30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan ja vuonna 2004 hyväksymässään kehityspoliittisessa ohjelmassaan mahdollistamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nousun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin BKT-tasolle vuonna 2010. Muista Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo vuosia sitten saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen ja ovat jopa sen ylittäneet.

Hallitus esittää kehitysyhteistyövarojen nostamista ensi vuonna 0,43 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kokonaismäärärahaksi 746,13 miljoonaa euroa. Kuluneena vuonna kehitysavun osuus on arviolta 0,42 prosenttia BKT:sta. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään siten, että YK:n suositukset voidaan saavuttaa mahdollisimman pian. Lisäystä esitetään nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Tämä talousarvioaloite on osa vaihtoehtobudjettiamme, johon liittyvässä lakialoitteessa esitetään myös kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeutta kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi.

Maailman kuudesta miljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. YK:n yleiskokous määritti yhteisten kehityspäämäärien keskeisimmäksi tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisen maailmasta. Pyrkimyksenä on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015 mennessä.

Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten ja naisten — tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1169/2006 vp ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansalaisten oikeusturva edellyttää, että tuomioistuimilla on riittävät resurssit ratkaista asiat kohtuullisessa ajassa ja huolellisesti. Nykyisin tämä ei toteudu. Hovioikeuksissa on jutturuuhkaa. Ongelmia on myös hallinto-oikeuksissa, joissa esimerkiksi kaava-asioihin liittyvät valitukset viipyvät jopa yli vuoden ajan.

Tuomioistuinten toimintakyvyn parantaminen edellyttää lisärahoitusta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 323/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa tuomioistuinten menoihin.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tämän päivän vankeinhoidon todellisuus on korutonta kertomaa: vankiloiden vankimäärät ja vankien ongelmat sekä vankiloissa että niiden ulkopuolella ovat vaikeutuneet vuosi vuodelta, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä loppua tulevaisuudessakaan. Toimintaresurssit ja henkilöstö eivät vankeinhoidossa eivätkä kriminaalihuollon vankilan ulkopuolisessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa ole lisääntyneet samassa tahdissa kasvavien haasteiden kanssa.

Erityinen kriminaalihuollon haaste on kuntouttaa vangit osaksi kalterien ulkopuolista yhteiskuntaa. Haasteeseen vastaaminen on kuitenkin vaikeaa: samoilla resursseilla ei ole mahdollista hoitaa suurempaa määrää ja vaikeampaa kriminaalihuollon asiakaskuntaa. Tämä asettaa kriminaalihuollon asiakastyölle yhä suurempia vaatimuksia. Kriminaalihuolto on joutunut ottamaan entistä enemmän vastuuta vapautuneiden vankien terveydenhuollosta, kuntoutuksesta ja päihdehoidosta.

Resurssipula näkyy kriminaalihuollon mahdollisuuksissa suorittaa perustehtäväänsä eli ennalta ehkäistä uusintarikollisuutta. Vankilan jälkeen siviilissä selvitäkseen entinen vanki tarvitsee vankilassa aloitetun hoidon ja kuntoutuksen jatkoa, joka ei nykyisin aina toteudu, vaikka monenlaisia projekteja asian tiimoilta on aloitettukin.

Lisäksi vain harvalla vangilla on vapautuessaan työpaikka ja useilta puuttuu myös vakituinen asunto. Arkielämän perusasioiden kuntoon saattaminen on edellytyksenä negatiivisen kierteen loppumiselle. Askel takaisin rikolliseen elämäntapaan on erittäin todennäköinen, mikäli vankilajakson jälkeiseen elämään ei löydy riittävää tukea perusasioiden järjestämisessä. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Vanki tarvitsee vankeusajan jälkeen todellisia mahdollisuuksia päästä irti rikoskierteestä. Tämän toteuttamiseen tarvitaan lisää resursseja kriminaalihuollolle, jotta se voi hoitaa vapautuvien vankien fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta tarvetta vastaavalla tasolla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1051/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan.

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Avoinna olevien poliisinvirkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan huumerikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen.

Kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 551/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin.

80. Pelastustoimi

22. Erityismenot (arviomääräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa kehitetään osana turvaverkostoa koko maassa. Tarkoituksena on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi.

Rahoitusta selvittänyt työryhmä päätyi tammikuussa 2004 ns. kumppanuusmalliin, jossa lentotoiminnan kustannukset katettaisiin raha-automaattiavustuksilla, terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytettäisiin täysimääräisesti sairaanhoitopiirien valtionosuuteen ja pelastustoiminnassa sekä kadonneiden henkilöiden etsinnässä käytettäisiin sisäasiainministeriön erityismäärärahaa. Yhdistyksille jäisi vielä tarve omarahoituksen hankkimiseen, mutta sen osuus laskisi oleellisesti. Tarkoituksena on, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta osana terveydenhuolto- ja pelastusjärjestelmää tulee täysin määriteltyä ja toiminta vakiinnutetaan.

Kuitenkaan vuoden 2007 talousarvio ei toteuta eduskunnan alkuperäistä tavoitetta siirtää lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtion rahoitettavaksi. Rahoituksen osittainen jakaminen sairaanhoitopiireille heikentää entisestään pitkälti näiden rahoituksesta vastaavien kuntien taloudellista asemaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 552/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.80.22 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jatkanut edellisten hallitusten aloittamia kuntien kaikkien valtionosuuksien vuotuisten indeksitarkistusten leikkauksia. Kunnat ovat menettäneet miljardeja euroja tästä syystä viime vuosien aikana. Tämä on ollut merkittävä syy kuntatalouden syvään ahdinkoon.

Hallitus jatkaa 25 prosentin indeksileikkausta edelleen. Kuntatalous pysyy myös ensi vuonna alijäämäisenä ja kunnat velkaantuvat. Tästä kärsivät peruspalvelujen tarvitsijat. Palveluja joudutaan leikkaamaan.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää täydet 40 000 000 euron indeksitarkistukset kuntien yleisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Sivistystoimen osalta tarvitaan 12 miljoonan euron lisämääräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 325/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 1 000 000 euroa kuntien yleisten valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus leikkaa vuoden 2007 talousarvioehdotuksessaan kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin osoitettua määrärahaa 14 000 000 euroa, vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä ja kuntatalouden ongelmat ovat kasvussa. Vuodelle 2007 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 12 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan oli 40 miljoonaa euroa.

Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on tänä vuonna hakenut 207 kuntaa, kun vuonna 2005 avustusta haki 238 kuntaa. Avustusta hakevien kuntien määrän pysyminen lähes samana osoittaa kuntien taloudellisen tilanteen pysyneen heikkona. Erityisesti väestöään menettävät maaseutukunnat ajautuvat hallituksen politiikan takia yhä vakavampaan talousahdinkoon, kun verotulot vähenevät ja asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuudet supistuvat.

Hallituksen politiikka ajaa kansalaiset asuinpaikan perusteella niin eriarvoiseen asemaan, että kansalaisten perustuslaillinen tasavertaisuus on vakavasti uhattuna.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 553/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

01. (29.01, 05, 07, 08, osa ja 10, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valtiovarainministeriö on poistanut vuoden 2007 budjetista jo luvatun avustuksen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille.

Eduskunnan kuulemistilaisuudessa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 18.2.2005 annettiin ymmärtää, että rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien avustusta myönnetään vuonna 2007. OPM:lle asiaa valmistellut työryhmä jätti mietintönsä avustuksista ja sen perusteista 13.5.2005.

Taustalla on kysymys yhteisöveroon siirtymisestä vuonna 1993. Verontilityslain mukaan yhteisöveron tuotto jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken, seurakuntien tarkoittaessa tässä vain luterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto onkin kirjannut vuoden 1998 verontilityslakimietintöönsä (VaVM 18/1998 vp) seuraavaa: "Valiokunta toteaa, että uskonnolliset yhteisöt ovat verotulojen saamisen suhteen keskenään eriarvoisessa asemassa, mikä seikka on koettu ongelmalliseksi."

Myös uskonnonvapauslakia valmistellut komitea oli sisällyttänyt omaan lakiehdotukseensa pykälän 28, jossa oli säädetty valtionavustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Laista kuitenkin poistettiin edellä mainittu pykälä.

Nyt budjettiesityksestä poistettu 250 000 euron avustus on pienempi kuin OPM:n työryhmän selvityksen mukainen 300 000 euroa eli n. 4 euroa jäsentä kohden. Vertailun vuoksi esim. Suomen vapaa-ajattelijat saavat tukea valtion budjetin kautta n. 21 euroa jäsentä kohden, joten rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 500 000 euron tuki on hyvinkin perusteltua. Rahalla korvattaisiin mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja omien hautausmaiden ylläpitoa sekä tuettaisiin laajaa lapsi- ja nuorisotyötä sekä musiikkitoimintaa. Valtiontaloutta ajatellen summa on mitätön, mutta toteuttaisi lisäksi jossain määrin oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, jota valtion tulee osoittaa suhteessa erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin

Edellä esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 87/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.01.51 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa ja

että momentin perusteluihin lisätään maininta, että kokonaismäärärahasta osoitetaan avustuksena rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 500 000 euroa.

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jatkanut edellisten hallitusten aloittamia kuntien kaikkien valtionosuuksien vuotuisten indeksitarkistusten leikkauksia. Kunnat ovat menettäneet miljardeja euroja tästä syystä viime vuosien aikana. Tämä on ollut merkittävä syy kuntatalouden syvään ahdinkoon.

Hallitus jatkaa 25 prosentin indeksileikkausta edelleen. Kuntatalous pysyy myös ensi vuonna alijäämäisenä ja kunnat velkaantuvat. Tästä kärsivät peruspalvelujen tarvitsijat. Palveluja joudutaan leikkaamaan.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää täydet 40 000 000 euron indeksitarkistukset kuntien yleisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Sivistystoimen osalta tarvitaan 12 miljoonan euron lisämääräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 331/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 12 000 000 euroa kuntien sivistystoimen valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen.

70. Opintotuki

Opintotuen reaaliarvon pudottua viidenneksen viimeisten 15 vuoden aikana, ehdotan

että luvun 29.70 perusteluissa lausuttaisiin:

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Pienituloiset opiskelijat muodostavat yhden selkeän köyhyysryhmän. Opintotuen reaaliarvo on pudonnut 15 vuoden aikana viidenneksen ja jää asumistuen kera selvästi alle pienimmän työttömyysturvan tason. Kristillisdemokraatit esittävät vaihtoehtobudjetissaan opintorahaan 15 prosentin tasokorotusta sekä elatusvelvollisille 50 euron lapsikorotusta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 88/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 76 000 000 euroa opintorahan tasokorotukseen sekä opintorahan lapsikorotuksen maksamiseen.

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun elinkeinoneuvonnan tarpeet kasvavat, kun EU:n maatalouspolitiikka monimutkaistuu ja vaikeutuu. Myös eräiden tuotantosuuntien, mm. sokerin, alasajo aiheuttaa uusia ongelmia. Maaseutuyritysten kilpailukyky ja kehittäminen, ympäristökysymykset ja vuorovaikutus maaseudun ja taajamien välillä ovat tärkeitä. Niihin tarvitaan tukea ja vahvaa panostusta.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikka on kohtuuttoman maaseutuvastaista. Tämä näkyy myös siinä, että maaseutuelinkeinojen neuvontaan tarkoitettua määrärahaa on leikattu ensi vuoden talousarviossa lähes kolme miljoonaa euroa eli noin 25 prosenttia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 336/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.10.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa valtionapuna maaseudun elinkeinoneuvontaan.

20. Maatalous

21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus leikkaa maa- ja elintarviketalouden tutkimusrahoitusta. Tämä on yhä syvenevässä maatalouden murroksessa harkitsematonta ja alan kehittämisen kannalta vahingollista.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan maataloustutkimukseen lisämäärärahaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 90/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa maataloustutkimukseen.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Oman kansan kulutusta vastaavan elintarviketuotannon turvaaminen kotimaassa keskeisissä tuotteissa on turvallisuuskysymys, josta ei pidä luopua missään tilanteessa. EU:n maatalouspolitiikka yhdessä vähäisen kansallisen maatalouspolitiikan kanssa on jo johtanut maatilojen määrän rajuun supistumiseen, ja sama kehitys jatkuu. Samalla maaseutu autioituu. Autioitumista kiihdyttää myös hallituksen keskittämispolitiikka.

Perusmaatalouden toimintaedellytykset Suomessa ovat vaikeat luonnonolosuhteista johtuen. Maatalous tarvitsee julkista tukea, jotta kansan elintarvikehuolto turvataan. Hallitus epäonnistui maaseudun kehittämisvaroista EU:n komission kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tästä seuraa mm. ympäristötuen leikkaus.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotetussa vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen lisämäärärahaa, jotta maatalouden toimintaedellytykset turvataan myös alkavalla uudella rahoituskaudella alusta alkaen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 91/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.40 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (kiinteä määräraha)

Hallitus osoittaa Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) siirrettäväksi täysin riittämätöntä määrärahaa. Tämä ei riitä lain edellyttämiin tarpeisiin. Määrärahaa tulee kasvattaa, jotta maatalouden ja muiden rakennepoliittisesti perusteltujen hankkeiden rahoitus voidaan turvata. Näin voidaan estää maatalouden ja maaseudun alasajoa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 339/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.61 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa siirtona Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Metsätalous on Suomen elinkeinorakenteen selkäranka. Sekä teollisuuden, työllisyyden, maaseudun elinkeinojen että ympäristökysymysten suhteen kestävä metsätalous on erittäin tärkeää. Hallitus leikkaa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen myönnettävän tuen määrärahaa 5 miljoonalla eurolla. Perusteluja tällaiselle leikkaukselle ei ole esitetty.

Määrärahan leikkaus vaikuttaa myös kotimaisen energian tuotannon vaikeutumiseen, mikä on täysin vastoin julkilausuttuja tavoitteita.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää viiden miljoonan euron määrärahalisäyksen, jolla on tarkoitus lisätä tukea mm. energiapuun korjuuseen osana kestävää metsä- ja energiataloutta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 341/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.60.44 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa puuntuotannon kestävyyden turvaamisen tukeen.

24. Tiehallinto

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen menokehyspäätöksessä on vahvistettu, että valtion osakemyyntitulojen 500 miljoonan euron yli menevästä osasta enintään 20 prosenttia voidaan käyttää infrastruktuuri-investointeihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Hallituksen päätös merkitsee sitä, että omaisuuden myyntituloja ei voida käyttää perustellusti uuden omaisuuden luomiseen siten, että hyöty koituisi erityisesti elinkeinotoiminnoille sekä kansantaloudelle liikenneolojen parantamisen kautta. Monet tärkeät hankkeet, jotka parantaisivat elinkeinotoimintoja, maakuntien elinvoimaisuutta ja turvallisuutta, odottavat rahoitusta. Näihin on perusteltua käyttää myyntituloja. Määrän tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja myös osinkotuloista on perusteltua osoittaa näihin tarkoituksiin vastaava osuus.

Kristillisdemokraattien tasapainotetussa vaihtoehtobudjetissa käytettävissä olevien lisätulojen määräksi on arvioitu 300 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 343/2006 vp viitaten ehdotan,

että luvun 31.24 perusteluissa lausuttaisiin:

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Suomen tieverkon (mukaan lukien kadut) yhteispituus on noin 460 000 km ja sen pääoma-arvo on noin 26 miljardia euroa. Tätä merkittävää kansallista pääomaa ei tule päästää rappeutumaan, koska siinä tapauksessa tiestön saattaminen ennalleen muodostuu kohtuuttoman kalliiksi. Tieverkon laadun vähittäinen heikkeneminen aiheuttaisi myös merkittäviä haittoja perusteollisuuden kuljetuksille ja osaltaan vaikeuttaisi maaseudun väestön ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä.

Viime vuosikymmenellä valtion kokonaisrahoitus liikenneinfrastruktuuriin on pysynyt suhteellisen vakaana. Tänä aikana on erityisesti panostettu rataverkkoon, minkä vuoksi tienpidon vuosirahoitus on pienentynyt 200—300 miljoonaa euroa vuosikymmenen alusta. Vähennykset ovat erityisesti kohdistuneet tieverkon kehittämisen rahoitukseen.

Tämän vuoksi maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt tarpeeksi määrärahoja, ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Valtion vuoden 2007 talousarvioesityksessä perustienpidon rahoitus tosiasiallisesti pienenee edelleen parin viime vuoden rahoitukseen verrattuna, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden olennaista vaikeutumista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1065/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 18 000 000 euroa perustienpidon tason säilyttämiseen.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityistiet ovat tärkeä osa kokonaistieverkkoa. Näiden teiden kunnossapito ja parantaminen on koko yhteiskunnan asia. Viime vuosina valtio on osallistunut näiden teiden ylläpitoon niin vähän, että ihmisten eriarvoisuus on kasvanut ja tiestön kunto on heikentynyt. Turvallisuus ja monipuoliset kuljetustarpeet edellyttävät, että valtio palauttaa avustukset yksityisille teille riittävän korkealle tasolle. Tämä on myös aluepoliittisesti perusteltua ja keventää kuntien kasvanutta taakkaa.

On käsittämätöntä, että Vanhasen hallitus ajaa alas maaseutua myös leikkaamalla edelleen yksityisteiden valtionapumäärärahaa vuonna 2007.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 347/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.25.50 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa valtionavun maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteisten ratojen pitämiseen liikennöitävässä kunnossa.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 560/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 18 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelut ovat koko hallituskauden ajan heikentyneet ja rahoitus vähentynyt. Valtion talousarviossa 2007 valtion avustusta joukkoliikenteelle leikataan noin 28 miljoonaa euroa.

Pelkkien asiakastulojen varassa toimivaa bussiliikenteen vuorotarjontaa on jouduttu supistamaan jo kolmena vuonna peräkkäin noin 10 prosentin vuosivauhtia. Lisäksi lääninhallitusten rahoittamaa ostoliikennettä on vähenevien määrärahojen vuoksi samanaikaisesti karsittu vuosittain 3—4 prosenttia. Kokonaisuutena puhutaan lähes 40 prosentin vähennyksestä vuorotarjonnassa kolmen vuoden aikana.

Pelkästään jo YTV on toivonut valtion ensi vuoden budjettiin huikeaa 25 miljoonan euron määrärahaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannuksiin. Hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteestä kaupunkiseuduilla ei tämän määrärahan puitteissa näin ollen tule toteutumaan.

Raju tosiasia on, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla tulevat vaikeutumaan ja matkustaminen kallistuu.

Lisäksi kallistuneiden polttoaineiden aikana on suurta viisautta tukea joukkoliikennettä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 561/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen on panostettava sekä energiantarpeen kasvun että ilmastokysymysten takia. Hallitus esittää hyvin vaatimatonta lisäystä, vaikka energiansäästön sekä erityisesti puun, tuulivoiman ja kierrätyspolttoaineiden käytön lisäämiseksi panostusten tulisi olla tuntuvia juuri nyt.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 94/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa energiatukeen energiansäästön sekä puun ja kierrätyspolttoaineiden käytön edistämiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

Lapsiperheiden asema on viime vuosina heikentynyt osittain siitä syystä, ettei lapsilisiin ole tehty indeksikorotuksia. Lapsilisä korotettiin viimeksi 1.1.2004, mutta korotus oli elinkustannusten kehitykseen nähden vaatimaton. Lapsilisän merkitys on pienituloiselle perheelle merkittävä, ja sen johdosta sen reaaliarvon säilyminen on pientuloisille erityisen tärkeä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.15 perusteluissa lausuttaisiin:

17. Työttömyysturva

Hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan sovittamaan lainsäädäntöä pienten yritysten tarpeisiin, kehittämään yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta sekä rohkaisemaan itsensä työllistämistä yrittäjäksi ryhtymällä.

Omaa osaamistaan myyvien, itsensä työllistävien sosiaaliturva on yhä huonompi kuin palkansaajien. Myös itsensä työllistävien ansiot jäävät usein alhaisemmiksi kuin alan palkansaajien ansiot. Itsensä työllistävät saattavat lisäksi olla toimeksiantajistaan taloudellisesti riippuvaisia, mikä ilmenee huonona mahdollisuutena neuvotella sopimuksista, ehdoista ja palkkioista.

Itsensä työllistävien asema poikkeaa monessa kohdin aidolla yrittäjän riskillä toimivan yrittäjän asemasta. Palveluksessa ei useimmiten ole muita työntekijöitä, toiminta ei edellytä varastoja eikä tasapainona yrittäjän riskille ole mahdollisuutta yrittäjän voittoon.

Palkansaajien ja itsensä työllistävien yrittäjien työttömyysturva poikkeavat perusteettomasti toisistaan. Työttömyysturvan saaminen on itsensä työllistävillä vaikeampaa ja kalliimpaa kuin palkansaajilla.

Yrittäjille tarkoitettujen työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat kalliita, ja edellytykset ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseen ovat tiukat. Tästä syystä monet yrittäjiksi tulkitut itsensä työllistävät ovat jättäytyneet yrittäjäkassojen ulkopuolelle. Myöskään ammattialan palkansaajakassoilla ei ole mahdollista vakuuttaa näitä ei-työsuhteisia.

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjien oikeus peruspäivärahaan ja ansioon suhteutettuun päivärahaan edellyttää 24 kuukauden työssäolo- ja vakuutusehdon täyttymistä. Yrittäjän pitää myös yleensä myydä yritystoiminnan välineet ja olla neljä kuukautta yrittämättä, ennen kuin päivärahaoikeus alkaa, ellei yritystoiminta pääty kokonaan.

Työttömyysturvassa tulisi lisäksi ottaa nykyistä paremmin huomioon työmarkkina-aseman joustava vaihtaminen. Muodollisesti yrittäjästä palkansaajaksi siirtyminen voi tapahtua työviikon aikana peräkkäisinä päivinä tai jopa samana päivänä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.17 perusteluissa lausuttaisiin:

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Stakes julkaisi tänä vuonna laajan tutkimuksensa suomalaisten hyvinvoinnista. Köyhiä lasketaan olevan nyt Suomessa jo 600 000. Tulonjakoaineistoihin perustuva tutkimus kertoo köyhyyden voimakkaasta kasvusta: viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellinen tuloköyhyys on kasvanut vähän yli 7 prosentista 12 prosenttiin väestöstä.

Erityisesti lapsiperheiden köyhyys on viime vuosina lisääntynyt; pikkulapsiperheet, yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet ovat jääneet tulokehityksessä eniten jälkeen. Köyhyysrajan alittaneiden lapsiperheiden määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003 yli kaksinkertaiseksi 28 000:sta yli 63 000:een. Näissä perheissä asuvien lasten määrä on liki kolminkertaistunut 131 000 lapseen. Vuonna 2003 alimpaan tulokymmenykseen lukeutui reilut 9 prosenttia lapsiperheväestöstä. Työttömyysturvan lapsikorotuksen 4 prosentin tasokorotuksella helpotettaisiin juuri näiden köyhimpien, työttömyydestä kärsivien lapsiperheiden elämää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1171/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.17.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 5 000 000 euroa työttömyysturvan lapsikorotuksen nostamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

a) Tämän kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyvän ehdotuksen tarkoituksena on poistaa se ilmeinen kohtuuttomuus, että pienin äitiys- ja vanhempainpäiväraha on edelleen hallituksen esityksenkin jälkeen pienempi kuin matalin työttömyyskorvaus. Eduskuntaryhmä esittää, että äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä nostetaan pienimmän työttömyysturvan tasolle kaikkien etuuden saajien osalta.

Hallituksen esityksen mukaan vain työssäkäyvien ja yrittäjien äitiys- ja vanhempainrahaa korotetaan. Kuitenkin viidesosa vanhemmista ei voi saada ansiosidonnaista etuutta. Näitä vanhempia ovat mm. opiskelijat, pätkätyöläiset ja työttömät. Heillekin olisi tarjottava taloudellisesti edes kohtuullinen mahdollisuus perheen perustamiseen. Tämän viidesosan jättäminen korotusten ulkopuolelle on vanhempia eriarvoistavaa.

Nykyisen äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä on 15,20 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,50 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 19,58 euroa.

Perustoimeentuloksi on laskettu riittävän työttömyyspäiväraha, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äideistä noin neljäsosalla on alle työttömän peruspäivärahan suuruinen vanhempainpäiväraha. Vanhempainpäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja, joten 15,20 euron suuruinen vähimmäisvanhempain- ja äitiyspäiväraha ei ole kohtuullinen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1067/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan lisäyksenä 44 000 000 euroa vähimmäisvanhempainpäivärahan budjettiperusteiseen korottamiseen.

b) Henkilökohtaisten avustajien saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille, myös kehitysvammaisille, on ollut yksi vammaisjärjestöjen keskeisiä tavoitteita. Henkilökohtainen avustaja voi olla täysin välttämätön esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä, kotiaskareissa, opiskelussa, harrastuksissa ja ansiotyössä. Jos näissä asioissa ei ole apua saatavilla, vammaisen henkilön elämänpiiri kapenee, hän saattaa syrjäytyä ja pahimmillaan laitostua.

Kaikki kunnat eivät vielä ole järjestäneet avustajapalvelua. Avustajajärjestelmää on ehdotettu kehitettäväksi kustannusten tasoitusjärjestelmän avulla, jossa Kansaneläkelaitosta käytettäisiin tukikanavana. Samalla voitaisiin taata yhtenäinen käytäntö koko maassa. Alueellinen yhdenvertaisuus tai avustajapalveluiden kehittäminen eivät saa juuttua valtion ja kuntien väliseksi kiistakapulaksi.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä on otettava huomioon erityisopetuksessa olevat vammaiset lapset. Heille on järjestetty aamu- ja iltapäivähoito koko perusopetuksen ajaksi. Tavoiteltavaa olisi, että sama henkilö toimisi kouluavustajana ja henkilökohtaisena avustajana vapaa-aikana. Myös vammaisten tukihenkilöiden palkkaamista olisi kehitettävä. Henkilökohtaisen avustajan saamisen tulisi olla subjektiivinen oikeus. Avustajajärjestelmä on myös ainoa itsenäinen tukimuoto, jolla tosiasiallisesti voidaan turvata vaikeavammaisen henkilön lailliset ja itsemääräämisoikeudet.

Vaikeavammaisen toimiessa itse työnantajana avustajan työ ei myöskään aiheuta investointi- ja hallinnointikustannuksia. Avustajapalvelu myös osaltaan vapauttaa varoja muista palveluista, joita ei välttämättä avustajan ansiosta enää tarvita.

Kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että jo tällä hetkellä osalla vaikeavammaisista on henkilökohtainen avustaja. Osa Suomen kunnista on järjestänyt tämän palvelun esimerkillisellä tavalla.

Uudistuksen käynnistämiseksi olisi ensi vuodelle varattava vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 15 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1066/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 40 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin.

c) Suomalaisen potilaan maksama osuus lääkemenoista on yksi Euroopan korkeimmista. Suomessa sairauskulujen, etenkin lääkkeiden omavastuut ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkeita ja niitä on viime vuosina korotettu. Hallituksen toimeenpanema lääkekorvausjärjestelmän uudistus oli potilaiden kannalta keskimäärin kustannusneutraali. Lääkekohtaisen omavastuun kohdistaminen vuotuisen maksukaton ylittäviin lääkeostoihin kohdensi kustannuksia kuitenkin niille potilaille, joiden lääkemenot ovat suuria ja joiden elintasoon sairastaminen vaikuttaa merkittävästi. Pitkäaikaissairaalla omavastuun vuotuinen maksukatto saattaa täyttyä jo alkuvuodesta, ja jos käytettäviä lääkkeitä on useita, lisälasku saattaa nousta yli sataan euroon vuodessa. Uudistuksesta hyötyivät satunnaisesti lääkkeitä tarvitsevat.

Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja, ja terveyspalveluiden saaminen ei saa olla riip-puvaista ihmisen varallisuudesta. Sairauden aiheuttamat kustannukset tulee jakaa yhteisvastuullisesti koko väestön kesken. Vuoden 2007 talousarvioon tulee lisätä 3 miljoonaa euroa, jotta reseptikohtainen omavastuu voidaan poistaa vuosittaisen maksukaton ylittävältä osalta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1172/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 000 000 euroa reseptikohtaisen omavastuun poistamiseen maksukaton ylittävältä osalta.

19. Eläkevakuutus

Eläkelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta eläkeläisten tulokehitys on kehittynyt selvästi huonommin kuin ansiotuloa saavien tulokehitys. Kaikki puolueet ovat tähän epäkohtaan kiinnittäneet huomiota, mutta korjausta ei epäkohtaan ole saatu.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.19 perusteluissa lausuttaisiin:

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Tuoreiden tietojen mukaan Suomessa on huomattava määrä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä, jotka EU:n laskentatavan mukaan ovat jatkuvasti köyhyysrajan alapuolella. Tilanne on valtava häpeä maallemme. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus antoi näille eläkeläisille vain 5 euroa/kk ja senkin vasta syksystä 2006 alkaen. Kun kansaneläkeindeksi lisäksi on erittäin epäedullinen, jäävät nämä eläkeläiset joka kuukausi jälkeen yleisestä tulokehityksestä.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan peruskansaneläkkeisiin 20 euroa/kk korotusta vuoden 2007 alusta alkaen. Tämä on sellainen määrä, joka tuntuvasti parantaa pienimmän eläkkeen varassa elävien asemaa. Vaihtoehtobudjetissa on osoitettu varat kansaneläkkeiden korotukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 351/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.19.60 otetaan lisäyksenä 157 000 000 euroa peruskansaneläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Samana päivänä kun hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä ryhdyttiin käsittelemään eduskunnassa, luovuttivat veteraanijärjestöjen edustajat eduskuntaryhmille vetoomuksen lisämäärärahan myöntämiseksi veteraanien kuntoutukseen. Jokainen eduskuntaryhmä lupasi suhtautua vetoomukseen vakavasti, ja tieto tästä meni samana päivänä valtiovarainministerille.

Ensi vuoden talousarvioon on veteraanien kuntoutukseen varattu Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 38 288 000 euroa momentille 32.92.59 ja valtion tukena 8 000 euroa momentille 33.23.59. Määräraha on selvästi pienempi kuin tälle vuodelle varattu määräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 304/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.22.59 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.

28. Muu toimeentuloturva

60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Suomeen jäi laman jälkeisenä runsaan kymmenen vuoden aikana vaikeasti työllistettävien ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri joukko. Työttömyyden kovan ytimen, jopa 65 000—70 000 iäkkään pitkäaikaistyöttömän, on lähes mahdotonta työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuitenkin nämä henkilöt ovat työttömien työnhakijoiden joukossa, jolloin he ovat velvoitettuja aktiivisesti etsimään työtä ilman todellista työkykyä tai työpaikan mahdollisuutta.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta tuli voimaan 1. päivänä toukokuuta 2005. Lain perusteella vuonna 1941—1947 syntyneelle erityisen pitkään työttömänä olleelle henkilölle on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä. Lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnasta on kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät edelleen osan yli 10 vuotta työttömänä olleista yli 58-vuotiaista työttömistä eläketuen ulottumattomiin.

Lakia on tältä osin selkeytettävä ja tuen myöntämisedellytyksiä inhimillistettävä. Tämä toisi pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin arviolta noin 1 000 henkilöä, jotka ovat olleet yli 10 vuotta työttöminä ja ovat yli 58-vuotiaita. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1068/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.28.60 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläketuen budjettiperusteiseen lisäämiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Vanhustenhoidon laajuuteen ja laatuun on tänä vuonna kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Kansalaisadresseja on luovutettu niin peruspalvelu- kuin valtiovarainministerille. Viimeksi tämä tapahtui vain muutama viikko sitten, kun yli 400 000 kansalaisen vetoomus paremman vanhustenhoidon puolesta luovutettiin valtiovarainministerille. Asia on vakava, eikä sen korjaamista pidä lykätä.

Edellä olevan perusteella esitän,

että luvun 33.32 perusteluissa lausuttaisiin:

30. (33.32.30 ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

a) Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja usein se on myös ikääntyneiden oma tahto.

Vuoden 2007 talousarvioehdotukseen sisältyy ehdotus omaishoitajien vapaapäivien lisäämisestä kahdesta päivästä kolmeen päivään kuukaudessa. Lisäys ei ole riittävä, sillä omaishoitajilla kuuluisi olla edes yksi vapaapäivä viikossa, kun nyt yhdeltä viikolta kuukauden aikana jää vapaapäivä saamatta.

Voimaantulevat edut koskevat kuitenkin vain omaishoidon tuen saaneita henkilöitä. Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, ja heistä vain hiukan yli 26 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee määrätietoisesti kasvattaa ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1075/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa omaishoidon tuen ulottamiseen kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille ja tukipalvelujen laajentamiseen budjettiperusteisesti siten, että vapaapäiviä on kolmen sijasta neljä jokaista tukikuukautta kohti.

b) Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jatkanut edellisten hallitusten aloittamia kuntien kaikkien valtionosuuksien vuotuisten indeksitarkistusten leikkauksia. Kunnat ovat menettäneet miljardeja euroja tästä syystä viime vuosien aikana. Tämä on ollut merkittävä syy kuntatalouden syvään ahdinkoon.

Hallitus jatkaa 25 prosentin indeksileikkausta edelleen. Kuntatalous pysyy myös ensi vuonna alijäämäisenä ja kunnat velkaantuvat. Tästä kärsivät peruspalvelujen tarvitsijat. Palveluja joudutaan leikkaamaan.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää täydet 40 000 000 euron indeksitarkistukset kuntien yleisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden osalta tarvitaan 27 miljoonan euron lisämääräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 353/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 27 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen.

c) Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Suomen vanhustenhuollossa sinnitellään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Vanhusten laitos-hoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan tutkijoiden arvion mukaan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa 98 prosentille vanhuksista, kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna nousuun, erityisen jyrkästi lähihoitajien kohdalla. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1173/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 123 000 000 euroa   kuntien   sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 4 000 hoitajan palkkaamiseksi vanhustenhoitoon.

d) Lasten köyhyyden lisääntyminen on hälyttävää. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on heikentynyt, mutta kehitys on ollut hyvin erilaista lapsiperheiden välillä. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Köyhyysrajan alittaneiden lapsiperheiden määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003 yli kaksinkertaiseksi 28 000 perheestä 63 000 perheeseen. 120 000 lasta elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan 750 euroa kuukaudessa.

Lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat reaalisesti laskeneet noin 10 prosenttia vuodesta 1990. Lapsilisään, vanhempainpäivärahan minimiin ja eräisiin muihin tukiin tehdyt pienet korotukset eivät ole olleet riittäviä paikkaamaan köyhien ja köyhtymisvaarassa olevien lapsiperheiden taloutta. Perheiden ja työmarkkinoiden samanaikainen epävakaistuminen on lisännyt hyvinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon merkitystä ja tarvetta.

Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n mukaan toimeentulotuen suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kyseisen henkilön ja perheenjäsenten kaikki käytettävissä olevat tulot. Niin sanottuja etuoikeutettuja tuloja ei oteta huomioon tukea laskettaessa. Lapsilisä ei kuulu näiden joukkoon, vaan se otetaan tukilaskelmassa huomioon vähentävänä tulona. Ehdotan, että vähävaraisimpien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi lapsilisä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi. Ehdotuksen kustannukset ovat vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 91/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 80 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Huumausaineiden ja alkoholin käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Päihdekuntoutuksen saatavuus on viime vuosina voimakkaasti laskenut, vaikka päihdeongelmaisten määrä on lisääntynyt. Laitoskuntoutuspaikat ovat vähentyneet ja hoitojaksot lyhentyneet. Kun päihteiden käyttö lisääntyy, vaatii myös hoidon järjestäminen käytöstä vapautumaan pyrkiville entistä enemmän toimenpiteitä ja resursseja.

Resursseja tulee kohdentaa tasokkaaseen huumevieroitus- ja kuntoutushoitoon, jossa pyritään irrottautumaan huumeista ja alkoholista kokonaan. Erityisen kannattavaa ja kiireellistä on kohdentaa vieroitusta raskaana oleville naisille. Huumeiden- ja alkoholinkäytön lisääntyminen on kaikkein voimakkainta tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla, minkä seurauksena myös päihderaskaudet ovat lisääntyneet.

Vuosi 2004 oli erityisen ongelmallinen alkoholin verotuksen alentumisen ja siten alkoholin käytön lisääntymisen aiheuttamien lisähaittojen vuoksi. Viime vuodet eivät ole tuoneet helpotusta ongelmaan, vaan kulutus ja haitat ovat voimistuneet edelleen. Alkoholi tappaa vuodessa jo nykyisellään 3 000 suomalaista, ja 700 lasta syntyy vuosittain alkoholin pysyvästi vaurioittamina. Onkin tärkeää, että päihteiden vastaista työtä tehostetaan kaikin mahdollisin tavoin.

Kolmannen sektorin toimijat ovat erittäin merkittävässä roolissa päihdetyössä. Useat eri yhteisöt, jotka toimivat päihdeongelmaisten parissa, ovat saavuttaneet hyviä tuloksia. Päihdeongelmaisten hoito on myös pääsääntöisesti edullisempaa kolmannen sektorin toimijoilla. Kuntien talouden tilan koko ajan huonontuessa ja päihdeongelmaisten määrän kasvaessa on tärkeää, että heille löytyy kohtuuhintaisia hoitopaikkoja.

Edellä olevan perusteella sekä talousarvioaloitteeseen TAA 97/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.92.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa päihteiden käyttäjien hoidosta aiheutuvien kustannusten alentamiseen tukemalla päihdetyötä tekeviä yhteisöjä.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi.

Viime vuonna aloitettiin kokeilu, jossa starttirahaa voivat saada työttömien lisäksi myös opiskelusta tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyvät. Nyt vajaa puolet hakemuksista on tullut kokeilun piiriin kuuluvilta. Ilman kokeilua moni yritys olisi varmasti jäänyt kokonaan perustamatta. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei se ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntäminen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 98/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 7 500 000 euroa ja lisätään momentin perusteluihin maininta, että kokonaismäärärahasta osoitetaan starttirahaan 29 500 000 euroa.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston 5.2.2004 tekemässä periaatepäätöksessä kehityspolitiikasta hallitus sitoutui "kehitysmäärärahojen kasvattamiseen hallituskauden aikana yhteensä noin 220 miljoonalla eurolla". Periaatepäätöksessä, jota kutsutaan myös Suomen kehityspoliittiseksi ohjelmaksi, todetaan edelleen, että "noin 0,44 prosentin BKTL-osuus saavutetaan vuonna 2007". Tästä välitavoitteesta jäädään, sillä vuonna 2007 kehitysyhteistyömäärärahat ovat 0,43 prosenttia bruttokansantulosta. Matti Vanhasen hallitus on sitoutunut mm. ohjelmassaan Suomen kehitysmäärärahojen kasvattamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Periaatepäätöksessä edellytetyn välitavoitteen saavuttamatta jättäminen ei ole hyväksyttävää.

Valtioneuvos Harri Holkerin vetämä selvitysryhmä edellytti omassa mallissaan, että vuonna 2007 kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuus olisi 0,55 prosenttia, jotta vuoden 2010 tavoite 0,7 prosentista toteutuisi. Suomen kansainvälinen uskottavuus edellyttää kehitysyhteistyöhön varattujen määrärahojen kasvuvauhdin kiristämistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että kehitysyhteistyöhön osoitetaan 10 miljoonan euron lisämääräraha, joka kohdennetaan HIV/aidsin leviämisen vastaiseen työhön sekä naisten aseman ja oikeuksien parantamiseen, jolla tuetaan osaltaan myös Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien saavuttamista. HIV/aidsin vastaisilla lisäpanostuksilla voidaan myös parantaa merkittävästi lasten asemaa kehitysmaissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen kehyspäätöksen 11.3.2005 mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä täytetään keskimäärin puolet valtion henkilöstön poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista. Oikeusministeriön hallinnonalalla vähennys olisi 780 henkilöä, joista 230 henkilöä tuomioistuinlaitoksista. Käräjäoikeuksia on jo yhdistetty ja henkilökuntaa vähennetty. Tämä on johtanut käsittelyaikojen pitenemiseen ja tuomioistuinten ruuhkautumiseen, mikä on johtanut oikeusvarmuuden heikkenemiseen. Suomi on saanut useita langettavia ratkaisuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta sillä perusteella, että oikeudenkäynti on kestänyt kohtuuttoman pitkän ajan. Viimeisen puolentoista vuoden aikana tällaisia ratkaisuja Suomi on saanut ainakin kuusi. Henkilöstöresurssien edelleen vähentäminen tulee merkitsemään tilanteen pahentumista.Vähentyneet resurssit ovat johtaneet muun muassa seuraaviin tilanteisiin. Helsingin hovioikeudessa on noin 980 yli vuotta vanhempaa asiaa. Ilman määräaikaista lisätyövoimaa ruuhkan purkaminen ei onnistu useaan vuoteen. Pääsyyt ovat pääkäsittelyjen kasvava määrä, kolmen hovioikeudenviskaalin vähennys hovioikeudesta vuonna 2006 sekä seulontamenettelyä koskevat korkeimman oikeuden ohjaavat ratkaisut, joiden mukaan pääkäsittelyasioita ei ole mahdollista seuloa. Rovaniemen hovioikeudessa on ratkaisemattomien asioiden määrä kasvanut ja on nyt noin 660 asiaa. Käsittelyajat ovat myös pidentyneet merkittävästi. Helsingin hallinto-oikeuteen saapuvien asioiden määrä taas on kasvanut erityisesti autoveroa koskevien valitusten johdosta. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisukapasiteetti on noin 10 000 asiaa vuodessa. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella on odotettavissa, että vuositasolla asioita saapuu noin 11 000. Ratkaisematta jää vuodessa noin 1 000 asiaa. Seurauksena on se, että ratkaisemattomien asioiden määrä kasvaa ensi vuonna 7 500 asiasta 8 500 asiaan. Markkinaoikeudessa on ratkaisematta lähes kahden vuoden työmäärää ja vakuutusoikeudessa vuoden työmäärää vastaava määrä asioita.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että lisämäärärahat kohdennetaan Helsingin hovioikeuden, Rovaniemen hovioikeuden, Turun hovioikeuden, Helsingin hallinto-oikeuden, Vaasan hallinto-oikeuden, vakuutusoikeuden sekä markkinaoikeuden jutturuuhkien helpottamiseen ja käsittelyaikojen lyhentämiseen. Määrärahaa tarvitaan lisätyövoiman palkkaamiseen ja tiloihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 900 000 euroa.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajavalituslautakunnan toimivaltaa on esitetty laajennettavaksi huoneenvuokra- ja asumisoikeusasioihin (HE 115/2006 vp). Kuluttajavalituslautakunta on pahasti ruuhkautunut ennen lisätehtäviäkin. Keskimääräisiä valitusaikoja ei voida pitää tyydyttävänä asiakkaiden kannalta. Valitusten määrän ennustetaan edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuluttajavalituslautakunnalle on turvattava riittävät resurssit, jotta tehtävät voidaan hoitaa jatkossakin tyydyttävällä tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa.

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitusohjelmassa luvataan, että poliisin palvelukyvystä ja toimintaedellytyksistä huolehditaan niin, että kansalaisten luottamus poliisin kykyyn suoriutua sille kuuluvista tehtävistä säilyy korkealla tasolla. Poliisitoimen toimintamenoihin tarvitaan lisämäärärahaa vuodelle 2007 erityisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman päivittämiseen ja toteuttamiseen, lupahallinnon sähköistämiseen sekä oppilaitosten yhdistämisiin ja toimitilahankejärjestelyihin. Poliisikoulutusta on myös lisätty, ja täten oppilasmäärän kasvamisesta aiheutuvat menot tulee kattaa.

Poliisin määrärahojen kehitys on ollut negatiivinen vuodesta 2002. Rahoitusvajeen on arvioitu olevan noin 19 miljoonaa euroa ja poliisien määrän on arvioitu pienentyvän varsinaisessa kenttätyössä sekä ennaltaehkäisevässä työssä, ellei riittäviä toimintamenoja turvata.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuosien 2006—2009 kehyspäätöksessä hallitus kohdisti puolustusministeriön hallinnonalan kehykseen vuosille 2006—2007 yhteensä 40 miljoonan euron suuruiset määrärahojen leikkaukset vuoden 2004 puolustuspoliittisen selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Leikkaus merkitsee käytännössä sitä, että noina vuosina ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

Nämä leikkaukset yhdessä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa päätettyjen toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtäävien rationalisointitoimenpiteiden kanssa ovat merkinneet sitä, että vuosina 2006—2007 puolustusvoimien toimintaa sopeutetaan mm. lentotunteja ja alusvuorokausia vähentämällä, pääsotaharjoitusta ja muita suuria valtakunnallisia harjoituksia supistamalla tai peruuttamalla sekä kertausharjoituksia ja kansainvälistä toimintaa supistamalla. Esimerkiksi nykyisellä rahoituksella vuoden 2007 kertausharjoituksissa kyetään kouluttamaan ainoastaan 5 000 reserviläistä, mikä on 17 prosenttia koulutustarpeesta. Kaikkiaan puolustusvoimat joutuu tasapainottamaan toimintaansa vuonna 2007 noin 80 miljoonalla eurolla.

Jo sopeutetun tavoitetason saavuttamista operatiivisten sekä valmius- ja koulutustehtävien osalta uhkaa nyt energian maailmanmarkkinahintojen kallistumista seurannut energian ja polttoaineiden hinnannousu. Nykyisellä määrärahatasolla vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellyt tavoitteet eivät ole saavutettavissa ja puolustusvoimien suorituskyky tulee laskemaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 27.10.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit ja toisaalta koulutukselle asetetut tavoitteet ovat tällä hetkellä ristiriidassa. Ongelmia on kaikilla koulutusasteilla päiväkodeista korkeakouluihin. Hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus käyttää ikäluokkien pienenemisestä koituva säästö opetuksen kehittämiseen on jäänyt lunastamatta.

Koulujen ylisuuret ryhmäkoot aiheuttavat monia ongelmia, joihin hallitus yrittää puuttua mm. kouluviihtyvyyden parantamiseen liittyvän projektin avulla. Suuressa ryhmässä opettajan on vaikea ottaa huomioon oppilaiden erityisominaisuuksia ja -lahjoja. Ongelmat eivät ratkea muutaman riittämättömän projektin avulla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat itse ongelman ytimeen, sinne mistä esimerkiksi koulukiusaaminen, -viihtymättömyys ja oppimisvaikeudet saavat alkunsa, toisin sanoen ryhmäkokoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 21 055 000 euroa ja

että 2. kappaleeseen lisätään uusi yhdeksäs kohta seuraavasti: 9) Enintään 21 055 000 euroa kunnallisessa ja yksityisessä perusopetuksessa annettavan opetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen.

20. Ammatillinen koulutus

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutuksen avulla voidaan vastata työllistymistä koskeviin ongelmiin niin elinkeinoelämän kuin työtekijöidenkin näkökulmasta muita nykyisin käytössä olevia työllistämistoimia tehokkaammin.

Oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen ongelmana ovat todellisia kustannuksia reilusti alemmat yksikköhinnat. 3 027 euron valtionosuutta ei ole korotettu sitten vuoden 1999. Tämä on johtanut siihen, että koulutuksen ylläpitäjät ovat joutuneet solmimaan 1½ vuoden koulutukselle asetettua tavoiteaikaa pidempiä sopimuksia, jotta koulutuksesta aiheutuvat kulut on saatu katetuksi. Yleisimmin käytetty sopimusaika on nykyisin noin kaksi vuotta. Tämä on johtanut siihen, että ammatilliselle lisäkoulutukselle varatuista kiintiöistä ei vapaudu opiskelupaikkoja uusille opiskelijoille riittävän nopeasti.

Hallituksen esittämä oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöpaikkojen nosto vajaaseen 25 000:een on hyvä, mutta riittämätön toimi. Vasta riittävän valtionosuuden turvin voidaan koulutuspaikkoja saada riittävästi käyttöön, koska tällöin sopimukset pystytään rahoittamaan tavoiteaikana. Ehdotammekin oppisopimuksena annettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan nostamista 3 027 eurosta 3 427 euroon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistojen ahdinko on Vanhasen hallituksen kaudella syventynyt. Kritiikkiä on sadellut niin työnantajien, opiskelijoiden kuin itse yliopistojen suunnalta, eikä syyttä. Paisuneet sisäänottomäärät ilman resurssien nostoa ovat heikentäneet opetuksen laatua. Rahoitusvaje on käymässä kestämättömäksi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2007 ei juuri lupaa parannusta tilanteeseen.

Huippuosaaminen, -tutkimus ja -kehitys sekä innovaatiot, joidenka nimeen myös Vanhasen hallitus on Lissabonin strategian mukaisesti vannonut, syntyvät huippututkimukseen ja -kehitykseen panostamalla. Pohjan korkealaatuiselle jatkotutkimukselle luo hyvä ja riittävästi resursoitu perusopetus. Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä saa kuitenkin turhaan hakea lisäpanostuksia näihin hallituksen korostamiin kilpailuvaltteihimme.

Vuoden 2007 talousarvioehdotuksessa yliopistojen peruskoulutukseen ja -tutkimukseen osoitetut määrärahat kasvavat 31 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa ohjataan korkeakoulutuksen kehittämislain toimeenpanoon ennalta sovitun mukaisesti. Lisäksi määrärahan muutokseen vaikuttaa uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen (noin 11 miljoonaa euroa). Käytännössä suurin osa lisäyksestä kohdistuu palkkausmenojen ja kiinteistökulujen kasvuun, joten yliopistojen mahdollisuudet lisätä tutkimusta ja kehittää opetusta eivät tosiasiallisesti kohene.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.21 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa on viimeksi tarkistettu vuonna 1992 — lähes 15 vuotta sitten. Tänä aikana elinkustannukset ovat nousseet noin 20 prosenttia. Vanhasen hallitus on ohjelmassaan luvannut parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Annetusta lupauksesta huolimatta näin ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty.

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotuki on vastikkeellinen sosiaaliturvan muoto, joka korvaa päätoimisesta opiskelusta koituvia kuluja. Tuen saamisen edellytyksenä on riittävä eteneminen opinnoissa. Opintotuen saajia on yhteensä noin 290 000.

Riittävä opintoraha tukee päätoimista opiskelua ja edistää tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Ensisijaista olisi kuroa umpeen vuoden 1995 jälkeen toteutunut tuen tason jälkeenjääneisyys. Opintorahan määrää on tulevaisuudessa säännöllisesti tarkastettava kustannuskehityksen perusteella.

Opintorahan korottaminen 15 prosentilla nostaisi korkea-asteen opiskelijan tukea noin 39 euroa ja toisen asteen opiskelijan enimmillään noin 32 euroa. Uudistus tulisi voimaan 1.11.2007.

Kokoomus on jättänyt opintorahan ja opiskelijan vapaan tulon rajojen nostamista koskevat talousarvioaloitteet ja niihin liittyvät lakialoitteet. Koska aloitteet ovat kaatuneet eduskunnan äänestyksessä, haluaa kokoomuksen eduskuntaryhmä tukea hallituspuolueiden piiristä tehtyä aloitetta opintorahan nostamisesta 15 prosentilla. Kokoomus pitää tärkeänä, että päätös opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamisesta tehdään vielä tällä vaalikaudella, kuten hallituksen ohjelmassakin on linjattu.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 281/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 14 230 000 euroa.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Työpajojen tavoitteena on kannustaa nuoria kouluttautumaan ja työllistymään. Työpajatoiminnalla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään työttömien tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten syrjäytymistä sekä helpottamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisia ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. Työpajatoimintaan hakeutuvat usein nuoret, joihin sosiaalitoimi ja työhallinto ovat kokeilleet jo eri vaihtoehtoja. Tutkimusten mukaan samanlaisiin tuloksiin ei mikään muu yksittäinen toiminta ole vielä pystynyt.

Määrärahan osoittaminen työpajatoimintaan ei ole meno, vaan sijoitus. Jos verrataan, mitä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret maksaisivat yhteiskunnalle ilman työpajatoimintaa, ovat työpajakustannukset kohtuulliset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

50. Vesitalous

31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentin perusteella myönnetyillä avustuksilla edistetään vesihuollon parantamista erityisesti maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä vesihuollon erityistilanteisiin varautumista. Avustuksilla voidaan edistää merkittävällä tavalla välttämättömän peruspalvelun, hyvälaatuisen talousveden, hankintaa sekä jätevesien korkeatasoista käsittelyä maaseutuyhdyskunnissa. Valtioneuvoston asetus edellyttää vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla talousjätevesien tehokasta käsittelyä vuoteen 2014 mennessä. Arvioiden mukaan noin 30 000—40 000, vain puolet kaikista mahdollisista haja-asutusalueiden kotitalouksista, pystytään nykyisillä toimilla liittämään siirtymäajan puitteissa keskitetyn vesihuollon piiriin. Tarve vesihuoltotoimenpiteiden avustuksille on suuri. Haettujen avustusten määrä on noin nelinkertainen käytettävissä olevaan määrärahaan verrattuna. Kuivuus lisännee tarvetta vesihuollon parantamiseen monilla haja-asutusalueilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Suomen päätieverkko on rakennettu valtaosin 1960- ja 1970-luvuilla, ja väylien suunnittelu on useassa tapauksessa tehty jo 1950-luvulla. Suomen tiestössä on selkeitä puutteita. Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät maantieliikenteen kustannuksia.

Koska hallitus ei ole osoittanut tarvittavia määrärahoja tiestön kunnon parantamiseen, on useille alempiasteisen tieverkon teille jouduttu asettamaan nopeus- ja painorajoituksia, jotka hankaloittavat etenkin teollisuuden kuljetuksia, mutta myös henkilöliikennettä. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen vaatii myös lisäpanostuksia.

Liikennemäärien kasvaessa pitää väyläverkon tason ja turvallisuuden kasvaa samalla vauhdilla. Keskeisillä tieväylillä teiden kantokyky ei vastaa sitä tarvetta, joka syntyy kasvavista liikennemääristä Keski-Euroopan ja Venäjän välillä. Liikennealan asiantuntijoiden mukaan perustienpidon rahoituksen tavoitetaso ei ole täyttynyt, vaikka lukuisat eri selvitysryhmät ovat osoittaneet lisäpanostuksen tarvetta. Liikenneturvallisuuden parantaminen on hallituksen politiikan seurauksena painottunut turvallisuusinvestointien sijaan nopeusrajoituksien ja automaattisen liikenteenvalvonnan lisäämiseen. Alueellisia perustienpidon investointeja, kuten taajamien liikennejärjestelyitä ja kevyen liikenteen väyliä, voidaan tiepiireissä toteuttaa huolestuttavan vähän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua sekä lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta. Joukkoliikenne on yhteiskunnallemme tärkeimpiä liikennemuotoja. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta etenkin työmatkaliikenteessä. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Joukkoliikenteen heikentyminen johtaa lisääntyneeseen yksityisautoiluun.

Jotta joukkoliikenteen peruspalvelutaso voitaisiin turvata ja hallitusohjelmaan kirjattu tavoite joukkoliikenteen markkinaosuuden nostamisesta saavuttaa, tulee alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisliikenteen valtionavustukseen sekä kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustukseen varata kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä enemmän määrärahoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien tasoa ei ole sidottu indeksiin. Tämä merkitsee sitä, että niiden reaalinen arvo laskee elinkustannusten noustessa inflaation vaikutuksesta. Eduskunta on useaan otteeseen yksimielisesti hyväksynyt lausuman, jonka mukaan lapsilisät on sidottava indeksiin. Tästä huolimatta nykyinen hallitus ei ole tehnyt esitystä eduskunnan yksimielisten päätösten toimeenpanemiseksi.

Lapsilisillä korvataan perheille lapsista koituvia taloudellisia kustannuksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä edellisen vuoksi on perusteltua, että lapsilisän taso sidotaan elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 33.15.52 perusteluissa lausuttavaksi:

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Lain mukaan yksityisen hammaslääkärin palkkioista tulisi korvata 60 prosenttia. Todellinen korvausprosentti on kuitenkin tällä hetkellä 33 prosenttia. Tämä jälkeenjääneisyys johtuu korvauksen perusteena olevien laskennallisten korvaustaksojen jälkeenjääneisyydestä. Korvaustaksoja on vaiheittain nostettava siten, että lain edellyttämä 60 prosentin korvaustaso saavutetaan. Ensi vuonna sairausvakuutusmenoihin on kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan lisättävä ylimääräiset 10 miljoonaa euroa vaiheittaisten korotusten aloittamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vanhasen hallitus on jo toisena vuonna peräkkäin päättänyt leikata 25 miljoonaa euroa kansalliseen terveysprojektiin luvatuista määrärahoista. Tämä leikkaus vaarantaa kuntien mahdollisuudet toteuttaa hoitotakuu. Leikkausjonojen lyhentäminen sekä riittävän nopean tutkimukseen pääsyn turvaaminen vaarantuvat ko. määrärahan vähennyksen myötä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa.

Vaikeavammaisten yhtäläisten oikeuksien toteutuminen edellyttää positiivista erityiskohtelua. Vaikeavammainen tarvitsee apua lukuisissa arkisissa toimissa, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä, puhumattakaan viranomaisasioinnista, opiskelusta tai ansiotyöstä. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä on ainoa itsenäinen tukimuoto, jolla voidaan tosiasiallisesti turvata vaikeavammaisen henkilön laillinen itsemääräämisoikeus ja jolla taataan se huolenpito, jota vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat perustuslain 19 §:n 1 momentin tarkoittaman ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi ja välttämättömäksi huolenpidoksi. Perusoikeusjärjestelmä siis edellyttää, että vaikeavammainen saa tarvitsemansa henkilökohtaisen avustajan palvelut.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

momentin 33.32.30 perusteluissa lausuttavaksi:

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Erikoissairaanhoidon tutkimuksen ja lääkärikoulutuksen valtion korvauksiin ehdotetaan noin 136 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Erityisvaltionosuuksiin ei ole tehty kustannusten nousua vastaavaa tarkistusta 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja niiden reaalitaso on laskenut voimakkaasti.

Valtion puuttuva rahoitusosuus on jouduttu korvaamaan kuntien palveluhintoihin sisältyvällä rahoitusosuudella. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat näin joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun terveystieteellisen tutkimuksen sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksista.

Lääkärikoulutuksen kustannukset ylittävät 33 miljoonalla eurolla valtion maksaman koulutuskorvauksen. Koulutusta tulisi kuitenkin edelleen lisätä, sillä terveydenhuolto kärsii monilla alueilla jatkuvasta henkilöstöpulasta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.33 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

57. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta

40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)

Maatalousyrittäjien työkyky- ja jaksamisongelmat ovat tulleet esille useissa tutkimuksissa. Työterveyslaitoksen Työterveys ja maatalous Suomessa 2004 -tutkimuksessa todettiin, että maatalousyrittäjät kokivat terveydentilansa ja työkykynsä heikommiksi kuin muu työssäkäyvä väestö. Maatalousyrittäjistä lähes puolet piti työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Maatalousyrittäjien työkyky oli selvästi huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. Työryhmän käsityksen mukaan maatalousyrittäjien työkykyä voidaan ylläpitää ja edistää kehittämällä edelleen lomituspalvelujärjestelmää.

Lomaoikeuden laajentamisella turkistarhauksen piiriin on myös mahdollisuus turvata maaseudun työllisyystilannetta tehokkaalla tavalla. Työt turkistarhassa sitovat yrittäjää karjatilan tavoin 365 päivää vuodessa. Siitä huolimatta turkistarhaajalla ei ole vieläkään lakisääteistä oikeutta vuosilomaan eikä oikeutta sijaisapuun. Turkistarhaajien lomituspalvelujärjestelmän seurauksena koko maassa syntyisi arviolta noin 140 uutta lomittajatyöpaikkaa. Lomituspalvelujärjestelmällä olisi ratkaisevaa merkitystä nuorten yrittäjien houkuttelemiseksi elinkeinon pariin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.57.40 perusteluissa lausuttavaksi:

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan rahoitusta leikataan neljällä miljoonalla eurolla. Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja matkakulujen korvaaminen sekä rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimustoiminnan resurssien turvaaminen edellyttävät, ettei ko. määrärahaa leikata. Määrärahaa ei pidä rintamaveteraanien määrän vähentyessä leikata, vaan määräraha tulee säilyttää riittävän tasoisena, jotta voidaan turvata kuntoutuksen laadun sekä saatavuuden kehittäminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.92.59 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Työvoimapolitiikan määrärahat on käytettävä niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat työpaikkojen luomista työttömille suomalaisille. Useiden tutkimusten mukaan valmentava työvoimakoulutus sekä julkisen sektorin tukityöllistäminen ovat vaikutuksiltaan varsin tehottomia.

Työministeriön oman tutkimuksen, Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi (315/2006), mukaan tukityöllistäminen yksityiselle sektorille sekä oppisopimuskoulutus ovat erittäin toimivia. Niihin osallistuneet työttömät työnhakijat työllistyvät tukikauden jälkeen selvästi muita työttömiä todennäköisemmin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että työllisyysmäärärahoista siirretään 15 miljoonaa euroa käytettäväksi tehokkaampiin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kuten oppisopimuskoulutukseen ja työpajatoiminnan lisäämiseen.

Viime vuosina työvoimapolitiikan toimeenpanoon varattuja määrärahoja on jäänyt runsaasti käyttämättä. Vuonna 2003 määrärahoja jäi käyttämättä yli 80 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 tilanne oli vastaava, sillä määrärahoja jäi käyttämättä yli 84 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 momentin 34.06.51 määrärahoista käyttämättä jäi 35 563 467 euroa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän arvion mukaan määrärahatasoa pitääkin tarkistaa vähentämällä siitä edelleen yhteensä 24 285 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.51 vähennetään 39 285 000 euroa.

10. Ympäristönsuojelu

Valtioneuvoston vuonna 2002 tekemän periaatepäätöksen, Suomen Itämeren suojeluohjelman, tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin. Varsinkaan rehevöitymistä aiheuttavien ravinnepäästöjen määrät eivät ole vähentyneet suojeluohjelman edellyttämällä tavalla. Kuolleiden, hapettomien pohjien pinta-ala on laajentunut. Sisäisestä kuormituksesta on tullut entistä suurempi ongelma, jota ei ratkaista muuten kuin ulkoista ravinnekuormitusta edelleen vähentämällä.

Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista on edelleen parannettava. Kustannustehokkaimmin tämä tapahtuu panostamalla niiden keskitettyyn käsittelyyn. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt tähän tarkoitukseen lisäpanostuksia.

Huomattava osa Itämeren ravinnekuormasta tulee muista rannikkovaltioista. Vuonna 2004 Puolan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus Itämeren fosforipäästöistä oli 49,4 prosenttia ja typpipäästöistä 37,5 prosenttia. Pietarin jätevedet ovat suurin yksittäinen pistekuormituksen aiheuttaja. Itämeren ja sen kuormitetuimman merialueen, Suomenlahden, tilan kohentaminen edellyttää kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä muun muassa fosforipäästörajojen tiukentamiseksi sekä myös panostamista kahdenväliseen hankeyhteistyöhön lähialueillamme.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

luvun 35.10 perusteluissa lausuttavaksi:

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vuonna 2004 voimaan tullut valtioneuvoston asutus edellyttää vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla talousjätevesien tehokkaan käsittelyn järjestämistä siirtymäajan puitteissa vuoteen 2014 mennessä. Esimerkiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen yli 100 000 keskitetyn vesihuoltoverkon ulkopuolisesta asukkaasta arviolta noin 70 000 asukkaan olisi perustellumpaa liittyä keskitettyyn ratkaisuun kuin tehostaa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä. Niin Itämeren kuin sisävesien suojelulle asetetut tavoitteet edellyttävät osaltaan, että pienissä ja keskisuurissa kunnissa parannetaan jätevesien käsittelyä.

Taloudellisesti tarkoituksenmukaisinta on keskittää jätevesien käsittely isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin. Asianomaiselta momentilta rahoitetaan muun muassa yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja. Yleensä siirtoviemäreihin voidaan liittää myös runsaasti niiden varrella olevaa haja-asutusta. Yhdessä siirtoviemäreiden kanssa usein rakennettavat yhdysvesijohdot parantavat kuntien vedenhankintaa. Valtaosa hankkeista keskittyy pieniin ja keskisuuriin kuntiin, joiden talouteen niillä on suuri vaikutus. Määrärahat eivät ole viime vuosina riittäneet kuin osaan suunnitelluista hankkeista. On julkisen vallan etujen mukaista edistää niin jätevesien keskitettyä käsittelyä kuin kuntien vedenhankinnan turvaamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulovero

Hallitus on arvioinut vuoden 2007 talousarvioesityksessä tuloverokertymäksi 12,721 mrd. euroa. Tämän summan taustalla ovat arviot ansio- ja pääomatulojen kasvusta 3½ prosentilla. Kuitenkin jo vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan tuloverokertymä ylsi vuonna 2005 melkein samaan eli 12,715 miljardiin euroon. Vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa tuloverokertymän määräksi budjetoitiin 12,153 mrd. euroa. Tätä arviota nostettiin vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa noin 600 miljoonalla eurolla palkkatulojen kasvuennusteen kohottua. Voidaankin hyvin todeta, että tuloveron kertymäarvio vuodelle 2007 on jonkin verran alimitoitettu vuosilta 2005 ja 2006 saatavilla olevan tiedon valossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.01.01 arvioitua verotuottoa korotetaan 91 000 000 eurolla.

04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta

01. Osuus Suomen Pankin voitosta

Vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa budjetoitiin valtion osuudeksi Suomen Pankin voitosta 100 miljoonaa euroa. Tätä summaa korjattiin vuoden 2006 lisätalousarviossa ylöspäin 34 miljoonalla eurolla aiheutuen Suomen Pankin voiton arvioitua suuremman osuuden tuloutuksesta valtiolle. Vuoden 2007 osalta talousarvioesitykseen on budjetoitu voiton tuloutusta 100 miljoonaa euroa. Tätä arviota voidaan perustellusti korjata siten, että myös vuonna 2007 voiton tuloutuksen osuus on vuoden 2006 tavoin kaksi kolmasosaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 13.04.01 arvioitua tuottoa korotetaan 34 000 000 eurolla.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Koko hallituskauden kehitysyhteistyön määrärahat ovat olleet riittämättömiä. Myös ensi vuodeksi varattua määrärahaa pidämme riittämättömänä. Myös valiokunta on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että kehitys kohti hallitusohjelman ja hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisen ohjelman määrittelemää 0,7 prosentin BKTL-osuustavoitetta tapahtuisi tasaisesti ja riittävillä valtuuksilla.

Viite: Lapintien /vas ym. TAA 705/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään todennut, että vähemmistökieltä puhuvilla koltansaamelaisilla ja inarinsaamelaisilla on oikeus oman kielensä käyttöön kunnan virastoissa asioidessaan. Lisäksi kaikki viralliset päätökset ja ilmoitukset pitää esittää myös vähemmistökielellä. Nämä oikeudet eivät ole täysin toteutuneet, koska kielenkääntäjiä ja tulkkeja ei ole riittävästi. Jotta perustuslakivaliokunnan tarkoittama oikeus toteutuisi paremmin, vasemmistoliiton ryhmä esittää lisämäärärahaa koltansaamen ja inarinsaamen kieliasiamiehen virkoihin.

Viite: Tennilä /vas ym. TAA 1334/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa koltansaamen ja inarinsaamen kieliasiamiehen virkoihin.

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ruuhkien purkaminen edellyttää vakuutus- ja markkinaoikeuksien määrärahojen lisäämistä. Vakuutusoikeuden suurimpia asiaryhmiä ovat olleet työttömyysturva-, opintotuki-, tapaturma- sekä työ- ja kansaneläkeasiat. Kun kyse on tällaisista merkittävästi asianomaisen toimeentuloon vaikuttavista tekijöistä sangen alhaisella tulotasolla, on perusteltua lyhentää keskimääräistä käsittelyaikaa. Kuntien hankintojen kilpailuttamisen hävinnyt vie liiankin usein päätöksen markkinaoikeuteen, jonka ruuhkautuminen viivästyttää hankinnan toteutumista kohtuuttomasti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa vakuutus- ja markkinaoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajariitalautakunnan tehtävät ovat kasvamassa mm. asuntoasioiden tullessa sen tehtäviin. Näin ollen on perusteltua myös korottaa määrärahaa. Ruuhkautuminen johtuu erityisesti siitä, että lautakunnan tehtäviin lisättiin vuonna 1995 asuntokauppa-asiat lisäämättä kuitenkaan resursseja. Lautakunnalle on viime vuosina saapunut vuosittain 400—500 uutta asuntokauppavalitusta, ja ne ovat monena vuonna olleet lautakunnan suurin asiaryhmä. Lautakunnan toimivallan laajentaminen huoneenvuokrasuhteita ja asumisoikeutta koskeviin asioihin lisäisi lautakuntakäsittelyyn vuosittain saatettavien asioiden määrää arviolta 900 asialla. Näistä valtaosa, arvion mukaan 780, koskisi huoneenvuokra-asioita ja noin 120 asumisoikeutta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin.

40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta

21. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunnan haasteellisuutta lisää rajat ylittävä työskentely. Torjunta vaatiikin tässä ehdotetun määrärahan lisäyksen ohella muita toimia. Toisessa kohdassa ehdotamme lisää rahaa mm. syyttäjäviranomaisille tulostavoitteen saavuttamiseksi ja talousrikosten ja muiden vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

Viite: Immosen /vas ym. TAA 266/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa konkurssiasiamiehen toimiston menoihin ns. harmaan talouden torjumiseksi.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on talousarviossaan näennäisesti lisännyt panostustaan vankiloiden toimintaan noin 6,3 miljoonalla eurolla. Todellisuudessa kasvu lähes kokonaisuudessaan menee laitosten pääomavuokrien kohoamisen kattamiseen, jotka ovat seurausta uudisrakentamisesta sekä vanhojen tilojen kunnostustöistä. Osa noususta menee nykyisen henkilöstön normaaleihin palkankorotuksiin ja loput hukkuvat liian korkean vankiluvun aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Todellista lisäpanosta toiminnan kehittämiseen ei talousarvio siis sisällä. Vankeusrangaistusta koskeva uusittu lainsäädäntö uusine aktivointivaatimuksineen tuli voimaan lokakuussa 2006. Uudistus olisi edellyttänyt tuntuvaa panostusta vankeinhoidon toiminnan kehittämiseen ja muun muassa henkilöstöresurssien tuntuvaa lisäämistä ensi vuonna.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1267/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa, jolloin määrärahasta saa käyttää 1 500 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin ja 3 000 000 euroa henkilöstön lisäämiseen sekä vankien aktivointitoimiin.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys lähtee siitä, että avolaitoksissa rangaistustaan suorittavien vankien määrä kasvaa tästä vuodesta. Samoin talousarvio sinänsä oikein edellyttää, että uuden lainsäädännön hengen mukaisesti vankien osallistuminen työtoimintaan lisääntyisi nykyisestä. Valitettavasti nämä talousarvion perusteet eivät kuitenkaan näy riittävässä määrin taloudellisessa resursoinnissa.

Vuoden 2006 lokakuussa voimaan astuvan uuden vankeuslainsäädännön tarkoitus oli muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja -resursseja siihen suuntaan, että ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta ja erilaisin aktivointitoimin kannustetaan rikoksettomaan elämään. Lain hengen mukainen lisäpanos alkuvaiheessa tuottaisi pysyviä säästöjä yhteiskunnalle pitemmällä aikavälillä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on myös turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä taata resurssit vankien työtoiminnalle.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1268/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.74 otetaan lisäyksenä 600 000 euroa henkilöstön lisäresursointiin sekä vankien työllistämistoimiin.

60. Syyttäjälaitos

21. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunnan haasteellisuutta lisää rajat ylittävä työskentely. Torjunta vaatiikin tässä aloitteessa ehdotetun määrärahan lisäyksen ohella muita toimia. Toisessa aloitteessa ehdotamme lisää rahaa konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenoihin. Viittaammekin edellä momentin 25.01.51 perusteluihin. Lisäksi tarvitaan luonnollisesti lainsäädännöllisiä muutoksia.

Viite: Immosen /vas ym. TAA 267/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.60.21 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan, talousrikosten ja vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

07. Kihlakunnat

21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden tutkinnan tehostaminen edellyttää lisäpanostusta myös kihlakunnanvirastojen toimintamenoihin. Vertaa tätä ehdotuksiimme momenteille 25.01.51 ja 25.60.21.

Viite: Immosen /vas ym. TAA 267/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa harmaan talouden tutkinnan tehostamiseksi.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Kunnat ovat ahdingossa, palvelut kärsivät. Jo neljättä vuotta ennätysmäärä kuntia korottaa veroprosenttia. Silti kunnat velkaantuvat edelleen. Kaikki tämä vain siksi, että hallitukselle ylisuuret veronalennukset ja erityisesti suurituloisimpia hyödyttävät veronalennukset ja rikkaiden varallisuusveron poistaminen ovat tärkeämpiä kuin määrärahojen osoittaminen kunnille kansalaisten palveluihin.

Kuntien ahdingosta huolimatta hallitus esitti ja valiokunnan enemmistö hyväksyi valtionosuuksiin kustannusten nousun korvaamisen kunnille vain 75-prosenttisesti. Sen sijaan, että aiemmilta vuosilta kertynyttä kustannusten nousun korvauksen vajausta pienennettäisiin, Vanhasen hallitus ja sitä tukevat hallituspuolueet kasvattavat yhä vain tätä vajetta edelleen. Kunnat joutuvatkin veroprosentin ja maksujen korottamisen lisäksi myös karsimaan palveluja.

Tässä vastalauseessa esitämme kunnille lisää rahaa eri momenteilla.

Kokonaisuudessaan nämä ehdotukset parantavat oleellisesti kuntien tilannetta ja parantavat niiden mahdollisuuksia huolehtia niin lasten ja nuorten kuin työikäisten ja vanhusväestön tarpeista.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 501/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 1 000 000 euroa.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2007 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 12 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan oli 47 092 000 euroa. Vuoden 2004 tilinpäätöksessä määrärahaa oli käytetty 48 068 000 euroa. Vuoden 2005 talousarviossa oli tämä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntien tueksi tarkoitettu määräraha pudotettu jo 30 miljoonaan euroon ja käytetty sitä oli kuitenkin 10 miljoonaa euroa enemmän. Vuonna 2005 käytetty tilinpäätöksen mukainen määrä oli 40 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 budjetissa määräraha oli 26,5 milj. euroa.

Samaan aikaan, kun kuntatalous on merkittävästi heikentynyt ja erityistä tukea tarvitsevien kuntien määrä on lisääntynyt, valtio on edelleen puolittamassa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrän.

Kuntataloudesta tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan kuntien taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja voimakkaana jatkuva muuttoliike heikentää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kuntien taloudellista asemaa. On käsittämätöntä, että hallitus tässä tilanteessa haluaa alentaa kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrärahaa, vaikka yhä useampi kunta täyttää ja tulee vuonna 2007 täyttämään määrärahan saannin edellytykset. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta tulee lisätä eikä vähentää, jotta kunnat voisivat selvitä edes lakisääteisistä tehtävistään.

Pienentämällä tätä määrärahaa Vanhasen hallitus ajaa kuntia pakkoliitoksiin — ei hallinnollisella pakolla vaan taloudellisella pakolla.

Viittaamme lisäksi siihen, mitä vastalauseessamme sanomme edellä momentin 26.97.31 kohdalla perusteluissa.

Viite: Virtasen /vas ym. TAA 1517/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

98. Alueiden kehittäminen

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakunnan kehittämisrahaa käytetään alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet ja ohjelmat sekä seudullisia yhteistyöhankkeita. Se on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta, joka suunnataan erityisesti alueellisen osaamisen ja kehittämisen vahvistamiseen.

Kun varsin suuri osa rahasta on näin sidottu, siitä ei liikene maakunnan omista tarpeista nouseviin kehittämishankkeisiin. Tarvitaan siksi lisää rahaa maakunnan kehittämisrahan ns. sitomattoman osan korottamiseen. Sitomattoman osan pienentymisen takia siitä ei liikene myöskään avustuksiin äkillisissä rakennemuutostapauksissa.

Vuoden 2005 talousarviossa tarkoitukseen oli osoitettu 29,9 miljoonaa euroa, mutta vuodeksi 2006 hallitus varasi vain 29 880 000 euroa. Nyt vuoden 2007 budjettiin esitetään vain 1,5 miljoonan euron lisäystä tähän vuoteen, mikä on riittämätöntä.

Viite: Tennilän /vas ym. TAA 1336/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.98.43 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahan ns. sitomattoman osan korottamiseen.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Indeksi- ja valuuttakurssimuutosten kattamiseksi määrärahaa halutaan korottaa 31 milj. euroa. Emme ole voineet hyväksyä tätä lisäystä.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 504/2006 vp ja lisäksi Tiusasen /vas ym. TAA 1387/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 31 000 000 euroa indeksi- ja valuuttakurssimuutosten aiheuttamasta nettolisäyksestä.

Emme ole voineet hyväksyä kahta uutta asehankintaohjelmaa. Suomi käyttää puolustusmateriaalihankintoihin puolustusbudjetista noin 31 prosenttia, mikä on varsin korkea määrä verrattaessa sitä moniin muihin maihin. Tämän korkean määrän on mahdollistanut asevelvollisuusarmeija. Nyt esitetyt uudet tilausvaltuudet ovat kokonaiskustannuksiltaan 500,1 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuudella (PVKEH 2007) kehitetään mm. ilmasta maahan -iskukykyä.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 503/2006 vp ja lisäksi Tiusasen /vas ym. TAA 1388/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 64 200 000 euroa puolustusmateriaalien hankintaan ja tutkimus-, testaus- ja kokeilutoimintaan ehdotetusta määrärahasta.

01. (29.01, 05, 07, 08, osa ja 10, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

23. (29.07.21) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten osallisuushanke 2003—2007.

Nuorten osallisuushanke on poikkihallinnollinen hanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen ja sosiaalisen kasvun tukemiseen. Siinä on mukana yli 70 kuntaa. Vuoden 2007 talousarvioesityksessä hankkeeseen ei ole varattu lainkaan määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.01.23 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa nuorten osallisuushankkeeseen 2003—2007.

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntatalous on ennusteiden mukaan alijäämäinen koko kehyskauden. Ensi vuodelle ajoittuvat leikkaukset valtionosuuksissa heikentävät entisestään kuntien taloudellista mahdollisuutta taata tasalaatuisia ja tasa-arvoisia peruspalveluita. Perusopetukseen tulevat indeksikorotukset eivät täytä kokonaisuudessaan edes palkkojen nousua, joten kunnilla ei ole riittävästi rahoitusta perusopetukseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Tilanne johtaa myös pienten koulujen, erityisesti kyläkoulujen, lakkauttamiseen ja pienten koululaisten koulumatkojen pidentymiseen alueilla, joissa jo nyt on pitkät matkat.

Näillä näkymin peruskoulun luokkakoot ovat kasvamassa liian suuriksi, mikä heikentää erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Lisäksi se vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistarpeet. Peruskoulun keskeyttäneiden määrä on huolestuttava.

Tukiopetukseen ja oppilashuoltoon kohdistettuja voimavaroja on viime vuosina leikattu tuntuvasti. Erityisen voimakkaasti leikkaukset ovat kohdistuneet erityisopetukseen. Säästöjen vuoksi luokkiin on myös integroitu erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia. Samalla ryhmäkoot ovat jatkuvasti kasvaneet. Liian suuret ryhmäkoot ovat todellinen ongelma, joka tuli kouluihimme laman säästöjen seurauksena. Suurimmissa luokissa yksi opettaja opettaa jopa 36:ta oppilasta, kun sopiva määrä yhden opettajan opetettavaksi olisi noin puolet tästä eli enintään 20 oppilasta.

Koululuokkien liian suuren koon takia opettajan on mahdotonta huomioida riittävästi kaikkien oppilaiden erilaisia tarpeita. Opettajan riittävä huomio ja keskinäinen vuorovaikutus opetuksessa on kiireisessä yhteiskunnassa eläville nykylapsille ensiarvoisen tärkeää. Lasten ja nuorten laiminlyönti koulussa edistää syrjäytymistä, joka tulee yksilölle ja yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi.

Suomalaiset koululaiset ovat viime vuosien aikana useissa kansainvälisissä mittauksissa saavuttaneet erinomaisia tuloksia. Tästä huolimatta oppimisvaikeuksista kärsivien lasten määrä lisääntyy jatkuvasti. Oppilaskohtaisen tuen tarjoaminen on tärkeää etenkin oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen syrjäytyminen on estettävissä turvaamalla hänen menestymisensä koulussa. Perusopetuksen ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia, jotta opettajalla on mahdollisuus nykyistä oppilaslähtöisempään opetukseen. Pienemmissä opetusryhmissä opettajalla olisi mahdollisuus osallistua enemmän myös oppilaiden kasvatustyöhön ja tukea siten perheitä.

Kuntien taloudellisten vaikeuksien takia on pelkona, että ensi syksynä useissa kunnissa joudutaan opetusryhmäkokoja taas kasvattamaan entisestään. Jo nykyisillä ryhmäko’oilla oppilaan yksilöllisen tason ja tarpeiden ottaminen huomioon on opettajalle lähes mahdotonta.

Kunnille on siis turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta. Laadukas opetus- ja kasvatustyö, turvallinen koulu ja riittävät resurssit mahdollistavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen. Lisäksi vasemmistoliitto on tehnyt lakialoitteen (Lapintie, LA 79/2005 vp), joka lähtee siitä, että paras keino lasten huonon olon lieventämiseksi olisi säätää koululuokkien koolle yläraja. Sopiva määrä olisi lakisääteinen 20 oppilaan yläraja.

Tästä syystä esitimme valiokunnassa 15 milj. euron lisäystä.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1269/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 15 000 000 euroa luokkakokojen pienentämiseen.

34. (29.40.34) Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Kuntien talousvaikeuksien vuoksi ei niin koulurakennusten rakentamista kuin kunnossapitoakaan ole kyetty toteuttamaan tarvetta vastaavasti. Useissa tapauksissa koulurakennusten kunto on kosteus- ja muiden vaurioiden vuoksi oppilaiden ja opettajien terveyttä vaarantavan huono. Korvaavaa koulutilaa ei kunnissa luonnollisesti ole eikä peruskorjauksia kyetä toteuttamaan yksinomaan kuntien rahoituksella. Kun nykyiselläkin määrärahatasolla voidaan rahoittaa vain vajaa neljännes kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa olevien koulutilojen peruskorjauksista, on käsittämätöntä, että hallitus esittää ensi vuodelle tarkoitukseen tänä vuonna käytettävissä olevaa pienempää määrärahaa. Sen vuoksi perustamishankkeiden määräraha tulee korottaa niin, että oppilaitosten kunnostushankkeet ja tarvittaessa uudisrakentaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kohtuullisen ajan puitteissa. Rakentaminen on lisäksi yksi tehokkaimmista työllisyyttä edistävistä toimista, minkä vuoksi määräraha tulee vielä ohjata ensiksi pahiten työttömyydestä kärsivien alueiden käyttöön.

Viite: Polven /vas ym. TAA 985/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

31. (29.60.31) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Oppisopimuskoulutus sopii sekä nuorille että vanhemmille oppijoille. Oppisopimuksella voi opiskella eri ammattialojen perustutkintoja, lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen lisäkoulutukseen. Oppisopimuskoulutus räätälöidään aina opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti. Oppisopimuskoulutus on tuloksekasta koulutusta, sillä oppisopimuskoulutetuista työllistyy noin 90 prosenttia. Koulutusmuoto on tehokas myös työnantajapuolelle. Yritys pystyy kouluttamaan ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti niihin tehtäviin, joihin se kaipaa lisätyövoimaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi koettu tapa siirtää työpaikalla eteenpäin niin kutsuttua hiljaista tietotaitoa.

Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja opiskelijoiden määrä on kasvanut samaa tahtia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 tutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen osallistui 45 300 opiskelijaa. Tämän lisäksi tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistui 5 900 opiskelijaa.

Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen kehittää työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta painottaen yksilöiden ja yritysten tarpeita. Lisäksi hallitusohjelmassa on erikseen luvattu, että oppisopimuskoulutusta ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämismuotona vahvistetaan. Määrärahaa on siksi korotettava esitetystä.

Viite: Kankaan /vas ym. TAA 309/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

40. (29.20) Ammattikorkeakouluopetus

25. (29.20.25) Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Määräraha oli vuonna 2005 ja tänä vuonna 2 068 000 euroa, ja ensi vuodeksi hallitus esitti yhä samaa määrärahaa. Korotusta ei ole siis edes inflaation vertaa, saati että haluttaisiin lisäpanostuksella käyttää entistä paremmin hyväksi ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia alueellisen kehityksen moottorina.

Ammattikorkeakoulujen aluevaikutus on alueellisesti huomattavasti laajempi ja merkittävämpi kuin perinteisten korkeakoulujen. Erityisen merkittävä ammattikorkeakoulujen rooli on alueilla, joilla ei sijaitse yliopistoa, esimerkkeinä mainittakoon Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut.

Kuitenkaan ammattikorkeakouluilla ei ole samoja edellytyksiä valtion budjettirahoituksen kautta toteuttaa kolmatta tehtäväänsä kuin perinteisillä yliopistoilla. Alueilla, joilla ei ole tiedekorkeakouluja, tulee voimistaa ammattikorkeakouluja tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen avulla.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003—2008 on todettu, että ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan nykyistä kannustavammaksi ja nykyistä paremmin ammattikorkeakoulun koko toiminnan huomioon ottavaksi. Perusrahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon opiskelijamäärän lisäksi myös suoritettujen tutkintojen määrä ja ammattikorkeakoulujen aluekehitystä tukeva tutkimus ja kehitystyö.

Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.

Viite: Kauppilan /vas TAA 383/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.25 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintojen tukemisessa on useita kehittämisalueita, joihin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on kuluneella kaudella kiinnittänyt erityistä huomiota:

• korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
• itsenäisesti asuvat alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat
• opintorahan taso
• opintotuen asumislisän saattaminen ympärivuotiseksi.

Opiskelijajärjestöt nostivat kamppailutavoitteekseen opintorahan 15 prosentin tasokorotuksen, ja niin muodoin olemme eduskuntaryhmänä keskittyneet nyt nimenomaan sen tavoitteen edistämiseen.

Vuonna 2007 säännönmukaisesti opintorahaa saavia opiskelijoita on valtiovarainministeriön arvion mukaan 241 000, joista korkeakouluopiskelijoita on 151 000 ja keskiasteen opiskelijoita 90 000.

Opintorahaa on korotettu korkeakouluopiskelijoille viimeksi vuonna 1992 ja toisen asteen opiskelijoille 1994. Nykyisellä tasolla opintoraha ei vastaa elinkustannusten tasoa. Opintorahan ostovoima on vuosien varrella jäänyt jälkeen lähes 25 prosenttia yleisestä kustannusten noususta. Opintorahan jälkeenjääneisyys onkin yksi tärkeimpiä syitä opiskeluaikojen pitkittymiseen, koska opiskelijoiden on käytävä ansiotyössä opintojensa ohessa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää 15 prosentin korotusta opiskelijoiden opintorahaan. Myös viime vuonna vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti näitä korotuksia vuoden 2006 talousarvioon.

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt, mukana kaikkien eduskuntapuolueiden opiskelijajärjestöt, luovuttivat tiistaina 12.9.2006 eduskunnalle Nouse jo! -kampanjan adressin, jossa 127 109 allekirjoittajaa vaatii 15 prosentin korotusta opintorahaan.

Ehdotamme, että opintoraha on

• vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 47,07 euroa korkeakoulussa ja 25,46 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 123,46 euroa korkeakoulussa ja 74,47 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta,
• muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 146,98 euroa korkeakoulussa ja 97,98 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias sekä
• muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 301,77 euroa ja muussa oppilaitoksessa 248,87 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

Viite: Valppaan /vas ym. TAA 1458/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan lisäyksenä 30 156 000 euroa opintorahan korottamiseksi budjettiperusteisesti 1.8.2007 alkaen seuraavasti:

- vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 44,48 euroa korkeakoulussa ja 25,14 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 121,85 euroa korkeakoulussa ja 73,50 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;

- muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 145,06 euroa korkeakoulussa ja 96,70 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias; sekä

- muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 297,86 euroa ja muussa oppilaitoksessa 245,64 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

80. (29.90) Taide ja kulttuuri

30. (29.90.30) Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Tietoyhteiskunta

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisten tasavertaisuuden ja demokratian edistämisessä. Tehtävämme on taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen ja siihen osallistumiseen kaikille. Tähän asti periaatteenamme on ollut, että keskeinen rooli tässä työssä on kirjastoillamme. Tämä ratkaisu on kansainvälisestikin katsottuna toiminut hyvin. Siksi on luontevaa, että tietokoneet ja netti ovat käytettävissä asiantuntevan palvelun kera juuri kirjastoissa.

Rahoituskysymyksenä asia on ongelmallinen. Aikanaan kunnalliset kirjastot saivat valtiolta tuntuvan summan koneiden ja yhteyksien hankintaan. Nyt aina vain uudistuva teknologia ja ohjelmistot vievät suhteettoman suuria summia kirjastojen vuosittaisista budjeteista. Tämä raha on yleensä pois kirjastojen muusta toiminnasta. Vasemmistoliiton mielestä vastuu tasa-arvoisesta tietoyhteiskunnasta ja sen rahoittamisesta ei voi olla yksin kirjastoilla.

Tietoyhteiskuntaa ei saa digitalisoida muun kulttuurin kustannuksella. Siksi tarvitaan valtion tuntuva panostus, jotta tulevaisuudessa kaikki kirjastomme ovat kiinteissä yhteyksissä verkkoon. Viime vuosina julkinen kirjastoverkkomme on kiihtyvällä tavalla eriarvoistunut teknisten mahdollisuuksien tai lähinnä niiden puutteen vuoksi. Erityisesti ongelma on kasaantunut niihin kuntiin, joissa jopa kaupallisten palveluiden saatavuus pienen väestöpohjan tai syrjäisen sijainnin johdosta on ollut olematonta.

Tietoverkkojen käyttäjistä noin 90 prosenttia on alle 35-vuotiaita miehiä. Tutkimusten mukaan tietotekniikan hyödyntäjistä noin 80 prosenttia on miehiä. Kirjastoilla on erityinen rooli tyttöjen ja naisten tukemisessa tietoteknisten taitojen hankinnassa ja ylläpitämisessä. Se tulee ottaa huomioon kirjastopalveluja kehitettäessä. Näin vaikutetaan ratkaisevasti siihen, millaisia sovelluksia kehitetään ja millaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan.

Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (2000—2004) tavoitteena on ollut, että Suomi on maailman kärkimaita osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntana. Kirjastostrategia 2010 -asiakirjassa puolestaan asetetaan vuosittaisia taloudellisia tavoitteita, joilla kirjastot vastaavat muuttuviin haasteisiin. Tässä asiakirjassa vuosille 2004 ja 2005 tavoitteeksi asetettiin yhteensä kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus, jotta muun muassa tietoyhteiskuntahankkeet edistyisivät toivotussa aikataulussa.

Tietoyhteiskuntahankkeiden tarkoituksena on myös edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia selviytyä muuttuvassa maailmassa sekä estää tiedollista ja taidollista syrjäyttämistä. Tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskunta. Siksi erilaisilla hankkeilla kansalaisia koulutetaan käyttämään uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Jotta kansalaisten mahdollisuudet kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia taitojansa sekä hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia olisivat myös todellisuudessa olemassa, edellytyksenä on, että kansainvälisestikin arvostettu kirjastoverkkomme on osa tätä hanketta. Nykyisillä resursseilla näin ei ole käymässä.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1273/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 4 500 000 euroa kirjastojen valtionosuuksiin julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin.

31. (29.90.31) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Teattereiden yksikköhinnan korottaminen

Suomalainen teatteri elää taiteellisen toiminnan näkökulmasta hyvää kautta ja suomalaisten teatterissakäyntiaktiivisuus on maailman huippuluokkaa. Sen sijaan teattereiden taloudellinen tilanne on muodostunut koko suomalaista teatteritoimintaa uhkaavaksi.

Vuodesta 2000 vuoteen 2005 teattereiden valtiontuki kasvoi vain 6 prosenttia, kun samana aikana palkkakustannukset teattereissa ovat nousseet noin 16 prosenttia. Työvoimakustannusten muodostaessa valtaosan teattereiden menoista on teattereiden julkinen tuki vuodesta 2000 alkaen siis reaalisesti pienentynyt noin 10 prosenttia. Vuoden 2006 talousarvio on voimistanut tätä kehitystä entisestään.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lain (635/1998) mukaan museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta mainituista toiminnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asianomaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla.

Teattereiden yksikköhinta, joka on viisi vuotta pysynyt lähes samansuuruisena, nousee ensi vuonna 31 567 euroon. Vuosien mittaan karttunut yksikköhinnan jälkeenjääneisyys jää siitä huolimatta merkittäväksi. Hallituksen esityksellä kuilu valtionosuuden perustana olevan yksikköhinnan ja todellisten kustannusten välillä kasvaa edelleen ensi vuonna.

Talousvaikeuksissa kamppailevien teattereiden tilanne on muodostunut kestämättömäksi. Julkisen tuen jo 1990-luvulla alkanut ja alituisesti kasvava jälkeenjääneisyys yleisestä kustannustasosta johtaa väistämättä teatteritarjonnan supistamiseen ja alan työllisyysongelman kärjistymiseen. Se merkitsee myös akuuttia uhkaa alueellisesti kattavan teatteriverkoston säilymiselle.

Julkisen tuen jälkeenjääneisyyden ja menojen kasvun välistä eroa on teattereissa paikattu pääsylipputulojen osuutta kasvattamalla; nostamalla hintoja, tehostamalla myyntiä ja välttämällä riskialttiita ohjelmistovalintoja. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Edessä ei ole muita ratkaisuja kuin henkilöstön vähentäminen ja toiminnan supistaminen.

Toisaalta hallitus korostaa työllisyyden ja aluepolitiikan merkitystä ohjelmassaan. Teatterit tarjoavat erinomaisen keinon toteuttaa näitä tavoitteita: teattereiden kustannuksista n. 70 prosenttia muodostuu palkkakustannuksista, ja teatteriverkostomme ulottuu Helsingistä Rovaniemelle ja Raumalta Joensuuhun kattaen näin valtaosan maastamme.

Vuoden 2006 talousarvioesityksessä teatterit asetettiin vihdoinkin samaan kastiin museoiden ja orkesterien valtionosuuksien hinnoitteluperusteissa, kun tehtiin tasokorjaus 2,4 %:lla. Teattereiden osalta tämä ei kuitenkaan korjaa aiempien vuosien epätasa-arvoista kehitystä. Siksi valtion vuoden 2007 talousarvion eduskuntakäsittelyssä tulee vasemmistoliiton eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan teattereiden tuen jälkeenjääneisyys oikaista korottamalla valtionosuuden perustana olevan henkilötyövuoden hinta oikealle tasolle.

Teattereiden valtiontuen lisääminen on erinomainen keino työllistää ja estää eriarvoisuuden lisääntymistä maan eri osien välillä.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1276/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 2 300 000 euroa valtionosuuden perusteena käytetyn yksikköhinnan korottamiseen ja alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen.

34. (29.90.34) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Suomessa yhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan informaation säilymistä ja löytämistä laajalla kirjastojärjestelmällä. Suomessa on tieteellisten kirjastojen lisäksi noin tuhat yleistä kirjastoa sivukirjastoineen. Suomen hyvä kirjastolaitos on nostanut yleistä sivistystasoa ja tasannut eroja sosiaaliluokkien välillä. Ihmisten osallistumista korostavassa tietoyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tässä toimivalla ja kattavalla kirjastolaitoksella on keskeinen rooli. Hallitus on kuitenkin vähentämässä valtionosuutta yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja siten heikentämässä kirjastolaitoksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjastojen perustamiskustannusten määräraha ja myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 509/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 000 000 euroa ja

että momentin perusteluja muutetaan myöntämisvaltuuksien osalta siten, että vuonna 2007 saa tehdä valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille enintään 8 000 000 eurolla.

51. (29.90.51) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 1 400 000 euroa.

91. (29.99) Nuorisotyö

51. (29.99.51) Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten työpajatoiminta on koulutuksen ja työelämän sekä perus- ja jatkokoulutuksen välille sijoittuva toimintamuoto. Työpajatoiminta edistää nuorten työssä oppimista, lisää ammatillisia valmiuksia sekä tukee nuorten ammatinvalitsemista.

Suomessa nuorten työpajatoimintaa on ollut jo noin 30 vuotta. Lähinnä kuntien ylläpitämä nuorten työpajatoiminta kehittyi voimakkaasti 1990-luvun alkupuolella, jolloin nuorten työttömien määrä nousi lähes 100 000 henkeen. Sittemmin nuorten työttömyys on helpottanut.

Nuorten työpajatoiminnan keskeinen tavoite on nuorten työttömien aktivointi sekä tietysti nuorten määräaikainen työllistäminen. Pajat ovat kehittymässä nuorten toimintakeskusten suuntaan. Uusia työ- ja toimintamuotoja ovat esimerkiksi kierrätystoiminta, peruskoulun loppuunsaattaminen, yrittäjäkoulutus, yritystoiminnan tukeminen, tietotekniikan ja multimediataitojen opettaminen. Yleisimpiä pajoja ovat puu- ja metallipajat, autopajat sekä tekstiilipajat.

Hallitus esitti varattavaksi 4,7 milj. euroa sekä työpajatoimintaan että ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön. Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan.

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 2 v)

Lukuisat edustajien tekemät talousarvioaloitteet osoittavat, että eri puolilla maata on tarvetta erilaisiin vesistö- ja vesihuoltotöihin. Katsomme, että hallituksen momentille esittämä 9 158 000 euron määräraha on riittämätön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.77 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tieliikenne on yhteiskuntamme merkittävin liikennemuoto. Noin 68 prosenttia tavarankuljetussuoritteesta ja noin 95 prosenttia henkilökuljetussuoritteesta tapahtuu tiellä. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2007 perustienpitoon on varattu 572 027 000 euron määräraha. Määrärahaa on leikattu viime vuodesta yli kuusi miljoonaa euroa. Rahoitus ei ole riittävä yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perustienpidon investointitarpeisiin nähden. Liikenteen kasvun myötä tiestön palvelutaso laskee jatkuvasti, ja perustienpitomäärärahoihin kohdistuneiden leikkausten takia tiestön kunto on jo laskenut paikoin hälyttävälle tasolle.

Toimiva tiestö on kansalaisten arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se on myös yksi aluepolitiikan keskeisimmistä välineistä. Tiehallinnon mukaan tämänhetkisten määrärahojen turvin pyritään pitämään tieverkon kunto nykyisellään, mutta kunnon jälkeenjäämää ei pystytä kuromaan kiinni. Perustienpidon investointeja on mahdollista toteuttaa tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Elinkeinoelämän ja alueiden kehittymistä tukevia kiireellisiäkään investointitarpeita ei voida nykyisillä resursseilla tyydyttää. Myöskään valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettua liikenneturvallisuustavoitetta ei tienpidon toimin voida riittävästi tukea. On selvää, että sujuva ja turvallinen liikenne on turvattava riittävällä lisärahoituksella.

Tiehallinnon parhaillaan käynnissä oleva Pääteiden turvallisuusinvestoinnit -teemahanke sisältää päätieverkon toiminnallisten ongelmien ratkaisemiseen liittyviä, liikenneturvallisuutta parantavia investointeja tai suurten hankkeiden ensimmäisiä osavaiheita. Hanke sisältää alustavasti 13 kohdetta yhteensä noin 60 kilometrin matkalla. Kohteet sijaitsevat vilkkaimmilla päätiejaksoilla, joilla vakavien onnettomuuksien määrä on suuri. Teemalla vaikutetaan erityisesti vakavien kohtaamisonnettomuuksien määrään. Teemaan kuuluvia hankkeita on rakennettu ja rakennetaan vuosina 2005—2007.

Viite: Kankaan /vas ym. TAA 312/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityisten teiden valtionapuja on supistettu merkittävästi, mikä on johtanut yksityistieverkoston kunnon merkittävään heikkenemiseen. Vastuu yksityisteiden kunnossapidon kustannuksista on siirtynyt entistä enemmän yksityistieosakkaille. Kuntien heikko taloudellinen asema on johtanut siihen, että kunnat tukevat taloudellisesti yksityisteiden kunnossapitoa tarpeeseen nähden yhä vähemmän. Yksityisteiden liikenne ei kuitenkaan ole merkittävästi vähentynyt. Vaikka vakituinen asuminen on vähentynyt, niin vapaa-ajan asuminen on lisääntynyt. Yksityistiet ovat elintärkeitä teollisuuden puuhuollolle ja maataloudelle. On kohtuutonta, että yksityisteiden osakkaat joutuvat yhä suuremmassa määrin kustantamaan yksityisteiden ylläpidon ja perusparannukset.

Suomessa on valtionapuun oikeutettuja yksityisteitä noin 60 000 km ja avustettuja kohteita vuodessa noin 880.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 514/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen politiikka nojaa kestävään kehitykseen. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluontoisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman radanpidon palvelutason tavoitetta.

Jos riittävää rahoitusta korvausinvestointeihin ei saada, uhkaa useiden rataosuuksien perus-parannustöiden valmistuminen lykkääntyä vuosilla.

Lisäksi rahoituksen puute kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan asettamaan paino- ja nopeusrajoituksia. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon sekä rahti- ja matkustajamääriin ja VR:n kannattavuuteen

Viite: Uotilan /vas ym. TAA 1433/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen kehittäminen

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle sekä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle. Esimerkiksi matkapalvelukeskusten ja joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen edellyttää riittävää rahoitusta.

Kaikki joukkoliikennemuodot ovat ongelmissa: junaliikenne, linja-autoliikenne ja saaristoliikenne. Matkojen yhteensovittaminen on vakava haaste, samoin saaristoliikenteen määrärahat, jotka valtio on johdonmukaisesti pitänyt liian matalina. Saaristoliikenteen määrärahan tarve on 1 667 000 euroa, josta Suomenlahden osuus on 300 000 euroa.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2006 joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin oli käytettävissä vain 3,075 miljoonaa euroa, kun vuonna 2005 toteutui 6,7 miljoonaa euroa. Nyt esitetty 2,875 miljoonaa euroa ei ole riittävä, vaan joukkoliikenteen kehittämistoimintaan on syytä lisätä vähintään 2 miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteen tuki

Kaikista joukkoliikennematkoista tehdään YTV-alueella, Tampereella ja Turussa noin 70 prosenttia, mistä yksin YTV-alueen osuus on 60 prosenttia. Liikenne näillä alueilla on perustunut lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen. Sen sijaan esimerkiksi Brysselissä valtion tuki on 56 prosenttia joukkoliikenteen kuluista, Amsterdamissa 66 prosenttia ja Madridissa 53 prosenttia.

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Hallitusohjelmassa on tavoitteena joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Toimiva joukkoliikenne on kaupunkialueilla perusedellytys. Laadukasta joukkoliikennettä ei voida ylläpitää pelkillä asiakastuloilla ja kuntien rajallisella rahoituksella, vaan joukkoliikenteen turvaaminen julkisella tuella on välttämätöntä.

Nykyinen kehitys, jossa lippujen hinnankorotukset johtavat matkustajamäärien vähenemiseen, kustannusten kasvuun ja siten palvelujen supistamispaineisiin, on kestämätön. Jotta tämä negatiivinen kierre saadaan katkaistua, on riittävät määrärahat turvattava valtion talousarviossa.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2007 kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustukseen ja alueellisen liikenteen palvelujen ostoon sekä paikallisen liikenteen valtionavustukseen on varattu riittämätön määräraha. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen hallitus ei edelleenkään osoita tukea.

Viite: Tiusasen /vas ym. TAA 1396/2006 vp (joukkoliikenteen kehittäminen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 2 000 000 miljoonaa euroa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Viite: O. Ojalan/vas ym. TAA 945/2006 vp (joukkoliikenteen tukeminen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa kaupunki- ja seutuliikenteen tukeen ja lipputuen myöntämiseen myös suurille kaupungeille.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä ja ehdotamme sen korottamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.64 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa.

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Määrärahaa käytetään junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta tehdyistä vuotta pidemmän ajan sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen. Pidämme ympäristösyistä perusteltuna ylläpitää tehokasta kaukoliikennettä. Ehdotamme tästä syystä määrärahan lisäystä.

Viite: Kauppilan /vas ym. TAA 397/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.65 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Talous- ja velkaneuvon järjestämiseen hallitus esitti 4,5 milj. euroa, minkä valiokunnan enemmistö korotti 4 661 000 euroksi.

Määräraha on näin korotettunakin riittämätön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa talous- ja velkaneuvonnan korvauksiin.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Suomi on jäämässä jälkeen Kioton sopimuksen velvoitteestaan ja Euroopan unionin yhteisestä taakanjakosopimuksesta, jonka mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tulee seurantajaksolla pysyä vuoden 1990 tason alapuolella.

Kuitenkaan vuoden 2007 talousarvion kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan energiapolitiikkaluvussa ei ole esitetty todellisia edellytyksiä tehokkaille toimille energiatalouden kehittämiseksi ympäristömyönteiseksi eikä uusiutuvan energian käyttöönotolle.

Edelleenkään demonstraatiotuki ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on erityistuki-muoto, jonka tukemiseen valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeen sisältämän erityisarvon vuoksi. Soveltamalla demonstraatiotukea voidaan uusiutuvan energian käyttöönottoa edistää voimaperäisesti ja nykyistä nopeammin, mikä on myös Kansallisen ilmastostrategian toteutumisen vaatimuksena. Demonstraatiotuen puuttuminen talousarviosta johtaa puolestaan suurien erityishankkeiden etenemisen viivästymiseen.

Viite: Tiusasen /vas ym. TAA 1398/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa energiatuen lisäämiseen ja demonstraatiotukeen.

17. Työttömyysturva

50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)

Soviteltu työttömyysetuus

Huolimatta työllisyyden hienoisesta parantumisesta työttömyys on yhä koko Suomea koskettava ongelma. Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt vastaamaan haasteeseen, mutta vaikutukset ovat tähän mennessä olleet vähäisiä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan siis uusia keinoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantamiseksi ja työttömien kannustamiseksi ottamaan vastaan kaikki tarjolla oleva työ.

Työttömyysturvalain mukaan voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, mikäli henkilö on lyhytaikaisissa työsuhteissa. Kuitenkin useilta henkilöiltä tulleiden palautteiden mukaan syntyy usein tilanne, että työstä saatava tulo yhdessä sovitellun päivärahankin kanssa on vähemmän kuin kokonaan työttömän saama nettotulo. Tilanteisiin vaikuttavat usein tulonhankkimiseen vaikuttavat kustannukset ja työajan tai työsuhteen lyhyys.

Viite: Laakson /vas ym. 573/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.17.50 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 työttömyysturvalain sovitellun työttömyysetuuden muuttamiseksi kannustavammaksi.

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Peruspäivärahan taso

Vuoden 2007 talousarvioesityksestä ei löydy minkäänlaista parannusta työttömien etuuksiin. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Puolet kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Perusteltua on 4 euron suuruinen korotus, joka maksettaisiin budjettiperusteiseksi työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.1.2007 lukien.

Viite: Mustajärven /vas ym. TAA 790/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.17.51 otetaan lisäyksenä 16 000 000 euroa työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahan budjettiperusteiseen korottamiseen 4 eurolla päivältä.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen tasokorotus

Ehdotamme, että kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 alkaen. Tämän johdosta tulemme tekemään lakialoitteella ehdotukset, joilla muutetaan kansaneläkelakia, perhe-eläkelakia, maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia. Aloitteessamme tullaan ehdottamaan myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosan enimmäismäärään 20 euron korotusta.

Korotus esittämällämme tavalla tulisi voimaan 1.1.2007. Talousarvioaloitteessa ehdotettu 147 000 000 euroa on lisäys hallituksen ehdotukseen, jolla kansaneläkettä korotettiin ainoastaan 5 euroa kuukaudessa ja vasta syyskuusta 2006 alkaen.

Ehdotuksemme kansaneläkkeen tasokorotuksesta on osa vasemmistoliiton köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista ohjelmaa.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1284/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan lisäyksenä 147 000 000 euroa kansaneläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 lukien.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. (33.32.30 ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotuen määräytymisperusteet ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana köyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa. Hälyttävintä tilanne on lapsiperheissä, joiden köyhyys on lisääntynyt kaksi ja puoli -kertaisesti. Lapsiperheissä taloudellinen eriarvoistuminen on ollut voimakasta. Osa lapsiperheistä on päässyt osalliseksi myönteisestä taloudellisesta kehityksestä, mutta osalla perheistä tulokehitys on ollut vaatimattomampaa. Erityisesti talousongelmia on yksinhuoltajaperheissä, monilapsisissa perheissä ja perheissä joissa on työttömyyttä.

Lapsilisän tehtävänä on helpottaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja kompensoida perheille lasten kasvattamisesta aiheutuvia kuluja. Lapsilisien reaaliarvo on kuitenkin laskenut, koska lapsilisien korotusta ei ole sidottu mihinkään indeksiin. Vuonna 2004 perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää korotettiin kymmenellä eurolla kuussa ja lisäksi yksinhuoltajille maksettavaa lapsilisää vielä kolmella eurolla kuussa. Tämä vaatimatonkin korotus tuli tarpeeseen monissa pienituloisissa perheissä.

Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korotusta 90 eurosta 100 euroon hallituksessa perusteltiin sillä, että se vähentää lapsiperheiden köyhyyttä. Valitettavasti toteutettu lapsilisän korotus ei ole kuitenkaan parantanut juuri kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilassa elävien lapsiperheiden arkea.

Valtioneuvoston päätöksellä toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsilisän korotus vähentää korotuksen verran perheelle myönnettävää toimeentulotukea.

Kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on laskettava perheen etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea.

Tämä esitys on osa vasemmistoliiton toimenpiteistä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi.

Viite: Lapintien /vas ym. TAA 710/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 35 000 000 euroa toimeentulotuen määräytymisperusteiden kehittämiseksi budjettiperusteisesti perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta.

Hoitoon pääsyn turvaaminen (ns. hoitotakuu)

Eduskunta sääti vuonna 2004 lait hoitoon pääsyn turvaamisesta eli ns. hoitotakuusta. Lakien voimaansaattaminen edellyttää siirtymävaiheessa erikoissairaanhoidon kuntayhtymiin kuuluvilta kunnilta voimakasta taloudellista lisäpanostusta, koska 28.2.2005 olleet erikoissairaanhoidon hoitojonot oli kokonaisuudessaan purettava 31.8.2005 mennessä. Tässä ei onnistuttu, vaan jonossa on tälläkin hetkellä lain vastaisesti siellä yli puoli vuotta olleita potilaita. Joissakin sairaanhoitopiireissä jonot ovat alkaneet taas jopa kasvaa. Epäonnistuminen johtui ensisijaisesti liian vähäisistä siirtymävaiheen resursseista. Muun muassa vuoden 2005 valtion budjetissa ei kunnille osoitettu riittävästi määrärahoja asian hoitamiseksi. Sairaanhoitopiirien arvion mukaan siirtymävaihe aiheutti/aiheuttaa vähintään 120 000 000 euron lisäkustannukset sairaanhoitopiireille. Tämän lisäksi peruskunnille aiheutuu hoitotakuusta siirtymävaiheessa lisäkustannuksia myös perusterveydenhoitoon, koska useimmat kunnat joutuvat palkkaamaan terveyskeskuksiinsa lisähenkilöstöä välittömän yhteyden saannin ja kolmessa päivässä hoidon arviointiin pääsemisen turvaamiseksi.

Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2007 on momentille 33.32.30 (valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin) otettu lisäyksenä huomioon 50 000 000 euroa pääosin kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Valitettavasti se ei vain riitä. Edellä olevasta käy selkeästi ilmi, että esitetyillä valtionosuuksilla siirtyminen hoitotakuuseen tulee edelleen merkittävästi heikentämään kuntien muutenkin heikkoa taloudellista tilannetta.

Viite: Virtasen /vas ym. TAA 1518/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa hoitoon pääsyn turvaamisesta aiheutuviin siirtymävaiheen kustannuksiin.

Valtionosuuksien indeksitarkistus

Hallitus on kasvattanut koko toimikautensa ajan valtionosuuksien indeksitarkistuksen vajetta. Tällä on vaikutuksensa myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kuntien kustannukset nousevat jatkuvasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon aloilla kuntien säästötoimista huolimatta. Henkilöstövajaukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus sosiaali- ja terveydenhoidon laitoksissa. Henkilökunta on useissa paikoissa jaksamisen äärirajoilla. Kunnilla on jo nyt eräillä paikkakunnilla vaikeuksia saada henkilöstöä avoimiin työpaikkoihin. Kuntaliiton mukaan lakisääteisten tehtävien laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 300 miljoonaa euroa. Kuntaliitto huomauttaa, että niitä vastaavat kuntien rahoitusvastuut lisääntyvät kuitenkin noin 430 miljoonaa euroa. Kuntien toimintamenot kasvavat vielä olennaisesti tätäkin enemmän, noin 1,1 miljardilla eurolla. Myös nämä Kuntaliiton laskelmat osoittavat, että indeksitarkistukset on tehtävä täysimääräisinä kansalaisten peruspalvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi.

Vanhuspalvelut

Ikääntyneille ihmisille on taattava yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa kunnioittaen palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta. Nykytilanteessa valinnanvapaus koskee vain varakkaimpia vanhuksia. Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille, mutta normit on laadittu sillä tavoin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Kotihoidon saaminen riippuu asiakkaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista ja -käytännöstä. Valitusoikeus näistä päätöksistä on rajoitettu. Lisäksi kehityksen suuntana on viime aikoina ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään ja rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin.

On tarpeen laajentaa eräänlainen hoivatakuu myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Kuntien olisi järjestettävä ikääntyneille, yli 65-vuotiaille, kotihoidon tarpeessa oleville kotihoito siitä riippumatta, valitsevatko ikääntyneet kotona asumisen vai asumisen palvelu- tai tukiasunnossa hyväksytyn palvelusuunnitelman mukaisesti. Arvioimme, että tällaisen hoivatakuun toteuttaminen edellyttäisi 27 400 000 euron lisärahoitusta.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 515/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 42 700 000 euroa, mistä osoitetaan 27 400 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien maksamiseen kunnille ja 15 000 000 euroa uuden vanhustenhuollon palvelun toteutuksen mahdollistamiseksi.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.33 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaisen perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Palkkaperusteinen työllistämistuki valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille

Palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla erittäin paljon. Kun palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja 282 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat tilinpäätöksen mukaan puolittuneet 141 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle hallitus esittää palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille enää 98,2 miljoonaa euroa.

Työttömyysasteen jumiutuminen neljä vuotta sitten aivan liian korkealle tasolle on osoitus siitä, että aktiivisia työllistämisvaroja tulee nimenomaan lisätä eikä vähentää, kuten nyt esitetään. Pätkätyöllisten aiheuttama tilastojen kaunistuminen ei saa tässä hämätä. Me katsomme vasemmistoliitossa, että valtiovallan tulee tukea kansalaistensa työllistymistä kunnon töihin kunnon palkalla. Erityisen tärkeää tämä on sen takia, että pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole vähentynyt vuosiin lainkaan, sekä myös sen takia, että hoitotakuu mukaan lukien julkisten palveluiden tarvitsema sijaisten oikea määrä on turvattava.

Me vasemmistoliittolaiset emme kannata nöyryyttävästi toimeentulotukeen pakotetun matalapalkka-armeijan luomista vaan töiden järjestämistä niin, että siitä saatavalla palkalla voi tulla toimeen.

Viite: Puhjon /vas ym. TAA 1003/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 34 000 000 euroa palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille.

Ehdotamme työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan 26 400 000 euron lisäystä, joka kohdennetaan vaikeasti työllistyvien palkkatuen lisäosuuteen, joka voimassa olevien säännösten mukaan on 90 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä. Mainittu lisäosa näissä tapauksissa maksetaan perustuen lisäksi. Perustuen yksikköhinta on työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen (23,89 euroa päivässä vuonna 2007). Hallituksen talousarvioesityksessä vaikeasti työllistyvien lisäosan määrä on 45,39 euroa päivässä eli 975,88 euroa kuukaudessa (960 euroa kuukaudessa vuonna 2006). Tuki on harkinnanvarainen.

Palkkatuen perustuen määrärahat sisältyvät työmarkkinatuen määrärahamomenttiin (34.06.52). Niitä saa käyttää muun muassa julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa.

Palkkatuen lisäosan määräraha sisältyy talousarvioesityksessä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan (34.06.51).

Vuonna 2007 palkkatukena maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään palkkatuen perustuki, joka on tasoltaan noin 513 euroa kuukaudessa (23,89 euroa/päivä). Tämän lisäksi voidaan myöntää lisäosaa, joka on enintään 60 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä eli ensi vuonna 821 euroa. Vaikeasti työllistyvän työllistämiseksi voidaan myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla, jonka määrä on enintään 90 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä, ensi vuonna noin 975 euroa kuukaudessa.

Viite: Tennilän /vas ym. TAA 1367/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 26 400 000 euroa vaikeimmin työllistettävien palkkatuen lisäosan maksamiseen.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työmarkkinatuen tasokorotus

Köyhyydestä, joka lisääntyi 1990-luvulla laman ja siihen liittyneiden ratkaisujen myötä, uhkaa tulla Suomessa pysyvä ongelma. Toimeentulotukea saavien määrä on vakiintumassa korkealle tasolle. Vuonna 2002 toimeentulotuen piirissä oli 262 000 kotitaloutta ja 440 000 henkilöä, eikä vähennystä edelliseen vuoteen juuri tapahtunut. Jos pienituloisuuden rajana pidetään 60 prosenttia mediaanitulosta, pienituloisten osuus oli 10,8 prosenttia vuonna 2001. Vuonna 1990 vastaava osuus oli 7,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole nujerrettu, ja useat kymmenet tuhannet ihmiset ovat syrjäytymässä työmarkkinoilta.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen arvioinneissaan siihen lopputulokseen, että työttömyysturvan peruspäivärahan korottaminen on paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa ja peruspäivärahaa korottaa 4,00 eurolla päivältä 1.1.2007 alkaen.

Ehdotus on osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen.

Viite: Mustajärven /vas ym. TAA 791/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan lisäyksenä 130 000 000 euroa työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen 4,00 eurolla päivältä 1.1.2007 lukien.

01. Ympäristöministeriö

21. (35.01.21 ja 35.99.22) Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen esityksessä vuoden 2007 talousarvioksi on vähennetty kuluvan vuoden tasoon verrattuna ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kohdennettua määrärahaa, vaikka päinvastoin sen korottaminen olisi perusteltua. Määrärahan säilyttäminen kuluvan vuoden tasolla edellyttää hallituksen esitykseen verrattuna 2 500 000 euron lisäystä.

Viite: Polven /vas ym. TAA 994/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.21 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa ympäristöministeriön tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

10. Ympäristön suojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Tästä huolimatta hallitus esittää määrärahan voimakasta pienentämistä. Itämeren ja Suomenlahden rehevöityminen vaatii ympäristötöiden voimakasta lisäämistä. Lisäksi työt suoritetaan niissä maamme osissa, joissa työttömyys on erityisen suurta. Määrärahan tasoa on nostettava vuoden 2006 tasosta.

Viite: Tiusasen /vas ym. TAA 1405/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 900 000 euroa ympäristötöihin.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahan käyttötarkoitus on tärkeä yhteiskunnallisesti niin aluearkkitehtitoimintaan, yhdyskuntakehitykseen, luonnonsuojeluun, maisemointiin ym. Hallituksen esitys vähentää näitä rahoja tuntuvasti. Vähennys kohdistuu pieniin kuntiin.

Viite: Kauppilan /vas ym. TAA 408/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.37 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa kuntien kaavoituksen ja maankäytön ohjauksen avustuksiin.

30. Asumisen edistäminen

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Valtion vuoden 2006 talousarviossa oli asuntojen korjaustoiminnan avustukseen varattu 70 miljoonan euron määräraha, ja vuoden 2007 talousarvioehdotuksessa esitetään 50 miljoonan euron määrärahaa. Talousarvion perusteluissa todetaan, että painopisteenä on hissien rakentaminen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen sekä pientalojen lämmitysjärjestelmien uusiminen. Asunto-osakeyhtiöt jäisivät hissiavustuksia ja energiakatselmuksia lukuun ottamatta avustusten ulkopuolelle. Kuntoarviot, huoltokirjan laatiminen ja energia-avustukset jäisivät kohteena pois.

Korjausavustukset ovat tähän saakka mahdollistaneet osakekiinteistöjen korjaukset suunnitelmallisesti ja asianmukaisesti. Korjausavustukset ovat helpottaneet osakeyhtiöiden päätöksentekoa mm. siksi, että asukkaat, erityisesti iäkkäät, eivät mielellään ota lainaa. Osakeyhtiötalojen kunto on keskimäärin huonompi kuin vuokratalojen, ja asuinrakennuksia on runsaasti tulossa korjausikään.

Viite: Virtasen /vas TAA 1520/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.30.55 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa korjausavustusten myöntämisperusteiden säilyttämiseksi osaketalojen osalta entisessä laajuudessa.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Avustukset

Pidämme erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaisten avustusten enimmäismäärää 45 000 000 euroa riittämättömänä. Asunto-olojen parantamiseksi tulee myös lähiöprojektin avustusprosenttia ja opiskelija-asumisen investointiavustuksen tukiprosenttia korottaa. Nykyisellään nämä ovat liian alhaiset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja muutetaan siten, että erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaisten avustusten enimmäismäärä on 55 000 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilla 35.30.60 muutetaan lähiöiden kehittämistä koskevia perusteluja näin kuuluvaksi: "Avustuksen määrä on enintään 40 prosenttia kustannuksista."

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluihin lisätään: "Opiskelijoiden asunto-olojen parantamiseen tarkoitetun investointiavustuksen tukiprosentti on 10 prosenttia."

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason 0,7 prosenttiin BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja kehitysyhteistyömäärärahojen tasaista kasvattamista. Jotta Suomi kantaisi vastuunsa vuosituhattavoitteiden toteuttamisesta ja kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin taso BKTL:sta voitaisiin saavuttaa vuonna 2010, vihreät esittävät varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 104 miljoonan euron lisäystä, mikä nostaisi Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaistason 0,49 prosenttiin BKTL:sta.

Monenkeskisessä yhteistyössä Suomi osallistuu sellaisten YK-järjestöjen, kuten UNICEF:in ja UNDP:n, rahoitukseen. Näillä järjestöillä, samoin kuin useilla kahdenvälisen yhteistyön mailla, on mahdollisuus käyttää nykyistä suurempi tuki tarkoituksenmukaisesti. Seuraavalla hallituskaudella korotusten täytyy edetä niin, että 0,7 prosentin taso saavutetaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 131/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 104 000 000 euroa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen.

50. Lähialueyhteistyö

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Lähialueyhteistyöhön käytettyjen määrärahojen tasoa on viime vuosina pikku hiljaa hilattu alaspäin. Lähialueyhteistyömomentilta rahoitetaan myös pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeita, joista suuri osa on kumppanuushankkeita. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristö -kumppanuushankkeina on jo toteutettu lukuisia projekteja, ja suuria kokonaisuuksia odottaa rahoitusta.

Tuoreimmat selvitykset ovat vahvistaneet, että Itämeren suojelu tarvitsee entisestään tehostettuja toimenpiteitä. Avainasemaan ovat nousseet Pietarin kaupungin jätevedet, joiden puhdistamisessa seuraava suuri, välttämätön hanke on pohjoinen jätevedenpuhdistamo. Suomen osuus Pietarin äskettäin vihityn lounaisen jätevedenpuhdistamon 190 miljoonan euron kustannuksista oli 11,3 miljoonaa euroa. Pienellä panostuksella saatiin aikaan merkittävä parannus Itämeren tilaan. Suomen tulee oman ja koko Itämeren alueen edun nimissä edistää myös Pietarin pohjoisen jätevedenpuhdistamon rakentamishanketta kiirehdityssä aikataulussa. Vihreät ehdottavat, että lähialueyhteistyöhön lisätään 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeisiin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1418/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 24.50.66 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeiden tukemiseen.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Crisis Management Initiative ry (CMI) on suomalainen hallituksista riippumaton toimija, joka osaltaan vastaa uuden ajan turvallisuushaasteisiin. Innovatiivista, laajapohjaista ja päämäärätietoista yhteistyötä turvallisuus- ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan, koska tavanomaiset kansainväliset mekanismit eivät pysty ratkaisemaan globalisaation, konfliktien ja heikkojen ja hajonneiden valtioiden aiheuttamia ongelmia.

CMI on johtohahmonsa presidentti Ahtisaaren johdolla tehnyt vakuuttavaa työtä Acehin rauhanprosessissa, ja työ jatkuu edelleen. Vaikuttavuutensa, merkittävyytensä ja kansainvälisen näkyvyytensä vuoksi CMI:n tekemä työ voidaan rinnastaa jo pitempään toimineiden kansalaisjärjestöjen työhön, jolle on valtion budjetissa varattu tietty perusrahoitus. Vihreät esittävät, että CMI:n toiminnan vahvistamiseksi annamme sille 500 000 vuotuisen perusrahoituksen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 31/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 24.99.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Crisis Management Initiative (CMI) ry:n valtionapuun.

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriön hallinnonalalla käytetään vähemmän rahaa tutkimustoimintaan kuin missään muussa ministeriössä. Tähän on kiinnitetty huomiota erityisesti lakivaliokunnan lausunnossa vuoden 2007 budjetista. Lakivaliokunta arvioi, että nykytilanne on rationaalisen oikeuspolitiikan ja lainvalmistelun kannalta kestämätön. Jo pienellä määrärahalisäyksellä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Nyt ongelmana on, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tai tuomioistuinlaitoksen toiminnasta ei ole olemassa ajantasaista tutkimustietoa. Määrärahan lisäys tulee kohdistaa lakivaliokunnan esityksen mukaisesti Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vahvistamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.22 otetaan lisäyksenä 1 200 000 euroa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vahvistamiseen.

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyy oikeusministeriön ennen budjettiriihtä neuvottelema 1,5 miljoonan euron määrärahalisäys, joka kohdentuu pääasiallisesti markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen, hallinto-oikeuksiin sekä talousrikossyyttäjiin. Resurssilisäykset suuntautuvat kuitenkin vain kaikkein kestämättömimmässä tilanteessa oleville tuomioistuimille. Myös yleisten tuomioistuinten tilanne on resurssipulan takia muuttumassa kestämättömäksi. Tarvitsemme välttämättä sovitun lisäyksen päälle lisäresursseja yleisten tuomioistuinten tuomarin- ja esittelijänvirkoihin. Oikeuslaitoksen jutturuuhkan purkamiseksi tuomioistuinten määrärahoja tulee lisätä myös valtion talousarvioissa vuosille 2008 ja 2009.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 900 000 euroa tuomioistuinten toimintamäärärahoihin.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajavalituslautakunta on ollut ruuhkautunut 1990-luvun alusta lähtien, eikä tilannetta ole kyetty ratkaisemaan. Ensi vuonna lautakunnan toimivalta laajentuu muun muassa vuokra-asumiseen ja asumisoikeusasioihin. Talousarviossa on varauduttu uusiin tehtäviin 300 000 euron lisäyksellä, mutta se ei vielä riitä siihen, että käsittelyajoista saataisiin kohtuulliset. Tavoitteeksi vuodelle 2007 on asetettu, että yleisten asioiden keskimääräinen käsittelyaika olisi 8 kuukautta ja asuntokauppa-asioiden 11 kuukautta. Myös valiokunnan mietinnössä arvioidaan, että tavoiteajat ovat kohtuuttoman pitkät. Asiasta on huomautettu myös aiemmin. On tarpeen korottaa kuluttajavalituslautakunnan resursseja niin, että käsittelyajat lyhenevät.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa kuluttajavalituslautakunnan käsittelyaikojen lyhentämiseen.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoitolaitoksen toimintakyky ei enää vuosiin ole pystynyt vastaamaan vankiluvun kasvun aiheuttamiin paineisiin. Vankimäärä jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2005. Päivän keskivankiluku oli viime vuonna 3 888 eli 40 prosenttia suurempi kuin vuosituhannen alussa. Henkilökunnan määrä ei vastaa nykyisestä vankimäärästä johtuvia toiminnallisia tai turvallisuustarpeita. Lisäksi on aivan selvää, että lokakuun alusta voimaan tulleen uuden vankeuslain toimeenpano on monilta osin lykkäytynyt määrärahapuutteiden vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 49/2006 vp ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa vankeinhoitoon.

60. Syyttäjälaitos

21. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitoksen toiminnan yleisenä tavoitteena on syyteharkinnan joutuisa suorittaminen niin, että oikeusturva ja rikosvastuu toteutuvat. Joutuisuuden tavoittelu ei silti näy talousarviossa. Vuonna 2005 tavoitteena oli syyteharkinnan suorittaminen 1,8 kuukaudessa, mutta nyt aika on pidennetty kahteen kuukauteen. Meneillään on prosesseja, joiden tarkoituksena on tehostaa syyttäjien toimintaa, mutta näiden toimien vaikutuksia on vielä liian varhaista arvioida.

Syyttäjälaitos tarvitsee lisäresursseja tehtäviensä suorittamiseen. Myös lakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut, että syyttäjälaitokselle esitetyt määrärahat eivät riitä turvaamaan rikosvastuun asianmukaista, joutuisaa toteuttamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.60.21 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa syyttäjälaitokselle.

01. Sisäasiainministeriö

21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallintaulottuvuuden — niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnankin — kehittämisessä. Suomi on mukana Euroopan unionin kriisinhallinnan nopean toiminnan siviilivalmiusryhmien (CRT — Civilian Response Team) toimintavalmiuksien kehittämisessä. Vaikka määrärahoja on hieman lisätty, siviilikriisinhallinta on talousarviossa edelleen aliresursoitua. Lisäys on riittämätön Suomen osuuden täyttämiseen CRT-toimintaan osallistumisesta, sillä valtaosa rahoituksesta kuluu Kuopioon perustettavan kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) kuluihin. Toimintakyvyn takaamiseksi talousarviossa on huomioitava erikseen nopean toiminnan siviilivalmiusryhmien riittävä resursointi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1323/2006 vp ehdotamme,

että momentille 26.01.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan joukkojen rahoitukseen.

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Paikallispoliisin saatavuus ja näkyvyys on keskeisessä asemassa, kun halutaan vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Siksi on huolestuttavaa, että vaikka poliisien kokonaismäärä on vuoden 2002 tasolla, se ei välttämättä tarkoita, että paikallispoliisien määrä olisi pysynyt näin hyvänä. Rahoituksen niukkuuden vuoksi poliisilaitokset ovat joutuneet jättämään avoimia virkoja täyttämättä. Uuden kihlakunta- ja piirijaon toimeenpanossa on huolehdittava, että jatkossakin noudatetaan läheisyysperiaatetta, kun paikallispoliisin toimintaa suunnitellaan. Lisäksi on huomioitava paikallispoliisien resurssitarve tässä talousarviossa niin, että paikallispoliiseja saadaan lisää.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 24/2006 vp ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa paikallispoliisin rahoitukseen.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa maksuttoman koulutuksen, kohtalaisen sosiaaliturvan ja yhteiskunnan pääosin rahoittaman terveydenhuollon. Hyvinvointivaltio tarkoittaa Suomessa oikeasti hyvinvointikuntaa, sillä kunnat vastaavat pääosin peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelut rahoitetaan osittain kunnan omilla verotuloilla ja osittain valtionosuuksilla. Talousarviossa vahvistetaan kuntien taloutta maksamalla 185 miljoonan euron ns. pakkolaina takaisin vuotta aiemmin kuin oli suunniteltu. Kuntatalouden vahvistamiseksi on silti lisättävä myös valtionosuuksia, jotta palveluiden järjestämiseen saadaan sellaiset resurssit, jotka mahdollistavat niiden kehittämisen ja myös ennaltaehkäisevän työn.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 24/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan lisäyksenä 200 000 000 euroa kuntien palvelutuotannon turvaamiseen ja kehittämiseen.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Uudet uhkat, kuten terrorismi, ympäristökatastrofit tai tarttuvat taudit liittyvät sisäiseen turvallisuuteen. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden voimavarat tulisikin tulevaisuudessa paremmin sovittaa yhteen. Koska aseellisen hyökkäyksen uhka tällä hetkellä on erittäin pieni, on perusteltua vähentää varusmiesten koulutusta siten, että asevelvollisuus yhä suuremassa määrin on valikoivaa. Tähän suuntaan ollaan jo menossa, kun asevelvollisuudesta saa nykyään helpommin vapautuksen ja iäkkäämpiä poistetaan reservistä. Tämän tulee näkyä myös puolustusmäärärahassa, pienentyneenä koulutustarpeena, ja tämän vuoksi ehdotamme, että puolustusmäärärahoja leikataan asevelvollisten koulutusten osalta vastaamaan Suomen turvallisuusympäristön muutoksia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 55/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentilta 27.10.21 vähennetään 39 000 000 euroa puolustusmäärärahoista.

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taiteilijaeläkettä ei myönnetä suuren ansioeläkkeen kartuttaneelle. Vuonna 2006 täysi eläke on 1 143,26 euroa kuussa.

Tunnustukseksi tarkoitetun valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen saanti on vaikeutunut, sillä hakijamäärät ovat kasvaneet 15 vuoden aikana kolmestasadasta noin 450:een. Lisäksi vuonna 1995 kaikkien myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrä supistettiin 65:stä nykyiseen 35:een. Kun 1990-luvun alussa 20—25 prosenttia hakeneista sai taiteilijaeläkkeen, nyt vastaava luku on 7—8 prosenttia. Suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään ongelma kasvaa entisestään, heidän vanhuudenturvaansa ei mahdollinen apurahansaajien eläketurva ehtisi vaikuttaa. Myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrää onkin kasvatettava merkittävästi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 951/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 28.07.06 otetaan lisäyksenä 230 000 euroa taiteilijaeläkkeiden määrän kasvattamiseen.

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen. Hallitus ei ole kuitenkaan noudattanut tavoitettaan. Talousarvioesityksessä yleissivistävän koulutuksen määrärahoja leikataan ja leikkauksia perustellaan ikäluokkien pienenemisellä. Kunnilla olisi oltava riittävästi resursseja esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, tukiopetukseen, oppilashuoltoon. Toisella asteella resursseja kaivataan lukio-opetuksen laadun parantamiseen, riittävän opintojen ohjauksen takaamiseen sekä ammatillisen toisen asteen lähiopetustuntien määrän riittävyyden varmistamiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 952/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 21 000 000 euroa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laadun parantamiseen.

50. (29.10, osa) Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. (29.10.21) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistoille ohjattu julkinen rahoitus on viime vuosina käytetty yliopistojen laajentamiseen, ei niiden tason nostamiseen. Vuosina 1992—2004 opiskelijoiden määrä kasvoi 43 prosenttia, valmistuneiden maisterien määrä 44 prosenttia ja tohtorien määrä 165 prosenttia.

Opiskelijamäärien kasvusta huolimatta opetushenkilökunnan määrää ei ole kasvatettu. Nykyiset tehostamispaineet uhkaavat päinvastoin vähentää yliopistojen henkilöstöä merkittävästi. Opettajien liian pieni määrä suhteessa opiskelijoihin laskee opetuksen tasoa. Samaan aikaan uusia tutkimusaloja syntyy, tutkimuslaitteet kallistuvat ja kansainvälisissä tapahtumissa on oltava mukana. Resursseja tulee nyt kohdentaa nimenomaan opetukseen ja tutkimukseen. Vihreät ehdottavat momentille lisättäväksi 50 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen kohdennettavaksi yliopisto-opetukseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 373/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.50.21 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen, eikä toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa sitäkään 12 vuoteen. Opintotuki on jäänyt jälkeen elinkustannusten kehityksestä, eikä se riitä kattamaan elämisen kustannuksia. Korkeakouluopiskelijan opintorahan ostovoima vuonna 1992 vastaa nykyrahassa mitattuna 315 euroa. Jos opintorahaa olisi korotettu ansiotasoindeksin mukaisesti, sen määrän olisi pitänyt vuonna 2004 olla 389 euroa. Mikäli opintorahaan olisi sovellettu eläkkeisiin käytettävää taitettua indeksiä, pitäisi määrän olla noin 359 euroa.

Kolme neljästä opiskelijasta elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijoiden hyvinvointi opiskeluaikana tulee turvata, myös taloudellisesti. Vihreiden mielestä kaikkien opiskelijoiden opintorahaa on korotettava 15 prosentilla. Korotuksen on tarpeen koskea sekä korkeakouluissa että muissa oppilaitoksissa opiskelevia.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1261/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 67 000 000 euroa opintorahan korottamiseen.

80. (29.90) Taide ja kulttuuri

22. (29.90.22) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kulttuurin tulee olla osa arkea ja kuulua peruspalveluihin, lähelle ihmisiä. Tämä koskee myös museoita. Ruotsissa aloitettiin vuoden 2005 alusta kokeilu, jossa pääsymaksut poistettiin lähes kaikista valtion omistamista museoista. Vastaavia järjestelyjä on tehty muun muassa Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Kokeilujen seurauksena kävijämäärät ovat lisääntyneet ja erityisesti nuoret ovat löytäneet museot. Vihreät ehdottavat 4 miljoonaa euroa museoiden pääsymaksuttomuuteen, jolla katetaan menetettyjen pääsylipputulojen lisäksi ylläpitokustannuksia, koska kasvaneiden kävijämäärien myötä muun muassa vartiointi ja siivous lisääntyvät.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 781/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.22 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa valtion museoiden peruskokoelmien maksuttomuuteen.

24. (29.90.24) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Museovirasto johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta.

Museoviraston päärakennus Nervanderinkadulla on vanha koulu, jota ei ole peruskorjattu. Tilat ovat päässeet huonoon kuntoon. Rakennuksessa säilytetään mm. Suomen historiallisesti merkittävintä kuva-arkistoa ja laajoja arkeologisia kokoelmia. Talon kunto aiheuttaa kokoelmien kunnolle ja säilymiselle riskin. Rakennuksessa on ollut vesivahinkoja ja homevaurioita, joiden takia kansallisesti merkittävä kulttuuriomaisuus on vaarassa. Tilat ovat myös ongelmallisia viraston työskentelyn kannalta.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1262/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.24 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Museoviraston muuttokustannuksiin ja uusien tilojen vuokriin.

31. (29.90.31) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesityksessä teattereiden ja orkestereiden laskennallinen henkilötyövuosien määrä on säilytetty samana kuin tänä vuonna: 2 469:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuosien määrä jää noin 200 henkilötyövuotta jälkeen todellisesta henkilötyövuosien määrästä. Vaje merkitsee käytännössä sitä, että lain piirissä olevat teatterit ja orkesterit joutuvat kamppailemaan talousvaikeuksien kanssa.

Uusien teattereiden ottaminen lain piiriin on tässä tilanteessa mahdotonta, vaikka tarvetta siihen olisi kipeästi. Teatterilain piiriin pääseminen luo perusturvan teatterin rahoitukseen ja näin tuo mahdollisuuden suunnitella teatterin toimintaa pitkäjännitteisesti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.31 otetaan lisäyksenä 2 300 000 euroa teatterilain piirissä olevien teattereiden ja orkestereiden tukemiseen.

32. (29.90.32) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)

Museoiden tehtävä on vaalia kulttuuriperintöä ja auttaa ihmisiä tunnistamaan se. Museoiden toiminnassa on tärkeää korostaa sekä tieteellistä että taiteellista puolta. Museoiden riittävästä resursoinnista on pidettävä huolta, jotta ne pystyvät toteuttamaan tehtäväänsä.

Valtionosuutta saavien museoiden henkilötyövuosimäärä ja henkilötyövuoden laskennallinen yksikköhinta ovat jääneet pahasti jälkeen todellisuudesta, kun kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuosittain. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on talousarviossa 1 158, kun todellinen henkilötyövuosien määrä oli viime vuonna yli 1 500. Tästä kärsivät eniten kehittyvät ja uudet museot.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 954/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.32 otetaan lisäyksenä 340 000 euroa valtionosuutta saavien museoiden henkilötyövuosien nostamiseksi kolmellakymmenellä.