Lainsäädäntö pitää sisällään subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun, josta yhtenä toteuttamistapana olisi mahdollisuus käyttää henkilökohtaista avustajaa. Rahoitus on kuitenkin riittämätön tarpeisiin nähden. Maassamme on noin 70 kuntaa, jotka eivät ole mahdollistaneet lainkaan vaikeavammaisille henkilökohtaista avustajaa. Tällä hetkellä henkilökohtaista avustajaa käyttää noin 5 000 ihmistä. Hallitus on ilmoittanut, että palvelun piiriin tulisi noin 5 000 uutta vaikeavammaista henkilöä. Kuitenkin aiemmin on arvioitu, että tarve olisi noin 10 000—15 000 ihmisellä, jolloin useita tuhansia vaikeavammaisia henkilöitä jäisi edelleen palvelun ulkopuolelle. Hallituksen varaama määräraha henkilökohtaisen avun parantamiseen ensi vuodelle, 2,2 miljoonaa euroa, on siten riittämätön.

Stakesin selvityksen mukaan vain harvoissa terveyskeskuksissa kouluterveydenhuolto on järjestetty kansallisten suositusten mukaisesti. Suositusten ja mitoitusten noudattamiseksi tulee kouluterveydenhuollon resursseista ja työmenetelmistä laatia selvitys ja arviointi kaikissa Suomen kunnissa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisen asteen (lukioiden ja ammattioppilaitosten) opiskelijaterveydenhuoltoon ja sen järjestämiseen. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa tulee parantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on informaatio-ohjauksen ohella syytä tiukentaa myös resurssi- ja normiohjausta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloittesseen TAA 74/2008 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.60.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 450 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, josta vähintään 25 000 000 euroa tulee osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien korottamiseen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon parantamiseen ja vähintään 25 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamiseen.

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Vuonna 2006 sai lapsiperheiden kotipalvelua enää noin 11 000 perhettä, kun vuonna 1990 kotiapua saavia oli vielä noin 50 000. Vaikka monet kunnat ovat lisänneet lastensuojelun palveluihinsa perhetyötä, ehtii perhetyö lasten ja vanhempien tueksi vasta, kun ongelmat ovat jo kriisiytyneet. Arkisena, käytännöllisenä tukena annettava kotipalvelu ennaltaehkäisisi lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Esitämme tämän vuoksi lisämäärärahaa lapsiperheiden kotipalvelun tehostamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) osana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.31 otetaan lisäyksenä 1 600 000 euroa lapsiperheiden kotipalvelun tehostamiseen.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa tutkimuksen erityisvaltionosuusrahoitusta eli ns. EVO-rahoitusta leikataan 8,7 miljoonalla eurolla, vaikka erikoissairaanhoitolain mukaisen tutkimustoiminnan tulos ja volyymi ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti. Tämä voi johtaa siihen, että tutkimuksen rahoittajilla tulee jatkossa olemaan nykyistä merkittävämpi valta vaikuttaa siihen, mitä ylipäänsä tutkitaan ja missä. Valtion tulee turvata tutkimuksen julkinen rahoitus puolueettoman tutkimustoiminnan turvaamiseksi. Näistä syistä esitämme, että EVO-tutkimuksen määrärahoja on korotettava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Erikoissairaanhoitolain mukaan valtio suorittaa korvausta kuntayhtymille, joissa on yliopistosairaala, lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Vaikka hallitus lisää koulutuksen korvauksen määrärahoja viidellä miljoonalla eurolla, ovat koulutusmäärärahat edelleen liian pienet kustannustaso huomioon ottaen. Siksi esitämme lisämäärärahaa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.33 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Köyhyyden vähentämiseksi ja lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikkein pienituloisimpien perheiden saamien tulonsiirtojen tasoja tulee korottaa ja elinkustannuksia pienentää. Muiden perhepoliittisten esitystemme ohella esitämme toimeentulotuen lapsen perusosan korottamista 30 eurolla kuussa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 15 500 000 euroa toimeentulotuen lapsen perusosan korottamiseksi 30 eurolla kuukaudessa.

38. Valtionavustus lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (Uusi)

Hallitus esittää lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämistä koskevan erityisvaltionosuuden poistamista ja rahoituksen siirtämistä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin tarkoitettuun valtionavustukseen. Hallituksen esitys siitä, että rahoitus jatkossa on pysyvä, on sinänsä kannatettava. Erillisellä määrärahalla aloitettiin kuitenkin viime hallituskaudella hyviä hankkeita, joiden jatkuvuus olisi turvattava nytkin. Jos lapsi- ja nuorisopsykiatrian määrärahat sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitukseen, ei ole varmuutta siitä, että nämä hankkeet jatkuvat. Sosialidemokraatit katsovat siten, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden parantamiseen tarkoitettu erityisvaltionosuus on myönnettävä kunnille myös ensi vuonna. Lisäksi ko. erityisvaltionosuuden määrää on nostettava, jotta mielenterveysongelmaisten lasten ja nuorten oikea-aikainen hoito ja myös hoidon pitkäjänteisempi suunnittelu voidaan turvata.

On välttämätöntä, että valtio antaa kunnille korvamerkityn määrärahan tähän tarkoitukseen. Valtion on huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon rahoitus kunnissa riittää koko ensi vuodelle.

Esitämme 15 miljoonan euron lisärahoitusta valtion avustuksiin sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei perustyön vahvistaminen onnistu väliaikaisilla projekteilla. On huolestuttavaa, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kehittämiseen osoitetaan vuosi toisensa jälkeen vain kertaluonteista hankerahoitusta. Erityisen huolestuttavaa on, että ensi vuoden hankerahoja supistetaan jopa verrattuna tähän vuoteen. Lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kehittämiseen hallitus on varannut tulevalle vuodelle vain kaksi miljoonaa euroa. Tämä riittää rahoittamaan vain puolikkaan ison hankkeen tai kaksi tai kolme pienempää, yhden sektorin hanketta. Määräraha on täysin riittämätön. Tiedossa on, että mielenterveyspalveluiden työntekijät ovat jo nyt hyvin kuormittuneita, ja siksi on kohtuutonta edellyttää, että samat ihmiset hoitaisivat sekä nykyisen työnsä että pystyisivät luomaan uutta hankkeiden puitteissa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen rahoituksen tulee olla jatkuvaa, ei erillisiin hankkeisiin kohdistuvaa. Palvelujen käyttö on myös kanavoitunut liiaksi erityispalveluihin. Sosialidemokraattien mielestä lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kehittämiseksi ja toimivien tukikäytäntöjen synnyttämiseksi on tarpeen harjoittaa tilapäistä tuplabudjetointia. Tarvitaan laaja ja pitkäjänteinen kehittämisohjelma, jossa erityis- ja peruspalveluiden asiantuntemus otetaan yhteiseen käyttöön lasten ja nuorten tilanteen parantamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteisiin TAA 753/2008 vp ja TAA 175/2008 vp ehdotamme,

että momentti 33.60.38 palautetaan ja sen nimi muutetaan kuulumaan "Valtionavustus lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin" ja että momentille osoitetaan 15 000 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveyden kehittämiseen, ja että tämä määräraha jaetaan psykososiaalisten peruspalveluiden ja erityispalveluiden kesken.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on käynnistänyt erillisen politiikkaohjelman terveyden edistämiseen, mutta ei varaa politiikkaohjelman toimeenpanoon tarpeellista rahoitusta. Hallitus jopa leikkaa määrärahoja terveyden edistämisestä. On ristiriitaista, että hallitus leikkaa määrärahoja terveyden edistämistyöstä etenkin, kun päihdeongelmien kasvu on hallituksen tiedossa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista on terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen tarkoitettujen määrärahojen osuus jo alunperinkin ollut pieni, alle 0,5 prosenttia koko hallinnonalan määrärahoista. Väestöryhmien välisten terveyserojen kasvu, mielenterveyden ongelmat sekä ylipainon lisääntyminen ja alkoholinkulutuksen kasvu vaativat voimakkaampaa panostusta terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.50 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa terveyden edistämisen hankkeisiin.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöhallinnon tutkimusohjelmissa tutkitaan ympäristön tilaa, siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen toimintaan liittyviä riskejä ja ratkaisuja. Tutkimuskohteina ovat mm. ilmastonmuutos, Itämeren ja sisävesien tila, luonnon monimuotoisuus, haitallisten aineiden riskit sekä asuminen ja rakentaminen.

METSO II -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen vuoteen 2016 mennessä sekä vakiinnuttaa niiden suotuisa kehitys. Toimintaohjelman rahoitus on toistaiseksi varsin epävarmalla pohjalla. Suojelualueverkon hajanaisuuden vähentäminen edellyttää laajan ja oikein sijoitetun suojelualueverkon lisäksi myös METSOn nykykirjauksia suurempaa taloudellista satsausta talousmetsien luonnonhoitoon tämän kehyskauden aikana.

Hallitus lisäsi budjettiriihessään ympäristöministeriön t&k-määrärahoja 1,7 miljoonalla eurolla, mutta ilmastonmuutoksen haaste ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvän tutkimuksen ajankohtaisuus edellyttävät määrärahojen lisäämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa ministeriön tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun määrärahoihin.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Yksi aikamme keskeisimmistä haasteista, ilmastonmuutoksen hillintä, vaatii jatkuvaa ja kasvavaa toimintaa myös Suomessa. Työtä vaaditaan niin valtionhallinnolta, kunnilta kuin kolmannelta sektoriltakin.

Hallitus oli vähentämässä ympäristöministeriön pääluokasta myönnettäviä avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon, mutta leikkaus saatiin peruttua viime hetkellä budjettiriihessä voimakkaan kritiikin saattelemana. Sen sijaan momentin perustelutekstiin ilmaantuivat riihessä ympäristöjärjestöjen kapeaa leipää jakamaan kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustetut yhteisöt. Kuntien virkistysalueiden tieltä saivat väistyä luonnontieteelliset seurat, jotka laativat luonnon monimuotoisuuden valtakunnallista seurantajärjestelmää varten raportteja ja selvityksiä.

Muutos on erittäin kielteinen, sillä vuonna 2009 ollaan laatimassa uutta uhanalaisten lajien luetteloa. Tätä julkaisua varten tieteellisten seurojen tuottama seurantatieto olisi kullanarvoista ja juuri kyseisenä vuonna korostuneen ajankohtaista. Momentilta tulisi jatkaa luonnontieteellisten seurojen tukemista ja poistaa sinne lisätty virkistysalueyhdistysten tuki.

Ympäristöjärjestöt eivät toimi vain tärkeänä valistustyön tekijänä kansalaisten keskuudessa. Samalla ne ovat merkittäviä asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista hyödynnetään laajasti. Järjestöt ovat luoneet myös huomattavat kansainväliset verkostot. Tätä tärkeää työtä ei pitäisi valtiovallan toimesta horjuttaa ja heikentää, vaan päinvastoin tukea.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.65 otetaan lisäyksenä 450 000 euroa avustuksiin järjestöille ja ympäristönhoitoon ja että momentin perusteluosan toisen kappaleen 5-kohta muutetaan kuulumaan: "kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä luonnontieteellisille seuroille luonnon monimuotoisuuden valtakunnallista seurantajärjestelmää tukevien selvitysten ja raporttien laatimiseksi".

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristönsuojelun edistämisen momentilta tuetaan yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojelua edistäviä investointeja. Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan siten mm. Suomen Itämeren suojeluohjelmaa. Avustuksilla edistetään erityisesti haja-asutusalueiden talousvesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen toimeenpanoa ja ravinteiden poistoa yhdyskuntavesistä. Hallitus on leikkaamassa tätä tärkeää määrärahaa 300 000 eurolla.

Itämeren rehevöitymisen suurin kotimainen aiheuttaja on maatalouden päästöt. Näiden vähentämiseksi Itämeren merkitystä luonnonsuojelualueena tulee korostaa. Rehevöitymisen hillitsemiseksi maatalouden ympäristötukien myöntämisperusteita ja valvontaa tulee kiristää. Tämän lisäksi pieniä paikallisia vesiensuojeluhankkeita on ensiarvoisen tärkeää tukea. Rehevöitymisen hillitsemisen ohella on tärkeää varmistaa Itämeren luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Alkusyksystä julkaistussa luottamusbudjetissa esitimme hallituksen määrärahaleikkauksen neutraloimista lisäämällä vesiensuojelun määrärahoihin 300 000 euroa talousarvioaloitteella. Syksyn aikana synkentyneet talousnäkymät ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että ympäristönäkökohtien ohella ensi vuoden vesiensuojelutyöt tarvitsevat selvää lisämäärärahoista aiheutuvaa piristysruisketta maanrakennustöiden pikaiseksi lisäämiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.61 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa ympäristönsuojelun edistämiseen ja yhdyskuntien vesiensuojeluhankkeiden tukemiseen.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden momentilta valtion budjetista rahoitetaan ympäristön suojelun kannalta olennaisia vesihuoltohankkeita ja pilaantuneiden alueiden parannuksia. Valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä ympäristötöiden määrärahoja esitettiin leikattavaksi jopa 3,2 miljoonalla eurolla edellisvuoteen nähden.

Suomessa on arvioitu pilaantuneiden kohteiden määräksi noin 20 000. Kokonaisrahoitustarpeeksi on arvioitu 1—1,2 miljardia euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Vaikka suuri osa kustannuksista jää pilaajan ja alueen omistajan maksettavaksi, jää julkisin varoin rahoitettavaksi silti noin 300—400 miljoonaa euroa. Kunnostukseen on perusteltua osoittaa riittävästi varoja, koska pohjaveden pilaantumisesta aiheutuva vahinko on usein moninkertainen.

Erityisesti Itämeren suojeluun liittyvien ympäristötöiden merkitys on kasvanut Itämeren tilan huonontuessa. Ympäristötyömäärärahalla on huomattava merkitys Itämeren kuormituksen vähentämisessä, kun haja-asutuksen jätevesikuormitusta saadaan pienennettyä. Määrärahojen tarve tähän työhön on suuri, sillä jopa kymmenet viemärihankkeet eri puolella Suomea odottavat riittäviä resursseja käynnistyäkseen.

Ympäristötöillä on lisäksi merkittäviä työllisyysvaikutuksia erityisesti syrjäseuduilla. Myönteiset vaikutukset voivat ulottua jopa paikallisen matkailuelinkeinon kohentumiseen. Ympäristötöiden tarve on tällä hetkellä huomattavasti suurempi kuin käytettävissä olevat tai hallituksen esittämät voimavarat.

Alkusyksystä julkaistussa luottamusbudjetissa esitimme hallituksen budjettiriihessä esittämää määrärahaleikkauksen neutraloimista lisäämällä ympäristötöiden määrärahoihin 3 200 000 euroa talousarvioaloitteella. Syksyn aikana synkentyneet talousnäkymät ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että ympäristönäkökohtien ohella ensi vuoden vesi- ja maanrakennustyöt erityisesti siirtoviemärien osalta tarvitsevat selvää lisämäärärahoista aiheutuvaa piristysruisketta rakennustöiden pikaiseksi lisäämiseksi ja alan työllisyyden elvyttämiseksi. Myös hallitus lisäsi täydentävässä budjettiesityksessään ympäristötöiden määrärahat vastaamaan viimevuotista tasoa, mutta tätä ei voida pitää ympäristönäkökohdat ja suhdannetilanne huomioon ottaen vieläkään riittävänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa ympäristötöiden määrärahojen korottamiseksi.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Kuntien investointimahdollisuudet ovat heikentyneet kiristyneessä suhdannetilanteessa. Kuntien talouden elvyttäminen vaikuttaisi kaikkein varmimmin kotimaisen kysynnän elpymiseen ja työpaikkojen turvaamiseen alueellisesti tasapainoisella tavalla. Ehkäistäkseen taloudellisen taantuman syvenemistä valtion tulisi voimakkaasti ohjata kuntia sijoittamaan peruskorjaukseen ja uusiin rakennusinvestointeihin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kuntien omavaraisuudesta on huolehdittu, jotta esimerkiksi rakennerahastojen liian korkea omavastuuosuus ei estä kuntia käyttämästä panosta hyväkseen. Kuntien valtionosuuksien kasvattamisen ohella rakennusinvestointien pikainen käynnistäminen edellyttää kuitenkin lisäpanostusta valtiolta. Rakentamisen ohjauksen on kuitenkin myös tuettava rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden parantamista.

Kuntien rakentamisen suoraksi tukemiseksi tulisi ottaa käyttöön kahden vuoden määräajaksi kunnille suunnattu investointituki. Tuki olisi tarkoitettu käytettäväksi kuntien julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, koulujen ja päiväkotien, uudis- ja peruskorjausrakentamiseen. Tarkoitukseen myönnettäisiin valtuutena yhteensä 350 euroa, josta ensimmäiselle vuodelle olisi varattu määrärahoina 100 miljoonaa euroa. Määrärahaa saisi käyttää kuntien rakennusinvestointien tukemiseen. Avustuksen suuruus olisi enintään 10 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista. Määrärahaa myöntäisi kuntien hakemuksesta ympäristöministeriö. Hakemusten käsittelyssä tulisi priorisoida energiatehokkaita hankkeita.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 35.20 perusteluissa lausutaan:

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenoja ollaan hallituksen talousarvioesityksessä laskemassa. Asuntotuotannon edistäminen ja vanhan asuntokannan korjausrakentamisen varmistaminen edellyttävät kuitenkin lisäpanostusta keskuksen toimintamenoihin.

Erityisesti sosialidemokraattien esittämän vanhan vuokra-asuntokannan korjausrakentamiseen ohjaavan energiatehokkuuteen sidotun tukimallin suunnitteluun ja kehittämiseen tarvitaan lisävoimavaroja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenoihin vanhojen vuokra-asuntojen energiatehokkuuteen sidotun korjausrakentamismallin kehittämiseksi.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Asuminen tuottaa merkittävän osan kaikista kasvihuonepäästöistä. Suomessa tarvitaan pikaisesti mittavia toimia olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen energiatehokkaammaksi. Tähän tarvitaan uusia ratkaisuja ja tasapuolista tuen kohdistamista kaikkiin asumismuotoihin varallisuusasemasta huolimatta.

Hallitus lisäsi budjettiriihessä panostustaan merkittävästi vain pientalojen omistajien remonttien tukemiseen. Kotitalousvähennyksen ylärajan nostaminen suuntautuu vain hyvätuloisille, joilla on mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti vähennystä. Mitään takeita edes siitä, että kotitalousvähennystä ylipäänsä käytettäisiin energiaa säästäviin investointeihin, ei ole. Päinvastoin avustusta voidaan käyttää esim. kesämökin sähkölämmitykseen, jotta se saadaan ympärivuotiseen käyttöön, mikä tunnetusti lisää energian kulutusta. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että omakotitalojen energiaremonteille suunnattu verovähennysoikeus laajennettaisiin koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden, kuten kerros- ja rivitalojen, asukkaita tai vaihtoehtoisesti muin toimenpitein tuettaisiin yhdenvertaisemmin erityyppisten asumismuotojen energiaremontteja.

Valtion talousarvion mukaan ympäristöministeriön hallinnonalan avustuksista rakennusten korjaustoimintaan saa vuonna 2009 käyttää energia-avustuksiin vain 22 miljoonaa euroa. Tämä jakautuu siten, että pienituloiset pientalossa asuvat saavat käyttää 2 miljoonaa avustusmäärärahoista ja loput 20 miljoonaa suunnataan energiatehokkuutta parantaviin investointeihin kerros- ja rivitaloissa asuville. Siten ympäristöministeriön hallinnoima määräraha itse asiassa laskee vuoden 2008 tasosta, jolloin lisätalousarvion jälkeen määräraha nousi 24 miljoonan euron tasolle.

Vaikka valtion asuntorahaston puolelta valtio onkin kohdentamassa osittaista rahoitusta asunto-osakeyhtiötalojen energiataloudellisten korjausten korkotukilainaan, on kerros- ja rivitaloasujien sekä pienituloisten pientaloasujien suoriin energia-avustuksiin suunnattu määräraha alimitoitettu. Näin on erityisesti verrattaessa sitä siihen verohyötyyn, jonka pientalojen hyvätuloiset omistajat voivat käyttää remonteissaan hyväkseen talousarvion mukaisesti.

Jo luottamusbudjettimme julkaisun yhteydessä esitimme hallitukseen verrattuna 9 miljoonaa euroa korkeampaa panosta energia- ja hissiremontteihin vanhojen kerrostalojen osalta. Pikaisesti syksyn aikana synkentyneet talousnäkymät kuitenkin edellyttävät, että ensi vuoden budjettiin tehdään vielä tätä huomattavasti merkittävämpiä määrärahapanostuksia erityyppisen rakentamisen ja varsinkin pikaisesti elvyttäviä seurauksia omaavan asuntojen korjausrakentamisen hyväksi. Hallituksen esittämillä vaatimattomilla ja kuluvaa vuottakin alhaisemmilla määrärahapanostuksilla energia-avustuksiin ei korjausrakentamista saada kerrostalovaltaisilla alueilla liikkeelle. Kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on heikentymässä nopeasti jo ensi vuoden alusta. Rakennusalalta kantautuvien tietojen mukaan koko rakentamisen volyymi uhkaa romahtaa varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa korjaustoiminta-avustuksiin käytettäväksi energia-avustuksiin ja hissiremontteihin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan ARA-asuntotuotannon odotetaan nousevan muiden kuin erityisryhmien vuokra-asuntojen kohdalla jopa 6 000 asuntoon vuonna 2009. Arviota voi pitää perustellusti ylioptimistisena, sillä marraskuun loppuun 2008 mennessä toteutuneita tuotantohankkeita oli vasta 898. Kireä taloustilanne huomioon ottaen on syytä olettaa, että ns. kovan rahan omistusasuntojen tuotanto putoaa rajusti tämän syksyn ja ensi vuoden aikana.

Hallituksen talousarvioesityksessä ei luoda edellytyksiä tavallisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannolle. Myöskään jo olemassa olevan ARA-vuokra-asuntokannan korjaamiseen ja energiansäästöön ei tarjota ratkaisuja.

Jotta vuokra-asuntotuotanto voisi päästä edes lähelle asetettuja tavoitteita ja jotta ihmisille voitaisiin jatkossakin tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon korkotukilainoituksen ehtoja on korjattava merkittävästi siten, että uustuotannolle myönnetään 10 prosentin investointiavustus ja korkotuen nykyinen omavastuukorko, 3,4 prosenttia, puolitetaan. Näin päästään noin 10 euron/m² lähtövuokratasoon, jota voidaan pitää asumisen nykyhinnoissa kohtuullisena.

Jos arvioidaan, että vuonna 2009 rakennettavia vuokra-asuntoja olisi 6 000, korkotasoksi oletetaan 5 prosenttia ja hankinta-arvoksi 2 500 euroa/m², tulisi tavallisten vuokra-asuntojen investointiavustuksiin varata noin 60 miljoonan euron myöntövaltuus. Tällöin valtion korkotukimenot kasvaisivat ensimmäisen vuoden aikana noin 10 miljoonaa euroa.

Myös ARA-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä tulisi uusia siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan ja tuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen. Tälle tulisi varata valtion asuntorahaston talousarviossa noin 30 miljoonaa euroa. Arvioitu ARA:n menojen kasvu ensimmäiselle vuodelle olisi noin 10 miljoonaa euroa.

Vanhojen vuokratalojen peruskorjaus on kiireellistä saada liikkeelle erityisesti ottaen huomioon synkentynyt taloudellinen tilanne ja ensi vuoden rakennusalan työllisyysnäkymät. Samalla on mahdollista huolehtia remonttien energiatehokkuudesta siten, että korkotuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen niin, että alhaisimman koron saa eniten energiatehokkuutta edistävä remontti. Järjestelmä olisi yksinkertaisesti porrastettu siten, että omavastuuosuus laskee asteittain energiatehokkuuden toteutumisen suhteen ja alhaisin omavastuu eli 1,7 prosenttia on sellaisilla remonteilla, jotka täyttävät kaikki ennalta asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Energiatehokkaiden korjausremonttien tukemiseksi tarvitaan hallituksen esittämää pientaloille kohdistuvaa kotitalousvähennystä vastaava yhdenvertaisemmin kohdentuva panostus. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että kotitalousvähennystä tulisi laajentaa koskemaan asunto-osakeyhtiöiden remontteja tai vastaavasti esimerkiksi korjaustoimintaan myönnettävä 10 prosentin korjausavustus suunnata taloyhtiöille. Sosialidemokraattien esittämä yhdenvertaisemmin kohdentuva tuki edellyttäisi ensimmäisenä vuonna noin 100 miljoonan euron määrärahoja.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 115/2008 vp ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluihin lisätään, että vuonna 2009 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää valtionavustuslain (688/2001) nojalla myönnettävien muille kuin erityisryhmille rakennutettavien vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 60 000 000 euroa. Käynnistysavustuksen suuruus on enintään 10 prosenttia, mikä vähennetään korkotukilainan määrästä, ja

että vuonna 2009 tulee vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) sekä sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (666/2001) perusteella lainansaajan maksettavaksi jäävän perusomavastuun korkotukilainan korosta säädetty prosenttimäärä puolittaa valmistuvien uusien asuntojen asumiskustannusten pitämiseksi kohtuullisena.

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluissa lausutaan:

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulovero

Esittämällämme talouden elvytyspaketilla talouden kehitys muodostuisi suotuisammaksi kuin hallituksen vaihtoehtoisessa kehityksessä. Rakentaminen ja kuntatalous sekä näiden työllisyyskehitys olisi parempaa ja tuloverokertymä suurempi.

Työnantajan työntekijälleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten esitetään kokonaan verovapaaksi lipun käyvästä arvosta. Työsuhdematkalipun verotusarvoa esitetään poistettavaksi kokonaan lakialoitteella nykyisestä 75 prosentista. Työsuhdematkalipun käyttöönoton arvioidaan alentavan valtion tuloverojen tuottoa 20 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.01.01 perusteluissa lausutaan:

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että tuloverokertymän arviota täsmennetään ja että momentille 11.01.01 lisätään 500 000 000 euroa tuloveron arvioituun tuottoon.

04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut

01. Arvonlisävero

Aloitteella esitetään käyttöönotettavaksi käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa arvonlisäveron maksu on siirretty työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta työsuorituksen vastaanottavalle pääurakoitsijalle toimialoilla, joille on luonteenomaista pitkät aliurakointiketjut, kuten rakentamisessa. Käännetty arvonlisävero on käytössä myös monissa EU-maissa. Käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä pyritään estämään tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään vähennyskelpoisiksi pääurakoitsijan arvonlisäverotuksessa. Toisena keskeisenä tavoitteena on ollut pienentää veronkierrosta johtuvia kilpailun vääristymiä markkinoilla. Tämän lisäksi ensi vuodeksi esitetty talouden elvytyspaketti piristäisi taloutta hallituksen esitystä paremmin, eikä arvonlisäverokannan alenema olisi niin suurta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.04.01 perusteluissa lausutaan:

Lisäksi ehdotamme,

että arvonlisäverokertymän arviota täsmennetään ja että momentille 11.04.01 lisätään 630 000 000 euroa arvonlisäveron arvioituun tuottoon.

08. Valmisteverot

04. Alkoholijuomavero

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on lamavuosia lukuun ottamatta kasvanut jatkuvasti. Alkoholi on yksi pahimmista kansanterveyttä heikentävistä tekijöistä. Se aiheuttaa vuosittain noin 6 000 henkilön kuoleman. Lisäksi se aiheuttaa työkyvyttömyyttä, muuta sairastavuutta, sosiaalisia ongelmia ja taloudellisia kustannuksia. Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamien välittömien kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla noin miljardi euroa.

Alkoholin kulutukseen on todettu vaikutettavan hinnalla ja saatavuudella. Eri asiantuntijoiden mukaan alkoholijuomien hinnankorotusten tulisi olla kauttaaltaan vähintään 10 prosenttia, jotta korotuksilla olisi todellisia sosiaali- ja terveyspoliittisia vaikutuksia. Yleisimpien alkoholijuomien 10 prosentin hinnannousu saavutetaan, kun oluen veroa nostetaan 23 prosenttia, viinien veroa 29 prosenttia ja väkevien juomien veroa 14 prosenttia. Veron 10 prosentin korotus lisäisi verotuloja noin 150 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.08.04 perusteluissa lausutaan:

07. Energiaverot

Ydin- ja vesivoimakapasiteetille säädettävä ns. Windfall-vero leikkaisi osin niitä ylimääräisiä tuloja, jotka markkinahinnoitteluun siirtyminen on aikaansaanut sähköntuottajille ja joita päästökaupan käynnistyminen ja päästöoikeuksien kallistuminen on lisännyt edelleen. Veron tuotoksi arvioidaan 475 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.08.07 perusteluissa lausutaan:

10. Muut verot

Pakkausveron tarkoituksena on vähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamalla kuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se on tuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista. Veron kohteena ovat jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkausten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu. Pakkausvero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se kannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta. Veron määrä perustuu pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyy ympäristöperustein eri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaa materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pakkauksia valmistettaessa. Pakkausveron ympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määrän vähentäminen. Vero käyttöön otettaessa sen ensimmäisen vuoden tuotoksi voidaan arvioida yhteensä 135 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 11.10 perusteluissa lausutaan:

05. Varainsiirtovero

Arvopaperikaupan leimavero poistettiin 1.5.1992 alkaen. Päätöstä perusteltiin yritysten oman pääoman hankkimisen helpottamisella sekä osakemarkkinoiden elvyttämisellä. Arvopaperikaupan leimaveron suuruus ennen sen poistamista oli 1 prosentti kauppahinnasta. Parhaimmillaan eli vuosina 1988 ja 1989 arvopaperikaupan leimaverosta kertyi valtiolle tuloa vuosittain noin 300 miljoonaa markkaa.

Voimassa olevaan varainsiirtoveroon vaikuttaa moni seikka, kuten veropohja, verotaso ja niiden vaikutukset pörssin arvopaperivaihdantaan. Varainsiirtoveron veropohjaan kuuluvat nykyisin vain kotimaisten yhtiöiden osakkeet ja nekin vain silloin, kun kaupan osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Veropohjan laajuus vaikuttaa siihen, mikä osa pörssin vaihdosta tulisi veron piiriin; iso osa kaupoista tapahtuu ulkomaisten omistajien kesken.

Aloitteella esitetään säädettäväksi lakiin vaatimus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta, kun kaupan osallisena on Suomen verovelvollinen. Vuosi-ilmoituksen saamisen arvopaperikaupan suomalaisilta verovelvollisilta sekä etävälittäjien verovalvonnan tehostamisen seurauksena verotulot lisääntyisivät varovaisenkin arvion mukaan 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.10.05 perusteluissa lausutaan:

08. Jätevero

Jäteverolain ulottaminen koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja tehostaa jätehuoltoa ja vähentää ympäristöhaittoja. Verotuloja laajennuksesta arvioidaan kertyvän noin 125 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.10.08 perusteluissa lausutaan:

01. Korkotulot

07. Korot talletuksista

Valtion kassa on suuruudeltaan 10 miljardia euroa. Tosin keskimääräinen kassan koko on tätä pienempi. Vaikka korot ovat olleet laskussa, kertynee talletuksista 10 miljoonaa euroa esitettyä enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.01.07 lisätään 10 000 000 euroa korkotuottoihin.

03. (12.39, osa ja 13.03) Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot

01. (12.39.50 ja 13.03.01) Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot

Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden taloudellinen tilanne on pysynyt suuren osan kuluvaa vuotta hyvänä. Tosin loppuvuodesta talouskriisi on heikentänyt yhtiöiden tuloksia kolmannelta neljännekseltä lähtien. Viimeisellä neljänneksellä tulostahti laskee entisestään. Keskimäärin tästä vuodesta maksetaan kuitenkin kohtuullisen hyvät osingot. Korotettu osinkotuloarvio edellyttää, että valtionyhtiöiden merkittävästä myymisestä pidättäydytään ensi vuoden aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.03.01 lisätään 100 000 000 euroa osinkotuottoihin.

04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta

01. Osuus Suomen Pankin voitosta

Talousarviossa esitetyt arviot ovat olleet alimitoitettuja myös aikaisempina vuosina. Kehitys tämän vuoden osalta viittaa siihen, että Suomen Pankin voitto on edelleen hyvällä tasolla ja siten voitosta tuloutettavaa osuutta valtiolle voidaan nostaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.04.01 lisätään 60 000 000 euroa tuloutuksena Suomen Pankin voitosta.

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Talousarvion tasapainottamiseksi lainanottoa lisätään siten, että momentin loppusumma on 2 740 000 000 euroa.